Täysistunnon pöytäkirja 95/2014 vp

PTK 95/2014 vp

95. TORSTAINA 9. LOKAKUUTA 2014 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Työurien pidentäminen

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Työmarkkinajärjestöt ovat muutama viikko sitten saavuttaneet eläkesovun. Eläkeiän alaraja nostetaan ensin asteittain 65 vuoteen, (Hälinää — Puhemies koputtaa) minkä jälkeen se sidotaan eliniän odotteeseen. Mutta pidentääkö tämä työuria? Jos työhyvinvointia ei paranneta, meillä on pian entistä suurempi joukko työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Tällä hetkellä jaksaminen 63 vuoteen saakka on sekin jo monelle vain kaukainen haave.

Työurien pidentäminen vaatii asennemuutosta myös työnantajissa. Nykyään jopa hieman yli nelikymppinen voi olla työnantajalle liian vanha. Jos iäkkäitä työntekijöitä ei nähdä tai pidetä arvossa, eläkeuudistuksen seurauksena yhä useampi siirtyy eläkkeelle työttömyyskortistosta, ja tällöin köyhien eläkeläisten määrä lisääntyisi entisestään räjähdysmäisesti.

Eläkeratkaisussa tuli kovin vähän uutta edellä mainitsemieni ongelmien ratkaisuun, ja kysyn asianomaiselta ministeriltä: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta eläkeuudistuksen seurauksena työurat todella pitenevät?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Edustajan esille nostama kysymys on erittäin tärkeä ja hyvin ajankohtainen. Eläkeuudistus yksin ei todellakaan takaa sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa työurat pitenevät ja kestävyysvaje saadaan umpeen kurottua, vaan tarvitaan nimenomaan myös niitä pehmeitä keinoja, jotta ihmiset jaksaisivat jatkaa siellä työelämässä pidempään. Tämän työmarkkinaosapuolten saavuttaman yhteisen sopimuksen sisällä on kiinnitetty huomiota myös siihen, millä tavalla tulevaisuudessa työuraa voidaan jatkaa näillä niin sanotusti pehmeillä keinoilla. Siellä on asioita, jotka liittyvät kuntoutukseen, työterveyshuoltoon ja siihen liittyviin kysymyksiin. Mutta tämän uudistuksen lisäksi tarvitaan jatkuvasti ponnisteluja, jotta ikäjohtaminen työpaikoilla paranee, johtaminen ylipäänsä paranee, jotta ihmiset myös henkisesti voivat työpaikoilla paremmin kuin nykyään.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Työmarkkinaosapuolet sopivat osana eläkeratkaisua myös uudesta työuraeläkkeestä. Työuraeläke tai niin sanottu työnsankarieläke mahdollistaa työeläkkeelle pääsyn 63-vuotiaana, jos takana on 38 vuoden työura fyysisesti tai henkisesti raskaassa työssä. Periaatteen tasolla tämä kuulostaa hienolta, mutta käytännön toteutus voi osoittautua hyvinkin ongelmalliseksi. Miten määritellään fyysisesti tai henkisesti raskas työura? Ja muistetaan samalla, että tässä ei ole tarkoitus antaa yksittäisille ammattiryhmille alempaa eläkeikää, päätös pitäisi tehdä yksilötasolla. Kysynkin teiltä, hyvä ministeri: Miten aiotte varmistaa työuraeläkkeen kohdalla perustuslainkin vaatiman kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun? Mitä on fyysisesti ja henkisesti raskas työ?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Tämä tulee olemaan jatkovalmistelussa varmasti yksi keskeisistä kysymyksistä. Nythän eläkeuudistusta on alettu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kolmikantaisissa työryhmissä sorvaamaan lakiesityksen muotoon, jossa sitten sovitaan näistä yksityiskohdista. Tämä työuraeläke — tai työn sankareiden eläke, niin kuin sitä myös on kutsuttu — on yksi näistä yksityiskohdista, jotka tämän lain valmistelun yhteydessä tullaan käymään läpi. Niin kuin tässä edustaja totesi, se ei ole ammattiin sidottua, ei tiettyyn ammattiryhmään sidottua, vaan nimenomaan tarkoituksena on yksilötasolla arvioida, onko työ ollut fyysisesti tai psyykkisesti niin kuormittavaa, että nämä työuraeläkkeen ehdot täyttyvät. Uskon, että tästä tullaan jatkovalmistelussa käymään vilkastakin keskustelua ennen kuin ollaan lakiesitysvaiheessa.