Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen toinen lisätalousarvio tälle vuodelle, vuodelle 2014. Voidaan ensinnäkin todeta se, että tämä lisätalousarvio perustuu viimeisimpään valtiovarainministeriön taloudelliseen katsaukseen, jonka mukaisesti alkuvuoden taantuman seurauksena Suomen kokonaistuotanto ei kasva tänä vuonna, vuonna 2014, ja arviot on tehty tähän lisätalousarvioon myöskin sen mukaisesti, mikä merkitsee sitä, että verotuloja koskevaa arviota alennetaan 360 miljoonalla eurolla, ja merkittävin on arvonlisäverotuoton aleneminen 247 miljoonalla eurolla — joskin voidaan todeta, että ansio- ja pääomatulojen verotuksesta kertyy 120 miljoonaa euroa enemmän.

Lisäbudjetin peruspohja on Alexander Stubbin hallituksen hallitussopimus, ja tältä osin lähdetään siitä, että hallitus pyrkii edistämään kasvua ja työllisyyttä. Tältä osin hallitus panostaakin voimakkaasti voimalaitosveron poistamiseen ja panostuksiin liikenne- ja väylähankkeisiin sekä myöskin Asuntorahaston myöntövaltuuden lisäykseen ja käynnistämisavustuksiin.

On väitetty, että hallitus panostaa vain pääkaupunkiseudulle. Ei tarvitse kuin lukea tämän lisäbudjetin luettelo niistä väylähankkeista, joita on tarkoitus toteuttaa, niin voi todeta, että väylähankkeita toteutetaan nimenomaan maakunnassa. Tarkoitus on, että Isohaaran vanha silta korjataan, että Keravantien kohdalla rakennetaan logistiikkakeskukseen yhteydet, että valtatie 3:lle, Riihimäen kohdalle, rakennetaan Arolammin eritasoliittymä ja myöskin Viitasaari—Keitele-osuutta perusparannetaan, Seinäjoen itäistä ohikulkutietä viedään eteenpäin ja myöskin Turku—Pori-hanketta laajennetaan niin, että säästyneitä varoja käytetään tuon hankkeen eteenpäinviemiseen.

Kuten todettu, myöskin asumista eli rakentamista edistetään, koska ei haluta, että rakentaminen hyytyy. Ja tältä osin lähtökohtana on se, että perusparannuksiin lisätään 40 miljoonaa euroa, jolloin kokonaissumma, joka tänä vuonna voidaan käyttää, on 140 miljoonaa euroa, ja avustushan on 10 prosenttia näihin peruskorjaushankkeisiin.

Mikä on erityisen tärkeätä, on se, että maataloutta tuetaan nimenomaan sen johdosta, että Euroopan unioni käyttää sanktioita Venäjää kohtaan, ja 20 miljoonaa euroa annetaan maataloudelle kohdennettuun tukeen.

Oulussa monien lopettamisten johdosta myöskin Oulun seudulle annetaan ict-alan rakennemuutokseen rahoitusta.

Valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, että nämä toimenpiteet ovat hyviä ja perusteltuja, ja erityisesti liikennehankkeilla voidaan katsoa olevan kasvua ja teollisuuden kilpailukykyä edistävä myönteinen vaikutus. Myöskin ict-panostukset ovat tärkeitä Oulun alueelle, koska siellä on tällä hetkellä erittäin osaavaa insinööripohjaista työvoimaa käytettävissä ja on tärkeätä, että nämä henkilöt saisivat uusia työpaikkoja ja syntyisi innovaatiotoimintaa alueelle, ja on tärkeätä, että heidät pidetään kotimaassa, koska aidosti, jos olet hyvä ja osaava henkilö, on ehkä paineita siirtyä ulkomaille ja hyödyntää osaamista toisessa maassa, toisen maan teollisuuden hyväksi, ja tämä meidän ehdottomasti pitää pyrkiä välttämään.

Mistä valiokunta on kuitenkin erittäin huolissaan, on se, että lisäbudjetillakin lisätään valtion nettolainanoton tarvetta 327 miljoonaa euroa, jolloin kokonaislainanotto tänä vuonna on 7,4 miljardia euroa, mikä on erittäin paljon ja merkitsee käytännössä erittäin massiivista elvytystä.

Valiokunta on kiinnittänyt kahteen sektoriin huomiota: maatalouteen ja liikenteeseen. Valiokunta on erityisen tyytyväinen siihen, että hallitus on nopeasti reagoinut poikkeukselliseen tilanteeseen sanktioiden johdosta, ja tiedämme sen, että tilanne on kaikkein vaikein juuri investointeja tehneillä maitotiloilla.

Mitä valiokunta toivoo ja pitää tärkeänä, on se, että käytettäisiin kansallisen tuen lisäksi myöskin markkinahäiriöitä tasoittavia EU:n toimenpiteitä, kuten julkista interventiovarastointia, yksityisen varastoinnin tukea ja vientitukia sekä elintarvikkeiden menekin edistämistä kolmansien maiden markkinoilla. Meidän pitää muistaa, että EU:ssa on myöskin kriisivaraus, joka on tänä vuonna 424 miljoonaa euroa, ja tärkeätä on, että Suomi saisi myöskin osuutensa tuosta rahasta.

Mitä liikenneverkkoon tulee, niin valiokunta on erittäin tyytyväinen siihen, että kun se viime budjettimietinnössä kiinnitti huomiota kantatien 77 Viitasaari—Keitele perusparannukseen, niin nyt tässä lisäbudjetissa tuo perusparannustoiminta sitten todellakin alkaa. Sen lisäksi valiokunta korostaa sitä, että mitä tulee raiteiden sähköistykseen, on tärkeätä, että tehtäisiin päätöksiä tältä osin, jotta tiedettäisiin hyvissä ajoin, tarvitseeko Valtionrautatiet, VR, uusia sähkövetureita vai joudutaanko hankkimaan sittenkin vielä dieselvetureita, joita voidaan käyttää näillä muilla alueilla.

Arvoisa puhemies! Yksi asia on herättänyt keskustelua valtiovarainvaliokunnassa, ja se on lapsivähennys. Sen järjestelmän rakentamiseen myönnetään 2,5 miljoonaa euroa. Todettakoon, että aikoinaan valtiovarainministeri Liikanen 1980-luvun loppupuolella ilmoitti, että kaikista verovähennyksistä pitäisi luopua ja samalla voitaisiin sillä rahalla kolminkertaistaa lapsilisät. Sitten vuonna 93 hallituksen esityksessä 75 todellakin sitten kaikki lapsivähennykset poistettiin: ne olivat silloin kunnallisveron lapsivähennys ja yksinhuoltajavähennys sekä valtionverotuksen lapsenhoitovähennys ja elatusvelvollisuusvähennys. Nämä rahat käytettiin sitten lapsilisiin, joskin — koska silloinkin oli lama-aika — pikkuisen niistä käytettiin sitten myöskin valtion kassan täydennykseksi. Tästä rahan myöntämisestä, 2,5 miljoonasta, jouduttiin sitten valiokunnassa äänestämään, mutta rahat loppujen lopuksi sitten, sanoisinko, pitkin hampain myönnettiin.

Arvoisa puhemies! Tähän valiokunnan mietintöön liittyy neljä vastalausetta, kun nykyään on neljä oppositioryhmää, ja jokainen ryhmä varmasti esittelee oman vastalauseensa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien valtiovarainvaliokunnan vastaavana haluan nyt tuoda esille puheenjohtaja Sasin puheenvuoron johdosta, että sosialidemokraattien alkuperäinen tavoite hallituksen piirissä on ollut yleinen tasokorotus lapsilisille ja niiden saattaminen verolle, jolloin pienituloiset ja tulottomat olisivat saaneet selkeästi paremman ja oikeudenmukaisemman, lapsiperheitä tukevan ratkaisun. Kokoomuksen alkuperäinen tavoite oli yli 200 miljoonan euron leikkaukset lapsilisään. Tämä lopputulos on parempi kuin kokoomuksen vaatimus mutta huonompi kuin SDP:n ajama tavoite, ja sen takia on jatkossa myöskin tätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta eri tavoin tarkasteltava.

Lisäbudjetti on kasvua ja työllisyyttä tukeva, ja hallituspuolueet ovat hallituksen kanssa sitä yhdessä vieneet eteenpäin. Mutta haluan myös korostaa näitä infravipuvarsivaikutuksia. Ylivieska—Iisalmi-radan ja monien muiden osalta tarvitaan kyllä lisäpanostuksia muun muassa sähköistykseen, koska tällä hetkellä (Puhemies koputtaa) elinkeinoelämän toimintaedellytykset on otettava vahvemmin myös infrainvestoinneissa huomioon.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnan salissa pitkin tätäkin syksyä ovat eri puolueet kertoneet omia tavoitteitaan, niin kuin nyt kuulimme sosialidemokraattien tavoitteita lapsilisien nostamiseksi. Mutta kyllä kansalaiset katsovat, mitkä ovat nyt konkreettiset teot hallituksella, mitä hallituspuolueet tekevät todella näissä päätöksissä, ja lapsiperheitten kannalta tämä linja on todella tyly tällä hetkellä. Ei voi kuin ihmetellä sitä, kuten täällä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi kertoi, että valtio velkaantuu 7,4 miljardilla eurolla tänä vuonna. Tässä tilanteessa ollaan nyt lisäämässä keinotekoisella lapsivähennyksellä valtion menoja edelleen, vaikka lapsiperheitä tämä kohtelee erittäin epäoikeudenmukaisesti. Sen takia on helppo kyllä tässä yhtyä ja olla samaa mieltä kuin keskustan vastalauseessa todetaan, että tämä lapsivähennysmekanismi on aivan turha. Oltaisiin luovuttu lapsilisäleikkauksista, niin tätä ei tarvittaisi ollenkaan.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. On todettavissa, että hallitus kokonaisuudessaan on syyllinen tähän lapsivähennykseen. Köyhät köyhtyvät entisestään täälläkin.

Mutta kun edustaja Sasi puhui myös näistä liikenneverkoista, on todettava, että niin sanottuja alempiasteisia teitä ei enää kunnosteta ollenkaan, vaikka kyllä rahaa löytyy näihin keskuksiin. Jos ajatellaan esimerkiksi Pohjois-Pirkanmaata, siellä kyllä on jo joskus kulkeminen hengenvaarallista.

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä muistuttaa: meidän tekemämme vastalauseen 4 mukaisesti perusväylänpitoon tulee 10 miljoonaa. Ehkäpä nyt sitten edustaja Rajamäki puolustaa sitä Nerkoontietä, että siitä saataisiin pieni pätkä ajettavaan kuntoon.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei voinut hyväksyä kehyspäätöstä, jossa leikattiin lapsilisiä, leikattiin indeksejä työttömiltä, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta ja leikattiin perusväylänpidosta 100 miljoonaa. Kahta näistä huonoista päätöksistä hallitus yrittää lisäbudjetilla nyt pikkasen korjata: toista, lapsilisäleikkausta, veropolitiikan periaatteiden vastaisella, hyvin vaikealla ja atk-menoja lisäävällä vähennysmenettelyllä, ja sitten palauttamalla perusväylänpitoon lisärahaa. Kokonaisuutena tämä on todella hassua, että ensin leikataan paljon voimakkaammin, sitten pidetään suurena saavutuksena sitä, että saadaan pikkasen palautettua.

IMF antoi juuri äskettäin viestiä Euroopalle siitä, että nyt kannattaisi laittaa rahaa liikkeelle ja valtioiden kannattaisi vaikka velkarahalla elvyttää. Se maksaisi elvytysvelan takaisin. Tämä on IMF:n kanta, mutta sitä ei tunnuta täällä kuitenkaan millään tavalla huomioitavan.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraateille toki olisi sopinut hyvin, että lapsilisiä ei olisi leikattu ja ettei verovähennystä olisi tehty vaan pienennetty lapsilisäleikkausta. Näin on hallitus yhdessä sopinut, niin kuin nyt on päätetty ja ollaan päättämässä.

Mutta siihen haluan puuttua, että tässä väitetään, että pieni- ja keskituloiset tässä kärsivät. Kyllä tämä lapsivähennys, niin monimutkainen kuin se verotuksessa onkin, hyödyttää pieni- ja keskituloisia nimenomaan. Jos ollaan hyvin tarkkoja, löytyy äärimmäisen pieni ryhmä, jonka tilannetta voitaisiin korjata, jos haluttaisiin, jotka eivät saa toimeentulotuen korotusta eivätkä tätä lapsivähennystä. Siinä puhutaan 1 tai 2 prosentista. Muutoin tämä auttaa nimenomaan pieni- ja keskituloisia. Sitä vartenhan sitä on moitittukin, koska on ajateltu, että lapsilisät 40-luvulta alkaen ovat kohdistuneet tasapuolisesti kaikkiin lapsiin siitä riippumatta, mikä heidän vanhempiensa sosiaalinen asema on ollut. Tämän periaatteenhan tämä muuttaa, mutta tässä ei voida nyt sanoa, että tämä lapsivähennys olisi huono pieni- ja keskituloisille. Heille se on hyvä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan lisätalousarviosta ja se on käsittelyssä, mutta tämä lisätalousarvio kyllä pitää sisällään semmoisia asioita, jotka ovat hallituksesta siis lähtöisin mutta jotka eivät kyllä lisätalousarvioon kuuluisi. Juuri tämä lapsilisäleikkausten kompensaatio ja siitä sitten johtuvat kompensaatiot Verohallinnolle on yksi asia. Mutta erityisesti liikennehankkeissa kyse on siitä, että lisätalousarviossa nyt ehdotetaan aloitettavaksi uusia liikennehankkeita. Liikenteen rakentamiseen pitäisi suhtautua hyvin pitkäjännitteisesti eikä tällä tavalla, että lisätalousarviossa nostetaan asioita jopa kaikkien suunnitelmien, pitkän tähtäimen suunnitelmien, liikenneselonteon ulkopuolelta.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Jääskeläinen, mainitsit, että kristillisdemokraatit eivät olisi halunneet leikata lapsilisiä, mutta silti te leikkasitte lapsilisää. Te varmaan ymmärrätte, että olette vaa’ankieliasemassa hallituksessa. Miksi ette lyöneet semmoisia kortteja pöytään, että lapsilisästä ei leikata? Olen käsittänyt, että kristillisdemokraatit ovat lapsiperheiden asialla, mutta nekin ovat vain menneitä aikoja.

Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkaus ja kotihoidon tuen puolittaminen syövät perheiden uskon yhteiskuntaan ja yleensä lasten tekoon. Kuitenkin jotkut vielä kehtaavat puhua syntyvyyden kasvun puolesta. Meinaako hallitus maahanmuutolla täyttää Suomen työmarkkinat, kun eläköitymisikä kasvaa? Valtio samanaikaisesti leikkaa kunnilta valtionosuuksia ensi vuonna 1,4 miljardia euroa ja kaiken kaikkiaan kuuden vuoden aikana 6,9 miljardia. Miten kunnat voivat hoitaa velvollisuutensa, kun hallitus vain ottaa mutta ei anna mitään?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko on ymmärtänyt aivan oikein, niin kuin hän totesi. Hän on ymmärtänyt, että kristillisdemokraatit ovat lapsiperheiden asialla. Olette ymmärtänyt asian aivan oikein. Näin olemme nyt, näin olemme tulevaisuudessa.

Täytyy samalla muistaa, että meidän talou-temme myöskin on veitsenterällä. Ennen kaikkea meille on nyt tärkeätä, että tuleva hallitus, ketkä puolueet siellä ovatkin, voi sitten hyvällä omallatunnolla hyvin toivon mukaan myöskin parantaa lapsiperheiden asemaa, parantaa niiden asemaa, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Kannamme myöskin huolta tästä asiasta. Emme lähde uhkailemaan hallituskumppaneita, että me nyt teemme sillä tavalla tai tällä tavalla, jos te ette tee. Tuomme argumentit esille ja iloitsemme siitä, että argumentit tuottivat erittäin hyvää tulosta niissä neuvotteluissa. Edustaja Niikko ei varmaan ollut niissä paikalla. En ollut minäkään, mutta satun tietämään, mitä siellä tapahtui.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, tulee mieleen entisen poliitikon puhe, jossa hän toteaa, että älkää tehkö niin kuin minä teen vaan tehkää niin kuin minä sanon.

Keskusta on johdonmukaisesti vastustanut koko tämän prosessin ajan sitä, että niin herkkään ja niin tärkeään asiaan kuin lapsilisät tämän kansakunnan kannalta ovat koskettaisiin. Olemme esittäneet paljon muita vaihtoehtoja, joilla tämä olisi voitu korvata. Sen tähden on pakko tässä keskustelussa todeta, että selittely tässä asiassa ei auta. Lapsilisien leikkaus on iso asia monelle perheelle, erityisesti monilapsisille ja yksinhuoltajille. Kun lapsilisäjärjestelmästä puhutaan, pitää aina muistaa, että meillä Suomessa on hyvin monimuotoisia perheitä ja kun leikataan, niin sen kompensaatio on erittäin vaikea. Se ei koskaan kohdennu oikeudenmukaisella tavalla.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä iloitsen tässä lisätalousarviossa siitä, että ryhmäkokojen pienentämiseen ja yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen on tulossa lisärahoitusta.

Meillä oli Joensuussa maanantai-iltana kaupunginvaltuuston järjestämä kaupunkilaisten kuulemistilaisuus lasten ja nuorten palveluista, ja siellä yksimielisesti muun muassa todettiin, että näillä korvamerkityillä rahoilla, joiden avulla on pystytty ryhmäkokoja pienentämään, on pystytty järjestämään oppimisen kannalta hyvän kokoisia ryhmiä. Näin on uskoakseni monessa muussakin kaupungissa tapahtunut, ja iloitsen siitä, että jatkossakin on mahdollisuus järjestää oppimisen kannalta tarpeeksi pieniä oppilasryhmiä.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa on hyvä asia se, että autetaan maatalouden ahdinkoa tällä 20 miljoonan euron kompensaatiolla Venäjän pakotteille. Se auttaa meidän maaseutua pysymään elinvoimaisena, ja on tärkeää pitää huolta omasta ruuantuotannosta. Myöskin perusväylänpito on asia, johon on viime vuosina satsattu liian vähän. Raiteet ja tiet rapistuvat, joten perusväylänpitoonkin panostaminen on varsin perusteltua.

Viime laman jälkeen lapsiperheille ei ole juurikaan annettu tulonsiirtoja, vaan lapsiperheiden asema on heikentynyt huomattavasti, ja näin ollen lapsilisien leikkaus on tältä hallitukselta yksi huonoimpia ja epäoikeudenmukaisimpia päätöksiä. Ja mitä tulee tähän verotuksen lapsivähennykseen, niin se on toki hankala ja byrokraattinen, ryhmä näkee, että olisi parempi perua lapsilisän leikkaus, mutta siltikin verotuksen lapsivähennys on tyhjää parempi kädenojennus lapsiperheille.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun äskeistä puheenvuoroa kuunteli, niin vähän tuntui, että mahtoivatko vihreät enää muistaa, mitä he ovat olleet tekemässä, mutta ehkä se sieltä kuitenkin tuli.

Tämä lapsilisäkeskustelu alkaa varmaan olla jo tältä osin kohta maalissaan, mutta haluaisin kiinnittää huomiota siihen, mitä edustaja Uotila täällä puhui, että IMF toivoo nyt, että lähdetään elvyttämään. Yksikään maa Euroopassa ei ole vuoden 2008 jälkeen elvyttänyt niin paljon kuin Suomi. 7—8 miljardia vuodessa me olemme ottaneet velkaa, ja me olemme siellä listassa kaikkein ensimmäisenä. Minä luulen, että se viesti ei ole kyllä meille tarkoitettu, vaan se on tarkoitettu jollekin muulle. Meidän ongelmamme ovat rakenteellisia, ja siinä pitää kilpailukykyä pystyä parantamaan, tai muuten me emme tästä nouse.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää, että hallitus noudattaa työn ja oikeudenmukaisuuden linjaa johdonmukaisesti niin budjeteissa kuin lisäbudjeteissa, ja tässä lisäbudjetissa tämä linja, työ ja oikeudenmukaisuus, täyttyy.

