Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakiesitys pitää sisällään näköjään 122 sivua, ja tähän ei oikein perusteellisesti vielä ole ehtinyt paneutumaan, mutta pääosin tämä lakiesitys nyt käsittelee maataloustuotteitten markkinajärjestelyjä ja sitä kautta myös paljon puhuttuja tuottajaorganisaatioita ja niitten mahdollistamista myös Suomessa. Näistähän on aika paljon varsinkin viime kaudella puhuttu ja puhuttiin myös nyt kilpailulainsäädännön muuttamisen yhteydessä viime keväänä.

Kun tämän lakiesityksen perusteluja ja taustoja tässä on nopeasti lueskellut, jotenkin ainakin minulle on tullut se tunne, että ministeriössä katsottaisiin, että näillä tuottajaorganisaatioilla ei olisi mahdollisuuksia vaikuttaa maataloustuotteitten markkinoilla ja että ongelmat olisivat pääosin kaupan ja teollisuuden välillä. Tähän on syytä muistuttaa, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi maaliskuussa tänä vuonna alkutuottajaselvityksessä, että alkutuottajien asemaa elintarvikeketjussa hankaloittavat sekä tiukka sääntely että toimivan kilpailun kannalta kyseenalaiset sopimuskäytännöt päivittäistavarakaupan ja teollisuuden kanssa. Siinä samassa selvityksessä todettiin myös se, että alkutuottajan neuvotteluasema on yleensä erittäin heikko, ja sitä taustaa vasten tässä lähetekeskustelussa vain haluan tuoda esille sen, että on aivan välttämätöntä, että tämä laki ja tämän lain jälkeen asetukset mahdollistavat sitten Suomessa varmasti myös näitten tuottajaorganisaatioitten perustamisen, eli se ajatus, että niillä ei olisi hyötyä tuottajille, on väärä. Nyt lailla ja asetuksilla pitää mahdollistaa niitten perustaminen myös Suomessa.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin on syytä ottaa tämä EU:n tahtotila vakavasti. Meillä toki tuottajaorganisaatiotoiminta, organisoituminen, on tapahtunut esimerkiksi maidontuotannossa osuuskuntien kautta, mutta missä sitä ei ole, pitää olla tasapainoisempi vastapaino sinne kaupan keskusliikkeiden vastapainona. Jos mietitään tuottajan saamaa osuutta ruuasta, se on minimaalinen: esimerkiksi possunleikkeessä se on 12 prosenttia, kun kaupan ja teollisuuden osuus on 77 prosenttia. Jos kaupan osuus maitopurkista on enemmän kuin viljelijän osuus, niin täytyy sanoa, että se ei todellakaan ole oikein. Siinä ei ole tarvinnut paljon tissiä herutella niin sanoakseni, että se voitto on tullut. Kun meillä on käytännössä kaksi sisäänostajaa, meidän on tehtävä kaikkemme, että tämä meidän markkinaketju toimisi reilummilla pelisäännöillä.

Olen kiitollinen ministeri Ihalaiselle siitä työstä, mitä hän on kilpailulainsäädännön osalta jo tehnyt. Toivottavasti se johtaa tuloksiin, mutta jos katsoo niitä seurauksia, mitä kaupassa tässä välivaiheessa on tapahtunut, niin ne eivät todellakaan ole suomalaisen tuotannon hyväksi. Päinvastoin tuntuu, että monella taholla alkuperää yritetään häivyttää ja kaupan omien tuotemerkkien valta-asemaa nostaa entisestäänkin, näin esimerkiksi monien vihannesten osalta.

Tuottaja- ja toimialaorganisaatiot voivat olla avain oikeudenmukaisempaan tulonjakoon elintarvikeketjussa ja voivat olla mahdollisuus luomu- ja lähiruuan lisääntymiseen. Siksi minusta tätä lainsäädäntöesitystä tulee tutkia tarkkaan sitten valiokunnassa, voisimmeko mennä esimerkiksi Saksan mallin mukaisesti, jossa näillä tuottaja- ja toimialaorganisaatioilla (Puhemies koputtaa) on paljon enemmän valtaa kuin nyt on suunniteltu.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Yksi näkökulma tämän lain osalta, eli maataloustuotteiden markkinajärjestelyjen ja elintarvikelain muutosten osalta, on se, että emme tee tästä tarpeettoman monimutkaista. Tämä lakinippu, niin kuin edustaja Korhonen täällä totesi, on 122-sivuinen. Toivottavasti tämä ei nyt merkitse sitä, eikä se saa merkitä sitä, että me keksimme pyörää uudelleen. Meillä on toimivat osuuskunnat, jotka ovat tuottajaorganisaatioita. Tältä pohjalta meidän täytyy voida myös nämä hyväksyä asianomaisiksi tuottajatoimialaorganisaatioiksi, jotta meillä ei tule jälleen uutta hallintomallia ja jälleen uutta hallintoporrasta, joka ei varmastikaan mitään lisäarvoa tuota. Siksi tämä näkökulma pitää meillä valiokuntakäsittelyssä varmasti esillepäin tuoda.

Samalla sitten on myöskin se, mihinkä myös täällä jo viitattiin, että selvät sävelet tarvitaan myöskin siihen, miten lakia tulkitaan niin, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei tee sellaisia ratkaisuja, jotka edistävät tuontia, avaavat tuonnille lisää tilaa ja mahdollisuuksia ja heikentävät kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Sen verran tarkkaan pitää tämä perustelu kirjoittaa, että näin ei tule tapahtumaan, vaan että tämä nimenomaan on kaikella mahdollisella tavalla tukemassa kotimaista tuotantoa.