Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Muutama vuosi sitten niin sanottu energiatehokkuustodistus oli ajankohtainen. Se kärsi kyllä silloin sellaisen, voisiko sanoa, tiedotusongelman, että Ylen pääuutislähetyksissä puhuttiin uudesta energiaverosta, joka tulee ihmisten maksettavaksi, ja sillä sitten kuitenkin haluttiin tarkoittaa tätä niin sanottua energiatodistusta. Sen hinnasta oli myös puhe. Puhuttiin hyvin laajasta haitarista.

Puhemies! Tulen jatkamaan puhujakorokkeelle.

Kiitos, puhemies! — Puhuttiin laajasta haitarista, joka oli sieltä ihan alle 1 000 eurosta pitkälle yli 1 000 euron, ehkä jo 2 000—3 000 euroon. Siis kaiken kaikkiaan puhuttiin verotyyppisestä asiasta.

Nyt meillä on hallituksen esitys 170, joka sisältää tämän saman ajatuksen, siis sen, että energiatehokkuutta selvitettäisiin rakennusten myynnin ja vuokrauksen yhteydessä, ja siinä on tämä kuuden asunnon raja tämän energiatodistuksen luonteessa. Luonne muuttuu, onko kysymyksessä pienrakennus tai sitten suurempi rakennus, vuokratalo tai osaketalo, jossa on lukuisia huoneistoja. Näiden pientalojen kohdalla edelleen energiatodistus olisi käytössä, joka olisi yksityiskohtaisempi, ja taas suurempien rakennusten kohdalla selvittäisiin vähemmällä ja tällöin päästäisiin käytäntöön, jolloinka voitaisiin käyttää jo tiedossa olevia energiakuluja, lämmitysöljymääriä tai yleensä lämmitykseen käytettävää energiamäärää. Tällöin ei tarvittaisi tällaista erillistä todistusta, vaan jo voimassa olevia tietoja voitaisiin tässä käyttää.

Niin, puhemies, tässä on tietysti erittäin tärkeitä asioita kansalaisen näkökulmasta. Ensinnäkin, hinnan kohtuullisuus on pidettävä aina mielessä. Ei voi asettaa, vaikkei olekaan mistään verosta kysymys, myöskään mitään kallista energiatodistusta, joka rasittaisi asianomaisia taloudellisesti. Toinen näkökulma on se, että kuitenkin on selvitettävä, jos sitten halutaan energiatodistus näille pientaloille, mikä on rakennuksen todellinen energiatalous, missä ovat ne niin sanotut heikot kohdat, mitkä ovat sen vahvuudet jne., ja voidaan nämä yksilölliset mieltymykset myös tässä energiankäytön kohdalla eliminoida.

Tämä on kuitenkin tietysti siinä näkökulmassa tärkeä asia, että rakennusten energiankulutus on merkittävä osa kaikesta yhteiskunnan energiankäytöstä. Eri tavoin asiaa laskien asumisen energiankäyttö joka tapauksessa ulottuu aina sinne 40 prosenttiin saakka, ja tietysti rakennuksen rakenteissa olevat heikkoudet silloin on selvitettävä. Tässä ylä- ja alapohja, sisä- ja ulkokuori ovat nämä neljä kohdetta, joita selvitetään, ja niiden kunto on tietysti tärkeätä. Mutta kiinnitän huomiota myös siihen, että alkuperäisessä esityksessä oli mukana myös ilmastointi ja sen tarvitsemat energiapanokset ja myöskin keskuslämmityksen ja koko lämmitysjärjestelmän tilan selvittäminen.