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Se on ihan totta, että työelämässä pitäisi pystyä jaksamaan pitempään, ja meillä on tavoitteena saada Suomeen Euroopan paras työelämä. Siinä mielessä TEMillä on menossa tämä hanke Työelämä 2020, joka etsii sitten niitä keinoja, millä saataisiin niitä hyviä käytänteitä sinne työpaikalle. Olen kysynyt tätä moneen kertaan aikaisemminkin, ja oikeastaan en ole koskaan saanut siihen kovin tyhjentävää vastausta. Kysymys ei ole helppo, mutta kysyn vielä kerran: miten nämä hyvät käytänteet ihan oikeasti saadaan iskostettua ihan jokaiselle työpaikalle?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindströmin kysymys oli enemmän osoitettu tuonne työ- ja elinkeinoministerin suuntaan, mutta hän ei tänään ole paikalla. Kyse on hyvin monisyisestä kokonaisuudesta, jossa aivan jokainen hallinnonala voi olla osaltaan vaikuttamassa. Esimerkiksi me sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelemme suosituksia istumisesta: kuinka paljon meidän tulisi istua tai tulisi välttää istumista. Kuten me kaikki tiedämme, niin se, että ihmiset ovat terveitä ja liikkuvat... Tällä hetkellä 80 prosenttia meidän aikuisten valveillaoloajasta menee siihen, että me olemme paikallamme. Se ei edistä meidän työkykyämme. Teemme suosituksia sen torjumiseksi, että ihmiset istuvat niin paljon. Ne ovat yksittäisiä asioita, joita aivan jokaisella hallinnonalalla pitää jatkossa tehdä.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Joka päivä jää eläkkeelle mielenterveysongelmien takia keskimäärin viisi nuorta, toisten tilastojen mukaan jopa seitsemän. Määrä on kuitenkin ollut aivan selvässä kasvussa. Näin ollen yhä useampi nuori myös syrjäytyy yhteiskunnasta, ja tämä on paitsi kansantaloudellisesti myös inhimillisesti hyvin kestämätön tilanne. Joka päivä reilusti yli 400 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä joko selvitäkseen arjesta tai pystyäkseen edes käymään töissä. Yhä useamman työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän syy onkin mielenterveyden ongelmat. Kuitenkaan yhteiskunnassamme ei ole tarjota riittävästi tukitoimia, kuten terapiaa tai kuntoutusta, ei millekään ikäryhmälle. Ainoa, mitä on tarjota, on usein lääkitys. Kysynkin: mitä hallitus aikoo tehdä, että ensinnäkin nämä nuorten syrjäytymisen kierteet katkeavat ja nuorten eläkeläisten määrää saadaan vähenemään, ja toisaalta, että työssä olevien jaksamista työelämässä helpotetaan niin, että työtä ei tarvitse tehdä mielenterveyslääkkeiden voimalla ja pahimmillaan lopulta jäädä näistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäntylän kysymys oli tärkeä ja ajankohtainen, mutta totean ilokseni, että tämä kehitys on saatu kääntymään laskuun, niin että työkyvyttömyyseläkkeelle jää nyt vähemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Siitäkin huolimatta on niin, että suurimmat syyt siihen, miksi ihmiset jäävät työkyvyttömyyden vuoksi pois työelämästä, ovat mielenterveysongelmat ja tuki- ja liikuntaelinvaivat ja — juuri niin kuin edustaja nosti esille — nimenomaan nuorissa ikäryhmissä. Eli hyvin pitkäaikaisia ongelmia ja hyvin isoja laskuja yhteiskunnalle koituu nimenomaan mielenterveysongelmista, jotka ovat erityisesti nuorten ikäryhmien syy jäädä ennenaikaisesti pois työelämästä.

Tämä on yksi sellainen asia, johon vastataan osin yhteiskuntamme tarjoamilla palveluilla, joista ministeri Huovinen varmasti puhuu lisää, mutta sen lisäksi monilla yhteiskunnallisilla rakenteilla, joilla estetään ihmisiä syrjäytymästä sekä työelämässä että henkilökohtaisessa elämässä. Tällä viikolla on vietetty ikäihmisten, vanhusten, viikkoa (Puhemies koputtaa) ja on puhuttu yksinäisyydestä. Se on yksi teema sen taustalla.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että eläkeratkaisu on nyt edennyt. Odottelemme sitä sitten jossain vaiheessa myös tähän taloon käsittelyyn.

