Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Stubbin lausunnot ovat tänä syksynä herättäneet keskustelua kansainvälisessä mediassa ja myös täällä Suomessa. Pääministeri sanoi eilen Lontoossa, että seuraava hallitus tulee olemaan Nato-myönteisempi. Enemmistö kuitenkin kansasta — ja olettaisin, että täällä eduskunnassakin — on kannattanut sitä pitkäaikaista Suomen linjaa, että olemme sotilaallisesti liittoutumattomia. Kysyisinkin nyt pääministeriltä: mihin te perustatte arvionne seuraavasta hallituksesta, ja onko niin, että seuraavilla eduskuntavaaleilla ei todellakaan ole väliä? (Kari Rajamäki: Kokoomus ja perussuomalaiset!)

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ehkä ensimmäinen kysymys edustaja Komille on: saisiko tuon lausunnon verbatim, että olen jossain noin sanonut?

Arvoisa puhemies! Tämä perustuu mediasta saamiimme tietoihin, myös täällä Suomessa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, ehkä te voisitte näin aluksi kertoa, mitä te olette sanonut esimerkiksi Saksassa vieraillessanne Der Spiegel -lehdelle, mitä te olette Suomen Nato-jäsenyydestä sanonut Britanniassa vieraillessanne. Kun katsoo sitä, millä tavalla meille kerrotaan teidän sanomisistanne, niin syntyy vaikutelma siitä, että te käytte isoissa Nato-maissa lupailemassa, että täältä tullaan, joten olkaa hyvä, pääministeri, teillä on nyt mahdollisuus kertoa meille. Toivon mukaan sen jälkeen, puhemies, voimme esittää asiasta lisäkysymyksiä.

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Suomen hallituksen Nato-linja on kirkas. (Välihuutoja vasemmalta) Se tarkoittaa sitä, että me emme tämän hallituskauden aikana hae tai valmistele Nato-jäsenyyttä. Se tarkoittaa myös sitä, että Suomella on edelleen olemassa optio Nato-jäsenyydestä. Minun mielestäni Natosta kuten kaikista kansainvälisistä organisaatioista pitää voida käydä maltillista ja rauhallista keskustelua.

Mitä olen sanonut eri puheissa tai eri haastatteluissa Nato-jäsenyydestä? Olen muun muassa kertonut sen, että noin 25 prosenttia meidän väestöstämme on Nato-jäsenyyden kannalla. Olen myös sanonut sen, että tämän hallituskauden aikana ei haeta Nato-jäsenyyttä. Olen myös sanonut sen henkilökohtaisena mielipiteenä, että Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon vuonna 1995. (Kari Rajamäki: Aika erikoinen kanta!) Ja olen myös sanonut sen, että huonon sään aikana Suomen ei kannata liittyä Natoon, ja juuri nyt on huono sää. (Markku Rossi: Te olette pääministeri!)

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te sanotte, että Suomen hallituksen Nato-linja on kirkas. Te aivan oikein kerrotte, että teidän hallituksenne ohjelmassa lukee, että Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä. Mutta sitten te, arvoisa pääministeri, käytte jatkuvasti sekä ulkomailla että kotimaassa sanomassa, että teidän mielestänne tämä linjaus on itse asiassa väärä, koska teidän henkilökohtainen mielipiteenne on se, että olisi pitänyt jo ajat sitten liittyä ja pitäisi pikimmiten liittyä, jos sellainen mahdollisuus olisi. Pääministeri, arvioitteko te, että hallitusohjelmakirjauksen ja teidän puheidenne kokonaisuus aukeaa kirkkaana suomalaisille ja Suomen rajojen ulkopuolella?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kyllä arvioin, että aukeaa kirkkaana. Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä eikä Suomi valmistele Nato-jäsenyyttä. Suomi on myös avoin demokraattinen yhteiskunta, jossa voi vuonna 2014 käydä avointa keskustelua, muun muassa Nato-jäsenyydestä, (Kari Rajamäki: Pääministeri edustaa Suomea!) ehkä toisin kuin joskus 1970-luvulla. Eli ilmoitan aivan kirkkaasti Suomen linjan sekä ulkomailla että täällä Suomessa. Suomi ei ole tällä hetkellä hakemassa Nato-jäsenyyttä, mutta siitä keskustellaan.

