Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Sain eilen lääkäriltä puhekiellon, mutta tämä asia on minulle tärkeä, ja urhoollisesti käytän lyhyen puheenvuoron.

Tässä lakialoitteessa, jonka on allekirjoittanut 120 kansanedustajaa, on kysymys vuorotteluvapaakokeilusta. Kyseessä on ollut Suomessa kokeilu, joka on saanut poikkeuksellisen suuren merkityksen ja tunnustuksen. On tärkeää ymmärtää ja oivaltaa se, että noin 60 000 ihmistä on voinut saada työttömänä ollessaan todellisen työpaikan ja todellisen mahdollisuuden tehdä oikeaa työtä, kun työssä oleva on oma-aloitteisesti halunnut madaltaa toimeentulotasoaan ja lähtenyt vuorotteluvapaalle. Tämä on niitä harvoja työnjakamisjärjestelmiä, joka on Suomessa toiminut ja saanut kansalaisilta ja työntekijöiltä poikkeuksellisen hyvän vastaanoton. Sitä on alettu tuntea, se kiinnostaa, ja se on monessa mielessä merkittävä.

Nyt tämä voimassa oleva laki on päättymässä vuodenvaihteessa tilanteessa, jossa neuvotteluissa on ollut sen kaltaisia piirteitä, että erityisesti työnantajapuoli on halunnut muuttaa voimassa olevaa lakia sillä tavalla, että neuvottelut ovat kariutuneet. Työnantajat ovat tietojeni mukaan pyrkineet muuttamaan nykyistä kymmenen vuoden työssäoloehtoa pidemmäksi ja ovat myöskin halunneet tiukentaa sitten työttömyyden ehtoa.

Arvoisa puhemies! Vuorotteluvapaajärjestelmän etuja ovat olleet sen joustavuus työntekijälle ja edullisuus työnantajalle. Vuorotteluvapaan saavuttama suosio on osoituksena siitä, että järjestelmälle on käyttöä myös tulevina vuosina. Meillä on edelleen Suomessa poikkeuksellisen suuri työttömyys, joka ei näytä olennaisesti lähivuosina muuttuvan. Tätä vuorotteluvapaajärjestelmää on käytetty hyvin monipuolisesti esimerkiksi perheen ja työn yhteensovittamiseen, opiskeluun, iäkkäiden vanhempien hoitoon ja sapattivapaana. Vuorotteluvapaan saama suuri suosio on osoituksena siitä, että järjestelmälle on käyttöä myös tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies! Näiden syiden takia, kun eduskunta kokoontui viime viikolla, halusin käydä tähän asiaan oikein kovilla kourilla kiinni. Sain edustajatovereiltani, työtovereiltani, varsin hyvän vastaanoton, kun keräsin lakialoitteeseen nimiä. Se myöskin kertoi siitä eduskunnan tahdosta, että eduskunnan tahtotila on se, että jollei vuorotteluvapaalakia saada kolmikannassa neuvoteltua, niin eduskunta on valmis säätämään tästä lain.

Arvoisa puhemies! Jonkun verran ongelmia ja vaikeuksia on tuottanut vuorotteluvapaalle hakeutuvien keskuudessa se, että korvausprosentti on 70 prosenttia henkilön työttömyyspäivärahasta. Se siis lasketaan työttömyyspäivärahasta, jonka taso ei sinällään ole kovin korkea. Sen vuoksi lakialoitteessani olen ehdottanut sitä, että on perusteltua korottaa tätä korvausprosenttia maltillisesti 70 prosentista 80 prosenttiin, jolloin myöskin pienituloisilla, matalamman tulotason omaavilla, työntekijöillä olisi parempi mahdollisuus päästä vuorotteluvapaalle.