Sinänsä siis hyvä asia, mutta silloin alun pitäen, kun tämä asia putkahti julkisuuteen, se informaatio sisälsi epätarkkuutta, ja siitä johtui sitten hyvin paljon ihmisten epävarmuutta ja asian vastustamista. Kuitenkin ympäristönäkökulmasta on todettava, että ajatus on hyvä, mutta siitä ei tietenkään saa tehdä liian monimutkaista ja kallista. Nyt tämä uusi hallituksen esitys on tältä osin aikaisempaa parempi. Tietysti ajan mittaan tätä koko järjestelmää on syytä kehittää. Itävallassa esimerkiksi nämä negatiivitalot, rakennukset, jotka eivät lainkaan käytä energiaa lämmitykseen, ovat siinä mielessä rohkaiseva esimerkki, että meillä kuluu kaiken kaikkiaan liikaa energiaa lämmittämiseen, myöskin viilentämiseen, ja näitä energiapanoksia voidaan vähentää.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on oikeastaan todistus siitä, että Suomi kyllä lähes kirjaimellisesti toteuttaa Euroopan unionin direktiiviä. Kun tiedämme sen, että Pohjoismaissa vain Tanskassa tällä hetkellä tämä on voimassa, Ruotsissa valmisteilla ja monissa EU-maissa kuitenkin se on puitelain tapainen, jossa mahdollistetaan todistusten anto, niin Suomi on lähtenyt varsin reippaasti liikkeelle. En tiedä sitten tosiasiassa, minkälainen merkitys tällä energiansäästöön on, ja keskiössä tulisi kuitenkin olla se, että rakennusten omistajat ymmärtäisivät sen, että energian säästäminen on tärkeätä. Oma-aloitteisuus tässä on keskiössä, ja sitä kautta varmasti päästään parempaan lopputulokseen kuin säätämällä tiukkoja direktiivejä.

Erittäin huolestunut olen siitä, että tässä on todettu niin, että valtioneuvosto antaa, ympäristöministeriö, rakentamismääräyskokoelmiin liittyviä asetuksia, ja nyt me emme oikeastaan tiedä yhtään mitään, mitä nämä asetukset ovat. Olemme hieman tyhjän päällä siinä. Tiedämme vaan, että tämmöinen energiatehokkuustodistus tullaan vaatimaan. Onneksi siitä on loma-asunnot ja jo rakennetut omakotitalot jätetty ulkopuolelle, mutta lisääkö tämä byrokratiaa ja muodostuuko yksi ammattiryhmä? Sinänsä työpaikkoja syntyy, mutta onko se sitten järkevää, ja eikö meidän pitäisi entisestään karsia byrokratiaa ja koittaa ihmisiä kannustaa muuten tähän energiansäästöön?

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluissa rakennusten energiatehokkuutta arvioidaan voitavan vielä parantaa ja päästä noin 5 prosentin säästöön energiankulutuksessa. Ihmettelen aika lailla tällaista väitettä, koska me tiedämme, että esimerkiksi VTT:n tutkimusten mukaan matalaenergiatekniikoilla uusien kerrostalojen lämmitysenergian tarvetta voidaan vähentää 70 prosenttia nykyisestä. Korjausrakentamisessa päästään edelleen kohtuullisen suuriin energiankulutuksen vähenemiin ja pientaloissa pystytään suunnilleen puolittamaan energiantarve vielä nykyisestä.

Eli potentiaalia edelleen energiankäytön tehostamisessa rakennussektorilla on paljon, ja sitä kannattaisi hyödyntää. Siksi on vähän sääli, että nyt tässä esityksessä ei puututa ollenkaan rakentamisen energianormeihin ja päinvastoin todetaan, että ei ole aihetta tarkistaa näitä nykyisiä normeja. Niillä normeilla voitaisiin edistää matalaenergiatekniikoiden yleistymistä hyvinkin ripeästi.

Sitten tässä hallituksen esityksessä energiatodistuksista on joitakin hieman ongelmallisia rajauksia. Itse olen jäänyt miettimään sitä, että energiatodistusta ei vaadita nykyisiltä omakotitaloilta ja alle kuuden asunnon rakennuksilta. Ottaen huomioon, että energiatodistusta vaaditaan ainoastaan silloin, kun vuokrataan tai myydään asuntoa, niin en pitäisi ehkä ihan kohtuuttomana, jos esimerkiksi nämä alle kuuden asunnon rakennuksetkin tähän sisällytettäisiin ja niiltäkin edellytettäisiin energiatodistusta. Mutta näitä rajauksia kannattaa valiokuntakäsittelyssä arvioida ja miettiä, ovatko ne perusteltuja ja olisiko syytä jo tässä vaiheessa mennä vähän pidemmälle.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Tässä ed. Reijonen puhui asetuksesta. Asetushan on tässä tärkeä asia, ja käsitykseni mukaan se on valmis, ja se varmasti on valiokuntakäsittelyssä tässä mukana.