Arvoisa puhemies! Pääministerillä on oikeus mielipiteisiinsä, mutta silloin kun pääministeri esiintyy pääministerinä, on ilman muuta selvää, että teidän henkilökohtaiset mielipiteenne tulkitaan Suomen kannaksi. Natosta keskustelu on tervetullutta, ja sitä me voimme täällä käydä, mutta ajatteletteko te, pääministeri Stubb, että presidentit Obama ja Putin tai pääministerit Cameron ja Merkel voisivat antaa kansainväliselle lehdistölle lausuntoja, jotka eivät edusta heidän maansa kantaa, ja sanoa perään, että tämä oli vain henkilökohtainen mielipiteeni? On päivänselvää, että jos te annatte lausunnon, se tulkitaan Suomen viralliseksi kannaksi. Sen vuoksi ehkä kannattaisi ulkomailla esiintyessä pientä pidättyväisyyttä Suomen hallituksen ja eduskunnan linjoista poikkeavissa mielipiteissä harjoittaa. Mitä mieltä olette?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Viimeisen kymmenen päivän aikana olin Berliinissä, keskustelin liittokansleri Merkelin kanssa ja annoin kolme haastattelua paikalliselle lehdistölle, sen jälkeen Tanskassa keskustelin pääministeri Thorning-Schmidtin kanssa, annoin haastattelut Tanskan medialle, sen jälkeen Pariisissa, jossa annoin kolme tai neljä haastattelua paikalliselle medialle ja tapasin pääministeri Vallsin ja presidentti Hollanden. Eilen olin Lontoossa, jossa annoin muun muassa BBC Hardtalk -haastattelun ja keskustelin pääministeri Cameronin kanssa. Kaikissa näissä keskusteluissa, kaikissa näissä haastatteluissa oli päivänselvää, että Suomen hallituksen linja pääministerin johdolla on kristallinkirkas: Suomi ei ole tämän hallituskauden aikana hakemassa tai valmistelemassa Nato-jäsenyyttä. Pitää myös olla niin, että Suomen pääministeri voi keskustella ulkomailla tai kansainvälisessä mediassa Suomen asemasta.

Arvoisa puhemies! Pääministerillä on oikeus ja hänellä on velvollisuus esittää Suomen kantoja. Se on päivänselvää. Äsken toistitte sen kristallinkirkkaan kannan täällä, että hallitus ei hae Nato-jäsenyyttä tällä kaudella eikä sellaisia suunnitelmia ole. Mutta jostain kumman syystä kansainvälisestä lehdistöstä tulee hieman erilainen kuva ja viesti läpi. Onko teitä tulkittu väärin, vai miksi emme saa tätä kristallinkirkasta viestiä ulkomaisesta mediasta? (Ben Zyskowicz: Jos te olettekin lukenut Suomenmaata! — Naurua)

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ehkä tässä jää nyt vähän sellainen vaikutelma, että edustaja Tiilikainen on lukenut tulkintoja siitä, mitä on sanottu, eikä varsinaisesti sitä, mitä on sanottu. En näe mitään ristiriitaa niiden haastattelujen kanssa, jotka olen antanut muun muassa Der Spiegelille, Frankfurter Allgemeine Zeitungille, Süddeutsche Zeitungille, Le Mondelle, Figarolle, Financial Timesille tai BBC:lle. Ne ovat kaikki aivan Suomen perusulkopoliittista linjaa. Jää jotenkin sellainen kuva, että te yritätte kehittää jonkinnäköistä pelkotilaa siitä, että Suomen linja ei olisi selkeä Euroopan unionin maissa suhteessa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Ymmärtäisin tämäntyyppisen keskustelun, jos siinä olisi jotain häikkää, mutta en näe näissä haastatteluissa minkäännäköisiä ongelmia.

Herra puhemies! Mielipidemittauksista on käynyt selville se, että Suomen kansan ylivoimainen enemmistö vastustaa Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Pääministeri Stubbin henkilökohtainen kanta on kaikkien tiedossa. Te olette todella Nato-intoilija.

Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen varmaankin tulee esille tämä Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys tai sitten Nato-optio. Hyväksyttekö te sen, pääministeri Stubb, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Nato-jäsenyydestämme, Suomen Nato-jäsenyydestä, järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys, jolloin kansa saa sanoa painavan sanansa meidän liittoutumattomuudesta tai liittymisestä Natoon?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tämä taitaa olla hallituksen kyselytunti, ja tässä hallitusohjelmassa ei ole minkäännäköistä ehdotusta Nato-kansanäänestyksestä.