Oikeudenmukaisuuden osalta tässä on oikeastaan yksi elementti liittyen lapsilisäkeskusteluun. Mikäli tätä verovähennysmallia kritisoidaan, niin toivon, että sitä ei kritisoida ainakaan siitä näkökulmasta, etteikö se kohdistuisi oikein juuri siihen lapsiperheryhmään, johonka sen pitääkin kohdistua, elikkä pieni- ja keskituloisiin. Tältä osin minusta on hyvin harmillista, jos tässä lisäbudjetissa oleva määräraha it-järjestelmiin on se, millä tätä yritetään torpata, koska tärkeintä olisi tässäkin katsoa se varsinainen asia eli se, miten oikeudenmukaisesti voidaan antaa ostovoimaa sinne, mihin sitä tässä tilanteessa tarvitaan, elikkä pieni- ja keskituloisiin lapsiperheisiin.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lapsilisäleikkauksesta käytävä keskustelu on kieltämättä sellaista selitystä selityksen perään. Kyllä siinä vastuussa ovat aidosti kaikki hallituspuolueet, vihreät mukaan lukien. Myös vihreät on ollut tekemässä tätä päätöstä aikoinaan.

Edustaja Sasi omassa puheessaan viittasi näihin liikennehankkeisiin ja mainitsi erityisesti Savonlinnan rinnakkaisväylän, että tämä hanke etenee. Alkuperäinen esitys oli se, että ensi vuoden budjetissa oli siihen 2 miljoonaa varattu ja valtuudet oli 50 miljoonalle eurolle. Sitä esitystä on muutettu niin, että siitä on karsittu 12 miljoonaa pois, jäljelle jäi se 40 miljoonaa, ja 12 miljoonaa otetaan rautatieyhteydestä. Eli Savonlinnasta katkeaa rautatieyhteys länteen. Sitä on perusteltu sillä, että siinä on liian vähän liikennettä. Samaan aikaan on luvattu rakentaa, jos liikennemäärät kasvavat.

Arvoisa puhemies! Täytyy kysyä, mikä on sellainen liikenneväylä, joka katkaistaan ja jossa sitten liikennemäärät kasvavat. Ei semmoista ole Suomessa. Tämän takia olisi tärkeätä, että tämä alkuperäinen esitys olisi kokonaisuudessa mukana, niin että se olisi 52 miljoonaa.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä se on ihan totta, että vihreät olivat silloin hallituksessa, kun tästä onnettomasta lapsilisäleikkauksesta sovittiin. Me sitä silloin vastustimme, mutta sitä emme pystyneet estämään. Olimme silloin sitä mieltä, että lapsilisäleikkaukselle pitää etsiä semmoinen kompensaatio, joka auttaa kaikkein pienituloisimpia perheitä. Hallitus on sitten yrittänyt löytää sellaisen verovähennysmallin, joka olisi oikeudenmukainen ja järkevä ja tasapainoinen ja nimenomaan tasoittaisi kaikkein pienituloisimpien perheiden tilannetta. Tästä mallin monimutkaisuudesta ja epäreiluudesta on tässä salissa käytetty lukuisia puheenvuoroja, joten ei siitä sen enempää, mutta tässä kohtaa mielestäni on rehellistä myöntää se, että tämä kompensaatiomalli on niin monimutkainen ja epäonnistunut, että kaikkein viisainta olisi hallitukselta perua alkuperäinen lapsilisäleikkaus.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Seurasin tätä edustaja Alanko-Kahiluodon puheenvuoroa alkuun asti, mutta sitten tipuin kärryiltä. Ensin te sanoitte, että te haluatte nimenomaan katsoa, että tässä pieni- ja keskituloisille lapsiperheille tämä kompensaatio osoitetaan, ja sen jälkeen te sanoitte, että nyt pitäisikin tämä verovähennys — siis tämä verovähennys, lapsiperhevähennys, joka kohdistuu pieni- ja keskituloisille — ottaa pois ja korvata se lapsilisillä. Eihän tässä ole logiikkaa.

Ja kun te nyt sanoitte, että te kannatte huolta pieni- ja keskituloisista lapsiperheistä, niin ovatko vihreät valmiita siihen malliin tulevaisuudessa, että nostetaan lapsilisiä ja laitetaan ne verolle, jolloin sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu? Tätä me olemme teille ehdottaneet. Oletteko te tässä jatkossa mukana? Tuletteko tälle kannalle?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman ei ehkä kuullut ihan täysin, mitä sanoin. Sanoin, että silloin, kun hallitus päätti tästä lapsilisäleikkauksesta, me vihreät olimme sitä mieltä, että leikkaukselle pitää etsiä mahdollisimman hyvä kompensaatiomalli, joka auttaa erityisesti pienituloisten lapsiperheiden asemaa. Tässä salissa on käyty lukuisia keskusteluja siitä, millaisia väliinputoajia tämä malli jättää niiden välille, jotka saavat toimeentulotukea, ja niiden välille, jotka ovat pätkätyöntekijöitä, muuten pienituloisia, jotka eivät toimeentulotuen piirissä ole. Olen pahoillani, jos edustaja Lindtmanilla ei ole ollut tilaisuutta kuulla näitä keskusteluja.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun seuraa tätä keskustelua, ihmettelee ja tulee siihen tulokseen, että kuka on oikeasti nyt sitten ollut päättämässä näistä leikkauksista ja verovähennyksistä. No, ainakin me kristillisdemokraatit tunnustamme avoimesti, että me olemme olleet mukana ja osa tätä päätöksentekoa. Me vastustimme suuria leikkauksia. Ensimmäinen esitys oli, että lapsilisä olisi laitettu verolle ja 500 miljoonaa euroa olisi saatu valtion kassaan, mutta me tyrmäsimme sen. Lopputulema on, että leikkaus oli 110 miljoonaa euroa, ja nyt sitten verovähennysjärjestelmän jälkeen se nettoleikkaus on 40 miljoonaa lapsiperheiltä.

On väitetty, että tämä malli on monimutkainen. Onko se monimutkainen malli, jos se leikkaus merkitsee 213 euroa per vuosi per perhe ja jos verovähennys taas kompensoi 200 euroa? Se tarkoittaa, että sellainen perhe menettää 13 euroa vuodessa. Se on euro per kuukausi. Jos tämä on monimutkainen järjestelmä, niin tulkaa oppitunneille. Me voimme sitten käydä läpi nämä matemaattiset laskelmat.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsilisän leikkaus on väärin ja epäoikeudenmukaista, eikä se selittelemällä parane. Se, että olette nyt yrittäneet paikata sitä monimutkaisella verovähennysmallilla, ei tilannetta paranna. Lapsilisistä leikataan, ja kaiken lisäksi luotte vielä lisää menoja aiheuttavaa kankeutta tänne järjestelmiin. Ei kuulosta hyvältä.

Toinen asia: Täällä hallitusryhmistä kehuttiin nyt ryhmäkokojen pienentämisrahaa. Kun ensin on leikattu kuntien valtionosuuksista yli miljardi vuositasolla, opetuksesta eri asteilta erikseen joitain satoja miljoonia, niin sitten täällä vielä kehutaan, että joku murunen sentään tuonne lasten koulutukseen ja sivistykseen on riittänyt. Ihmettelen suuresti. Ja kun tähän vielä lisätään se, että vanhempien vapautta päättää omien lastensa päivähoidosta, kotihoidosta kavennetaan, kyllä on kylmää kyytiä lapsille ja lapsiperheille.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän lisäbudjetin jälkeen ennuste tämän vuoden velkaantumisesta, siis lisävelan otosta, on 7,5 miljardia euroa. Kaikki talouden mittarit näyttävät tällä hetkellä punaista. Tässä tilanteessa täällä eduskunnassa viikosta toiseen, voisi sanoa, keskustellaan tästä lapsilisäleikkauksesta ja sen kompensoimisesta. Myös hallituksessa, kiitos SDP:n, riitautetaan mitä pienimmätkin asiat, kuten kalastusmaksu yli 65-vuotiailta. Minun mielestäni tämä keskustelu ja tämä tilanne oikeuttavat kysymään, mikä on kansanedustajien todellisuudentaju sen osalta, missä tämän maan talous menee.

Edustaja Kalli, keskusta kyllä täällä vastustaa lapsilisäleikkausta, vastustaa valtionosuusleikkauksia, maatalousleikkauksia ja muita leikkauksia, ja samanaikaisesti puheenjohtaja Sipilä kiertää elinkeinoelämän seminaareissa kauhistelemassa valtion velkaantumista.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, puhemies! Olisin odottanut, että edustaja Zyskowicz olisi tässä yhteydessä kiinnittänyt enemmän huomiota nimenomaan siihen, mitenkä saadaan aikaan valtiolle lisää tuloja. Itse olen varannut puheenvuoron, ja tarkoitus on tulla yrittämään esittää joitakin keinoja, joilla valtio voisi saada enemmän aikaan kasvua ja investointeja.

Mutta niin kuin aiemmin totesin, lapsilisä on pyhä asia monille ihmisille, erittäin tärkeä ja merkittävä. Sen tähden siitä pitää pitää kiinni, ja sen tähden meidän pitää löytää tuloja, jotta voimme ylläpitää tämänkaltaisia järjestelmiä, joita lapsilisäjärjestelmäkin on. Itse olen tätä mieltä. Tämä on arvovalinta. Teille, edustaja Zyskowicz, arvovalinta on joku toinen. Sen tähden politiikassa on erilaisia näkökulmia, pidetään siitä kiinni.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin edustaja Kalli ja monet muut ovat väittäneet, lapsilisäleikkaus ei ole hallitukselta mikään arvovalinta. Hallituksella ei ole erityisiä haluja lyödä puunuijalla lapsiperheitä päähän, toisin kuin täällä väitetään. Hallitus on leikannut — kuunnelkaa vaikka edustaja Uotilaa ja edustaja Arhinmäkeä — opiskelijoilta, työttömiltä, sairailta, eläkeläisiltä, kaikilta. Tässä tilanteessa, kun on pyritty hyvin tasapuolisesti ja laaja-alaisesti säästöjä tekemään, on jouduttu, siis jouduttu, tekemään myös lapsilisäsäästö.

Edustaja Kalli sanoi, että lapsilisät ovat pyhä asia, niihin ei saa koskea. Kun kuuntelee teidän puheitanne ja katsoo teidän esityksiänne, ei nyt tässä lisäbudjetissa mutta laajemmin, niin teille ovat pyhiä asioita myös esimerkiksi kuntien valtionosuuksien säästöt, teille ovat pyhiä asioita maatalouden säästöt, teille ovat pyhiä asioita koulutuksen säästöt. Kaikkia näitä te vastustatte, samanaikaisesti esitätte lisämenoja. Millä te sen hoidatte? Juu, teillä on piilossa joku kahva, jolla käännätte maan talouden kasvuun.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä lapsilisien leikkausasia on nolo hanke hallitukselle, nykyisille ja entisille hallituspuolueille. Se on niin nolo asia, että oikein kukaan ei tämän asian ympärillä halua tunnustaa isyyttään. Toivottavasti tämä hanke perutaan aivan samalla lailla, niin kuin hallitus joutui perumaan kaavailut kilometrikorvauksien leikkaamisesta. Toivottavasti perutaan myös suunnitelmat taksien verohuojennuksesta luopumisesta. Sekin tulee olemaan hyvin kohtalokas, jos härkäpäisesti hallitus pitää siitä kiinni.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän keskustelun siitä, että lapsilisiin ei saa koskea, mutta tosiasiahan on, että niiden perheitten lapsilisiin on koskettu kautta aikojen, jotka ovat toimeentulotuen varassa. Ne perheet eivät ole lapsilisiään saaneet koskaan ikään kuin sen normaalitulon lisäksi, kuten saavat ne perheet, jotka eivät toimeentulotuen piirissä ole. Jos oikeasti haluaisimme korjata pienituloisten lapsiperheitten asemaa, niin lapsilisien laskeminen toimeentulotuen yhteydessä pitäisi poistaa.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä korjattava eduskunnan pöytäkirjoihin edustaja Zyskowiczin väite. Annoitte ymmärtää, että siinä hallituksessa, jossa edustaja Arhinmäki ja edustaja Kyllönen ovat olleet, on leikattu perusturvaa. Siellä ei ole leikattu yhtään perusturvaa, siellä on nostettu perusturvaa. Mutta sen jälkeen kun jouduimme jättämään hallituksen, uusi hallitus päätti leikata lapsilisistä, leikata työttömien indeksikorotuksista, leikata eläkeläisten indeksikorotuksista ja leikata opiskelijoiden indeksikorotuksista. Sinä aikana, kun vasemmistoliitto oli hallituksessa, perusturvaa parannettiin, ei leikattu. (Ben Zyskowicz: Juuri tämän halusin sanoa!)

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme tosiaan työtä työlle, mutta me tarvitsemme myöskin ihmisten uskoa huomiseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia päätöksiä ja veronmaksukyvyn mukaista verorasitusta.

Edustaja Zyskowicz, kokoomus perustelee tällä vaikealla taloudellisella tilanteellamme suurempien omaisuuksien ja varallisuuden kevyempää verottamista, työmarkkinajärjestelmän heikentämistä, työntekijöiden sopimisoikeuksien heikentämistä, hyvinvointivaltion palvelujen alasajoa ja — aika hauskaa — myöskin maksuttomien ja maksullisten kalastusoikeuksienkin alasajoa ja sitä, että tehdään mieluummin rahastuslaki kuin kalastuslaki. Että johdonmukainen linja.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voi tätä käsien pesua! Tässä on kyllä vaarana, että lapsi menee sen kuuluisan pesuveden mukanakin. Edustaja Zyskowicz, kaksi päivää sitten te kannatitte hallituksen energiapolitiikkaa, joka ei suosinut turvetta eikä puuta, kotimaisia energianlähteitä. Tänään te olette vaihtanut kantanne, kun hallitus vaihtoi kantansa. Nyt te puolustatte lapsilisien leikkausta. Te olette todellinen hallituksen soturi, joka puolustaa aina sitä esitystä, mikä tulee — jopa täysin järjetöntä esitystä, niin kuin tämä on. Ensin otetaan, sitten annetaan ja luodaan mekanismi siihen. Täysin järjetöntä.

Herra puhemies! Eduskunnalla on valta päättää tästä asiasta. Kansanedustajat, jotka kritisoitte, nyt teillä on mahdollisuus äänestyksessä näyttää, mitä mieltä olette lapsilisiin liittyvistä asioista. Tämän asian päättää eduskunta, se ei ole hallituksen luottamuslausekysymys. Tässä suhteessa näytetään eduskunnan voima.

Elina Lepomäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Siihen nähden, minkälaisessa taloudellisessa kurjuudessa me tällä hetkellä elämme, on täysin käsittämätöntä, kuinka paljon tässä salissa keskustellaan tästä lapsilisäleikkauksesta. Suhteutettuna tämän vuoden lisävelan ottoon kyse on 1,5 prosentin leikkauksesta, siis pelkästään tähän lisävelan ottoon; suhteutettuna koko valtion budjettiin kyse on 2 promillesta, siis puhutaan promilletason leikkauksesta. Se on 8 prosentin leikkaus etuuteen, jota osittain kompensoidaan nyt verovähennyksellä. Kyse on todella lillukanvarsista. Se tuntuu lapsiperheissä, mutta itsekin lapsiperheen edustajana voin sanoa, että paljon paljon suuremmin koskettaa se, jos työttömyys iskee kohdalle. Ja se on nyt niin monessa lapsiperheessä totta, että tämä pieni lapsilisäleikkaus, joka on välttämätön meidän taloutemme pelastamiseksi, on hyvin pieni tekijä.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus kertoo, että tämä 8 prosentin lapsilisäleikkaus tuottaa valtion kassaan 113 miljoonaa euroa, ja tätä kompensoidaan pienituloisille ja keskituloisille erilaisilla verovähennyksillä. Onko hallitus tietoinen, mitä nämä verovähennykset aiheuttavat kunnassa? Valtio menettää näissä leikkauksissa verotuloja 27 miljoonaa, peruskunnat 38 miljoonaa, seurakunnat 2 miljoonaa ja yhteinen ystävämme Kansaneläkelaitos 2 miljoonaa euroa. Eli peruskunnat pannaan maksamaan ne kustannukset, jotka kuuluisivat tässä ajassa ja tässä asiassa valtion piikkiin. Me perussuomalaiset olemme sitä mieltä ymmärtääkseni kaikki, että tämä lapsilisien leikkaus olisi pitänyt alun perin jäädyttää.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron edustaja Rossin puheenvuoron jälkeen, joka lähti rehvakkaasti liikkeelle käsien pesusta. Muistutan edustaja Rossin ja muidenkin mieleen sen, että sosialidemokraateilla on tämän lapsilisäasian kohdalta todella puhdas omatunto. Meidän eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen, kun kehysratkaisua käsiteltiin, myöskin meidän kannanotossamme ilmoitettiin, että me haluamme nimenomaan tähän lapsilisäkysymykseen palata, kun saamme sen erilaiset kokonaisvaikutukset ja -arviot tehtyä. Näin myöskin tapahtui. Sen vuoksi tämä korjausliike, joka nyt tehtiin, on sen suuntainen kuin sosialidemokraatit ovat halunneet.

Mutta aivan niin kuin edustaja Rajamäki sanoi, meidän alkuperäinen esityksemme oli se, että nostetaan lapsilisiä, pannaan ne verolle, jolloin pieni- ja keskituloiset hyötyvät siitä. Onko keskusta jatkossa valmis tähän näin? Me koko ajan saamme ihmisiltä palautetta, että ei Suomessa kova hätä ole, (Puhemies koputtaa) kun suurituloisille voidaan maksaa vieläkin lapsilisät, joita he eivät oikeasti tarvitse.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi mainitsi alustuspuheenvuorossaan, että tieliikennehankkeita on tehty ympäri Suomen. Ehkä hän unohti mainita kuitenkin, että suurin osa varoista kohdistuu tähän pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Varsinais-Suomen tiehankkeet ja muuallakin maakunnissa olevat tiehankkeet ovat jääneet aika vähälle ja alempiasteisen tieverkon rahat etenkin.

Sitten eräs hallituspuolueen kansanedustaja sanoi, että lisätalousarviot ovat huono paikka esittää tiehankkeita. Hän sanoi, että pitäisi pitkän tähtäyksen suunnitelmia esittää. Mutta omalla kohdallani nämä tiehankkeet, mitkä on nyt esitetty tähän lisätalousarvioon, ovat ainakin olleet täällä 3,5 vuotta jo esillä. Opposition kansanedustajana tietysti ei ole mitään kummempia tapoja kuin ottaa niitä aina esille silloin, kun voi esittää. On tietysti valitettavaa, etteivät ne hallituksen toimien johdosta ole edenneet.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin tulee vähän semmoinen kuva, että mitenkähän kauan tämä hallitus koossa pysyy, kun on niin tiukkaa tuo keskustelu päähallituspuolueitten välillä. Mutta se on sitten toinen asia.

Ehkä huolestuttavin piirre tässä lisätalousarvioesityksessä on se, että velkamäärä kasvaa valtiolla yli 300 miljoonaa. Odotamme kyllä niitä dynaamisia vaikutuksia, joita hallitus on lupaillut päätöksiensä pohjaksi, että ne rupeavat tuomaan rahaa, mutta ei vielä näköpiirissä ole.

Minun mielestäni olisi tärkeätä, että tähän olisi sisältynyt myös jotakin kasvun elementtiä, ja nostan esille tämän yrittäjyysasian. Se talouskasvu lähtee kuitenkin sieltä yrittäjyydestä. Sitä ei tässä ole juuri lainkaan käsitelty. En tiedä, mitkä ovat hallituksen eväät tämmöisellä lisäbudjetilla, jolla ripotellaan hallituspuolueitten kansanedustajien kotimaakuntiin muutama liikennehanke ja se on siinä.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä edustaja Uotilan puheenvuoroon ja vaatimukseen elvyttämisestä. Jos katsotaan lukutasolla, niin voi sanoa, että olemme elvyttäneet jo kuusi vuotta ja seitsemäs vuosi on tulossa edessä päin ja lisäbudjettikin on 300 miljoonaa euroa elvyttävä lisävelalla. Velka nousee tänä vuonna 7,4 miljardilla kohti 100:aa miljardia. Me olemme tuplanneet 6—7 vuoden aikana velkamme. Voisi kysyä, eikö se riitä elvyttämiseksi. Voisi asiallisesti kysyä, voisimmeko me kohdentaa meidän rahankäyttöämme uudella tavalla, jolla luomme uusia kasvun polkuja, kun vanhat reseptit eivät enää toimi.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu indekseistä ja lapsilisistä, ja ihan aiheesta, koska ne ovat tärkeitä tavallisen pienituloisen arjen kannalta. Ja itse haluan kyllä tuoda keskusteluun vielä nämä eläkeindeksit ja lupaukset siitä, että takuueläkettä lähdetään korottamaan. Tämä eläkeindeksien leikkaus iskee kaikkiin eläkeläisiin, ja se, että alkuperäisistä lupauksista huolimatta takuueläkkeitä ei korotettukaan sillä kympillä vaan korotetaan ainoastaan tällä leikatulla indeksillä, kyllä on pienituloisille eläkeläisille myrkkyä.

