Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä ovat esillä ensi vuoden keskeiset tuloverolait sekä myös aloitteen pohjalta tuloverolain 77 §:n muuttaminen.

Ensimmäisenä on tuloveroasteikkolaki, joka liittyy esitykseen tuloverolain muuttamisesta. Esitykset tähtäävät työn verotuksen keventämiseen noin 775 miljoonalla eurolla. Veronkevennyksistä 355 miljoonaa euroa kanavoituu veronmaksajille asteikkoon ehdotettujen muutosten kautta ja loput 420 miljoonaa euroa tulonhankkimisvähennykseen ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennykseen ehdotettujen muutosten kautta.

Valiokunta kannattaa esitystä ja sen taustalla olevaa pyrkimystä suunnata veronkevennykset mahdollisuuksien mukaan työn verotuksen keventämiseen. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat huomauttaneet lähinnä siitä, että ehdotettu inflaatiotarkistus veroasteikkoihin on pienempi kuin yleinen ansiokehitys. On myöskin tiettyä progression kiristymistä tapahtumassa, tosin marginaalisemmin. Lisäksi eläkkeensaajien asemaan on kiinnitetty huomiota.

Valiokunta pitää hallituksen esityksessä valittua linjaa perusteltuna erityisesti siitä syystä, että sillä tuetaan työllistymistä ja ylläpidetään kulutuskysyntää. Molemmat tavoitteet ovat tärkeitä niin vallitsevan hitaan talouskasvun vauhdittamiseksi kuin ikääntymisen myötä pahenevan työvoimapulan lieventämiseksi.

Tuloveroasteikkolakiin liittyy kaksi vastalausetta, vasemmistoliiton vastalause, jossa varsinaisista tuloveronkevennyksistä on luovuttu, on lähinnä vain inflaatiotarkistukset, ja myöskin täällä on kokoomuksen vastalause, jossa esitetään kevennystä varallisuusveroasteikkoon.

Tuloverolain muutoksissa on valiokuntakäsittelyssä pidetty tärkeänä sitä, että verotulomenetykset vähennysten osalta korvataan kunnille täysimääräisesti, kuten hallitusohjelmassa on sovittu. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korotuksina toteutettava kompensaatio kohdentuu valiokunnassa saaman selvityksen mukaan kuntiin varsin tarkasti vuosina 2004 ja 2006.

Hallituksen esitykseen sisältyy veronkevennysten lisäksi joukko yksittäisiä säännöksiä koskevia tarkennuksia. Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota lähinnä työnantajan kustantamien liikuntasetelien verottomuudelle käytännössä asetettaviin ehtoihin sekä urheilijoiden rahastointijärjestelmän kehittämiseen. Lisäksi on tuotu esille tarve jatkaa tuloverolain 77 §:n voimaantulosäännöstä vuoden 2005 loppuun. Kyse on Venäjän vanhan verosopimuksen jatkamisesta.

Työnantajan kustantamien liikuntasetelien osalta hallitus ehdottaa, että työnantajan kustantamat liikuntasetelit luettaisiin verovapaiden henkilöetuuksien piiriin. Liikuntaseteleiden hyväksyttävän käytön edellytyksenä on hallituksen esityksen mukaan se, että edun käyttäjä on työntekijä, jolle työnantaja on setelin luovuttanut. Tämä edellyttää asianmukaista kontrollia, kun seteliä käytetään. Perusteluissa todetaan lisäksi, ettei anonyymejä tai siirrettävissä olevia seteleitä voitaisi hyväksyä. Esityksessä ei ole kuvattu tarkemmin, miten vaadittava yksilöinti tapahtuu.

Valiokunta pitää näitä vaatimuksia varmistaa etuuden käyttäjä sinänsä perusteltuina ja oikeutettuina mutta toteaa, ettei niitä ole aihetta tulkita liian kahlitsevasti. Edun todellinen käyttäjä voidaan tarkistaa valiokunnan käsityksen mukaan käytännössä joustavasti eri tavoin.

Urheilijatulon jaksottamisen osalta hallitus on ehdottanut tuloverolain 116 c §:ssä tarkoitettuun urheilijarahastoon vuosittain siirrettävää enimmäismäärää korotettavaksi 25 000 eurosta 50 000 euroon. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että vastaavat korotukset ulotettaisiin koskemaan myös tuloverolain 116 b §:ssä tarkoitettua valmennusrahastoa. Lisäksi näitä rajoja on esitetty korotettavaksi.