Toisaalta voisin ehkä ottaa kantaa niihin sananparsiin, joita aika usein kuulee sanottavan Nato-sanan yhteydessä. Siihen liittyy "into" tai siihen liittyy "kiima" tai joku vastaava. Minun mielestäni se on osoitus siitä, että meillä on edelleen tässä maassa erittäin vaikea keskustella pohjoisatlanttisesta yhteistyöorganisaatiosta nimeltä Nato, jossa on 28 demokraattista oikeusvaltiota jäsenenä ja jossa on 22 Euroopan unionin 28 maasta jäsenenä ja jossa on 95 prosenttia Euroopan unionin väestöstä jäsenenä. Se nähdään jonkinnäköisenä pelotteena, organisaationa, jonka kanssa emme halua olla missään tekemisissä, vaikka kaikki suurimmat kriisinhallintatoimet, (Puhemies koputtaa) joita olemme viime vuosien aikana tehneet, ovat tapahtuneet Natossa.

Herra puhemies! Silloin jos asiasta järjestettäisiin kansanäänestys, kansa ja me kaikki pääsisimme keskustelemaan tästä Nato-linjauksesta. Hyväksyttekö te sen, että me keskustelemme siitä esimerkiksi seuraavien vaalien jälkeen? (Kari Rajamäki: Huhtikuussa äänestetään!)

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ilman muuta meidän on keskusteltava Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista valinnoista jatkuvasti. Minun tehtäväni pääministerinä ja kansanedustajana on ajaa Suomen etua ja edistää Suomen turvallisuutta ja miettiä niitä ratkaisuja, jotka a) lisäisivät turvallisuutta tällä maantieteellisellä alueella ja b) lisäisivät Suomen päätöksentekovaltaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Tällä hetkellä me olemme Nato-kumppanimaa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että olemme erittäin Nato-valmiit mutta meiltä puuttuu kaksi kokonaisuutta: 1) kollektiivinen puolustus, artikla 5, ja 2) päätöksentekomahdollisuus siinä organisaatiossa. Minun mielestäni meidän tehtävänämme on avoimesti keskustella Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuista ilman, että käytetään tämäntyyppistä pelottelukieltä. (Kari Rajamäki: Nyt lukemaan Paasikiven muistelmia!)

Arvoisa puhemies, kansalaiset, pääministeri! Hyvinkin älykkäänä ihmisenä luulen, että tiedätte hyvin, mitä media tekee, tämän päivän Suomessa varsinkin, koska edustatte sitä tahoa, joka sen omistaa. Luulen, aivan kuten edustaja Kettunenkin, että tässä on jo tulevaa hallitusta kohtaan ehkä tietynlaista kiristystä, mutta huolestuttavaksi tämän tekee se, että muutama vuosi sitten olitte kuuluisan Jorma Ollilan, Elop-Ollilan, kanssa samassa Suomi-brändityöryhmässä, niin että varmasti tiesitte, mitä ulkomaille pitäisi antaa. Ja samaan aikaan nykyinen EU:n vähemmistövaltuutettu Astrid Thors leimasi Suomea rasistiseksi, vaikka samaan aikaan todettiin, vähän sen jälkeen, että Suomi on Pohjoismaitten vähiten rasistinen maa.

Eli kun te olette tämän brändäyksen kärjessä, kaikki tyyli ja äly ja muu sopii siihen, niin minkä takia te tavallaan halveksitte eduskunnan älyä ja yksityisten ihmisten älyä sillä, ettette myönnä, että te tiedätte hyvin, mitä media tekee? Ja pitäisitte huolta siellä siitä, koska olette erittäin kielitaitoinen, minkä kuvan annatte, ettekä tavallaan (Puhemies koputtaa) sitä kautta sanoisi, että...

... kuka haluaa seuraavaan hallitukseen, niin kannattaa ruveta vaikka keskustankin vähän Nato-myönteiseksi. Vai mitä, pääministeri?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Nyt en ihan taas löytänyt välttämättä kysymystä tuossa, (Eduskunnasta: Eikä ihme!) mutta sinänsä mielenkiintoinen, hyvä puheenvuoro. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tässä salissa joudutaan keskustelemaan siitä, miten Nato-haukkojen lailla on milloin pääministeri Stubb, milloin puolustusministeri Haglund liihotellut kansainvälisillä areenoilla. Ei voi olla aivan sattumaa, että kaikista kansainvälisistä lehdistä tulee sama viesti, viesti, että Suomen pääministeri, jonka ulkomailla ehdottomasti ajatellaan tuovan esiin Suomen kannan, viestittää, että Suomi on kovaa vauhtia menossa Natoon. Nyt tuli kansainvälisten lehtien kautta viesti, että seuraavalla hallituskaudella Nato on paljon todennäköisempi kuin nyt.