Tämän vuoksi vasemmistoliitto on eilen tehnyt lakialoitteen, jolla takuueläkkeiden korotus ja indeksit tulevat tähän saliin. Me olemme tehneet lakialoitteen, jossa takuueläkettä nostetaan kympillä ja indeksit pidetään ennallaan. Odotan kyllä mielenkiinnolla keskustelua siitä, mitä tämä sali on mieltä eläkkeistä, takuueläkkeiden korotuksista ja indeksistä sitten, kun lakialoitteemme tähän saliin tulee. Odotan sille vankkaa tukea.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsilisistä kun puhutaan, aivan semmoinen oikeudenmukainen ratkaisu on tietysti se, että suurituloisilta leikataan lapsilisät ja nostetaan niitä sitten pienituloisille. Ja se on helppo tehdä silloin, kun tuloraja tulee lapsilisiin. Ei tarvita mitään monimutkaisia järjestelmiä kompensointiin.

Edustaja Zyskowicz on puhunut tässä näistä leikkauksista, että kaikilta leikataan, mutta olennaista minun mielestäni taloudenpidossa on se, että jos meillä on tietty hyvinvointitaso ja se halutaan säilyttää, niin hoidetaan se rahoitus sitten tulorahoituksen puolella.

Jos katsoo näitä käppyröitä taloudesta, Ruotsin talous sojottaa mukavasti koilliseen, Euroopan talous on noin suurin piirtein vaakatasossa, ehkä pientä nousua, ja Suomen talous lepsottaa sitten kaakkoon eli alaspäin. Tämä on semmoinen ongelma, että tähän pitäisi isossa kuvassa puuttua. Siihen liittyy meidän kilpailukyky ja monet sellaiset asiat, ja niihin pitäisi panostaa paljon enemmän kuin puhua näistä nippeleistä tässä salissa, nämä isot linjat ottaa käsittelyyn.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun on kuunnellut SDP:n ja kokoomuksen puheenvuoroja, täytyy sanoa, että kyllä te olette todesta ottaneet pääministeri Stubbin kommentit, että nyt mennään vaaleihin. Niin voimakasta tämä keskustelu hallituspuolueitten sisällä on, että muuta johtopäätöstä ei voi tehdä. Se on sikäli surullista ja valitettavaa, että kun nyt pitäisi hoitaa isänmaan asioita — Suomi on vajoamassa erittäin pahaan kriisiin — niin te, hallituspuolueet, väittelette täällä keskenänne. Teidän pitäisi tuoda tänne hyviä esityksiä, joilla Suomen talouden kasvua vahvistetaan. Hallituksella on vastuu. Talouden kasvua on vahvistettava, velkaantumista hillittävä ja saatava tänne Suomeen työpaikkoja ja tasapuolista aluekehitystä.

Liikennehankkeista haluan sanoa sen, että kyllä niiden tukeminen on kaikkea muuta kuin tasapuolista. Pääkaupunkiseutu ja Tampere 2 miljardia euroa, perustienpidosta miinus 70 miljoonaa, ja yksityisteille teillä riittää peräti 1 miljoona ensi vuonna, kun 23 miljoonaa oli silloin, kun keskusta oli hallituksessa. (Välihuutoja) Nämä vain esimerkkinä.

Maatalouden osalta: hyvä tämä 20 miljoonaa tänä vuonna, mutta ensi vuonna miinus 55 miljoonaa, eli nettovaikutus sieltäkin miinusmerkkinen.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Turha sitä on selittää: lapsilisiä leikataan, ja se on valitettavaa. Mutta on syytä kyllä pöytäkirjaan merkata, että vielä viimeisissä neuvotteluissa kokoomus esitti lapsilisäleikkauksen puolittamista, mutta se ei sosialidemokraateille silloin käynyt. (Välihuutoja) Näin on edettävä tällä mallilla, joka nyt on tehty, verovähennysmalli, joka on monimutkainen ja lisää byrokratiaa. Mutta taloutta pitää tasapainottaa. Sitä maamme tällä hetkellä vaatii, ja se pitää sisällään yleensä vain epämiellyttäviä asioita.

Arvoisa puhemies! Eilen Ylen koulukiusaamisilta oli vakavaa katseltavaa. Sen takia on hyvä, että nyt lisätään ryhmäkokorahaa, opettajille aikaa opettaa ja oppilaille aikaa oppia. Se on parasta työtä myös tässä koulukiusaamisasiassa.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen juuri äsken väkevästi todisti, että kokoomus halusi puolittaa lapsilisäleikkauksen eli pudottaa 110 miljoonaa 55 miljoonaan, niin kai se matematiikka toimii. Sosialidemokraattien malli sen sijaan leikkaa sitä vielä enemmän, eli ainoastaan 40 miljoonaa jää sinne leikkaukseksi. Näinhän se toimii.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on sanottu moneen otteeseen, että lapsilisä on pyhä asia. Näin se varmasti on meille kaikille, mutta on paljon muitakin asioita meidän valtiontaloudessa, jotka ovat pyhiä asioita. Edustaja Rantakangas muun muassa oli huolissaan tästä valtion velkaantumisesta, ja niin hallituspuolueetkin ovat huolissaan siitä. Sen takia jouduttiin tekemään leikkauksia jo kehysriihessä. Se 110 miljoonan euron leikkaus oli meidänkin mielestämme liikaa, ja sen takia me olimme valmiit sitten hyväksymään tämän verovähennysjärjestelmän, ja, sanon sen edelleen, ei se niin monimutkainen järjestelmä ole, koska jos kahden lapsen perheessä on kaksi huoltajaa ja vuodessa tämä leikkaus merkitsee 213 euroa ja sitten kuitenkin verovähennyksenä palautuu 200 euroa, niin se nettomenetys näissä perheissä on 13 euroa vuodessa. Tämähän on merkki siitä, että kyllä mekin olemme kokeneet, että lapsilisä on pyhä asia, ja tällaisessa taloudellisessa tilanteessa olimme valmiit (Puhemies koputtaa) korjaamaan asian tämän kautta.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on puhuttu useaan otteeseen lapsilisistä. Tosiasia on, että hallitus leikkasi lapsilisiä, ja nyt hallituksessa on vähän ristiriitaa tästä. Vaalit lähestyvät, joten eiköhän senkin vuoksi olisi paras ratkaisu perua lapsilisäleikkaus. Tämä jojoliike, annetaan ja otetaan, ei ole oikea tapa.

Muutama sana vielä tieverkostosta. On hyvä, että Varsinais-Suomi Kasitien osalta sai vähän kohennusta ja sitä alettiin Maskun—Nousiaisen kohdalla parantaa. Paljon on tekemistä. Alempi tieverkosto on todella järkyttävän huonossa kunnossa myös Varsinais-Suomessa, ja se kummastuttaa, että sen annetaan edelleenkin rapistua.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista tämä keskustelu näistä leikkaamisista. Minulle ei ole selvinnyt, mikä ero on leikata tavallisesti ja leikata pitkin hampain. Lopputulos on ihan sama. Kun leikataan tavallisesti tai leikataan pitkin hampain, niin leikataan. Ei se auta sitten selitellä. Jos on leikkauksen hyväksynyt, niin on hyväksynyt.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä taloustilanteessa nyt odotetaan hallitukselta tekoja ja esityksiä yrittäjyyden vahvistamiseksi, talouskasvun edellytysten vahvistamiseksi. Niitä ei ole kuulunut. Hätkäyttävää oli pääministerin lausunto viime lauantaina, että hallitus on kaikki isot päätökset tehnyt jo ja nyt valmistaudutaan voittamaan tulevat vaalit. Nyt on kysymyksessä isänmaan etu. On kysymyksessä yhteinen etu. Kyllä pitää tulla esityksiä siitä, miten talouskasvua saadaan vauhditettua.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustajat Rantakangas ja Tölli ovat viitanneet siihen, että hallituksen piirissä vain valmistaudutaan vaaleihin. Voin sanoa, että pääministeri Stubb hoitaa joka päivä isänmaan asioita — tänään muistaakseni on Lontoossa tapaamassa Englannin pääministeriä, viime viikolla oli muun muassa Saksan ja Ranskan johtajien kanssa koolla.

Keskusta sen sijaan on mennyt vaaleihin koko vaalikauden, niin kuin opposition kuuluukin, mutta räikeällä tavalla kaksilla raiteilla. Kuten jo mainitsin, tuolla elinkeinoelämän seminaareissa puheenjohtaja Sipilä kiertää kertomassa, että on tämä hirveätä tämä velkaantuminen ja hallitus ei uskalla sille panna pistettä. Ja täällä suunnilleen jokaista säästöä vastustetaan ja erilaisia menolisäyksiä tehdään miljardien edestä.

Edustaja Reijonen kysyi, kuinka kauan hallitus jatkaa, kun tämä on näin eripuraista. Se on tietysti hyvä kysymys, kun näyttää siltä, että niin pientä asiaa ei hallituksessa olekaan, etteikö SDP Rinteen johdolla pyrkisi siitä irtopisteitä ottamaan.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä kulkee siellä kertomassa kyllä muutakin kuin tuon, mitä edustaja Zyskowicz sanoi. Hän on esittänyt ratkaisuja Suomen talouden kohentamiseksi, ja siitä he ovat erittäin kiinnostuneita olleet noissa monissa tilaisuuksissa, joissa hän on käynyt.

Tässä edustaja Sasi toi esille näitä liikenneinvestointeja, joita lisätalousarviossa on. En yhtään väheksy näitten merkitystä alueilla, mihinkä ne tulevat, mutta ei siinä ole sen luokan liikenneinvestointeja, jotka todella auttaisivat Suomen taloutta eteenpäin. Täällä on muun muassa valtiovarainministeri Rinne ennen ministeriksi tuloaan esittänyt, että hän hyvin vakavasti harkitsee Soklin radan rakentamista, mikä mahdollistaa 1,3 miljardin investoinnin ja sitä kautta on merkittävä panos Suomen talouteen. Ei tässä lisätalousarviossa sitä tullut, vaikka sellaisiakin odotuksia hallitus etukäteen loi.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi täällä tämän keskustelun avauspuheenvuorossa mainitsi maatalouden 20 miljoonan euron lisämäärärahan kohdalla, että Venäjän pakotteet kohdistuvat juuri maidontuottajiin. Kyllä ne kohdistuvat maidontuottajiin, mutta tästä määrärahasta on tarkoitus ohjata myöskin korvamerkittynä 600 000 euroa kalatalouden kokemiin menetyksiin. Mutta haluaisin tässä nyt alleviivata, että kyllä nämä Venäjän pakotteet kohdistuvat maataloudessa ihan kaikkiin tuotantosuuntiin ja lähes kaikki maataloustuottajat Suomessa joutuvat näistä pakotteista kärsimään. Haluan tästä vain muistuttaa, ettei jäisi väärää kuvaa asiantilasta.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Tässä kun muutamissakin puheenvuoroissa on todettu, että hallitus ei saa päätöksiä aikaan, haluaisin kyllä alleviivata tätä edustaja Hemmilänkin esille nostamaa lisätalousarviopäätöstä 20 miljoonan tuesta Venäjän-vientikiellosta kärsivälle maataloudelle ja erityisesti sen maitosektorille ja myöskin kalalle, joka on tässä päätöksessä erikseen mainittu.

Mutta on niin, kuten edustaja Hemmilä sanoi, että nämä vaikutukset vientikiellosta heijastuvat laajasti koko meidän maatalouden sektoriin, ja siksi meidän täytyy jatkossa nyt seurata hyvin tarkkaan, miten tämä kriisi vaikuttaa. Tietenkin pitää tehdä kaikki, jotta itse kriisi, eli Ukrainassa ongelmat, ratkeaa ja päästäisiin näistä koko mokomista pakotteista eroon.

Nyt oikeastaan toimitaan kahdella suunnalla: Meidän täytyy ponnistella uusien markkinoiden avaamiseksi, ja sitä varten tässä talousarvioesityksessä on myöskin 1,3 miljoonan euron lisämääräraha viennin edistämiseen. Sitä työtä on tehty muun muassa Kiinan suunnalla. On ensiarvoisen tärkeää saada uusia markkinoita myöskin tulevaisuutta ajatellen ja vaikka tämä kriisi ratkeaakin varmasti jonain päivänä. Sen lisäksi meillä on jatkuva neuvottelu Euroopan unionin suuntaan, jolta me toivomme ja meillä on mielestäni täysi oikeus edellyttää tukitoimia suomalaisille tuottajille, jotka eivät ole tämän kriisin aiheuttajia.

Tämä ei ole markkinahäiriö. Tämä kriisi suomalaiselle tuottajalle, koko elintarvikeketjulle johtuu siitä, että Euroopan unioni ja Venäjä ovat ikään kuin kauppasodan kaltaisessa tilanteessa, jossa Euroopan unioni on tehnyt solidaarisesti yksimielisiä päätöksiä, ja mielestäni silloin meillä on oikeus vaatia solidaarisuutta myöskin Suomea ja suomalaisia tuottajia kohtaan tässä tilanteessa. Tämä työ jatkuu ensi viikolla taas seuraavassa maatalousneuvoston kokouksessa, mutta vääntö on kovaa, koska lähes jokainen maa kokee itsekin kärsivänsä tästä, mutta meillä on kyllä faktat puolellamme.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen samaa mieltä ministeri Orpon kanssa, että tämä kriisi, joka nyt on meillä päällä Venäjään liittyen, ei vähäisimmässäkään määrin ole Suomen elintarviketalouden tai Suomen maatalouden syytä, ja siksi sen ei myöskään pidä joutua maksumieheksi tässä asiassa. Siksi nämä kompensaatiot ovat välttämättömiä, samoin kuin ne kaikki toimet, joita hallituksen käsissä on, kansalliset toimet, joilla voimme helpottaa myös sitä kustannustaakkaa, joka viljelijöillä, ruuantuotannolla on.

Puhemies! Täällä on sanottu, että keskusta menee kaksilla rattailla. Pääministeri Stubb on mennyt aikaisemmin vaaliasentoon kuin muistan yhdenkään pääministerin menneen niin kauan kuin tässä talossa olen ollut. Hän sanoi Keskuskauppakamarin tilaisuudessa, että veroja on alennettava — no, pääomaveroa on nostettu, se on henkilöyhtiöiden tuloveroa — että verovähennyksiä on karsittava — lapsivähennys otettiin käyttöön eli toimittiin juuri päinvastoin — ja että välillisiä veroja on korotettava — ja kuitenkin hallitus perui makeis- ja virvoitusjuomaveron. Eli juuri päinvastoin toimitaan kuin mitä sanotaan. Mitä tämä muuta on kuin vaaliasentoa? Näin aikaiseen vaaliasentoon ei ole mentävä tilanteessa, jossa nyt Suomi on. (Puhemies koputtaa) Isänmaa tarvitsee ratkaisuja ja kasvua.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan palata vielä tuohon lapsilisäkeskusteluun ja lähinnä sen takia, kun kuuntelin edustaja Heinosen puheenvuoron. Haluan vain kertoa, että neuvottelujen lähtökohdat ja lopputulos eivät olleet se, mihin Heinonen päätyi, eikä hän suinkaan osannut kertoa demareitten lähtökohtaa näissä hallitusneuvotteluissa. Mehän olimme ehdottomasti sitä mieltä, että lapsilisät olisivat tuloa ja niitä verotettaisiin sitten progressiivisesti. Eli siinä olisi toteutunut tämä oikeudenmukaisuus nykyistä paremmin, että pienituloiset olisivat vähemmän joutuneet sitten verotettaviksi kuin hyvätuloiset. Eli se olisi ollut oikeudenmukaisesti: suurempituloiset olisivat saaneet pienempää lapsilisää ja pienituloisimmat suurempaa.

On paljon sanottu, että tämä hallitus ei tee mitään, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Tämäkin on tällä hetkellä erittäin elvyttävä paketti. (Puhemies koputtaa) Saadaan lisää uusia asuntoja, saadaan liikenneväyliä parannettua, saadaan ihmisille työtä ja toimeentuloa.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on aivan oikein korostettu sitä, että maitotalous erityisesti kärsii Venäjä-pakotteista, mutta maatalous laajalti kärsii niistä. Tuo 19,4 miljoonan euron erä on todella rahtu näitten vahinkojen korvaamiseen, varsinkin kun tiedetään, että ensi vuonna on tulossa pysyvät 55 miljoonan euron kansallisen tuen leikkaukset budjettiesityksen mukaan.

Kysyisin ministeri Orpolta: miten tämä 19,4 miljoonaa nyt sitten saadaan nopeasti jaetuksi? Pohjoisessa tuessahan on maksuvaraa, mutta Etelä-Suomen osalta pitää saada EU:n komission lupa tällaisen kansallisen tuen maksamiseen. Ja avaisitteko vähän sitä, että kun nämä eteläisten maiden hedelmäntuottajat näyttävät saavan aika nopeasti korvauksia, niin milloin alkaisivat Baltian maiden ja Suomen maidontuottajat saada korvauksia?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu täällä salissa taas pyörii niissä kuuluisissa promilleissa. Jos nyt muistutamme siitä, että viimeisen kuuden vuoden aikana tämä rytinä niin Suomessa kuin globaalistikin on ollut äärimmäisen kovaa, ja jos sanotaan, että hallitus ei ole mitään saanut aikaiseksi, niin kyllähän me nyt olemme 6,5 miljardin edestä leikanneet tai korottaneet veroja, olemme saaneet monta maltillista palkkaratkaisua, historian suurimman yhteisöveron alennuksen, joka mahdollistaa muun muassa Äänekosken biotehdaslaitoksen mahdollisen investoinnin, johon ministeri Orpo on huomenna menossa paikalle. Eläkeuudistus on tullut, meillä on sote-ratkaisu, ja viimeksi eilen saatiin sitten turveratkaisu. Kyllä tässä on tehty paljon, joten unohdetaan nyt ne puheet täällä niistä promilleista ja mennään eteenpäin.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talous on kuralla ja kurassa todellakin, mutta missä ovat ne toimenpiteet tämän tilanteen kehittämiseksi? Käsitykseni mukaan lisätalousarvio on sen takia olemassa, että tässä puututaan nopeasti tähän tilanteeseen, mutta missä ne toimenpiteet ovat? Ennen kaikkea liikennepuolella voitaisiin vaikuttaa todellakin paljon tämän asian parantamiseen.

Suomen mahdollisuudet ovat ympäri Suomea. Meillä on metsät, eilen puhuttiin energia-asioista, luonnonvarat, matkailu, arktisuus. Kaikki ovat todellakin ympäri Suomea laajasti, mutta niitä voidaan käyttää vain sillä tavalla hyväksi, että meidän liikenneverkosto on kunnossa, ja se ei todellakaan yhtään parane sillä, että pääkaupunkiseudun liikenneverkostoa parannetaan.

Meillä on Suomessa paljon kohtia, joita voisi auttaa eteenpäin. Esimerkiksi Nellimintie on yksi asia, mitä voisi viedä eteenpäin, ja moni muukin tiehanke. Elikkä toivoisin, että näitä kohteita oikealla tavalla otettaisiin nytten huomioon.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsilisäleikkaus on hyvää sukua näille hallituksen muillekin leikkauksille. Ensin otetaan iso summa pois ja sitten palautetaan pieni summa. Lapsilisäleikkaus on sitä, että ensin viedään lapselta lelu pois ja sitten annetaan tutti suuhun. Mutta tämä tutti on kyllä aika huonosti rakennettu, kuten tässä on monesti jo sanottukin, että tulee maksamaan 2,5 miljoonaa ja nettovaikutus on nelisenkymmentä. Toisaalta vielä tässä hallitus menee kuntien taskulle hyvin voimakkaasti. Ainakin toimeentulotuen piiriin putoavat lapsiperheet — se on suoraan kuntien rahoituksesta, mistä se maksetaan.