Valiokunta pitää urheilijarahastoon esitettyjä korotuksia perusteltuina ja riittävinä, ed. Virén. Asiantuntijakuulemisessa on käynyt ilmi muun muassa, että suurimpaan eli jääkiekkoilijoiden urheilurahastoon kuului vuoden 2002 lopussa 154 pelaajaa, joiden rahastosiirrot olivat keskimäärin 28 300 euroa.

Kotitalousvähennyksen osalta hallitus esittää käyttöä rajoitettavaksi silloin, kun asiakas on saanut samaa työsuoritusta varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin. Valiokunta pitää tuloverolain 127 a §:ään tehtyä tarkennusta perusteltuna, koska kotitalousvähennyksen tarkoituksena on tukea sellaisia palveluita, joihin ei kohdistu yhteiskunnan muuta tukea. Valiokunta korostaa kuitenkin sitä, että rajoitus koskee vain samaan palveluun kohdistuvaa työsuoritusta, kuten hallituksen esityksessäkin on todettu. Jos asiakas ostaa omalla kustannuksellaan lisäpalveluita samalta palveluntuottajalta, hänellä on oikeus kotitalousvähennykseen, jos vähennyksen edellytykset muutoin täyttyvät.

Puhemies! Olemme myöskin käsitelleet taiteilijoiden verotusasemaa tässä yhteydessä. Siltä osin on syytä ministeriössä valiokunnan käsityksen mukaan jatkaa selvittelyä.

Aloitteen pohjalta, jossa itse asiassa on valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenten allekirjoitukset alla, jatketaan nyt sitten tuloverolain 77 §:n siirtymäsäännöstä. Suomen ja Venäjän välinen uusi verosopimus tuli voimaan tämän vuoden alusta. Vanhaa Neuvostoliiton verosopimusta voidaan soveltaa kuitenkin vielä ennen vuotta 2003 alkaneeseen rakennus-, kokoonpano- ja asennustoimintaan.

Hallitus ei ole esittänyt tuloverolain 77 §:n siirtymäsäännöksen jatkamista enää tämän vuoden jälkeen. Tästä on syntynyt ongelma. Syntynyt ongelma koskee käytännössä noin 200:aa Venäjällä työskentelevää rakennusalan ammattilaista, joiden palkka on sovittu useissa tapauksissa niin sanotun nettopalkkaperiaatteen mukaisesti. Palkkaus on tapahtunut ajankohtana, jolloin ei ollut selvyyttä Suomen ja Venäjän välisen uuden verosopimuksen voimaantulosta. Näin ollen valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös arvioitu, että siirtymäsäännöksen jatkamisella on merkitystä suomalaisen rakennusyrityksen lähiajan kilpailukyvylle Venäjän rakennusprojekteissa. Valiokunta pitää edellä esitettyjä perusteita merkittävinä ja säännöksen jatkamista niiden vuoksi aiheellisena. Siksipä tätä säännöstä vielä pitää jatkaa vuoden 2005 loppuun, valiokunta esittää.

Tähän tuloverolakiesitykseen sisältyy ensinnäkin kokoomuksen valiokuntaryhmän vastalause, jossa kotitalousvähennystä korotetaan, ja sitten lakialoitteen perusteella on esillä Holm—Vihriälä-mallin mukainen työnantajamaksujen alentaminen. Vastalauseessa 1, vasemmistoliiton vastalauseessa, on kyse kunnallisveron ansiotulovähennyksen muuttamisesta siten, että se painottuisi pieni- ja keskituloisiin voimakkaammin.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden merkittävät tuloveronkevennykset ovat valiokunnan käsityksen mukaan perusteltuja, ja tältä osin voidaan ensi vuoden veroratkaisut tehdä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Nämä molemmat lait, tuloverolain muuttaminen ja veroasteikkolain muuttaminen, ovat budjettilakeja. Hallituksen budjettiesitys nojautuu muun muassa näihin kahteen lakimuutokseen. Kristillisdemokraatit ovat myöskin oman vaihtoehtobudjettinsa esittäneet, ja meidän vaihtoehtobudjettimme nojautuu myöskin näihin kahteen lakiin.