Kysymys kuuluu: Käykö tässä niin kuin kävi Wikileaks-vuotojen osalta? Teidän avustajanne Wikileaksin mukaan kävi ennen viime eduskuntavaaleja lupaamassa Yhdysvaltain suurlähetystössä, että Suomi liittyy Natoon, jos kokoomus on pääministeripuolue. Tällaisiako vuotoja tulee nyt sitten Berliinin- ja Lontoon-matkoilta tulevaisuudessa? (Kari Rajamäki: Eihän se ole enää salaisuus!)

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tuskinpa tulee. Eli ne keskustelut, jotka käyn muiden valtion- ja hallitusten päämiesten kanssa, ovat aivan samantyyppisiä kuin ne haastattelut, jotka annan. Mutta ehkä tässä nyt jää jatkuvasti sellainen kuva, että me olisimme ikään kuin hivuttamassa Suomea Natoon. Kaksi huomiota tästä:

Ensimmäinen on se, että Suomi on Nato-kumppanimaa. Kaikissa niissä kriisinhallintaoperaatioissa, joita Nato on viime vuosien aikana tehnyt — Bosnia, Kosovo ja Afganistan — Suomi on ollut mukana, ja suurin osa eduskunnasta myös on ollut ne hyväksymässä.

Huomio 2: Suomi on demokraattinen maa. Ei Suomea väkisin ja vänkäämällä Natoon viedä. Mutta minun mielestäni tässä salissa ja muualla pitää myös voida käydä ihan avointa ja rehellistä keskustelua Natosta ilman, että puhutaan Nato-haukoista tai -liehittelijoistä.

Arvoisa puhemies! Kukaan ei kiellä avointa keskustelua, mielipiteiden kertomista, mutta on aivan eri asia, kertooko kokoomuksen puheenjohtaja kokoomuksen puoluevaltuustossa kokoomuksen kantoja vai Suomen pääministeri Berliinissä tai Lontoossa pääministerinä omia kantojaan. Nämä tulkitaan ilman muuta samalla lailla kuin me tulkitsemme, jos tänne esimerkiksi Cameron tulee vierailulle ja hän kertoo kantojaan — kyllä ne tulkitaan Ison-Britannian kannoiksi. Sen vuoksi tämä kysymys nouseekin jatkuvasti esille: miksi te, pääministeri, miksi te, puolustusministeri, viikko toisensa jälkeen jatkuvasti viette eteenpäin Suomen Nato-jäsenyyttä, vaikka hallitusohjelma sanoo toisin?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Arhinmäki mainitsi tuossa David Cameronin. En ole tietenkään hirveän tarkkaan Britannian hallitusohjelmaa, jossa siis ovat mukana konservatiivit ja Lib Demit, lukenut, mutta tuskinpa siinä hallitusohjelmassa luki missään vaiheessa, että Britannian EU-jäsenyydestä järjestetään kansanäänestys. Onko Cameron silloin hallituksen linjoilla vai ei, puhuuko hän silloin Britannian pääministerinä vai konservatiivien puheenjohtajana? Varmaankin konservatiivien puheenjohtajana, ei pääministerinä. Kyllä tässä on nyt valitettavasti vähän sellaisia piirteitä, että pyritään pelottelemaan Nato-jäsenyyden kanssa ja pyritään lietsomaan ja ikään kuin tunkemaan tätä keskustelua johonkin nurkkaan ja myös ehkä rajoittamaan sitä kautta sananvapautta.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Hallituksen sinä ministerinä, jonka ainoana tehtävänä on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaaminen, haluaisin todeta, että mielestäni tämän hallituksen aikana ei hallitus ole tehnyt ainoatakaan sellaista kannanottoa, tehnyt ainoatakaan sellaista päätöstä tai tehnyt ainoatakaan sellaista lausumaa tai tekoa, joka olisi ristiriidassa hallitusohjelman tämän täällä mainitun peruskirjauksen kanssa. Tämä on minusta kristallinkirkas asia. Se on eri asia, että sitten käydään keskustelua, mutta haluaisin kuitenkin muistuttaa, että me täällä hallituksen aitiossa istuessamme emme voi edustaa mitään muita kantoja kuin sitä, mikä on hallitusohjelmaan kirjattu. (Välihuutoja) Minä palaan omilla mielipiteilläni jatkossa ihan muissa yhteyksissä asiaan.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Täydennän tätä ulkoministerin ihan hyvää tarkennusta, ja olisin edustaja Arhinmäelle vain muistuttanut siitä, että olette itse aikanaan keväällä 2011 ollut mukana hyväksymässä semmoista hallitusohjelmaa, missä myös lukee — sen lisäksi, että siinä todetaan, että tällä hallituskaudella ei haeta eikä valmistella Nato-jäsenyyttä — että ylläpidetään mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Sen olette itsekin hyväksyneet. Ja kun näin kerran siinä lukee, niin on ihan luonnollista, että siitä voidaan käydä keskustelua avoimessa demokratiassa, ja sitä on käyty. Mutta minä en ole kuullut yhtään lausuntoa, missä... (Paavo Arhinmäen välihuuto) — Jos te, edustaja Arhinmäki, nyt rauhoittuisitte ja löytäisitte yhden semmoisen lausunnon, missä pääministeri, minä tai joku muu olisi väittänyt, että Suomi olisi hakemassa Nato-jäsenyyttä tällä hallituskaudella vastoin hallitusohjelmaa, niin silloin ymmärtäisin, että olisitte tuohtunut.