Tiehankkeissa on aivan sama linja. Myös siellä on otettu iso leikkaus, noin 100 miljoonaa tiehankkeista, sitten annetaan projektihankkeista vähän lisää ja sitten nyt 48,5 miljoonaa. Mutta tässäkin, kun meillä on maa- ja metsätalousministeri paikalla, onko maa- ja metsätalousministeri yhtään huolissaan puuhuollon liikkumiskyvystä, myös maaseudun teiden puolesta, kuinka elintarvikkeet saadaan sieltä liikkumaan? Kuten Lea Mäkipää otti esimerkkinä Pohjois-Pirkanmaan, meillä on iso puuteollinen alue siellä (Puhemies koputtaa) ja tiet ovat todella huonossa kunnossa.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa herra puhemies! Keskityn nyt näihin muutamiin oman hallinnonalani kysymyksiin.

Ennen kaikkea tästä 20 miljoonasta, joka on tätä maatalouden kriisirahaa, neuvottelut ovat kiivaasti käynnissä, ja itse asiassa tänään käydään jälleen. Tarkoitus on hoitaa tätä niin, että siitä 19,4:stä, joka jää tämän kalaosuuden jälkeen jäljelle, lohkaistaan x euroa Etelä-Suomeen jaettavaksi, ja se pitää hyväksyttää Euroopan komissiolla. Tämä ratkaisu yritetään saada nopeasti, jotta siinä päästään eteenpäin, ettei sitten tuhraannu aikaa sen oikean tavan hyväksyttämiseen EU:lta.

Samaan aikaan sitten jatkuu se maataloustuloneuvottelu siitä loppurahan jakamisesta, mutta se, kuten tiedätte, edustaja Kiviranta, varsin hyvin, jakautuu sitten helpommin olemassa olevan järjestelmän mukaisesti. Mitä tulee näihin Euroopan unionin kompensaatiotoimiin, niin siinä tosiaan neuvottelut jatkuvat koko ajan ja seuraava maatalousneuvosto on ensi viikon alussa. Sieltä odotetaan komission esityksiä, mutta se kisa on todella kovaa. Meillä on vahvaa tukea, mutta meidän pitää pystyä osoittamaan nämä konkreettiset tappiot tuottaja- ja tilakohtaisesti. Mutta kyllä meillä on, kuten sanoin aikaisemmin, faktat tässä puolellamme.

Sitten tähän puuhuoltoon ja puun liikkeelle saantiin. Meillä on tällä hetkellä eduskuntaan annettu Kemera-lainsäädäntöä, jossa myöskin pienpuun energiatuki esitetään yhdistettäväksi pinta-alatukena tähän Kemera-tukeen. Se, että Kemera jatkuu, antaa meille jatkossakin työvälineen muun muassa metsätieverkostojen kehittämiseen ja metsien hoitoon. Se on yksi elementti. Toinen, mistä olen henkilökohtaisesti tyytyväinen, on se, että tätä perustienpidon painetta pystyttiin purkamaan 30 miljoonalla eli siellä leikkaus on pienempi kuin aikanaan kehyspäätöksessä tehtiin. Tämä on iso kansallinen kysymys, että me saamme puuta liikkeelle. Tällä hetkellä vielä voidaan olla suhteellisen hyvällä tolalla, mutta jos ne investoinnit lähtevät liikkeelle tulevina vuosina, jotka ovat nyt suunnitteilla, niin ne vaativat sitten tulevaisuuteen katsoen kyllä jossakin vaiheessa vahvaa reagointia.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Jos suhteuttaa nyt tätä sinällään tärkeää lapsilisäkeskustelua ja sitten tätä asiakirjaa, mitä täällä nytkin pitäisi käydä läpi, eli toista lisätalousarviota, niin lapsilisiin liittyy 2,5 miljoonan euron määräraha, joka tulee siitä, että tietojärjestelmiä joudutaan muuttamaan. Samaan aikaan lisätalousarvion mukaan valtion velanotto nousee tänä vuonna jo 7,4 miljardiin euroon. Jos tässä salissa ei ole jatkossa halua keskustella näistä isoista talouden perusasioista samalla innolla kuin lapsilisistä tai muista yksittäisistä asioista, niin meillä ei kohta ole valtion kassassa rahaa, millä maksaa niitä lapsilisiä. Ymmärrän kyllä sen, että voi olla tarvetta häivyttää omia jälkiään suuntaamalla keskustelu tuolla tapaa, mutta ei se kauhean paljon auta silloin, kun näiden isojen ongelmien kimppuun pitäisi vihdoin ja viimein käydä.

Lisätalousarvion yleisperustelujen talousosio ei anna syytä minkäänlaiseen riemuun. Kokonaistuotanto ei kasva, yksityiset investoinnit supistuvat, ja kulutuskysyntäkään ei lisäänny. Työttömyystilanne lähentelee jo massatyöttömyyttä, ja Venäjän pakotenokittelu tulee ennemmin tai myöhemmin heijastumaan monin eri tavoin Suomen talouteen. On aivan turha pyöritellä, ovatko vaikutukset suoria vai käyriä. Niitä joka tapauksessa on, ja ne heijastuvat merkittävästi kotimaan talouteen. Jo nyt verotuloarviot ovat jääneet ennustetusta huomattavasti ja jatkossa jäävät jälkeen lisää. Osaltaan se johtuu paitsi kotimaisen kysynnän heikkoudesta myös Venäjän-kaupan ongelmista.

Suurin pettymys lisätalousarvioon liittyen on se, että sopimusta Soklin kaivoksen avaamisesta ei saatu aikaan eikä sen myötä ratkaistua liikenneyhteyksiin liittyviä ongelmia. Kumipyörävaihtoehto on se kaikkein heikoin, se on aivan selvä. Sen sijaan pitäisi panostaa raideyhteyksiin. Ongelma lienee siinä, ettei voi varmasti tietää, vedättääkö valtio yhtiötä vai yhtiö valtiota, kun eri ratkaisu- ja rahoitusvaihtoehtoja punnitaan.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinoiden toimivuuden, tai tällä hetkellä toimimattomuuden, kautta voi peilata aika hyvin yhteiskunnan ja talouden kokonaistilaa. Tuoreessa Talous & Yhteiskunta -lehdessä oli työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen erinomainen haastattelu. Tiainen esittää hätkähdyttävän synkän kuvan Suomen työmarkkinoitten nykytilasta. Hän vaatii paljon voimakkaampia toimia. Finanssipolitiikan toimiin tulee yhdistää rakenteellisen työttömyyden alentaminen. Edelleen Tiainen asettaa palkkatuen infrainvestointien edelle.

Liian pitkään uskottiin siihen, että piakkoin elpyvä talous lisää kysyntää ja työpaikkoja. Hallituksen talousennusteet heittivät kerta toisensa jälkeen, ja kun taantuma jatkui ja muuttui lamaksi, työttömien armeija jäi huonolle hoidolle. Nesteen tuore investointipäätös kuvaa hyvin uusinvestointien euromääräisten arvojen ja työpaikkakehityksen keskinäistä suhdetta.

Kuvaavinta Tiaisen haastattelussa on havainto, että aktiivista työllisyyspolitiikkaa on ajettu alas silloin, kun sitä olisi pitänyt lisätä. Henkilökohtaisesta työn oikeudesta on luovuttu ajat sitten, samoin aluevelvoitteista. Kaikkein tuottavin työkalu, työllisyysperusteiset investointiavustukset, on aiottu lopettaa, ja työhallinnon palveluprosessi tökkii pahasti.

Tämän hallituskauden alussa 2012 henkilöön kohdistuvia määrärahoja vähennettiin reaalisesti 30 prosenttia. Suomessa puhutaan toistuvasti Tanskan mallista mutta puhutaan valikoiden. Tanskassa on kyllä työttömillekin vahvat pakotteet sitä kohtaan, joka ei halua tehdä töitä tai kouluttautua. Mutta Tanskassa on myös sitä enemmän työttömillä aitoja vaihtoehtoja ja julkinen sektori panostaa aktiivitoimiin monin verroin Suomeen verrattuna.

Mutta on Suomessa muitakin vaihtoehtoja. Vuosi sitten Esko Seppäsellä oli erittäin hyvä kolumni Työelämä-lehdessä. Työeläkerahastot ovat Suomen suurin taloudellisen vallan keskittymä, niiden pääoma-arvo on 150 miljardia euroa, kolme kertaa Suomen valtion vuosibudjetin verran, ja sieltä voitaisiin aivan hyvin irrottaa määrärahoja kotimaisiin investointeihin, jotka toisivat työtä nimenomaan tänne. Mielenkiintoinen uutinen oli tänään Venäjältä. Venäjältä kantautui, että Venäjä ottaa käyttöön valtion vararahaston elikkä eläkerahoja ja niitä suunnataan nimenomaan tämmöisiin infrahankkeisiin. Sitä tietä pitäisi miettiä Suomessakin.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä asiana on hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 toiseksi lisätalousarvioksi.

Suomen taloudellinen asema on viime vuosien aikana heikentynyt melkoisesti. Valtionvelka oli tämän hallituskauden alussa 75,1 miljardia euroa, kun sen määrä oli tämän vuoden elokuun lopussa 94,5 miljardia. Eli velan määrä on kasvanut vajaan neljän vuoden aikana 19,4 miljardia eli 26 prosenttia. Tulevaisuuskaan ei näytä hyvältä, nouseehan valtionvelan määrä ensi vuoden lopulla 102 miljardiin euroon. Käsittelyssä olevan toisen lisäbudjetin loppusumma on 94,854 miljardia euroa. Nostan esille tällä kertaa vain pari lisäbudjetin epäkohtaa.

Ensimmäinen koskee lapsilisien 8 prosentin leikkausta, josta jo debatissa oli voimakasta puhetta. Valtio säästää hallituksen esityksen mukaisesti jatkossa 113 miljoonaa euroa, mutta todellisuus on toisenlainen. Hallitus on päättänyt korvata lapsilisien leikkauksen pieni- ja keskituloisille keventämällä heidän verotustaan kunta- ja valtionverotuksessa. Menettely ei ole mielestäni paras mahdollinen tapa korjata lapsiperheiden asemaa. Miksi? Siksi, että valtio menettää tällä tempullaan verotuloja 27 miljoonaa euroa, peruskunnat 38 miljoonaa euroa ja seurakunnat 2 miljoonaa euroa, ja Kansaneläkelaitos, Kela, menettää tulojaan 3 miljoonaa euroa. Lisäksi Verohallinto joutuu laittamaan pari kolme miljoonaa euroa lapsivähennyksen aiheuttamiin tietojärjestelmäkustannuksiin ja muun valmistelun menoihin, kuten lisätalousarvion perusteluissa todetaan. Mielestäni lapsilisien leikkaus olisi pitänyt jättää kokonaan tekemättä.

Arvoisa puhemies! Mitä sen sijaan olisi pitänyt tehdä, koskee liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan pääluokkaa 31. Me perussuomalaiset esitimme valtiovarainvaliokunnan kokouksessa, että momentille 20 eli liikenneverkon perusväylänpitoon ja kunnossapitoon lisättäisiin 50 miljoonaa euroa. Tätä esitystämme eivät valiokunnan kaikki jäsenet kuitenkaan hyväksyneet, joten jätimme asiasta vastalauseen, johon palaamme myöhemmissä kokouksissa.

Arvoisa puhemies! On lisätalousarviossa jotain hyvääkin. Hyvä kohdistuu pääluokkaan 29 eli yleissivistävään koulutukseen, johon on osoitettu 15 miljoonaa euroa käytettäväksi opetusryhmäkokojen pienentämiseen ja yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen. Tämä sivistys- ja tiedejaoston kokouksessa käsitelty ja hyväksytty esitys on suorastaan erinomainen lisäys, kuten tämän salin tämän päivän istunnossa on useissa puheenvuoroissa todettu.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota lisätalousarvion yhteen kohtaan, ja se on kohta, jossa ict-alan rakennemuutoksesta johtuvien, erityisesti Oulun seudulla tapahtuneiden irtisanomisten vuoksi äkillisen rakennemuutoksen tukeen ehdotetaan määrärahaa 8,5 miljoonaa sekä lisämyöntövaltuutta 12 miljoonaa. Minusta nämä ovat vaikuttavia miljoonia ja osoittavat, että kyllä halutaan auttaa ahdinkoon joutuneita, varsinkin kun lisävaltuus ja määräraha kohdistetaan työpaikkamenetyksistä kärsivillä rakennemuutoksen alueilla taloudellista kasvua ja uusia työpaikkoja luoviin yrityksiin — ja nimenomaan ne kohdistetaan lähinnä pk-yrityksille — yritysten kehittämisavustuksiin, yritystoiminnan kansainvälistymisen vauhdittamiseen sekä yritysten tukemiseen niiden hakiessa korvaavia vientimarkkinoita Venäjän laskevan viennin tilalle, joka lasku on todella ollut merkittävää viimeisinä vuosina, mikä ei sitten johdu myöskään näistä pakotteista, vaan se alamäki alkoi varmaan likemmäs kaksi vuotta aikaisemmin, kun näitä pakotteita alkoi tulemaan. Lisäksi tämä sisältää määrärahaa, joka on tarkoitus käyttää työvoimakoulutuksen hankintaan sekä palkkatukeen ja starttirahaan.

Kerta kaikkiaan kannatettava esitys.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen vähätteli täällä debatin aikana ryhmäkokojen pienentämiseen kohdistuvien lisämäärärahojen merkitystä. Olen edustaja Tiilikaisen kanssa täysin eri mieltä, sillä tämä korvamerkitty raha on tasa-arvoteko. Korvamerkittynä se kohdistuu juuri sinne, minne se on tarkoitettu, eli ryhmäkokojen pienentämiseen, ja sen avulla varmennetaan kaikille tasa-arvoisemmat oppimisen mahdollisuudet. Esimerkiksi omassa kotikaupungissani Joensuussa tämän rahan avulla on varmistettu se, että siellä ei ole yhtään ylisuurta oppilasryhmää. Laadukas oppiminen alkaa siitä, että opettajalla on aikaa kohdata oppilaansa, ja tämä varmistuu tämän määrärahan avulla.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, jonka haluan nostaa esille, on työ- ja elinkeinotoimistojen parantamiseen kohdistetun lisämäärärahan välttämättömyys. Lisääntyvän työttömyyden takia te-toimistojen resursseihin ja työntekijöiden ammattitaitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaikka sähköisten palveluiden lisääminen on kannatettavaa, ja sitähän tehdään koko ajan, niin pitäisi te-toimistossa olla saatavilla määrällisesti riittävät ja myös laadukkaat henkilökohtaiset palvelut niitä tarvitseville. Erityisesti olen huolissani tällä hetkellä nuorten tilanteesta, koska he usein tarvitsevat henkilökohtaista apua ja ohjausta oman tilanteensa selkeyttämiseen ja liian usein he jäävät tätä kasvotusten tapahtuvaa kontaktia vaille.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Kyllä siltä alkaa pikku hiljaa vaikuttamaan, että meidän taloustilanteemme on itse asiassa synkempi kuin 90-luvun laman aikana oli. Jos ihan katsoo vaikka tänä päivänä julkaistuja tullitilastoja, niin kauppataseen vaje pelkästään elokuussa oli 170 miljoonaa. Meillä on tosi huolestuttava kehitys päällä kaiken aikaa, eli meidän vienti ja tuonti on laskussa. Ja sitten kun me katsomme, miten ensi vuoden budjetti ja VM:n talousennusteet bkt:n kasvusta on tehty, ne pohjautuvat käytännössä vain ja ainoastaan siihen, että vienti sekä tuonti kasvavat. Muuten ollaan kyllä aika pessimistisiä tai ennustetaan nollakasvua, mutta näiden kahden tekijän osalta ennustetaan kasvua ja tähän pohjataan, että meillä lähtisi talous kasvuun.

Minä en kyllä pysty oikein uskomaan näihin ennusteisiin, etenkin kun katsotaan sitten näitä muiden tutkimuslaitosten suhdanne-ennusteita. Nämä ovat aika heikkoja. OP-Pohjola ennustaa bkt:n muutosta 0,6, Etla 0,8, PTT 0,5, Danske Bank 0,8, VM:llä oli tosiaan 1,2, Handelsbanken 0,8, elikkä tosi heikkoa talouskasvua. Hallitus on siis epäonnistunut työllisyys- sekä talouspolitiikassaan.

Ja missä ovat tämänkin eli toisen lisäbudjetin työllisyyspanostukset? Eihän niitä oikeastaan ole ollenkaan. Käytännössä meidän pitäisi tällä hetkellä, kuten täällä salissa on aikaisemmin kuultu, panostaa hyvin voimakkaasti työllistämiseen.

Eipä tässä tämän ihmeempiä.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyn pohjana olevan lisätalousarvion keskeinen muistutus on siinä, että verotuloihin on jouduttu tekemään tarkennuksia. Eli tähän asti me olemme kärsineet ja menettäneet olemattomasta kasvusta, jonka seurauksena vienti on tökkinyt, ja sen seurauksena verotuloja on tullut vähemmän. Nyt me olemme tilanteessa, jossa kotitalouksien ostovoima on joko hiipunut tai sitten suomalaiset ovat tehneet johtopäätöksiä, jossa pidättelevät omia hankintojaan, ja sen seurauksena lisätalousarviossa on jouduttu tekemään sekä arvonlisäverojen että myös autoverojen tuottoihin merkittäviä tarkennuksia. Näitä tarkennuksia ei ole tehty seuraavan vuoden talousarvioon, joka nyt on eduskunnan käsittelyssä, ja on pahaa pelättävissä, että sama suuntaus, mikä on todettu lisätalousarviossa, tulee jatkumaan myös koko ensi vuoden ajan.

Siksi se suuri kysymys on se, mitenkä me saamme aikaan tilanteessa, jossa vienti ei vedä, kotimarkkinat eivät toimi, lisätuloja korottamatta olemassa olevia veroja. Pitäisi saada aikaan investointeja, mitä kautta syntyy kasvua ja parempaa työllisyyttä. Sen lisäksi pitäisi saada aikaan tuontia korvaavaa tuotantoa monellakin eri alueella. No, eilen käytiin energiapoliittista keskustelua, jossa todettiin, että sekä turpeen että metsähakkeen verojen ja tuen osalta tapahtuu positiivista kehitystä, joka sitten heijastelee tähän tuontia korvaavaan problematiikkaan.

Kun keskustelee suomalaisten yrittäjien kanssa, niin keskeinen ja tärkein kysymys on se, että me olemme monien monien vuosien aikana, monien hallituksien aikana, luoneet Suomeen sen kaltaista byrokratiaa, jossa yrityksen toimiva johto joutuu toistuvasti vastaamaan, palauttamaan ja täyttämään erilaisia lomakkeita, mihinkä operatiivisen johdon aikaa ja energiaa tuhrautuu, ja niitä jää vähemmän sen yrityksen strategian toteuttamiseen ja kehittämiseen. Tämä on suuri haaste. Jo tämän eduskunnan pitäisi löytää konkreettisia toimia, joilla byrokratialuvitusta ja sen kaltaista työtä, joka ei kasvata eikä vie eteenpäin yritystä, voitaisiin vähentää.

Toinen asia on monien yritysten rahoituksen saatavuus. On paljon yrityksiä, joidenka tase ei riitä vakuuksiin tai ei riitä sen toiminnan pyörittämiseen, jota uusien tilauksien saaminen edellyttää. Ja kun ei ole olemassa toimivaa pankkikilpailua, pankit eivät halua ottaa riskiä, niin meidän pitää löytää jonkinlainen ratkaisu siihen, millä sellaisia yrityksiä ja niiden liiketoimintaa voidaan kehittää, jotka ovat terveitä, jotka parantavat työllisyyttä ja varmistavat olemassa olevien työpaikkojen tulevaisuuden. Tähän on löydettävä tässä aivan uudessa tilanteessa jonkinlainen keino, jolla me voimme tätä riskiä jakaa ja ottaa laajemmille harteille.