Irja  Tulonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonin aloite on kannatettava, ja olen sen allekirjoittanut. Kun tämä on kokeilu, niin toivotaan, että tästä ei tule ikuinen kokeilu, niin kuin jostakin muista kokeiluista, vaan todella päästäisiin siihen, että tämä vakinaistettaisiin. Mielestäni tämä on yhteiskunnalle tärkeä lakiuudistus ja tämmöisenä se täytyy ottaa, kun tiedämme, keitä hakeutuu vuorotteluvapaalle: siellä on hyvin paljon sellaisia henkilöitä, jotka katsovat, että he eivät jaksa välttämättä jatkaa työelämässä, eivät halua jäädä millekään muulle vapaalle, haluavat tarjota myös työttömälle töitä ja itsellensä virikkeellisen vuorotteluvapaan. Mielestäni heidän kannanottonsa tavallaan kantaa yhteiskunnassa silloin hyvin pitkälle, kun herkästi tietysti jäädään sairauslomalle. Tiedän hyvin paljon ihmisiä, jotka virkistäytyvät vuorotteluvapaan aikana ja työ maistuu paljon paremmalle.

Tietysti on monia syitä, joita ed. Gustafssonkin kertoi, miksi jäädään vuorotteluvapaalle. Kun katselin erästä tilastoa, ketkä ovat hakeutuneet vuorotteluvapaalle, niin suurin osa heistä on opettajia, terveydenhuollon ammattilaisia ja lastentarhanopettajia. Tämä ehkä kertoo siitä työn kuormittavuudesta, joka on aika paljon henkistä, psyykkistä laatua, ja sen kaltainen muutos, että he pääsevät tällaiselle vuorotteluvapaalle, on todella kannatettava.

Myöskin se on kannatettavaa, että vuorotteluvapaakorvauksen voisi nostaa 80 prosenttiin. Se ei kansantaloudellisesti ole iso asia, mutta se on merkittävä uudistus, jos siihen päästään, niille, jotka haluavat vapaaehtoisesti jäädä vuorotteluvapaalle.

Mikko  Kuoppa  /vas:

Arvoisa puhemies! Vuorotteluvapaata pitää jatkaa ja kokeilusta pitää päästä pysyvään vuorotteluvapaajärjestelmään. Mielestäni ed. Gustafssonin lakialoite on erinomainen asia, ja näen, että tämä asia pitäisi saada eteenpäin. Kuten täällä on tullut jo ilmi, se on kolmikannassa jäänyt jumiin. Toivottavasti hallitus nyt kumminkin huomioi tämän aloitteen, jonka yli sata kansanedustajaa on eduskunnassa allekirjoittanut, ja ryhtyy toimenpiteisiin oman esityksensä tuomiseksi, joka varmistaisi, että vuorotteluvapaajärjestelmä Suomessa jatkuisi.

Tämä on toimiva työnjakomalli, ja näin ollen tätä tulee kehittää eteenpäin. Korvaustaso, joka nykyisessä laissa on 70 prosenttia työttömyysturvasta, on varsin alhainen. Sitä korottamalla varmasti voitaisiin saada myöskin uusia työntekijäryhmiä käyttämään tätä tai ainakin mahdollistettaisiin heille sen käyttäminen, kun taloudelliset esteet eivät olisi niin suuret.

Järjestelmä mahdollistaa ihmisille elämänlaadun parantamisen ja estää varmasti monessa tapauksessa myöskin loppuun palamisen, joka tietenkin yhteiskunnalle tulee paljon kalliimmaksi kuin se, että he saavat pienen pätkän aina levätä työhistoriassa laillisesti oikealla tavalla, ja sitä kautta varmasti tämä puolustaa paikkaansa. Lisäksi vielä, mikä parasta, tämän avulla on myöskin voitu työllistää työttömiä ihmisiä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella hyvä lakialoite. Niin kuin ed. Tulonen aikaisemmin jo perusteli, nämä ryhmät, jotka ovat tätä käyttäneet, esimerkiksi sairaalahenkilökunta, terveydenhoitoalan henkilökunta yleensä ja opettajat, ovat todella kovan työpaineen, etenkin psyykkisen paineen, mutta myös fyysisen paineen alaisuudessa. On erittäin tärkeätä, että tämä jatkuu ja myös vakinaistetaan. Kun tässä on yli sata nimeä, toivon todella, että asianomainen valiokunta tämän käsittelee, koska meillähän on kokemusta myös lakialoitteista, joissa on yli sata nimeä ja jotka kuitenkaan eivät ole tulleet sillä tavalla käsittelyyn.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Tähän lakialoitteeseen oli mieluisaa laittaa nimensä, koska tästähän on pääsääntöisesti vain hyviä kokemuksia. Toivon todellakin, että vaikka emme me nyt täällä eduskunnassa saa olla kolmikannan orjiakaan missään suhteessa, se järjestelmä tuottaa tänne myöskin lakiehdotuksen. Jos ei tuottaisi, meillä on ed. Gustafssonin nimellä kulkeva lakialoite, mutta en usko, että hän tästä haluaa kunniaa itselleen, vaan yhdessä sen kaltainen hyvä esitys tehdään. Muutenkin meillä yhteiskunnassa työn vuorotteluun perustuvat järjestelmät ja, sanoisinko, elinikäisen työajan järjestelmät vaativat kehittämistä.