On hyvä, että politiikassa on vaihtoehtoja. Hallitus esittää veroratkaisullaan, että tuloveroa alennetaan huomattavasti ensi vuonna — nyt puhun vain noin-luvuista — alennetaan noin 800 miljoonalla eurolla. Tämä ei ole kaukana siitä, mitä edellisen hallituksen aikana alennettiin vuosittain tuloveroa. Linja on periaatteessa sama. Kristillisdemokraatit haluavat kanssa alentaa veroja, mutta me katsomme, että veroa voitaisiin alentaa sillä lailla, että siitä hyötyisivät yhteiskunnan pienituloisimmat ja ne, joiden asemaa muuten pitäisi parantaa. Sen takia me katsomme, että osa tästä noin 800 miljoonasta eurosta tulisi kohdentaa elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen. Kukaan ei voi kieltää sitä, etteikö silloin jokainen kansalainen hyötyisi yhtä paljon, koska elintarvikkeiden hinnat laskisivat. Huomasin vaalikampanjan aikana, että varsinkin keskustan eduskuntavaaliehdokkaat ainakin omassa vaalipiirissäni ja monessa muussa vaalipiirissä kovasti korostivat sitä, että elintarvikkeiden arvonlisäveroa tulee alentaa. En tiedä, tuleeko tällä kaudella sellaista esitystä, mutta vielä ei ole ainakaan tullut.

On aivan selvä asia, että elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen maksaa. Se maksaa noin 320 miljoonaa. Me esitämme, että tuloveroa ei alennettaisi näin paljon vaan alennettaisiin hieman vähemmän niin, että rahaa jäisi elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen. En voi olla palauttamatta mieleenne, mitä valtiovarainministeri eräällä kyselytunnilla vastasi, taisi olla vasemmistoliiton kansanedustajan kysymykseen, kun kansanedustaja kysyi, miksi ajoneuvoveroa pitää nostaa 10 eurolla eli miksi pitää tuota vanhaa tarraveroa nostaa 10 eurolla. Valtiovarainministeri vastasi, että kun kerran niin paljon tuloveroa alennetaan, jostakin pitää saada kompensaatiota ja sen takia nostetaan ajoneuvoveroa. Se oli rehellinen vastaus, se oli hyvä vastaus, se oli vastaus, joka osoitti, että vaihtoehtoja on olemassa. Olisi voinut alentaa tuloveroa hieman vähemmän ja olla korottamatta ajoneuvoveroa. Hallitus valitsi tien: alennetaan tuloveroa. Me olemme valinneet tien: ei alenneta tuloveroa niin paljon vaan osa käytetään elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen, niin kuin jo kolme neljä kertaa olen todennut.

Tästä syystä, herra puhemies, tulemme yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään, että veroasteikkoon tehtäisiin vain inflaatiotarkistukset eli tulovero ei valtionverotuksessa lainkaan nousisi eikä myöskään kevenisi, se säilyisi muuttumattomana, mutta säästynyt vara käytettäisiin sitten toiseen tarkoitukseen. Tuloverolakiin emme esitä muutosta. Tuloverolaissa esitetään ansiotulovähennykseen huomattavaa korotusta, ja se merkitsee sitä, että pienituloisimmat hyötyvät siitä eniten. Se pienentää kyllä kuntien verotuloa, ja sen johdosta esitimme jo aikaisemmin, viime viikolla vai oliko se nyt tällä viikolla, että yhteisöveron jako-osuuksia olisi muutettu niin, että kuntien kompensaatio olisi ollut sataprosenttinen. Nythän kunnat oman laskelmansa mukaan menettävät noin 60 miljoonaa euroa, eikä kukaan ole sitä väitettä vastustanut. Mutta se juna on mennyt; hävisimme sen äänestyksen. Toivomme tietenkin, että kansanedustajat asettuisivat nyt sellaiselle kannalle, että alennetaan kerrankin arvonlisäveroa elintarvikkeiden osalta, jotta pienituloisimmatkin pääsisivät yhtä lailla hyötymään tästä veronalennuksesta.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituskauden alussa hallituksella oli hyvät edellytykset lunastaa niitä lupauksia, joita hallituspuolueet vaalien edellä antoivat, kuten julkisten palvelujen rahoituspohjan turvaaminen, joka oli yhtenä keskustelunaiheena, heikompiosaisten aseman parantaminen, opintotuen korottaminen, lapsilisien korottaminen, eläkkeiden korottaminen jne., monia hyviä lupauksia. Nyt kuitenkin näyttää käyvän niin, että hallituspuolueet ovat unohtaneet kokonaan nämä lupauksensa ja työntävät julkisessa taloudessa olevan liikkumavaran käytannössä suurituloisille myönnettävinä veronalennuksina.

Kuntien veropohjaa heikennettiin jo tämän vuoden aikana tehdyillä ylimääräisillä veronkevennyksillä 133 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle esitetyt veroratkaisut merkitsevät edelleen kuntien verotulojen voimakasta kaventamista. Ansiotulovähennyksen korotus leikkaa kuntien verotuloja noin 343 miljoonaa euroa. On selvä, että kuntatalous on ajautumassa verrattain syvään kriisiin. Jo ensi vuodelle tapahtuu siitä syystä veroprosentin korotuksia, ja tulevina vuosina ne moninkertaistuvat väistämättä, mikäli tätä tietä jatketaan, mitä hallitus nyt esittää.