Kolmas asia: Töitä ja tilauksia tulee entistä enemmän kasoittain ja epäsäännöllisin välein, ja sen tähden tarvitaan enemmän joustoa. Töitä pitää voida tehdä enemmän silloin, kun niitä on tarjolla, ja valitettavasti sitten pitää käyttää sitä lomaa ja vapaa-aikaa silloin, kun näitä yritysten tilauksia ei ole samalla tavalla. Meillä on orastavia esimerkkejä tämäntapaisesta toiminnasta. Sitä pitää vain yleisemmin saada käyttöön ja aikaan. Valitettavasti monien yritysten tuotteet on hinnoiteltu sillä tavalla, että ne eivät kestä ylitöinä teettämistä ja sitä rasitusta, joka ylitöistä tulee.

Mitenkä sitten saadaan aikaan investointeja enemmän kuin viime vuosina on tapahtunut? Se edellyttää näitä edellytyksiä myös koulutuksen osalta. Täällä aiemmin puhuttiin yrittäjyydestä. Yrittäjyyskoulutuksen pitää olla paljon laajempaa ja läpileikkaavampaa kuin se tänä päivänä on. Pitää löytyä keinoja, joilla yrittäjyyttä jo ala-asteelta eteenpäin viedään niin, että tehdään houkuttelevammaksi yrittäjyys, joilla opetetaan ja joilla kannustetaan yrittämään monella eri tavalla, niin että yhä useampi suomalainen tulevaisuudessa ottaa vastuun itsensä ja mahdollisesti toisenkin yrittämisestä.

Nämä ovat niitä keskeisiä kysymyksiä, joita me joudumme ratkaisemaan. Mitä pikemmin löydämme niihin ratkaisun, sitä paremmin voimme varmistaa, että saamme aikaan tilanteen, jossa velkaantuminen tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana saadaan hallintaan.

Tulen myöhemmin yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään ehdotuksen, joka koskee lapsilisien leikkauksia.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevassa lisätalousarviossa on paljon hyvää, mutta myös huolestuttava viesti Suomen tämänhetkisestä taloudellisesta tilasta sekä eräs periaatteellinen kysymys pitkäjänteiseen, huolellisesti harkittuun päätöksentekoon.

Lisätalousarvio kertoo yksiselitteisesti, että suomalainen teollisuus ja elinkeinoelämän rattaat eivät pyöri niin kuin on odotettu, vaan talous on ennakoituakin huonommassa jamassa. Tämä heijastuu suoraan myös verotuloihin ja sitä kautta julkisten palvelujen rahoitukseen. Näin ollen verotuloarviota joudutaan alentamaan nettomääräisesti 360 miljoonalla eurolla. Useita välillisten verojen tuottoarvioita alennetaan, koska talouden kehitystä koskevat näkymät heikkenevät edelleen saatujen verokertymätietojen mukaan. Voimalaitosvero, niin sanottu windfall-vero, jota ei tosin ole kyllä vielä saatu voimaankaan, perutaan ja arvio veron tuotosta poistetaan. Tämä on sinänsä hyvä päätös kaikissa olosuhteissa.

Hallituksen esitykseen sisältyy useita kasvua ja työllisyyttä tukevia toimenpiteitä, jotka perustuvat kesäkuussa käydyissä hallitusneuvotteluissa sovittuihin linjauksiin. Toivoa sopii, että näin tulevat työllistämistyöt kohdentuvat suomalaisiin työttömiin ja suomalaisiin yrityksiin.

Maatalouden toimintaedellytyksiä turvataan noin 20 miljoonan euron määrärahalla, joka helpottaa Venäjän asettamien tuontirajoitusten aiheuttamaa vaikeaa markkinatilannetta. Näin hallitus tekee parhaansa, jotta Venäjän vastapakotteet eivät näivetä suomalaista maatalouselinkeinoa. Koska vastapakotteet iskevät kovimmin maataloustuotteisiin, pääosa tuesta tuleekin mielestäni osoittaa maidontuotantoon kuitenkin liha-alaa ja kalatuotteita unohtamatta.

Erityisen iloinen olen siitä, että lisätalousarviossa osoitetaan äkillisestä rakennemuutoksesta kärsivään Ouluun lisätukea uusien työpaikkojen luomiseksi. Ict-alan äkilliset muutokset ovat vieneet tuhansia työpaikkoja ja lisänneet työttömyyttä rajusti, joten valtion mukaantulo on todella nyt tarpeen. Kiitokset kuuluvat hallitukselle tästä ripeästä ja poikkeuksellisen aktiivisesta toiminnasta.

Arvoisa puhemies! Iloani himmentää kuitenkin poukkoileva liikennepoliittinen linja. Määrärahoja siirretään taskusta toiseen — vai sanoisinko maakunnasta toiseen — muuttamalla liikenneverkkoinvestointikohteita jokaisessa mahdollisessa lisätalousarviossa, kehysriihessä tai budjettineuvotteluissa paljoakaan välittämättä valtioneuvoston ja eduskunnan liikennepoliittisen selonteon hyväksymisestä.

Esimerkiksi selonteossa olevaan valtatie 22:n Oulu—Kajaani-osuuteen alun perin varattu 45 miljoonaa euroa kutistui 15 miljoonaan euroon tässä lisätalousarviossa. Erityisen tärkeä Yli- vieska—Iisalmi—Kontiomäki-ratayhteyden sähköistäminen siirtyy ja kutistuu. Rataosuus on koko Suomen rataverkon vilkkain sähköistämätön rataosa, jolla kulkee merkittävä ja edelleen kasvava liikennemäärä. Tavaraliikenne kasvaa edelleen. Muun muassa Venäjältä tulevat raaka-ainekuljetukset ovat suurempia kuin rata voi välittää.

Tämän lisäksi sähköistystä koskevat ratkaisut vaikuttavat merkittävästi VR:n hankintoihin. Mikäli hanketta ei käynnistetä pikaisesti, VR joutuu varautumaan yli kymmenen uuden dieselveturin hankintaan lähiaikoina sähkövetureitten sijaan. Tämä taasen on vastoin raideliikenteen kehittämistä koskevia tavoitteita ja käsittämätöntä myös ilmastovaikutusten kannalta.

Toisaalta nyt esitetään, ohi eduskunnan hyväksymän neljän vuoden strategisen suunnittelun, selonteon, neljän uuden hankkeen aloittamista ja muutaman laajentamista. Selontekoja ja selvityksiä tehdään, mutta ne eivät näytä sitovan ketään, vaan hankkeita käynnistetään lisätalousarvioissa ja hankkeita arvioidaan uudelleen mistä syystä milloinkin. Vähiä rahoja siirretään paikasta toiseen. Perusteet eivät mielestäni pohjaudu strategiaan eivätkä hyvään suunnitteluun, vaan enempi sattumanvaraisuuksiin ja usein ei niin välttämättä liikenteellisiin perusteisiin.

Toinen asia on rahoitus, joka yritetään sitkeästi repiä raamibudjettien sisälle. Olisi pikaisesti siirryttävä budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen infran osalta, jolloin voitaisiin hyödyntää laajasti maailmalla tarjolla olevia eri rahoitusmuotoja. Esimerkiksi Euroopan unionilla on lähes 30 miljardin euron rahasto liikenneyhteyksien parantamiseen, jota Suomen tulisi hyödyntää täysimääräisesti.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Olen pahoillani siitä, että pitkään harjoitettu kriisitietoisuuskasvatus ja velan pelko tässäkin salissa estävät keskustelemasta talouspolitiikan suurista linjoista. Viittaan edustaja Satosen ja edustaja Lauslahden reagointiin oman repliikkipuheenvuoroni johdosta, kun viittasin Kansainvälisen valuuttarahaston eiliseen raporttiin, jossa Kansainvälinen valuuttarahasto selkeästi suositti Euroopan maita investoimaan, rakentamaan infraa, vaikka velkarahalla, koska näissä koron oloissa, tässä tilanteessa, nämä velkarahallakin tehdyt investoinnit tulevat takaisinmaksetuiksi ja kasvattavat työllisyyttä ja talouskasvua ja luovat paremman pohjan pitemmällä aikavälillä talouden kestävälle tervehdyttämiselle.

Kansainvälinen valuuttarahasto laski, että mikäli julkisia menoja lisätään 1 prosentilla, heti ensimmäisenä vuonna sillä saadaan 0,4 prosentin bkt:n kasvu ja neljäntenä vuonna sillä 1 prosentin julkisten menojen kasvun lisäyksellä jo 1,5 prosentin bkt:n kasvu. On käsittämätöntä, että esimerkiksi kokoomus, joka monessa yhteydessä viittaa Kansainvälisen valuuttarahaston ohjeisiin silloin, kun puhutaan budjettikurista ja talouskurista joissakin maissa, tässä yhteydessä viittaa kintaalla Kansainvälisen valuuttarahaston suosituksiin talouden suuren käänteen aikaansaamiseksi niin meillä Suomessa kuin Euroopassa muuallakin.

Mitä sitten tulee tähän lisäbudjettiin, jonka käsittelyä nyt jatkamme: Pari asiaa tässä on ollut jo debattivaiheessa keskeisesti esillä, ja ne molemmat johtuvat tästä onnettomasta kehyspäätöksestä, jota vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ja hallitusryhmä ei voinut hyväksyä, minkä jälkeen meille näytettiin ovea. Täällä on käsittelyssä sekä lapsilisien leikkaus että perusväylänpitoon tehty raju 100 miljoonan leikkaus kehyspäätöksessä. Nyt näitä molempia, niin kuin täällä on ilmi käynyt, pyritään sitten jälkijättöisesti paikkailemaan. Sanoinkin valiokunnassa, että entäs jos olisi leikattu 200 miljoonaa perusväylänpidosta, niin olisiko sitten saatu ehkä vielä enemmän palautettua lisäbudjetilla. Tämä on todella kyseenalainen tapa hoitaa maan asioita.

No, tässä on uusia hankkeita toki myöskin, ja siitä positiivinen viesti hallitukselle. Ovatko ne juuri oikeita hankkeita, oikeassa paikassa olevia hankkeita, mutta joka tapauksessa väylähankkeita on liikkeelle laitettava. Olisi ollut tärkeitä kohteita: Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki, Hanko—Hyvinkää. Jos palaan vielä tuohon Kansainvälisen valuuttarahastonkin suositukseen: se suositus lähtee siitä, että tekemällä järkeviä, tarkoituksenmukaisia infraratkaisuja, luomalla elinkeinoelämälle, työllisyydelle, talouskasvulle edel-lytyksiä syntyy takaisinmaksu sille sijoitukselle tulevina vuosina. Uskon, että näiden molempien ratahankkeiden sähköistämiset, Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki- ja Hanko—Hyvinkää-välillä, olisivat nimenomaan hankkeita, jotka pitemmällä aikavälillä loisivat edellytyksiä talouskasvulle, työllisyydelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle.

Eli kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, tässä on pientä yritystä saada aikaan myönteistä liikahdusta, mutta mittaluokka on tietysti täysin väärä, ja sen mittaluokan muuttaminen tietenkin edellyttäisi Suomessa toisenlaista talouspoliittista pohdiskelua eikä vain sen toistamista, että voi kauheata, kun on velkaa, ja voi kauheata, kun tulee lisää velkaa. Me tiedämme, että valtioiden velkaantuminen on olemassa oleva tosiasia, ja se velanmaksukyky on ratkaisevaa — onko seuraavan 5 vuoden, 10 vuoden, 20 vuoden päästä velanmaksukykyä — ja järkevällä investointipolitiikalla ja järkevillä julkisten menojen lisäyksillä pystytään myöskin sitä velanmaksukykyä tuleville vuosikymmenille rakentamaan.

Tulemme esittämään sitten perjantaina äänestyksiin viisi ehdotusta vastalauseen mukaisesti, ja silloin on mahdollista todella kansanedustajien olla lisäämässä määrärahoja sekä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, perusopetukseen, perusväylänpitoon, Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämiseen että rakentamisen perusparannuksiin. Toivon, että ymmärrystä silloin tulee.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: emme kannata tätä 2,5 miljoonan sisällyttämistä lisäbudjettiin sen vuoksi, että uskomme on vahva, että lapsilisäpäätös tässä salissa vielä kaatuu, ja silloin ei tarvita tätä 2,5:tä miljoonaa näihin tietoliikennehankkeisiin tämän lapsivähennyksen toteuttamiseksi.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun on ihan pakko kommentoida yleisesti nyt tätä edustaja Uotilan puheenvuoroa, kun puhuitte tästä velan ottamisesta.

Minä olen kyllä henkilökohtaisesti järkyttynyt siitä, millaista valmiutta meillä on ottaa tätä velkaa. Meillä on vuoden 2015 lopussa 102 miljardia euroa velkaa. Se tarkoittaa oikeastaan sitä, kun me ajattelemme järkevästi, että tulevissa budjeteissa meidän tulisi vain säästää. Minä olen tehnyt karkealla matematiikalla tässä äkkiseltään laskelmat. Säästöä olisi minun mielestäni tehtävä 10 prosenttia joka budjetissa, ja se tarkoittaisi tiukkaa kulukuuria. Elikkä jokaisesta seuraavasta budjetista pitäisi säästää 1 miljardi. Ja kun me teemme tällaisen budjetin, arvatkaapa, kuinka kauan kestää: sata vuotta eteenpäin, niin valtionvelka on maksettu.

Elikkä tällä puhutaan, että otetaan sitä velkaa, mutta koskaan ei kerrota, milloin se velka maksettaisiin takaisin. Kyllähän jollakin tavalla sitä velkaa pitää myös maksaa takaisin. Jos me taas haluaisimme, että 50 vuoden kuluttua me olisimme velattomia, niin se olisi sitten 2 miljardia ylijäämäinen se budjetti. Elikkä en minä kyllä uskaltaisi hirveästi sen velan ottamisen perään puhua.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä juuri kertoo siitä, minkälainen mantra meillä on päällä. Jos me lähtisimme siitä, että tähtäämme siihen, että 50 vuodessa tai 30 vuodessa meidän pitää maksaa velkamme, jos kaikki maailman valtiot tähtäisivät siihen, niin sellaiset valtiothan, kuten USA, Japani, monet Euroopan maat, pitäisi julistaa jo tässä vaiheessa konkurssiin.

Tämä on aivan sellaista, ettei ollenkaan ajatella sitä — eikä millään tavalla Kansainvälisen valuuttarahaston suosituksiin uskota — että velka on kyllä vaikea asia, kun sitä joudutaan ottamaan, mutta jos sitä otetaan järkevään käyttöön, niin sillä parannetaan velanmaksukykyä pitkällä aikavälillä. Mutta tämä on näköjään tässäkin salissa kielletty aihe puhua.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Uotila, otitte mielenkiintoisella tavalla esiin Euroopan maat, IMF:n. Nimenomaan täällä valiokunnan yleisperusteluissa nostetaan esimerkkimaa Islanti. Islanti on maksanut ennenaikaisesti jäljellä olevan lainansa kokonaisuudessaan takaisin. Meillä on aivan selkeästi maa, joka pyrkii lainoistaan eroon. He pyrkivät tällaiseen talouspolitiikkaan.

Siellä oli rakennuskuplasta johtuva pankkikriisi, ja siellä huonojen pankkien annettiin kaatua. Siellä tehtiin uusi perustuslaki. Siellä tehtiin nimenomaan IMF:n kanssa lainan takaisinmaksuohjelma, ja sen teki siellä vihervasemmistolainen hallitus. Elikkä mikä on vasemmiston yhteinen linja sitten Euroopassa? Te itse puhuitte nyt Euroopasta ja Euroopan maista. Tässä on yksi esimerkki IMF:stä ja harjoitetusta politiikasta. Siellä panostettiin muun muassa työttömyyden hoitoon tietyillä tarkoilla suunnitelmilla, joita en nyt tässä lähde käymään läpi.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Velkakeskustelu on todella mielenkiintoinen ja tärkeä asia. Oleellistahan on, kun velkaa otetaan, mihin se velka todellakin käytetään. Suomi on kuitenkin sieltä vuodesta 2009 lähtien joutunut käyttämään kulutusmenoihin velkaa, ottamaan koko ajan uutta, jotta voimme pitää yllä näitä erilaisia tärkeitä yhteiskunnan kansalaisille tuottamia palveluja. Tässä suhteessa sen velan kohdentumista pitäisi kyllä pystyä arvioimaan varmaan vähän perusteellisemminkin. Kuinka paljon sitten siitä velasta, jota otetaan, käytetään tuotannollisiin investointeihin, tulevaisuutta luotaaviin asioihin, t&k:hon, erityyppisiin kehittämiskohteisiin — koska juuri huonoina aikoinahan pitäisi uskaltaa panostaa uusiin asioihin, jotta sille kasvulle luodaan edellytyksiä — on se iso kysymys. Kulutusmenoihinhan ei periaatteessa pitkän päälle pitäisi koskaan ottaa velkaa, ainoastaan jos tulee tällaisia suhdannetilanteita, jotka vähäksi aikaa heijaavat sitten taloutta alaspäin. Nyt me olemme kyllä kierteessä, jossa nimenomaan velkaa otetaan koko ajan meidän kulutusmenoihin, ja se ei ole valtiontalouden kannalta kestävää.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan juuri näin. Edustaja Rossi sanoi, kuinka asioiden pitäisi olla. Täytyy tarkasti miettiä, mihinkä se velka kohdennetaan, ja jos puhumme työllistämistoimista, niin kyllä silloin meidän täytyy ymmärtää se, että ne ovat niin tärkeitä ja väkeviä toimia, että niihin pitää satsata kaikki.

Mutta ongelmana on myös se, että kansalaiset eivät, niin kuin emme mekään varmasti kaikki täällä, ymmärrä edes sitä todellista velan määrää, kuinka paljon siellä on nollia. Me puhumme, että miljoona hujahti siellä, miljardi meni tuolla. Kukaan ei ymmärrä sitä, mikä se lopullinen tilanne on. Ihmiset kuitenkin vertaavat sitä tilannetta myös siihen omaan kotitalouteensa. Sielläkin ylivelkaannutaan. Valtio velkaantuu, kotitaloudet velkaantuvat: juuri tänään kuulin, että Suomen nuoret ovat yksi ryhmä, joka on niin velkaantunut, että siellä ollaan valmiita jopa tekemään sen takia itsemurha, että ollaan niin pahassa tilanteessa. Elikkä kyllä meillä liikaa muovikortti ja näkymätön raha vallitsee.

Mitä tulee siihen keskusteluun täällä, että otetaan vain sitä lainaa, niin kyllä se pitää minun mielestäni vastuullisesti tehdä. Kyllä tämä hallitus tällä hetkellä on (Puhemies koputtaa) luvannut, että velkaa ei oteta, mutta kuka sen velanoton taittaa? Ei se ole tämä hallitus, vaan se on seuraava.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies! Kun tästä velasta puhutaan, on tosiasia, että ihan pian valtionvelan määrä ylittää 100 miljardia, ja kun kaikki muut julkisyhteisöjen velat, kuntien velat, otetaan huomioon, olemme olleet julkisen velan osalta yli 100 miljardissa jo vuosikaudet.

Täällä on myöskin puhuttu lapsilisistä tosi paljon taas tänäänkin, kun lisätalousarviota on käsitelty, ja on viitattu siihen, että kun valtio velkaantuu 7,5 miljardia tänä vuonna, niin siksi joudutaan leikkaamaan lapsilisiä, ja siitä sitten kertyy nyt näitten verohuojennusten jälkeen ehkä semmoinen 50 miljoonan euron säästö. Kuulkaa, lapsilisäleikkauksilla ei valtiontaloutta pelasteta. Sen sijaan aiheutetaan kyllä erittäin suurta vahinkoa koko yhteiskunnalle, kun puututaan tämmöiseen herkkään asiaan.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä velan ottaminen ja velan ottamatta jättäminen on kuin kaksiteräinen miekka, sillä se pistää molempiin suuntiin. Meidän täytyy muistaa myös se kuitenkin, että kunnilta on jäänyt saamatta useita miljardeja euroja valtion kuntalisää. Kaiken kaikkiaan 6,9 miljardia euroa on summa vuonna 2017, ja kunnat ovat velkaantuneet valtavasti.