Me eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella, mistä ed. Gustafsson on kotoisin, toimme esille vanhempien osa-aikatyömahdollisuuden parantamisen. Luulen, että tämän kaltaiset järjestelyt, joissa voimme tulla vastaan perheitä, työn raskauttamia työntekijöitä ja ihmisten arkielämän tilanteita, ovat omimmillaan sitä lainsäädäntötyötä, mitä täällä tarvitaan. Toivottavasti tämä asia nyt joko tämän aloitteen tai sitten kolmikannan kautta pikaisesti poistaa tämän epävarmuuden, joka tällä hetkellä valitettavasti asiassa on.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Olen yksi tämän aloitteen allekirjoittajista ja haluan kiittää ed. Gustafssonia siitä, että hän on nähnyt näin suuren vaivan ja kerännyt paljon nimiä tämän todella tärkeän aloitteen taakse.

Haluan kuitenkin tässä tuoda esiin yhden epäkohdan vuorotteluvapaaseen liittyen, jonka toivoisin tässä samassa yhteydessä tulevan korjatuksi. Nimittäin siihen liittyvien ehtojen johdosta äitiys- ja vanhempainloman tai hoitovapaan jälkeen henkilöllä ei ole itse asiassa vuoteen mahdollisuutta vuorottelukorvaukseen, vaikka tutkimuksista tiedetään, että opiskelun ohella vuorotteluvapaan ottamisen merkittävimpiä syitä on ajan varaaminen juuri perheelle ja lasten hoitoon. Koska hoivatyö näyttää muodostuneen yhdeksi keskeisimmistä vuorotteluvapaan käyttötarkoituksista, mielestäni äitiys-, isyys- ja vanhempainlomalta tai hoitovapaalta palaavan vuorotteluvapaaoikeuden rajaaminen pois on epätarkoituksenmukaista. Kun tiedämme sen, että lapsiperheet ovat tänä päivänä lujilla, mielestäni eri tavoin kannattaisi kannustaa ajankäyttöön perheen hyväksi, ja vuorotteluvapaa on yksi käyttökelpoinen ja käytetty keino myös tässä tarkoituksessa.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Räsästä ja muitakin puheenvuoron käyttäjiä lakialoitteeseeni ja yhteiseen lakialoitteeseemme tulleista myönteisistä kommenteista. Olen henkilökohtaisesti valmis tukemaan niitä ajatuksia, joita ed. Räsänen toi esille, ja myöskin oma kokemukseni vuorotteluvapaan käyttäjien suhteen on se, että esimerkiksi nämä perhekysymykset ovat hyvin olennaisia.

En malta olla toteamatta sitä, että kun oli loppujen lopuksi aika kova työ kerätä vajaassa kolmessa vuorokaudessa 120 nimeä — se on muuten tosi kova työ — soitin siinä välissä eräälle henkilölle Tampereelle, Tampereen kaupungin palveluksessa olevalle, ja siellä vastattiin, että hän ei ole paikalla, on vuorotteluvapaalla. Sitten kun soitin tälle henkilölle kotiin, niin hän oli jäänyt vuorotteluvapaalle, kun lapsi oli aloittanut koulunsa ja oli sitten toinen lapsi siinä kymmenen korvilla. Tässä tapauksessa oli kysymys äidistä, mutta tuli hyvä mieli joka tapauksessa sen soiton jälkeen ja sen jälkeen, kun tälle lakialoitteelle tuli niin vahva tuki.