Veroasteikkolaissa, jossa valtion tulovero alennetaan, on kysymys hyvin pitkälle ensisijaisesti hyvätuloisille suunnatusta veronalennuksesta. Käytännössä maassa on suunnilleen miljoona ansiotulonsaajaa, jotka tulojen alhaisuuden takia eivät nykyisellään joudu maksamaan valtion tuloveroa. Näin ollen se ryhmä ei myöskään hyödy millään tavalla veroasteikkolain muuttamisen yhteydessä annetusta veronalennuksesta. Se kohdentuu suurituloisille.

Toinen käsittelyssä oleva esitys tuloverolain muuttamisesta, joka käytännössä tarkoittaa keskeisiltä osiltaan kunnallisverotuksessa myönnettävän ansiotulovähennyksen korottamista, johtaa samalla siihen, että se leikkaa kuntien verotuloja rajusti ja yltää tarpeettoman suuriin tuloihin saakka lisääntyvänä vähennysoikeutena. Täällä aikaisemmissa keskusteluissa, lähetekeskustelun yhteydessä muun muassa, väitettiin, että tästä ansiotulojen vähennyksen korottamisesta suurituloiset eivät hyödy senttiäkään. Tämä oli muun muassa ministeri Pekkarisen käyttämä ilmaisu. Kun ansiotulovähennyksen yläraja yltää 102 750 euroon, minusta silloin on kysymys suurituloisista. Kaiken kaikkiaan lopputuloksena näistä veronalennuksista on se, että ne hyödyttävät suurituloisia, johtavat kuntatalouden ahdinkoon ja sitä kautta ennen pitkää kuntien verotuksen kiristämiseen, joka puolestaan lankeaa entistä raskaampana nimenomaan pieni- ja keskituloisten maksettavaksi. Näin se näyttää olevan se linja, minkä tämä hallitus on valinnut.

Lakiesitysten yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme esittämään yksityiskohtaiset muutokset veroasteikkolakiin, jossa olemme valmiit hyväksymään inflaatiota vastaavan muutoksen, mutta emme ylimääräisiä alennuksia. Samaten kunnallisverotuksessa myönnettävää ansiotulovähennystä emme ole valmiit korottamaan. Sen sijaan olemme muilta osin valmiit tuon lakiesityksen tuloverolain muuttamisesta hyväksymään. Esitykset tehdään yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Minulla on sattumalta tänään punainen paita ja punainen kravatti, ja punainenhan on vasemmiston ja työväenliikkeen väri, ja kun puhutaan verotuksesta, niin se tarkoittaa sitä, että huolehditaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja turvasta ja pidetään verotus sillä tasolla, että tarpeeksi voimavaroja hyvinvointiyhteiskunnan tarvitsemiin tarpeisiin tulee. Tätä mieltä muuten ennen vaaleja oli aika moni muukin puolue kuin vasemmistoliitto. Vaaleja ennen olevissa keskusteluissa kokoomusta lukuun ottamatta myös nykyiset hallituspuolueet korostivat, että nyt on tämä tuloveronkevennysten tie kuljettu loppuun, nyt pitää satsata palveluihin, ja kansa varmaan osittain myöskin uskoi näitä puheita.

Nyt vaalien jälkeen kelkka on kääntynyt. Tietysti on surkuhupaisaa, että se puolue, joka ennen vaaleja avoimesti puhui suurien tuloveronalennusten puolesta, ei ole niitä käytännössä toteuttamassa hallituksesta käsin ja monet niistä puolueista, jotka ennen vaaleja puhuivat toisella tavalla, sitten näitä ovat toteuttamassa. Tätähän tietysti perustellaan sillä, että antamalla suuria tuloveronkevennyksiä saadaan talouden pyörät pyörimään, työttömyys alas ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskuntaan rahaa. Tämä on teoria, johon voi uskoa ja nähtävästi hallitus hyvin vahvasti uskoo. Tätä samaa teoriaa ja samaa talouspolitiikkaa on muutaman vuoden ajan hyvin epätoivoisesti ja jämäkästi pyrkinyt toteuttamaan myös presidentti Bush USA:ssa antamalla todella valtavia veronkevennyksiä ja samalla tekemällä USA:n budjettitaloudesta erittäin pahasti alijäämäisen. Nyt kolmannella neljänneksellä tietojen mukaan USA:n bkt on kasvanut peräti 7,2 prosenttia yhden neljänneksen osalta, ja tämä nyt tietysti antaa viitteitä siitä, että siellä on talous elpymässä. Todennäköisesti se elpyy aika paljon sen takia, että juuri tähän neljännekseen sattui se kulutuskysynnän kasvu, jota sitten verohelpotuksina USA:n kansalaisille jaettiin, mutta muilta osin talouden elpymisessä voi olla paljon muitakin tekijöitä kuin veronkevennyselvytys USA:n taloudessa.