Nyt meidän täytyy ymmärtää se, että meidän täytyisi täältä eduskunnasta antaa kunnille selkeät tehtävät, missä ne voivat päästä kevyemmällä suorituksella kuin tähän saakka, koska eivät kunnatkaan selviä niistä veloista, mihin ne ovat nyt joutuneet. Tämänhän tähden kuntia niin sanotusti pakkoyhdistetään: koska ne eivät selviä tulevaisuudesta ilman valtion apua. Ja siinä mielessä velkakeskustelu pitää ulottaa valtion tasolta myös kuntiin ja tehdä kokonaiskartoitus siitä, mitä toimenpiteitä on välttämätöntä rahoittaa edelleen velkarahalla ja mitä ei.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Mattilalle sen verran, että viittasin IMF:ään vain sen vuoksi, että kokoomus niin usein katsoo IMF:n suositusten perään ja nyt, kun puhutaan talouspolitiikan isosta linjasta, saa ryöpyn niskaansa, kun käyttää IMF:n viittauksia ja suosituksia puheenvuorossaan.

Sitten tähän velkaantumiseen valtion ja julkisen velan osalta. Täytyy muistaa myöskin, mikä on siellä toisella puolella tasetta. Siellä ovat esimerkiksi työeläkerahastot, 150 miljardia, siellä on valtion omaisuus ja niin edelleen, ettei sekään niin synkkä kuva kokonaisuudessaan ole, kun ajatellaan sitä velanmaksukykyä ja sitä sietokykyä, mikä Suomen valtiolla ja julkisella sektorilla on.

Sitten iso kysymys on se, että minä koen asian niin, ja vasemmistossa koetaan asia niin, että on mieluummin siedettävä lisävelkaantumista kuin mentävä tilanteeseen, jossa viimeinen sammuttaa valot, jossa tehdään liian kovat leikkaukset, jossa murennetaan hyvinvointiyhteiskunta ja ennen kaikkea murennetaan infra ja kaikki ne vahvuudet, joilla tulevina vuosikymmeninä pystytään tulevista vastuista ja talouskasvun edellytyksistä huolehtimaan. Tämä on meidän linja, mutta tästä on erilaisia käsityksiä. Toiset haluavat sammuttaa valot.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tänään tässä salissa on lisätalousarviokeskustelun yhteydessä paljon puhuttu lapsilisän leikkauksesta. Kokoomuksen mielestä lapsi on lillukanvarsi. Perussuomalaisten mielestä lapsi on Suomen tulevaisuus ja voimavara. Te pidätte pilkkananne perheitä, jotka rakentavat Suomea myös syntyvyyden kautta ja haluavat uskoa perheen tulevaisuuteen.

Ei lapsilisäleikkaus ole ainoa arvovalinta, vaan on monia muitakin, millä kuritetaan ennen kaikkea keskituloisia palkansaajia. Hallituksen ruoska osuu kipeästi esimerkiksi asuntolainan koron verovähennysoikeuden murentamiseen. Alkujaan hallitus oli suunnitellut, että asuntolainan verovähennysoikeutta vähennetään 75 prosenttiin asti. Tämän jälkeen tuli sitten tavoitteeksi 70 prosenttia, sitten tuli 65 prosenttia, ja nytten uusimpana tavoitteena on, että vuonna 2018 vain 50 prosenttia asuntolainan koroista saa enää vähentää verotuksessa. Millä te kuvittelette, että suomalainen keskituloinen palkansaaja pystyy elämään Suomen kylmissä olosuhteissa, jos hänellä ei ole varaa maksaa asuntoaan? Asuntokauppa on hyytynyt voimakkaasti Suomessa viime aikoina, ja ihmisten luottamus tulevaisuuteen kärsii sen tähden, koska hallitus ei tue keskituloisia palkansaajia kotitalousasioissa.

Arvoisa puhemies! Toisena merkittävänä asiana haluaisin nostaa esille kotihoidon tuen jakamisen isän ja äidin välille. Tämä tulee köyhdyttämään myös keskituloisia palkansaajia ja perheitä tai vaihtoehtoisesti lisäämään merkittävässä määrin kuntien päivähoitokustannuksia. Tämäkin on sellainen arvovalinta, missä hallitus on halunnut astua perheen olohuoneeseen asti ja käskeä isän kotiin ja äidin töihin. Tämä käytännössä ei kuitenkaan toteudu siten, koska yleensä monessa perheessä se isä on mahdollisesti tähän saakka tuonut sen korkeamman palkan ja leivän pöytään. Ei tällä tavalla tasa-arvoa rakenneta, että käskytetään perheitä valitsemaan, kuka jää kotiin, kuka menee töihin. Tämä on täysin vasemmistolaista politiikkaa.

Kolmantena asiana hallitus tulee ensi vuonna puuttumaan ansiosidonnaisen päivärahan suuruuteen ja rupeaa leikkaamaan nimenomaan keskituloisten ansiosidonnaista päivärahaa. Leikkaus on 50 miljoonaa euroa. Taas kerran kysytään niiltä, jotka ovat rakentaneet tulevaisuuttaan, joilla on määrätyt vastuut asuntolainoistaan ja perheen elatuksesta: heihin isketään lujasti, ja jälleen, jos työttömyys tulee näitten yt-neuvotteluitten ja muitten rakennesuhdanteiden takia, he maksavat kalliimman hinnan siitä.

Arvoisa puhemies! Lista on aika pitkä, jos käytäisiin hallituksen syntejä lävitse. Täytyy nyt nostaa kuitenkin esille vielä tämä keskituloisten asema ja myös pienituloisten asema näillä leikkauksilla.

Esimerkiksi lääkekorvauksia pienennetään. Lisäksi kiinteistövero kiristyy, tulee alaraja, ja siitä tulee automaatio, jolla kunnat keräävät rahaa itselleen loppumattomaan kassaansa, koska rahat ovat loppu, kun valtionosuudet ovat lähteneet. Sitten polttoainevero nousee, se tulee kaikille taas, palkansaajille ennen kaikkea, iskemään. Sitten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korostetaan 150 miljoonalla eurolla. Tämäkin koskee kaikkia töissä käyviä ihmisiä. Sitten lämmityksen hinta nousee taloissa. Energian sähkövero nousee 120 miljoonalla eurolla, sekä lämmityksen hiilidioksidiveroa korotetaan 90 miljoonalla eurolla. Elikkä asuminen tulee entistä kalliimmaksi siinä talossa, mistä lähti se korkovähennyksen etuus, jota sai valtiolta aikaisemmin.

Lisäksi, arvoisa puhemies, kavennetaan myös työssä käyvän työmatkakulujen omavastuuta, se nousee 750 euroon. Juuri työssä käyvät kärsivät kaikessa. Lisäksi kun muistetaan vielä se, että palkansaajien ansiotulot käytännössä tippuvat, pienenevät, koska inflaatiotarkistukset jätetään tekemättä, ja tämän lisäksi se, että kunnat nostavat kunnallisveroa, niin palkansaajalle ei paljoa jää.

Arvoisa puhemies! Haluan tällä puheenvuorollani muistuttaa siitä, että meidän täytyy pitää huolta myös niistä keskituloisista palkansaajista, jotka tätä Suomea rakentavat. On hyvä, että me puhumme vähävaraisten ja toimeentuloasiakkaitten ja muitten puolesta, mutta me emme saa unohtaa niitä, joilla on työhaluja vielä tässä maassa. Meidän täytyy kannustaa ihmisiä työssä käymiseen, koska yhteiskunta ei toimi, jos kaikki elävät yhteiskunnan varoilla.

Viimeisenä asiana, arvoisa puhemies, haluan nostaa tämän hallituksen suunnitteleman varhaiskasvatuslain tulemisen. Tämä on jo kolmas hallitus, joka on luvannut tuoda tämän varhaiskasvatuslain, mutta näyttää pahasti siltä, että siinäkin epäonnistutaan. No, miksi siinä epäonnistutaan? Ensi vuoden budjetissa on pyöreä nolla euroa varattu tämän toteuttamiseen. Moni ammattijärjestö ja moni etua ajava järjestö nimenomaan uskookin, että hallitukselta tulee joitain muotoseikkoja, joilla tämä asia yritetään paikata. On toki hyvä, että tässä merkittävässä asiassa tuodaan edes jotakin kättä pidempää, mutta se ei saa tapahtua siten, että kunta joutuu jälleen sen maksamaan. Me emme voi kiristää velvoitteita esimerkiksi ryhmäkokojen pienentämiseen, jos ei valtiolta tule siihen rahaa.

Siinä mielessä, arvoisa puhemies, hallitus on arvovalintojen edessä, ja yleensä nämä talousarviot ja lisätalousarviot kertovat siitä, millaista arvovalintaa hallitus kannattaa kulloisenakin hetkenä. (Puhemies koputtaa) Ymmärrän toki, että leikkauksia tehdään, mutta samanaikaisesti muistetaan se, että me emme saa kuristaa hengiltä meidän veronmaksajiemme keskiluokkaa, joka ennen kaikkea tänne verotuloja tuo. — Kiitos.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa ilahduttaa erityisesti 15 miljoonan euron lisämääräraha yleissivistävään koulutukseen. Tämä määräraha on tarkoitus käyttää ryhmäkokojen pienentämiseen ja yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen. Tämä asia on ollut SDP:lle erityisen tärkeä, ja halusimme budjettiriihessä huolehtia, että nimenomaan yleissivistävään koulutukseen ohjataan nyt määrärahoja.

Sosialidemokraateilla on ollut jo pitkäaikainen tavoite saada opetusryhmien maksimikoot lailla säädetyksi. Sitä yritimme jo hallitusneuvotteluissa, emme kuitenkaan eri puolueiden kanssa päässeet asiasta yksimielisyyteen. Samoin viime kaudella, kun sivistysvaliokunnassa käsittelimme perusopetuslain muutosta, jossa erityisopetuksen integraatiota lisättiin eli erityistä tukea tarvitsevia oppilaita sijoitetaan nyt pääasiallisesti yleisopetuksen ryhmiin, yritimme saada näiden ryhmien kokoa rajatuksi. Se olisi ollut hyvin tärkeä päätös, jotta näissä ryhmissä opettajat ja koulunkäynninohjaajat pystyisivät antamaan riittävästi aikaa yhtä lasta kohden. Valiokunta ei kuitenkaan tuohon päätökseen taipunut, ja nyt nämä ryhmät saavat olla itse asiassa miten isoja tahansa.

Nyt kentältä kuuluu viestiä, että integrointi ei onnistukaan ja lakimuutoksesta on tullut säästökeino kunnille. Erityistä tukea ei välttämättä järjestetä ollenkaan siinä ajassa kuin vaaditaan, ja kaikki oppilaat kärsivät. Tämän ei pitäisi olla minkään lakimuutoksen tarkoitus. Oikea tapa olisi säätää ryhmäkoosta lailla. Tätä on kannattanut vahvasti myös opetusministeri Kiuru. Hallitusohjelmaanhan kirjattiin, että selvitetään mahdollisuutta säätää ryhmäkoot lailla. Toivottavasti tässä selvityksessä vielä edetään ja saadaan laki käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Vierailin tänä syksynä ennen budjettiriihtä Jämsänkoskella Mäntykallion koululla, jossa oli kauden alusta tehty säästöjen takia opetusryhmien yhdistämisiä. Oppilaat olivat ahtautuneet todella hankalasti pieniin luokkahuoneisiin, tilaa liikkumiselle ei juuri ollut, ja ryhmien koko oli liki 30 oppilasta. Sain oppilailta vinon pinon käsin kirjoitettuja kirjeitä, joissa he kertovat, miten suuri ryhmä vaikuttaa heidän koulunkäyntiinsä. Opettajilla ei kuulemma ole aikaa auttaa, joutuu odottamaan pitkään ja viittaamaan kauan eikä saa apua välttämättä juuri, kun sitä tarvitsisi. Samoin kerrottiin melun luokassa häiritsevän. Opettaja totesi, että työmenetelmiä on pakko sovittaa suureen ryhmään sopiviksi: kaikkea, mitä haluaisi, ei yksinkertaisesti voi tehdä. Otin nämä kirjeet mukaani ja toimitin Säätytalolle budjettiriiheen ministereidemme ajatusten vahvistamiseksi, eivätkä ne hukkaan menneet, kun nyt täällä lisätalousarviossa lukee tuo 15 miljoonan lisämääräraha ryhmäkokoihin. Toinen osa siitä on yleisesti yleisopetuksen laadun kehittämiseen, ja siinä voidaan tietysti sitten katsoa muun muassa samanaikaisopetuksen tai muiden opetusjärjestelmien osuutta tai esimerkiksi erityisten ryhmien perustamista.

Koulunkäynninohjaajien lisääminen on huomioitu jo varsinaisessa budjetissa, ja se on erittäin hyvä asia myös. Avustajien osuus on merkittävä oppimisen tuki. Opettaja voi jakaa oppilaita luokassa pienempiin ryhmiin tai osoittaa koulunkäynninohjaajalle ohjattavan ja tukea tarvitsevan oppilaan. Tämä helpottaa opettajan omaa työtä, ja lapsi saa tuen oppiakseen.

Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala on joutunut kovan kohtelun alle tällä kaudella. Kuitenkin paljon hyvää on pystytty tekemään oppimisen kehittämiseksi, muun muassa työrauhalaki, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, ja tulossa on vielä muun muassa varhaiskasvatuslaki. Nyt lisätalousarviossa tämä 15 miljoonan lisäys perusopetukseen on yksi lisä onnistumisten listaan.

Eero Reijonen /kesk:

Herra puhemies! Tänään on käyty keskustelua lisätalousarviosta. Jotenkin tuntuu vain siltä, että tässä salissa eivät kaikki taida ymmärtää, missä tilassa tämä isänmaamme tällä hetkellä on. Täällä on heitelty viestejä siitä, että ensi vuonna olisi velkaa 102 miljardia. Minä väitän, että sitä on paljon enempi, jos tahti ei muutu, eikä se näytä muuttuvan, ainakin siltä nyt näyttää tämä tilanne.

Tämän vuoden talouspolitiikkaa on minun mielestäni hallinnut tämmöinen hapuilu niin hallituksen kuin ennen kaikkea valtiovarainministeriön osalta. Kaikki ennusteet, joita muun muassa tuonne valtiovarainvaliokuntaan on tullut, ovat olleet aivan pielessä. Parin kuukauden päästä on tullut uusia, ja silloin on vain sanottu, että hups, pieleenhän tämä menikin. Eli todella elämme haasteellista aikaa. Minun mielestäni kaikkien vastuullisten tahojen pitäisi nyt ihan oikeasti ymmärtää, mikä tämä talouden kokonaiskuva on, ja ryhtyä toimenpiteisiin.

On totta tietysti, että leikkauksia tehdään, mutta aina pitäisi olla vaihtoehtoja. Keskustalla on ollut vaihtoehto lapsilisäleikkauksiin. Ne ovat pieniä asioita, sinänsä tärkeitä asioita, mutta kyllä se tilanne vain on niin, että jos me emme löydä joitakin uusia eväitä tähän yritystoimintaan, niin aika vaikea on miettiä, että tämä talous äkkiä lähtisi kasvuun. Tähän saakkahan yritykset, ennen kaikkea pk-yritykset, ovat kantaneet tätä talousvastuuta aika voimakkaasti. Yt-menettelyjä pk-yrityksissä on ollut tähän saakka vähänlaisesti. Nyt se on kyllä vilkastunut. Taseet alkavat olla syötyjä, ja tilanne varmaan koko Suomessa sitä kautta heikkenee vielä entisestään. Sikäli tilanne on todella hankala.

Kyllä meidän pitäisi saada tänne työelämään uudistuksia, jotka sitten tukisivat tätä yritystoimintaa. Minun mielestäni on tärkeätä, että työelämäuudistuksella lähdetään liikkeelle.

Hallituksen esitys siitä, että lomaa voi siirtää, jos sairastuu, päivän tai kaksi: eihän tässä kyllä mitään järkeä ole tässäkään esityksessä. Minun mielestäni olisi hyvä se lähtökohta, että olisi tietty karenssiaika loma-aikana, joka olisi omavastuuta, ja sitten jos se on pitkäkestoisempi, niin luonnollisesti silloin se on tarpeellinen.

Sitten tämä ensimmäisen sairauspäivän karenssiaika, joka on Ruotsissa käytössä: ei siellä Ruotsissa ole tästä huutanut suureen ääneen kukaan, ja kyllä ne krapulapäivät varmaan siinä sitten ihan oikeasti vähenisivät.

Työttömyysturva on tärkeä asia, mutta olisiko järkevää ottaa käyttöön Tanskan malli, jolloin se tuki olisi lyhytkestoisempi mutta hieman korkeampi? Tätä kautta saataisiin aktivoitua ihmisiä liikkeelle ja hakemaan niitä työpaikkoja.

Infra on tärkeässä roolissa myös yritysten näkökulmasta. Täällä salissa on käyty keskustelua koko ajan siitä, että liikenneverkkoa pitää rahoittaa mutta rahaa ei ole. Enkä usko kyllä, että lähiaikoina sitä rahaa budjetin kautta tulee. On äärettömän tärkeätä, että löydämme ne rahoituskeinot, joilla ihan oikeasti saamme tämän korjausvelan kuntoon. Täällä infran puolella korjausvelka on 2,3 miljardia euroa. Kun 1 miljoonan euron sijoitus tuo 16 henkilötyövuotta eli 16 työpaikkaa, niin jos tästä 2,3 miljardista ihan oikeasti löydettäisiin se rahoitusmalli, jota keskustakin on esittänyt, niin se toisi Suomeen 15 000 työpaikkaa.

Nämä ovat merkittäviä lukuja, ja tässä on pelkästään infra, mutta jos sitten lähdetään puhumaan siitä kunnallisteknisestä korjausvelasta, joka on tuolla kaupungeissa ja kunnissa, ja sen lisäksi tuolla talonrakentamisen puolella asunnoissa olevasta korjausvelasta, niin kyllähän näitä töitä syntyisi, kun vain yhdessä haettaisiin se rahoitusmalli, jolla saamme nämä pyörät pyörimään.

Lopuksi voisi kyllä todeta sen, että pitäisi vähän saada tuota uutta rytmiä ja tekemisen meininkiä tähän päätöksentekoon myöskin tuolla hallituksen sisässä.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin edustaja Reijosen puheenvuoroa edellä, täytyy sanoa, että on helppo yhtyä siihen näkemykseen, mikä teillä on talouden kokonaiskuvasta. Uskon, että tässä salissa muutoinkin laajemminkin vallitsee aika lailla yhtenäinen näkemys ja, voisi sanoa, huolikin siitä talouden kuvasta ja siitä, että työttömyys lisääntyy, Suomi velkaantuu ennätysvauhtia, nyt hallituksen lisätalousarvioesityksen mukaan tänä vuonna 7,4 miljardia euroa, ja nähtäväksi jää, riittääkö tämä. Ensi vuoden osalta on tavoite omaisuutta myymällä, säästötoimilla saada velkaantumista pienenemään noin 4 miljardiin euroon, mutta pahoin pelkään kuten edustaja Reijonenkin, että tähän se ei tule jäämään.

Me olemme ikään kuin vapaassa pudotuksessa. Viikko viikon perään kuulemme ikäviä, valitettavia irtisanomisilmoituksia ja tietoja siitä, että yrityksissä satoja henkilöitä, pahimmassa tapauksessa toista tuhatta henkeä, on vähennystarve, kun yhteistoimintaneuvotteluja käynnistetään.

Mitä pitäisi tehdä? Se on iso kysymys, jota varmasti jokainen puolue täällä miettii, mutta olen huolestunut siitä, että pääministeri Stubb pari päivää sitten puheessaan totesi, että nyt päätökset on tehty ja voimme keskittyä vaaleihin. Vaaleihin on kuitenkin aikaa yli puoli vuotta, ja Suomi Oy Ab ei voi odottaa vaaleja. Meillä pitäisi olla ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin nopeasti löydettävissä.

On selvää, että eivät varmasti yksittäiset toimet riitä, mutta näen itse, että me tarvitsemme myös kokonaisuudistusta yhteiskunnan osalta. Väistämättä meidän pitää tehdä hyvinvointiyhteiskuntaa, joka sinänsä on hyvä, ja se on ihan tarpeen mukaan rakennettu, mutta olemme liukuneet siihen tilanteeseen, että liian monessa tapauksessa työntekoa ei nähdä riittävän kannattavaksi. Tähän järjestelmään tarvitaan selkeästi sellainen muutos, että koskaan missään tilanteessa kenenkään ei tarvitse eikä tule edes mieleen laskea sitä, kannattaako lyhytaikaista tai osa-aikaista työtä ottaa vastaan, vaan työnteko olisi aina kannattavaa. Tässä meillä on vielä paljon yhteistä tekemistä.

