Pia Kauma /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luovat alat työllistävät tällä hetkellä yli 100 000 suomalaista. Suomalaisen musiikin elinvoimaisuutta ja kansainvälisyyttä edistävän Music Finlandin arvion mukaan yksin musiikkialalla työskentelee noin 30 000 henkilöä. Alan tulevaisuuden näkymiä Suomessa kuitenkin synkentää kilpailukykymme heikentyminen suhteessa naapurimaihin sekä muuhun Eurooppaan.

Suurimpana tämänhetkisenä ongelmana ovat ne esteet, joita lainsäädäntö asettaa alan kehitykselle. Nykyisen käytännön mukaan suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen keräämät ja jäsenistölleen maksamat tekijänoikeuskorvaukset katsotaan tekijän ansiotuloksi. Päinvastoin kuin esimerkiksi Ruotsissa, ei henkilökohtaisia tekijänoikeustuloja voi Suomessa tilittää toimijan omalle yritykselle.

Merkittävä osa luovan alan työntekijöistä työllistää itse itsensä. Sen takia heihin tai heidän saamiinsa tuloihin ei voi täysin soveltaa perinteistä jakoa palkansaajiin ja yrittäjiin. Musiikkialalla suurin osa työntekijöistä on osa-aikaisia muusikoita, joiden tulot koostuvat pääasiassa esiintymispalkkioista. Yhtäkään teosta, sävellystä tai elokuvaa ei kuitenkaan synny ilman, että joku on ne tehnyt. Niinpä musiikkiakaan ei synny ilman säveltäjien ja sanoittajien kaltaisia musiikintekijöitä. He eivät saa työstään esiintymispalkkiota, vaan elävät pääasiassa ansiotuloina verotettavilla tekijänoikeuskorvauksilla. Tämä on usein ongelmallista, sillä alalla työskentelevien tuloissa saattaa olla suurtakin vuosittaista vaihtelua: välillä menee hyvin, välillä on tiukempaa. Sama pätee laajemminkin kulttuurialalla esimerkiksi kirjailijoihin ja elokuva-alan työntekijöihin. Järjestelmä ei nykyisellään kannusta luovien alojen toimijoita panostamaan omaan kehittymiseensä, palkkaamaan henkilökuntaa tai investoimaan uusiin laitteisiin.

Arvoisa puhemies! Luovien alojen yrittäjyydellä ei ole vastaavia esteitä muissa Pohjoismaissa tai Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsin verohallinto ei ole nähnyt luovien alojen yrittäjyydessä mitään ongelmallista. Se tarkoittaa, että toisin kuin Suomessa, voivat naapurimaamme musiikintekijät ohjata tekijänoikeuskorvaukset omalle yritykselleen bruttomääräisinä ilman ansiotuloperusteista ennakonpidätystä.

Eduskunnalle jättämäni lakialoite, jota valmistelin yhteistyössä ministeri Toivakan kanssa, pyrkii korjaamaan luovien alojen yrittäjyyteen liittyvät epäkohdat, jotta alan toimijat olisivat Suomessa samalla viivalla muun Euroopan kanssa. Aloite muuttaisi tietyiltä osin tuloverolain 52 §:ää, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 5 §:ää sekä ennakkoperintälain 25 §:ää.

Jos emme tee asian suhteen mitään, tulee yhä useampi tekijä siirtämään taloudellisen toimintansa ulkomaille. Tällä hetkellä esimerkiksi Ruotsin tekijänoikeusjärjestö Stim on erittäin houkutteleva vaihtoehto suomalaisille musiikintekijöille, jotka haluavat kehittää toimintaansa yritysmuotoisena.

Arvoisa puhemies! Suomessa luovien alojen toimijoiden tahto on, että myös täällä tekijänoikeustulot voisi halutessaan tulouttaa tekijän määräysvallassa olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tekijänoikeudet eivät tällöin siirtyisi minnekään, vaan säilyisivät niiden luojalla, aivan kuten nykyäänkin. Luovan alan työntekijöiden ja yrittäjien yhteistyöelin Lyhty on myös asettunut tälle kannalle. On tärkeä tehdä selväksi se, että lakimuutos ei missään nimessä mahdollistaisi veronkiertoa tai minkäänlaista verokikkailua. Kyse ei ole holdingyhtiöjärjestelystä, vaan aktiivista elinkeinotoimintaa harjoittavasta yrityksestä.