Arvoisa herra puhemies! Täällä alkuperäinen kysymys asetettiin pääministerille vedoten siihen, mitä lehdissä on lukenut. Sain tänään kuulla ehdottomasti eduskunnan eturiviin kuuluvien toimittajien suusta, joilla on pitkä kokemus ja osaaminen journalismista, että tänään pidetyssä eduskuntaryhmien puheenjohtajien paneelissa kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan, vihreiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien puheenvuoroissa kaikilla näillä luettelemillani puolueilla oli erittäin pitkälle menevä myönteinen kanta arvioida, pohtia Suomen mahdollista tulevaa Nato-jäsenyyttä. Herra pääministeri, pidättekö täysin sopimattomana tällaista keskustelua, että sitä käydään eduskuntaryhmien toimesta? (Naurua — Sirkka-Liisa Anttila: Tilaustyö!)

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tämähän on erittäin tervetullutta keskustelua. Minun mielestäni meidän pitää voida keskustella Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista ratkaisusta ilman minkäännäköisiä menneisyyden traumoja tai minkäännäköistä ikään kuin toisen keskustelijan nurkkaan ajamista. Minun mielestäni meidän koko ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme perustuu itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen, se perustuu yhteistyöhön Pohjoismaiden kanssa, se perustuu yhteistyöhön Euroopan unionin kanssa ja se perustuu yhteistyöhön myös Naton kanssa. Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että Suomi ei ole minkäännäköisellä harmaalla vyöhykkeellä ja että Suomi on integroitunut kaikkiin niihin läntisiin instituutioihin, joissa kannattaa olla mukana. Se on meidän ulko- ja turvallisuuspoliittinen etumme, ja sitä me myös hallituksessa yhdessä rintamassa ajamme.

Arvoisa puhemies! Ruotsia ei sijoiteta mihinkään harmaalle vyöhykkeelle. Uusi Stefan Löfvenin hallitus on hyvin selvästi liputtanut sotilaallisen liittoutumattomuuden puolesta ja pohjoismaisen tiivistyvän puolustusyhteistyön puolesta, erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä, ja rauhankumppanuuden kehittämisen puolesta yhdessä Suomen kanssa. Korostettakoon, että rauhankumppanuus ei ole mikään esiaste jäsenyydelle, vaan se on täysin erillinen järjestely.

Eikö nyt olisi hyvä aika Suomen hallitukselle lujittaa tätä selvää yhteistä suuntaa Ruotsin kanssa, selvästi sanoa, että me olemme samalta pohjalta rakentamassa tehokasta ja uskottavaa puolustuskykyä, yhteistyötä Ruotsin, Pohjoismaiden kanssa, EU-jäsenyyden hyväksikäyttämistä, sotilaallista liittoumattomuutta ja sitten tätä Nato-rauhankumppanuutta? Tämä on hyvin selkeä linja, ja varsinkin tässä tilanteessa, kun Ruotsin osalta tilanne on selkeytynyt, tästä olisi selvä etu koko Itämeren alueen turvallisuuspoliittiselle keskustelulle, jos näin hallitus — toivottavasti — viisaasti tekee.