On erittäin tärkeää, että puhutaan siitä, miten työuraa voitaisiin pidentää sieltä loppupäästä. Yhtenä keinona monella työntekijällä on ollut tänä päivänä mahdollisuus jäädä vuorotteluvapaalle. Vuorotteluvapaan ehtoja ollaan nyt kiristämässä. Miten tämä sopii tämän tavoitteen kanssa yhteen? Erityisesti esimerkiksi hoitoalalla vuorotteluvapaata on käytetty juuri siinä, kun työura on loppupäässä, mutta miten jatkossa löydetään sinne tilalle sijainen, jos ehdot kiristyvät niin, että työttömyysjakso on huomattavan pitkä?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt ei ole sitä ministeriä paikalla, joka varsinaisesti tätä vuorotteluvapaa-asiaa hoitaa, mutta ministeri Räty, olkaa hyvä.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeri ei nyt valitettavasti ole paikalla, ja tämä työelämän kehittäminen ja siihen liittyvät ratkaisut, vuorotteluvapaa ja sen kokonaisuus, liittyvät oleellisesti hänen toimintakokonaisuuteensa.

Totean, että työelämää tulee uudistaa yhtenä kokonaisuutena ja siihen liittyvät tasa-arvokysymykset, kaikki ne asiat, joista täälläkin on aikaisemmin keskusteltu, ja hallituksen tavoitteena on nimenomaan löytää ratkaisuja, jotka jatkavat työuraa sieltä työelämän alkuvuosilta ja toisaalta keskeltä ja sitten myöskin sieltä loppupäästä.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Olisin vielä palannut tuohon edustaja Mäntylän kysymykseen, jossa aivan aiheellisesti kysyttiin sitä, millä tavalla meidän palvelujärjestelmämme kykenee vastaamaan niihin moninaisiin haasteisiin, joita ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa tulee.

On aivan totta, että meidän pitää erityistä huomiota kiinnittää tietenkin näihin nuoriin ikäluokkiin, ja se on iso haaste tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa olemme, jossa sitä työtä ei välttämättä löydy aivan niin helposti kuin toivoisimme. Kyllä varmasti kaiken lähtökohta on varhainen tuki, varhainen apu, silloin kun ongelmia syntyy. Tässä jälleen kerran totean, että ehkä se, että me saisimme tämän palvelujärjestelmän, tämän rakenteen, toimivammaksi esimerkiksi niillä muutoksilla, joita nyt tuossa sote-uudistuksessa viemme eteenpäin, olisi yksi osa tätä vastausta.

Kannattaa myös muistaa se, että vaikka meillä on näitä esimerkkitapauksia siitä, että ei ole pystytty auttamaan, niin esimerkiksi kouluterveyskyselymme kertovat kyllä myös siitä, että olemme saaneet (Puhemies koputtaa) myönteistä kehitystä aikaiseksi: yhä suurempi osa meidän nuoristamme voi paremmin kuin ennen.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Jotta työurat voivat pidentyä, tarvitaan työtä ja työkykyä. Meillä on kuitenkin ihmisiä, joilla ei ole kumpaakaan. Jos katsomme esimerkiksi Eläketurvakeskuksen ja Kelan tutkimusta, niin se osoittaa, että osa siitä hyvästä kehityksestä, mitä työurien pidentymisessä on tapahtunut, on valunut ikääntyneiden ihmisten pitkäaikaistyöttömyydeksi työhallinnon puolelle, ja täällä ongelmana on se, että usein on elämänhallintaan liittyviä kysymyksiä, niitäkin asioita, joihin ministeri viittasi, päihdeongelmia ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Mutta usein on myös niin, että kun ei ole työtä, johon verrata työkykyä, niin tuo työkyvyn arviointi on vaikeaa. Monet näistä ihmisistä pääsevät ihan meidän nykyisten kriteereiden mukaan eläkkeelle, jos he onnistuvat pääsemään esimerkiksi hyvälle neurologille, mutta tällaisia palveluja ei ole aina tarjolla. Mitä ministeri aikoo tehdä sille, että ihmisiä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti siinä prosessissa, kun heidän työkykyänsä arvioidaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Koko meidän palvelujärjestelmämme ja toisaalta myöskin vakuutusjärjestelmämme periaatteena ja lähtökohtana on ihmisten tasavertainen kohteleminen. Se on koko suomalaisen yhteiskunnan lähtökohta.

On totta kai niin, että ihmisiä arvioivat ihmiset. Tässäkin salissa on käyty keskustelua muun muassa siitä hallituksen esityksestä, jolla vakuutuslääkäreitä velvoitetaan jatkossa merkitsemään kielteisen päätöksen perustelut, jotta ihmisille tulee hyvin läpinäkyvästi selväksi, miksi vaikkapa heidän etuutensa tai hakemuksensa on jollakin syyllä evätty. Uskon, että tämä on yksi tekijä, jolla voidaan parantaa jatkossa sitä, että päätökset ovat läpinäkyvämpiä, tasa-arvoisempia, ja mikäli on tarvetta sitten esimerkiksi valittaa, niin on selkeä syy ja peruste siihen, miksi näin jatkossa tehdään.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.