Aloitteeseen liittyy läheisesti myös kysymys luovien alojen toimijoiden sosiaaliturvasta ja eläkkeestä. Jos toimija ei halua käyttää mahdollisuutta siirtyä yrittäjäksi, vaan haluaa saamansa tekijänkorvaukset edelleen ansiotuloina, hänen tuloistaan tilitetään sosiaaliturvamaksut ja verot aivan kuten aiemminkin. Yrittäjänä hän luonnollisesti siirtyisi esimerkiksi eläkemaksujen osalta samankaltaisen järjestelmän piiriin kuin muutkin yrittäjät. Tätä laajempi luovien alojen sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin liittyvä problematiikka on hyvin tiedossa. Asiaa ovat hiljattain selvittäneet muun muassa Tarja Cronberg ja sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. Luovan alan toimijoiden sosiaaliturvan kohentaminen on laaja kysymys, joka tulee ratkaista sosiaalialan lainsäädäntöä kehittämällä, ja tämä työ tulee tehdä läheisessä yhteistyössä toimialaa edustavien tahojen kanssa.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteen tuoma muutos valtionbudjetin verokertymään olisi erittäin pieni, Teoston oman arvion mukaan alle 5 miljoonaa euroa. Tämä summa ei katoaisi mihinkään, vaan palautuisi takaisin valtiolle normaalin yritystoimintaan liittyvän verotuksen kautta.

Yksittäisten artistien ja musiikintekijöiden kannalta uudistus olisi kuitenkin hyvinkin merkittävä, sillä se antaisi heille aivan uudenlaiset työkalut oman toimintansa kehittämiseen. Tässä yhteydessä on jälleen korostettava, että tämä olisi täysin alan toimijoista itsestään kiinni. Uudistus ei edellyttäisi minkäänlaisia toimia niiltä, jotka kokevat nykytilanteen omalta kannaltaan parhaaksi tavaksi järjestää toimintaansa. Aloitteen tuomilla muutoksilla on mahdollisuus toimia todellisena vipuvoimana. Ilman uudistuksia alan kasvupotentiaalia ei saada täysin hyödynnettyä eikä sen myötä syntyviä uusia työpaikkoja tai investointeja.

Musiikkivienti toi vuonna 2012 Suomeen noin 36 miljoonaa euroa. Vastaava luku oli Ruotsissa 130 miljoonaa euroa. Suomalaisella musiikkialalla on siis vielä paljon kasvupotentiaalia, jota ei ole onnistuttu täysimääräisesti hyödyntämään. Sama pätee laajemmin koko luovaan alaan. Kulttuuristen sisältöjen tuotannossa ja hyödyntämisessä on suuri potentiaali uusien työpaikkojen luomisessa, mutta tämä vaatii tuekseen kilpailukykyisen ja kannustavan toimintaympäristön. Menestyksen saavuttamiseen tarvitaan vielä monia uudistuksia ja satsauksia, jotta voimme aloittaa kilpailijoidemme etumatkan kuromisen. Esittelemäni lakialoite on yksi askel tähän suuntaan. Se ei ole radikaali uudistus, vaan sen tavoitteena on korjata selkeä lainsäädännöllinen epäkohta. Se lisäisi alan toimijoiden vapautta kehittää omaa toimintaansa siten, kun he parhaaksi kokevat.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen yrittäjyyden tiellä olevien turhien esteiden purkaminen on ollut viime aikoina laajalti esillä täällä eduskunnassa. Keskusta julkaisi elokuussa oman, 101 kohdan listansa lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi. Kokoomuksen oli tähän teemaan helppo yhtyä, sillä talouskasvun tiellä olevan byrokratian ja sääntelyn purkaminen on ollut yksi eduskuntaryhmämme vankimpia perusteemoja. Suomen taloustilanne on edelleen erittäin huolestuttava, eikä kasvu ole lähtenyt halutulla tavalla vauhtiin. Osansa on ollut meistä riippumattomilla kansainvälisen talouden tekijöillä. Kuitenkin myös kotimaassa riittää edelleen paljon uudistettavaa, jotta saamme turvattua tulevaisuuden kasvun edellytykset.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni on yksi askel tällä pitkällä ja haastavalla tiellä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Luovat alat ovat se alue, josta Suomi voi löytää ne kipeästi kaivatut työpaikat tulevaisuudessa. Luovien alojen suuri potentiaali on kansantaloudellisesti todella merkittävä ja varsinkin tulevaisuutta. Edustaja Kauman lakialoite on erittäin hyvä. Olen sen itsekin allekirjoittanut ja toivon sille menestystä.