Pääministeri   Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Taisin juuri edellisessä puheenvuorossa todeta, että me jatkamme myös yhteistyötä Pohjoismaiden välillä, ja puolustusyhteistyö Ruotsin kanssahan on ollut Stoltenbergin raportista saakka yksi meidän kulmakiviämme yhteistyössä. Kuitenkin ehkä pieni täsmennys: Kun tämä koko keskustelu lähti liikkeelle siitä, miten Suomen positio määritellään, nyt haluaisin muistuttaa siitä, että a) Suomi ei ole puolueeton, b) Suomi ei ole sotilaallisesti liittoutumaton, vaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Emme ole myöskään lähdössä rakentamaan minkäännäköistä sotilasliittoa Ruotsin kanssa, mutta tulemme tiivistämään ilman muuta puolustusyhteistyötä myös rakkaan naapurimme kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Ulkoministeri Tuomiojan johdolla valmistellaan — ja todella hyvä niin — tammikuuhun näillä näkymin tähtäävää selvitystä näistä Suomen eri yhteistyökuvioista. Ministeri on täällä eduskunnassakin selvästi sanonut, että se ei ole yksinomaan mikään Nato-selvitys. Kysyisin, kun varmaan se valmistelu on jo aika pitkällä: Tullaanko siinä arvioimaan myös näitä eri yhteistyökuvioita ei vain lyhytnäköisesti juuri Suomen näkökulmasta, vaan laajemmin Baltian, Itämeren turvallisuustilanteen näkökulmasta? Ja onko tarkoitus esittää kysymyksiä myös siitä, millä tavalla, kun huolehdimme omasta asiasta, samalla myös huolehdimme siitä, että Itämeren ympäristössä Baltian maat tuntevat olonsa jatkossakin turvalliseksi ja että me yhdessä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa voimme katsoa koko tämän alueen turvallisuutta? Tuleeko tämä kuitenkin olemaan yksi sen tammikuun selvityksen näkökulma tässä meidän tulevaisuuskatsauksessamme?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tästä ei ole vielä yhtään riviäkään, ainakaan ministeritasolla, ollut katsottavana, mutta tämähän ei ole — huomattakoon — turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, jollaisen, hyvin laajan, hallitus on toimittanut eduskunnalle ja eduskunta käsitellyt. Tämä on katsaus tähän koko turvallisuuspoliittiseen yhteistyökehitystilanteeseen, mahdollisuuksiin niin Naton kumppanuuden kuin Euroopan unionin, pohjoismaisen yhteistyön, YK:n, Etyjin ja muiden osalta. En osaa sanoa, missä määrin siinä nyt lähdetään tällaista laajempaa turvallisuutta avaamaan, kun se on ollut jo koko ajan meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta: se, että me haluamme toimia sellaisten ratkaisujen puitteissa ja puolesta, jotka ylläpitävät ja lisäävät vakautta tietysti juuri meidän lähiympäristössämme. Tämähän on itsestään selvää, ja sitä taustaa vasten tietysti arvioidaan myöskin niitä ratkaisuja, jotka tulevat poliittisessa keskustelussa (Puhemies koputtaa) esiin suhteessa liittoutumiseen.

Puhemies! Tässä on käynyt sillä tavalla, että keskusta joutuu puolustamaan hallituksen virallista linjaa sitä itseään vastaan. Mutta kyllähän se on isänmaallinen tehtävä. (Naurua)

Suomen virallisen linjan julistaminen kaikissa paikoissa on kyllä pääministerille tärkeä asia, se on tärkein asia, kuten myös ulkoministerille — hänen ensimmäinen puheenvuoronsa olikin tämän keskustelun parhaimpia puheenvuoroja sitä aitiota täältä päin katsottaessa. Näissä asioissa ei voi olla selittelyjä eikä sekaannuksia, vaan pitää olla selvyyttä, ja ministerien toiminnan täytyy tätä koko ajan varmistaa, että on selvyys Suomen linjassa.