Toinen asia, joka väistämättä tulee eteen, jos ei tällä vaalikaudella niin varmasti seuraavalla vaalikaudella, kun talous näyttää näin heikolta, on, että me joudumme miettimään myös sitä, onko meillä kaikkeen tähän hyvään ja sinänsä tarpeelliseen varaa vai joudummeko lisäämään kansalaisten omaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan nykyistä hieman enemmän. Näyttää siltä, että tähän joudumme menemään, ja joudumme varmasti keskustelemaan myös siitä, tuleeko meidän joiltain osin siirtyä myös vastikkeelliseen sosiaaliturvaan nykyistä enemmän.

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua tämän talouden ison kuvan sisällä, voisi sanoa, taloudellisina lukuina aika pienistä säästöistä, kun hallitus on esittänyt nettosäästönä saatavan noin 40 miljoonaa euroa siitä, että lapsilisää leikataan aika roimasti, ja sitten tätä leikkausta toisaalta paikataan lapsivähennyksellä, joka on erittäin epäoikeudenmukainen. Sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja, edustaja Backman täällä puheessaan sanoi, että älkää kuitenkaan vastustako tätä lapsivähennyksen leikkausta sillä, että se kohdistuu väärin. Tästä huolimatta vastustan juuri tällä perusteella sitä. Se ei kohdistu pieni- eikä keskituloisiin oikeudenmukaisesti.

Otan yhden esimerkin. Minulla on tuttavaperhe, jossa toinen puoliso on keskituloinen ja tienaa juuri ja juuri sen verran, että hän ei saa tätä lapsivähennystä ollenkaan. Toinen puoliso lähti nyt opiskelemaan. Hän saa opintotuen, mutta opintotulovähennys verotuksessa on juuri sen verran, että hänelle ei tule verotettavaa tuloa, eikä hänkään voi hyödyntää tätä lapsivähennystä. Kuitenkin puolisot tienaavat keskimäärin alle 2 000 euroa kuukaudessa, eivätkä he saa lapsivähennystä ollenkaan. Jos he tienaisivat kumpikin työelämässä noin keskimäärin muutaman satasen enemmän eli vaikkapa 2 200 euroa, molemmat saisivat vähennyksen. Eihän tämä lapsivähennys ole ollenkaan oikeudenmukainen ja oikeudenmukaisesti kohdistuva, ja sen takia on erittäin valitettavaa, että tässä tilanteessa, jossa hallituksen toimenpiteiden kohteen pitäisi olla Suomen, voisi sanoa, yhteiskuntajärjestelmän ja hyvinvointiyhteiskunnan isomman remontin tekeminen niin, että me saamme tämän Suomen nostettua ylös, nyt täällä eduskunnassa riidellään tällaisista, voisi sanoa, summaltaan pienistä mutta lapsiperheitä kohtaan erittäin epäoikeudenmukaisista lapsivähennyksistä ja lapsilisäleikkauksista, jotka olisi voitu muutenkin korvata ja samat säästöt saada muutenkin aikaan niin, että emme kurita lapsiperheitä muita talouksia enempää.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarvioesityksessä maataloustuottajille ei ole esitetty riittävästi tukea EU:n Venäjä-pakotteiden aiheuttamiin menetyksiin. Tietysti hallituksen pitäisi tehdä työtä siinä, että korvaukset saataisiin EU:sta eikä Suomen budjetista. Tietysti siinä pitäisi myöskin tehdä sitä työtä nopeasti, koska hedelmäntuottajat jo lienevät saaneet korvauksia mutta Suomi ja eräät EU:hun kuuluvat entiset Baltian maat ovat jääneet tukea vaille.

Lisäksi tänään on paljon puhuttu lapsilisistä. En myöskään kannata lapsilisien leikkausta, ja nämä verohuojennuksetkin on kohdistettu väärin, niin kuin jo monista puheista olemme täällä kuulleet.

Omaishoitajatkin ovat unohtuneet tästä hallituksen lisätalousarvioesityksestä, tosin ei heitä ollut talousarvioesityksessäkään. Omaishoidon tuet pitäisi saada Kelan maksettavaksi, jotta kaikki saisivat tasapuolisen kohtelun. Lisäksi tietysti tukia pitäisi nostaa, jos hallituksen ohjelmissa on se, että vanhuksia siirretään laitoshoidosta enemmän omaisten vastuulle.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tinkimätön linja teiden ja siltojen korjausvelan kasvattamiseksi kantaa hedelmää. Teiden ja siltojen rapautuminen on hyvin ministereiden tiedossa, tai ainakin pitäisi olla. Etenkin alempiasteisten teiden kunto on jo hälyttävän huono. Esimerkiksi Mynämäen kunnan alueella sijaitsevan Palolaistentien osuuden Vehmaantie—Kivikylä liikenneturvallisuus on merkittävästi heikentynyt. Asia tiedetään alueellisessa ympäristökeskuksessa, mutta määrärahaa tilanteen korjaamiseksi ei ole tullut. Lisätalousarvioaloitteessa 92 esitetään määrärahaa peruskorjauksen suunnitteluun ja aloittamiseen. Mikään ei ole kalliimpaa kuin tienpidossa säästäminen. Tällä tiellä elintärkeä kunnallisomaisuutemme rapautuu, ja sen korjaaminen tulee hyvin paljon kalliimmaksi. Loimaan ja Punkalaitumen rajalla Majanojantiellä on vastaava tilanne. Hanketta on siirretty kohta kymmenen vuotta, ja asukkaat sekä yritystoiminta kärsivät puutteellisesta infrastruktuurista. Lisätalousarvioaloitteessani 93 esitän kaivattuja resursseja peruskorjauksen suunnitteluun ja aloittamiseen.

Varsinais-Suomen ongelma on se, että pääteitä painotetaan ehkä liiaksi. Tietysti ongelma on se, että kaiken kaikkiaan Varsinais-Suomeen on saatu tiemäärärahoja viime vuosina liian vähän. Maanviljelijät ja raskas liikenne kärsivät, koska isot tilat vaativat isoja kuljetuksia ja autojen mittoja ja massoja on lisätty. Nykyisen tiestön vuoksi moni liiketoiminta vaarantuu ja joudutaan käyttämään kiertoteitä. Siltojen huonon kunnon vuoksi kuljetukset ovat jopa estyneet tietyissä tapauksissa.

Liedossa Raukkalan kylän paikallistie on kelvottomassa kunnossa. Tien kantavuus ja geometria ovat umpisurkeita. Lisätalousarvioaloitteessani 99 esitän liikenneturvallisuuden parantamiseen määrärahaa. Tien rakenteet tulee korjata nopeasti vastaamaan todellista tarvetta.

Arvoisa puhemies! Turvattomuuden tunne ei saa olla liikkumista rajoittava tekijä. Tästä johtuen esitän lisätalousarvioaloitteessani 100 määrärahaa myös Someron Jaatilan teollisuusalueelle johtavalle Jaatilantielle, joka on kapea, mutkainen ja altis onnettomuuksille.

Lopuksi pyydän kansanedustajia tutustumaan huolella lisätalousarvioaloitteeseeni numero 112. Siltaomaisuutta Varsinais-Suomessa laiminlyödään. Kunnossapito on jäänyt rästiin kymmenien siltojen kohdalla. Tämä johtaa vääjäämättä suuriin ja kalliisiin korjaustöihin, jotka voisi välttää ehkäisevällä kunnostamisella. Esitänkin, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 toiseen lisätalousarvioon momentille 31.10.20 lisäyksenä 600 000 euroa siltojen peruskorjaukseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion osalta ensiksi pikkuisen kehuja, sitten muuta.

Kehut ja kiitokset tulevat maatalouspuolelle siitä, että tämä maatalouden akuutti, hektisesti tapahtunut vaikeus on otettu huomioon, elikkä kun tämän Venäjän tilanteen vuoksi erityisesti Suomen maidontuotannon tilanne on heikko ja hankala, tätä pyritään auttamaan.

Mutta maatalouspuolella tilanne jatkuu aivan varmasti ensi vuonna, ja ensi vuonna on monta muutakin maatalouspuolen asiaa, jotka pitää pystyä ottamaan huomioon maatalouspuolen budjetissa. Erityinen asia, jota maatalouspuolelle nytten toivoisin, olisi nämä byrokratian purkutalkoot. Siellä jos jossakin on konkreettisesti asioita, joihin pitäisi puuttua oikein tosissaan, tarkoittaen hallinnon, valvonnan purkuasioita.

Sitten näistä lisätalousarvioasioista. Säästöjen linja ei enää auta. Tällä hetkellä säästöt ovat juustohöylällä leikkaamista joka paikasta, palanen sieltä, toinen täältä, yhtenä hyvänä esimerkkinä ovat nämä lapsilisät: pieni palanen ollaan leikkaamassa rahoja ja sitten ollaan toisaalta pieni osanen lisäämässä sieltä täältä ja yritetään koko ajan kituuttaa eteenpäin. Tällä tavalla me emme pääse enää eteenpäin, vaan oikealla tavalla on saatava aikaiseksi tuloja. Jos me meinaamme Suomessa elää eteenpäin, niin oikealla lailla kunnollinen ote siitä, mitkä ovat tulot Suomessa jatkossa.

Tässä lisätalousarviossa olisin todella kaivannut sitä, että olisi ollut kunnon kehittämisosio: se, millä tavalla Suomen mahtavat luonnonvarat, voimavarat eri puolilta Suomea saadaan kunnolla käyttöön. Ne saadaan käyttöön vain sillä tavalla, että liikenneyhteydet ovat kunnossa ja ymmärretään, mitä on hallittu hajauttaminen, hallittu koko Suomen hyödyntäminen.

Mitä ne sitten ovat? Matkailu: sitä on vain Lapissa, pohjoisessa, eri puolilla maaseutua. Metsävarat: pääkaupunkiseudulla ei ole paljoakaan metsävaroja, joita voisi hyödyntää, täällä ei voi niitä jalostaa. Energia-asiatkin ovat kaikki maaseudulla. Pohjoiset arktiset asiat, ilmastoasiat. Nämä kaikki tarvitsevat kunnon liikenneyhteydet. Mutta liikenneyhteyksien lisäksi tarvitaan myöskin nettiyhteydet, elikkä myöskin ne on saatava kuntoon. Se, että nytten tässä lisätalousarviossa jonkun verran lisättiin määrärahoja tänne liikennepuolelle, oli kuitenkin pieni määräraha siihen nähden, minkä verran oli vähän aikaisemmin päätetty leikata sieltä.

Sitten eilen keskusteltiin kotimaisesta energiasta hyvin paljon. Mutta missä ovat ne toimenpiteet tämän asian eteenpäinviemiseksi? Minä en ole nähnyt vielä yhtään oikeaa, konkreettista esimerkkiä, millä tavalla tehdään isoja toimenpiteitä, että saadaan Suomessa asioita vietyä eteenpäin. Jos me meinaamme saada energiapuolella toimintaan esimerkiksi puun laajan hyödyntämisen, käyttämisen monimuotoisesti, meidän täytyy kehittää puupuolen asioita muullakin tavalla, ja mikään ei lähde liikkeelle ennen kuin meidän tieverkosto varmasti kestää meidän puurekkojen liikkumisen ja toimimisen siellä.

Kokonaisuudessaan odotan ja toivon, että hallitus tarttuu hyvin pikaisesti siihen, miten maaseutua, koko Suomen voimavaroja aletaan käyttämään hyväksi, jotta jatkossa ei tarvitsisi tehdä jatkuvaa leikkauksien leikkausta, juustohöyläleikkausta, vaan sanotaan, että tästä me saamme aikaiseksi tuloja, joilla me katamme nämä menot.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomen talous on riskiuralla. Supistunut kokonaistuotanto on syönyt hyvinvointivaltion rahoituspohjaa — menot sen sijaan ovat kasvaneet vanhoilla raiteilla. Työllisyyden ja kasvun tuominen talouspolitiikan keskiöön on siksi tärkeää, ja julkisen talouden kriisi on saatava hallintaan.

Mistä sitten saadaan uutta kysyntää: viennistä, investoinneista vai molemmista? Kotitalouksista ei ole apua, koska ostovoima ei ole kehittynyt myönteisesti. Investoinnit ovat olleet vähäisiä 2000-luvulla, ja seurauksena on ollut ulkomaankaupan hintasuhteen lasku. Suomi ei voi pitää yllä korkeaa elintasoa muutoin kuin tekemällä korkeaan osaamiseen perustuvia, lähtökohtaisesti kalliita tuotteita. Bulkkituotantoon meillä ei ole varaa.

Myös velkaantuminen huolettaa, sillä kokonaisvelka kasvaa lähes 97 miljardiin euroon. Vuonna 1990 julkinen velka oli noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta, vuonna 2008 noin 35 prosenttia ja nyt noin 60 prosenttia. Kasvu on ollut vauhdikasta.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ensinnäkin tulisi toteuttaa rakennepaketti, jatkaa talouskasvun edellytysten vahvistamista, jakaa sopeutus useammalle vuodelle ja koota toimet mahdollisimman etupainotteiseksi, uskottavaksi keskipitkän aikavälin ohjelmaksi. Joskus tuntuu, että se pahin ei ole vielä takana.

Opposition osalta onkin ollut mielenkiintoista kuunnella myös tätä keskustelua. Vuoroin on syytetty leikkauksista, mutta samaan hengenvetoon vaaditaan velkaantumisen taittamista. Riippuu puhujasta, kumman näkökulman on valinnut.

Pidän hyvänä sitä, että tässä lisätalousarviossa työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi hallitus ehdottaa liikenneverkolle 48,5 miljoonan euron lisärahoitusta. Hankkeita on ympäri Suomea, ja erityisellä ilolla tervehdin Kemin Isohaaran sillan kunnostusta. Tässä edustaja Maijala puhui edellä ja antoi vähän ymmärtää ikään kuin Lappiin ei olisi tullut hankkeita, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Valtatie 4:n Rovaniemen kohta on saanut 25 miljoonaa euroa, ja Kaukosen silta vihittiin syyskuussa käyttöön, ja tämän hinta-arvio oli 10 miljoonaa euroa. Myös rautatietä rahoitetaan Stora Enson vanhalle tehdasalueelle Kemijärvellä. Voin sanoa, että tämä on enemmän kuin viime kaudella keskustapuolueen ollessa vallassa, Lapissa.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyn pohjana olevassa lisätalousarviossa on useita hyviä elementtejä. Olen tyytyväinen siinä oleviin kasvua ja työllisyyttä tukeviin panostuksiin, joilla parannetaan uskoa tulevaisuuteen. Muun muassa Oulun seudulle osoitetaan 8,5 miljoonaa euroa jyrkässä kasvussa olevan tietotekniikka-alan työttömyyden torjumiseksi ja 12 miljoonaa euroa työpaikkamenetyksistä kärsiville alueille pienten ja keskisuurten yritysten kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Myös Venäjän pakotteista kärsimään joutuneeseen maatalouteen osoitetaan 20 miljoonaa euroa tukea.

Arvoisa puhemies! Vähemmän tyytyväinen olen siihen, että lisätalousarviossa ei vielä osoitettu lisämäärärahoja valtatien 22 Oulu—Kajaani-välille ja Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-rataosuuksien sähköistämiseen. Selvyyden vuoksi kertaan, että nämä hankkeet on punnittu ja ne sisältyvät liikennepoliittisen selonteon investointiohjelmaan. Selonteko julkistettiin vuonna 2012 ja tuolloin esimerkiksi vt 22:n kustannuksiksi arvioitiin 45 miljoonaa euroa. Selonteon valmistumisen jälkeen investointiohjelman yhteysvälihankkeita on tarkasteltu uudelleen, ei tosin tässä salissa, ja havaittiin, että täytyy katsoa koko väliä Oulusta Vartiukseen saakka. Selvityksen mukaan koko yhteysväli on perusteltua toteuttaa.

Kevään kehyspäätöksessä väylänpitoon kohdennettiin 100 miljoonan euron leikkaus. Tiukassa taloustilanteessa liikenneverkon rahoitus oli tietenkin haasteellinen. Kun säästöjä kohdennettiin erityisesti vuoteen 2015, oli samalla katsottava koko kehyskauden kokonaisuutta niin, että kaikki hankkeet mahtuisivat kehyksiin, ja hankkeita oli myös priorisoitava keskenään.

Liikennevirasto pyysi kevään kehyspäätökseen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskusta tarkentamaan arviota siitä, miten ja missä järjestyksessä vt 22:n yhteyshanketta voitaisiin toteuttaa. Hyöty—kustannus-laskelmien ja liikenteen hyötyjen perusteella Liikennevirasto päätyi sitten esittämään talousarvioesityksessään Oulun päähän 15 miljoonaa euroa vain 8 kilometrin matkalle Konttisentielle sekä muutamia liikenneturvallisuutta parantavia kohteita muualla tieosuudella. Näiden osuuksien hyöty—kustannus-suhde oli 2,8, joka on todella korkea, mutta korkea on myös hankkeen kaikkien osuuksien yhteenlaskettu hyöty—kustannus-suhde: 1,5.

Arvoisa puhemies! Toivon, että vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa palautetaan eduskunnan päättämät 90 miljoonaa euroa Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-rataosuudelle ja 30 miljoonaa euroa Oulu—Kajaani- ja mahdollisesti myös Kajaani—Vartius-tieosuuksien parantamiseen. — Kiitos.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä varsinainen puheenvuoroni koskettaa lisätalousarviota ja talouspolitiikkaa, ja ihan tuohon loppuun muutama sana saamelaisasioista seuraavan asiakohdan kohdalle ikään kuin vähän evästyksenä. Valitettavasti en pysty tuohon keskusteluun jäämään siltä osin mukaan.

Arvoisa herra puhemies! Taloustilannettamme on analysoitu monellakin tapaa. Kyllä nämä toiveet, tarpeet ja valtionvelan ja taloustilanteen kehittyminen edellyttävät sitä, että me pystymme saamaan tähän maahan uutta toivoa, uutta rakentamista, uutta investointia ja uutta politiikkaa. Tämän päivän keskustelu erityisesti lapsilisäkysymyksen kohdalla osoitti selkeästi sen, että tämän hallituksen henkinen pääomaperusta on syöty kerta kaikkiaan loppuun, ei yksistään sieltä paenneiden vasemmistoliiton ja vihreiden myötä, vaan kaiken kaikkiaan koko tämän hallituksen runko on ollut alusta pitäen senkaltainen, että se ei ole pystynyt vastaamaan Suomen haasteisiin. Kun kyseisten hallituspuolueiden edustajat muistelmia myöhemmin kertovat ja kirjoittavat, niin uskonpa vain, että aika moni yhtyy tähän perusnäkökulmaan ihan lähtöisiltään.

Mutta ei mitään, mennään kohti vaaleja. Toivottavasti ne ovat mahdollisimman pian, koska ei tästä kaikesta nyt eduskunta kärsi mutta siitä kärsii Suomen kansa ja se, miten meidän kansantuote ja kehitys ylipäätänsä menee eteenpäin.

Lisätalousarvion tarkoitushan, arvoisa herra puhemies, on se, että tavallaan täydennetään yhteiskunnassa niitä tarpeita, mitä budjettiesityksessä ei ole pystytty hoitamaan. Tässä suhteessa tämän lisätalousarvion ei luonnollisestikaan — toisen sellaisen — pidä käsitellä eikä se pysty käsittelemään kaikkia niitä tarpeita, mitä tällä hetkellä yhteiskunnassa on.

Kun tämä lapsilisäkysymys on ollut tänään paljon täällä esillä, niin haluan myös toistaa sen, että keskustana tulemme tekemään valtiovarainvaliokunnan mukaisen esityksemme, jossa esitämme nimenomaan sitten, että poistetaan tämä 2,5 miljoonan euron lapsivähennyksen edellyttämien tietojärjestelmämuutosten määräraha. Toivottavasti eduskunta tässä kohtaa sitten näyttää sitä selkärankaa, joka linjaa tavallaan sitä keskustelua jo, tullaanko tätä lapsilisäleikkausta toteuttamaan vai ei. On todellakin järjetöntä, kuten jo aiemminkin olen henkilökohtaisestikin sen täällä sanonut, että ensin leikataan, sitten hyvitetään ikään kuin takaisin ja luodaan mekanismi, jonka kautta yritetään sitten saada tämä homma vielä hoidettua.