Herra pääministeri, tämä on ollut hyvä keskustelu kaiken kaikkiaan. Tällä on myös viesti teille, herra pääministeri. Aiotteko ottaa varteen tämän keskustelun viestin, olla tarkempi?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kääriäinen tuossa puhui äsken hämmentämisestä (Seppo Kääriäinen: Sekaannuksesta!) ja linjan selkeyttämisestä ja sekaannuksesta. Nyt haluaisin kysyä edustaja Kääriäiseltä: onko Suomen linjan selittäminen ulkomaalaisessa lehdistössä tai vaikkapa puheissa hämmentämistä, vai onko tämäntyyppinen kyseenalaistaminen ja tavalla tai toisella viestin selittäminen johonkin suuntaan ehkä enemmänkin hämmentävää? Sen voin kertoa, että tämäniltaisessa BBC Hardtalkissa olin aika hämmentynyt siinä vaiheessa, kun toimittaja rupesi tykittämään Suomen pääministeriä suomettumisesta.

Puhemies! Jos tai kun puhutaan siitä, että seuraavalla vaalikaudella Suomi olisi jotenkin Nato-myönteisemmällä kannalla — Suomi tai Suomen hallitus tai eduskunta tai Suomen politiikka — niin kyllähän se on spekulatiivista keskustelun herättämistä erittäin olennaisesta asiasta Suomen oman turvallisuuden kannalta. Tämmöinen kuva muodostuu ainakin median perusteella. Ei savua ilman tulta. Näissä asioissa on oltava tarkka. Tätä tarkoitti varmaan täällä käyty keskustelukin. Aiotteko te olla jatkossa tarkempi näissä kannanotoissanne?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kun olen ilmasto- ja energiapoliittisessa keskustelussa ja minulta kysytään, mikä on nykyisen hallituksen linja suhteessa tuleviin vaaleihin, ja jos minä siinä tilanteessa vastaan, että nykyinen hallitus ei valmistele tai hae Nato-jäsenyyttä mutta voisin kuvitella, että seuraavassa hallituksessa Nato-optio säilyy, ja tämän tulkitsee suomalainen media minun mielestäni täysin oikein, koska paikalla ei siinä ollut yhtään ulkomaalaista mediaa, niin — kysyitte, otanko tämän keskustelun opiksi — kyllä, tulen sanomaan aivan samalla tavalla myös seuraavan kerran. (Välihuutoja — Paavo Arhinmäki: Aikamoista ylimielisyyttä!)

Arvoisa puhemies! Pääministeri, ilmeisesti teidän itsenne mielestä tämä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja on kirkas ja selkeä, mutta tässä keskustelussa käy ilmi, että jo tässä salissa on syntynyt hämmennystä siitä, että te toistuvasti puhutte sekä kotimaassa että ulkomailla aivan eri tavalla kuin mitä hallitusohjelmassa lukee, ja se on omiaan hämmentämään Suomen linjan selkeyttä myös siellä ulkomailla. Ymmärrättekö te, että täällä salissa tai muiden ihmisten silmissä voi syntyä tällaista epätietoisuutta ja epäselkeyttä Suomen hallituksen linjasta, ja onko teillä aikomustakaan millään tavalla muuttaa omaa lausuntotoimintaanne sen eteen, että Suomen linja kirkastuisi muillekin kuin vain teille itsellenne?

Pääministeri  Alexander   Stubb

Arvoisa herra puhemies! Aion pääministerin ominaisuudessa ja muutoin jatkaa sitä tehtävää, mikä on annettu pääministerille Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja Suomen EU-linjan vaalimisessa. Aion jatkaa aktiivista matkustamista ja keskustelua kansainvälisten kollegoiden kanssa. Aion jatkaa myös kansainvälisten haastattelujen antamista Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Tanskassa, riippumatta siitä, missä ollaan. Aion edelleen keskustella avoimesti Suomen kansainvälisestä asemasta — ja toivottavasti sellaisella tavalla, joka jatkuvasti ja edelleen kirkastaa Suomen linjaa ja vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisillä foorumeilla. Ei Suomen pääministeri matkusta ympäri Eurooppaa ja lue paperista spiikkareita, joissa on hallituksen virallinen kanta täsmällisesti sanottuna, vaan hän lausuu sen kannan ulos, ja lausun sen vielä kerran: Suomi ei ole tämän hallituksen aikana valmistelemassa tai hakemassa Nato-jäsenyyttä. Toisin jos sanoo, sanoo väärin.