Tämä Stubbin hallitus on joutunut muutoinkin perumaan jo monia niitä hankkeita taas, joita edellinen, Kataisen hallitus on toteuttanut. Muun muassa yritysten edustuskulujen verovähennysoikeuden kohdalla on tultu vastaan, on tultu kotitalousvähennyksen kohdalla vastaan eli on tehty virheitä, nyt niitä sitten oiotaan. Seuraavassa varsinaisessa budjetissa on useita niitä kohtia, muun muassa taksien verohuojennukseen liittyvä asia, joka tulee varmasti näyttäytymään talouspolitiikassa menetyksenä valtiontalouden kannalta, verotulojen kannalta ja monen muunkin asian kannalta. Tässä mielessä toivottavasti eduskunta pystyy myös tuota asiaa korjaamaan ja hoitamaan kuntoon niin, että niitä vahinkoja ei saada aikaan.

Herra puhemies! Tämä lisätalousarvio pitää muutaman hyvän kohteen sisällään. Niitäkin on kritisoitu, mistä ne ovat sinne tulleet, mutta voin todeta sen, että kantatie 77, Viitasaari—Keitele, on tällä hetkellä Suomen heikoin kantatie, ja siitä on todettu jo aiemmin, että tähän on päästävä. Se on valitettavasti juuri niitä poikittaisliikenneteitä, joissa ei yleensä ole ollut sitten maakuntien välistä yhteistyötä eikä eri viranomaisten välistä yhteistyötä samalla lailla kuin olisi tarvittu. Tuo kantatie pitää suuren teollisuuspitäjän Keiteleen ja aivan meidän Venäjältä länteen suuntautuvaa liikennettä niin paljon sisällään, että sen korjaaminen on paikallaan. Sen vuoksi myös nimenomaan tuo valitettavasti edelleenkin uupuva Iisalmi—Ylivieska-rataosuuden sähköistäminen on meille kaikille äärimmäisen tärkeä asia. Mutta kuten sanoin, lisätalousarvio ei ratkaise kaikkia ongelmia eikä sen pidä ratkaistakaan. Yleinen talouspolitiikka ja seuraava talousarvio on meille tietysti kaikille tärkeää.

Herra puhemies! Kuten sanoin alussa, niin ihan pari sanaa saamelaisasioihin liittyen, joka tuleekin seuraavana asiana tässä eduskunnassa käsittelyyn. En todella valitettavasti voi jäädä tuohon keskusteluun, mutta siellä ovat hyvät edustajat paikalla.

Eduskunta on linjannut ennen kaikkea sen, että haluamme turvata saamelaisten ja saamen kielten asemaa niin, että tulevaisuudessa meillä on tämä kulttuuriperintö olemassa, mutta se edellyttää myös rahoituksen järjestämistä. Aikoinaan myös perustuslakivaliokunnassa mukana olleina kirjasimme sinne sen, että saamelaisasian ja nimenomaan saamen kielten edistämiseksi myös tuo rahoitus on järjestettävä, ja tästä meidän pitää myös tämän päivän eduskunnassa pitää huolta. Muutoin haluan toivottaa kaikkea rauhaa saamelaisille ja pohjoisen asukkaille, koska vain yhteistyö sielläkin varmasti on sitä, joka vie asioita eteenpäin — myös täällä eduskunnassa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aivan ensimmäiseksi on palattava vielä tuohon käytyyn debattiin tästä velkaantumisesta ja siitä, millä tavalla voimme elvyttää, ja palaan vielä myöskin tähän mietintöön, jossa todetaan, että Islannin valtio on maksanut ennenaikaisesti velkojaan takaisin, elikkä kyllä tämmöinen velkaantumisen taittaminen on mahdollista, kun siitä tehdään selkeät linjaukset. Ja haluan vielä korostaa sitä, että ymmärrän myöskin velanoton ja investointiperusteiset velanotot mutta en sitä syömävelkaa täysin pysty ymmärtämään, koska se on meidän lapsillemme jäävää velkaa, ja jollakin lailla on kai todettava tällä hetkellä, että elämme velaksi korkeampaa elintasoa kuin mihin meillä olisi varaa.

Islanti ei jäänyt pelastamaan pankkeja. Pankkien taseissa oli rakennuskuplasta johtuen tuottamattomia seiniä, ja siellä tehtiin muun muassa uusi perustuslaki ja suunnitelmia tämän talouskriisin aiheuttaman suurtyöttömyyden hoitamiseksi. Mutta sen sijaan, mitä tekee euroalue tällä hetkellä? Kyntää taantumassa. Meillä on matalat korot. Houkuttelevatko ne myös joissakin maissa sitten sijoittamaan tuottamattomiin seiniin? Se on ilmeisesti ollut kuitenkin joissakin maissa nähtävissä jo. Vahvan euron pakkopaidassa siis ollaan, ja sisäisen devalvaation uhkaa on ilmassa jo Suomessakin nähty. Ruotsi aikanaan perusteli euroon liittymättömyyttään sillä, että heillä on joustamattomat työmarkkinat, jolloin valuutan täytyy joustaa, ja me olemme nyt sitten tilanteessa, että valuutta ja työmarkkinat ovat joustamattomat.

Mutta kotimaan taloustilanteeseen: Talousarviossa on kyllä ihan oikeansuuntaisia liikkeitä. Ne ovat pieniä, mutta hyvä niinkin. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi kuvaili esimerkiksi näiden tiehankkeiden olevan myös maakunnallisia, ja ne kyllä mielestäni ovat sitä aivan liian vähän ja epäoikeudenmukaisesti jakautuvia, jos me ajattelemme vaikkapa summia, joita pääkaupunkiseudulle ollaan jakamassa, ja sitä, että puhumme samalla metsäperusteisen biotalouden olevan tulevaisuuden ala, ja se kyllä tarvitsee ehdottomasti väylät koko Suomeen. Mikään puuraaka-aine ei periaatteessa liiku, jos eivät väylät ole kunnossa, ja sieltä tarvitsemme niitä korkean jalostusasteen tuotteita vientialaksi. Myös toinen vientiala, matkailu, tarvitsee toimivat liikenneyhteydet, ja edelleenkin Lappi lienee se Suomen suosituin matkailumaakunta, jonka toimintaedellytykset näin olisi turvattava. Samoin ihmettelen itse myöskin sitä, että jo vahvasti tiehankkeissa mukana ollut valtatie 22, väylä Kainuuseen, koki kovan kohtalon, kun 45 miljoonan euron määräraha kutistui 15 miljoonaksi euroksi. Kova pettymys se tietysti sille alueelle oli.

Täällä on sivuttu myös eläkevakuutusyhtiöitten varoja ja sitä, miksi niitä ei voisi käyttää valtion hyväksi, miksi niitä ei lainata valtiolle, vaikka takaisinmaksu minun ymmärtääkseni lienee kuitenkin varma, mutta samalla voidaan sitten tehdä sijoituksia ulkomaille, joista kuitenkin tunnetusti on myöskin tehty tappioita. Tätä en itse aivan täysin voi ymmärtää.

Mutta maa- ja metsätaloudesta muutama sana: Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen myönnetyt varat ovat niin sanotusti myös oikeansuuntaisia, mutta edelleen on huolestuttavaa, että näyttää siltä, että petojen määrä on laskettua suurempi, ja näistä ovat osoituksena siis myöskin petovahingot ja suuret haitat porotaloudelle. Varsinkin eteläisimmissä Kainuun paliskunnissa teurasporojen määrä on edelleen hyvin vähäinen verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Maatalouden lisämäärärahoja tarvitaan todella juuri sinne maitotalouteen, ja tästä on ihan välttämätöntä huolehtia myöskin elintarvikekauppataseen vuoksi, joka on ymmärtääkseni jo kolmisen miljardia negatiivinen.

Ministeri Orpo otti esille metsätalouden tilanteen ja puhui toiveikkaana uudesta Kemera-laista, mutta kyllä tästä Kemera-lakiesityksestä on sanottava, että pohjoisen metsänhoidolle ja nimenomaan pohjoisen puuhuollolle tämä kyllä tietää kylmää kyytiä ja sitä kautta myöskin pohjoisen eräälle hyvin merkittävälle elinkeinolle. Meillä kuitenkin edelleenkin sahoja ollaan rakentamassa pohjoiseen, ja muutakin mekaanista ja kemiallista puunjalostusta pohjoisessa on. Kyllä olen huolissani tämän Kemera-lain vaikutuksesta pohjoisen metsänhoitoon.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Vaikka käsittelemmekin tätä toista lisätalousarviota, niin tämä on hiukan rönsyillyt, ja voisi myös sanoa, että seuraava esitys näistä saamelaiskäräjistä on sekin asian hoitamista, ja siinäkään asiassa lappilaiset eivät ole yhtä mieltä: käsitteenähän on se, että kuka on se todellinen saamelainen. Mutta se siitä. Aina kun täällä näistä asioista puhutaan, niin kaikki eivät ole yksimielisiä kaikesta.

Kun puhutaan nyt vielä tästä lisätalousarviosta, niin tulee mieleen, kuinka runsas vuosi sitten täällä hallitus alensi yhteisöveroa lähes tuhannella miljoonalla eurolla. Silloinen pääministeri ja nykyinen pääministeri sanoivat, että tässä on niin sanotut dynaamiset vaikutukset, jotka tulevat myöhemmin näkyviin. Se tarkoitti sitä, että yritykset investoivat — mutta kuinka on käynyt: tällä hetkellä on työttömiä tullut jatkuvasti lisää, vienti ei ole vetänyt, eikä siis niitä kaivattuja investointeja ole tullut. Ja juuri tämän hetken mukaan vienti on laskenut 6 prosenttia.

Mutta tietysti, jolla olisi se viisas ratkaisu, että mitä voitaisiin tehdä: nyt on paljon puhuttu, että pkt-sektorille pitäisi antaa sitä samaa rahaa, tukea, lainavaltuutuksia ynnä muuta, niin kuin on näillä suuremmilla yrityksillä. Ja se varmaan pitää paikkansa, koska pienet ja keskisuuret yritykset, jotka työllistämistä tekevät, lähes 99-prosenttisesti ovat Suomessa.

Eilen käytiin myös keskustelua Suomen tulevaisuudesta. Ihan myönteistä, ja kiitokset on annettava, että turve- ja metsähakeverotus alenee, ja toivottavaa on, että voitaisiin niitä soita ottaa uudelleen käyttöön, se on yksi ala täällä Suomessa. Myös toivoisin kovasti, että sinne Äänekoskelle tulee aikanansa tämä biotuotetehdas, sehän on suunnitteilla. Myös kun ruokaa tuodaan ulkomailta 4 miljardin euron edestä, niin kyllä myös pitäisi ajatella maaseutua, että jos halutaan, että koko Suomi pysyy asuttuna, niin olisi tärkeätä, että tälle maaseudulle myös turvataan tulevaisuus. Se tarkoittaa sitä, että jokaiselle, joka viljelee tai kasvattaa karjaa, entistä enemmän tämä lähiruoka ja suoramyynti olisi mahdollista: kaikki esteet pitäisi poistaa. Näin voisi sitten jokainen pienempi ja suurempi maatalon isäntä tai emäntä käyttää näitä tuotteita hyväksensä.

Mutta myös tiedän sen, että julkista taloutta ei tällä hetkellä enää kovin paljon voi paisuttaa. Eli nyt toive on, että saataisiin niitä yksittäisiä yrittäjiä. Myös yrittäjätaustaisena tiedän, että jokainen sanoo, että pitäisi luoda niitä työpaikkoja, mutta sitten kun kysytään, että millekä alalle, niin siinäpä on toinen juttu, että saataisiin niitä vientituloja, saataisiin Suomelle niitä verotuloja ja saataisiin sitten sitä nykyhyvinvointiyhteiskuntaa kasvattaa. Jos tämä Suomi näivettyy entisestään, niin me olemme aika lailla siinä mitassa, että kuka enää meistä pitää huolen. Nämä metsäasiat ovat hyviä, ja jatkojalostus olisi tärkeätä, ettei vain viedä raaka-ainetta ulos, ja nyt pitäisi kyllä kaikilla olla mieli, että mikä olisi se teollisuuden ala — ja ainakin yksi, josta täällä on puhuttu ja jota on kiitelty, on tämä biotalous. On laskettu, että vuoteen 2050 mennessä jopa 50 prosenttia biotalous työllistää suomalaisia.

Tärkeätä on, että vaikka olemme nyt tässä pattitilanteessa Venäjän kanssa, niin kyllä Venäjän-yhteistyötä pitää korostaa. Sinne ollaan saatu viedä paljon ja sieltä on myös tuotu. Mutta yhtenä seikkana on se myös, että sieltä on tuotu paljon energiaa, ja kun tällä hetkellä energian tuonti on noin 8 miljardia, niin jos ne eilisetkin päätökset hieman vaikuttavat siihen, että saataisiin tätä energian tuontia edes puolittaa, niin se olisi hyväksi.

Mutta onko näin, että Suomen kansa ei ole vielä niin ahtaalla, että meillä olisi sitä yhteistuumaisuutta, kuinka tämä Suomi saadaan kasvuun, ja että ne päätökset, jotka tehdään, olisivat aina oikeudenmukaisia ja että jokaisella olisi se perustoimeentulo turvattu, ettei ketään jätettäisi heitteille? Tulee näinä vaikeina aikoina mieleen se sota-aika. Siellä tehtiin näitä yhteisiä päätöksiä ja sitten sotavelat saatiin maksettua. Oli se me-henki, ja sitä me-henkeä tarvitaan, niin oppositiopuolueet kuin myöskin hallitus, että katsottaisiin, mitenkä tämä Suomi-laiva saataisiin kääntymään.

Lopuksi: Täällä on ihan hyviä asioita, liikennerahoja, mutta kuten sanoin, niin kyllä maaseutu jää näissäkin ilman rahoja. Me olemme iloisia maksumiehiä liikenteen osalta, mutta ei sinne kyllä niitä rahoja tule. Myönteistä on myös tämä maaseudun kehittäminen, 20 miljoonaa annetaan sinne kalataloudelle ja sitten näiden Venäjän pakotteiden takia tukemiseen hiukan.

Kaiken kaikkiaan pitäisi olla katse tulevaisuuteen katsottuna valoisa, ei sillä marinalla saada mitään. Mutta nyt kyllä jokaisen pitäisi miettiä, millä tämä työ saadaan uudelleen tänne Suomeen ja käyntiin.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tuossa työhuoneessani kun työskentelin, kuulin, että keskusteltiin myöskin eläkerahastoista. Niitähän meillä on yksityisiä kuusi kappaletta ja sitten on pari julkisoikeudellista eli Valtion Eläkerahasto VER ja Kuntien eläkevakuutus Keva. Näitten yksityisten eläkerahastojen tasehan oli viime kuussa noin 170 miljardia. Täällä heräsi ajatus siitä, voitaisiinko näistä rahastoista siirtää valtiolle rahaa.

Nythän tämän Valtion Eläkerahaston eli VERin kohdalla kävi niin. Siellä tase oli kuukausi sitten 14,4 miljardia, ja tänä vuonna maksetaan tästä VERistä Kevan kautta eläkkeitä 4,4 miljardia, ja mikä oli erikoista minusta, oli se, että valtio, hallitus, päätti ottaa puoli miljardia, 500 miljoonaa, euroa lainaa tästä Valtion Eläkerahastosta ja siirtää sen ensi vuoden menojen katteeksi.

Minusta näihin yksityisiin eläkerahastoihin tällä tavalla puuttuminen ei ehkä ole oikein, ja sitä vastustaa tietysti myöskin muun muassa ammattiyhdistysliike, joka on eräs tärkeä omistaja ja jonka edustajat istuvat siellä hallituksessa, mutta sitä voitaisiin ajatella, että nämä kuusi yksityistä eläkerahastoa yhdistettäisiin, jolloin tämmöisellä 170 miljardin pääomalla voitaisiin tehdä hyviä sijoituksia.

Toinen asia, mikä jäi sanomatta äsken, mikä minusta sotii tätä mahdollisuutta vastaan, että valtio lainaa näiltä yksityisiltä eläkerahastoilta, on se, että viime vuonna, 2013, heikoin sijoitustuotto oli 5,4 prosenttia ja paras 9,9 prosenttia ja keskiarvokin oli 8,34 prosenttia. Tämä on liian kallista lainaa valtiolle, koska valtiohan saa tänä päivänä muistaakseni alta 2 prosentin luottoa. Tässä mielessä en hirveästi lämpene sille ajatukselle, että valtio lähtisi näiltä eläkerahastoilta lainaa ottamaan, koska a) siinä häviävät nämä eläkeyhtiöt ja b) ennen kaikkea, jos otetaan 8 prosentin korolla lainaa, siinä häviävät myöskin suomalaiset veronmaksajat.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa ovat päärooliin nousseet, aivan ansaitusti, lapsilisien leikkaukset. Lapsiperheiden aseman vaikeuttaminen onkin kyllä nurinkurista siihen nähden, että väestön ikääntyminen on julistettu kansakunnan ykkösongelmaksi.

Sosiaaliturvaa leikataan laajemminkin. Siitä täällä ei ole tänään keskusteltu. Indeksileikkaukset merkitsevät sosiaaliturvan reaalitason pysyvää alentamista, ja aivan kuten 90-luvulla näitä leikkauksia ei hyvitetty, niin ei nytkään aiota kaikesta päätellen hyvittää. Sairausvakuutuksen leikkaukset ovat todella rajuja, ja ne todella iskevät sairaisiin, vanhuksiin ja vammaisiin. Leikkauksia on nyt tehty 150 miljoonan euron verran, ja lisää on tulossa niin, että leikkauksien kokonaismäärä tämän hallituksen, näiden hallitusten, toimesta nousee yli 200 miljoonaan.

Erityisen kova suonenisku on muun muassa taksikyytien kallistuminen, niiden omavastuiden nousu, lähinnä itsenäisesti tilattujen taksimatkojen osalta, ja näitä itsenäisesti tilattuja taksimatkoja on tietysti haja-asutusalueilla erityisen paljon. Omavastuu on kaksinkertaistumassa eli yhdensuuntaisella matkalla nousemassa 30 euroon ja edestakaisella tietenkin 60 euroon. Vähäinen määrä ei ole tuo joukko, johon tämä kuppaus kohdistuu. Se on kaikkiaan 43 000, josta kaksi kolmasosaa on siis ikäihmisiä, yli 65-vuotiaita. Reilu kolmannes näistä on maksanut yli 100 euron taksimatkoja, joten rasitus todella on käytännössä ikääntyneille ja sairaille aivan kohtuuton.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen puhui täällä joku aika sitten Tanskan mallista, Tanskan työllistämismallista, mutta puhui samalla tapaa kuin moni muu keskustalainen tai oikean laidan kulkija tässä salissa: hyvin yksipuolisesti ja valikoiden. Tanskan mallista unohdetaan usein se, että siellä on kyllä työttömille tietyn vaiheen jälkeen kovat velvoitteet, mutta on sitä ennen myöskin aitoja vaihtoehtoja mennä koulutuksiin, mennä määräaikaiseen työhön ja työkokeiluun ja päästä sitä kautta takaisin työmarkkinoille. Tanskan mallista, jos sillä ajetaan lisäksi vielä työttömyysturvan keston rajoittamista, ei ole kyllä Suomen valtiontalouden pelastajaksi.

Jos ajatellaan, että pitkäaikaistyöttömyys kasvaa koko ajan, on kasvanut koko hallituskauden ajan vuodesta 2011, yli kaksi vuotta työttömänä olleitten määrä on kasvanut koko ajan ja myöskin nuorten työttömien määrä, niin jos siinä tilanteessa lähdetään lyhentämään työttömyysturvan kestoa, niin sehän tarkoittaa sitä, että ihmisten tulotaso puolittuu ja nekin ihmiset ovat sen jälkeen kuntien toimeentulotukiluukulla. En usko, että edustaja Reijonenkaan sitä haluaa — kun kuntien talous on jo sellainen — että paitsi että työttömyys on aina henkilökohtainen ongelma, tragedia, niin se vielä siirretään kuntien kannettavaksi.