Suomen osalta hallitus ottaa tässä erittäin suuren riskin, koska samalla on kuitenkin hallituksen toimesta kerrottu, että veronkevennykset eivät jää näihin mittaviin kevennyksiin, mitä on ensi vuodelle päätetty, vaan että hallitus on suuntautumassa myös kevennyslinjan jatkamiseen. Samaan aikaan hallitus on kehyspäätöksessään luonut menosäännön, pistänyt menosäännön päälle menoille, ja myöskin alijäämärajoitteen, ja päättänyt, että mikäli sitten talouden elpymisestä ja työllisyyden paranemisesta, jos sellainen käänne tapahtuu, niin kuin toivotaan, tulee liikkumavaraa, niin sitä voidaan käyttää vain kahteen asiaan: edelleen uusiin veronkevennyksiin tai valtionvelan suunniteltua nopeampaan takaisinmaksuun. Tämä riskipeli voi onnistua, mutta voi olla niin, että parin vuoden päästä meillä on tilanne, jossa meillä on kasvava valtionvelka, suurempi kuin nyt, veronkevennykset tehty, mutta sekä kuntien talous että valtion talous vaikeuksissa.

Kuten täällä ed. Polvi totesi, nythän on käymässä niin, että kun valtion tuloveroa voimakkaasti kevennetään, paine on siirtynyt kuntatalouteen ja kuntatalous on muodostumassa pysyvästi alijäämäiseksi. Monissa kunnissa, muistaakseni noin 50:ssä, on jo päätetty tuloveron korotuksista ensi vuodelle, ja varmasti tulevina vuosina tulee lisää. Tässä tapahtuu tietenkin se, että kun valtion tulovero on progressiivinen ja kuntien tulovero tasavero, tällä tavalla verotuksen progressiota puretaan ja rasitus sillä tavalla kohdistuu myöskin pienituloisiin, niihin, jotka eivät valtionveroa maksa.

Hallitus on antanut ymmärtää, että tämä nyt on tosi myönteinen signaali, kulutuskysyntä kasvaa jne., mutta unohdetaan helposti, että miljoona kansalaista jää näiden kevennysten ulkopuolelle, miljoona pienempituloista kansalaista, joiden ostovoiman lisäys olisi myöskin tarpeen kotimaisen kulutuskysynnän ja sitä kautta työllisyyden parantamiseen. Eli kyllä tämä on sekä riskihanke että myöskin sitten epäoikeudenmukainen hanke. Tähän jos lisätään vielä, että monessa kunnassa sen lisäksi, että veroprosenttia kiristetään, keinoksi tasapainottaa heikkenevää kuntataloutta otetaan listalle taksojen, maksujen ja tällaisten tulonlähteiden korottaminen, ja ne useimmissa tapauksissa kohdistuvat vielä kovemmalla kädellä pienituloisiin kuin sinällään tuloveroprosentin korottaminen kohdistuukaan.

Kaiken kaikkiaan vasemmistoliiton vaihtoehto ensi vuoden budjetin osalta, johon, arvoisa puhemies, nämä verolait keskeisesti liittyvät, on se, että tällaista veronkevennyslinjaa ei olisi pitänyt enää jatkaa. Me olemme esittäneet näistä ylimääräisistä kevennyksistä luopumista ja tämän rahan laittamista välttämättömästi ensinnäkin kuntatalouteen, johon sitä tulisi todella mittavasti, mikäli tällaisia veronkevennyksiä ei tehtäisi. Samalla pystyttäisiin myös monia tulonsiirtoja opiskelijoiden, lapsiperheiden, eläkeläisten osalta laittamaan liikkeelle aikaisemmin kuin hallitus on luvannut, ja tällä tavalla tuomaan myös heikompiosaisille, pienituloisemmille kansalaisille lisää ostovoimaa ja sillä tavalla kotimaista kulutuskysyntää.

Niin kuin ed. Polvi totesi, huomenna sitten yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme esittämään vastalauseen mukaiset muutokset näihin lakeihin.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreiden vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2004, sen osana, olemme olleet valmiit hyväksymään nämä hallituksen kevennykset tuloveroihin, koska toisaalta meidän budjettiesityksessämme on myös ihan huomattavia veronkorotuksia energiaveron puolella. Viime kesänä sen sijaan, kun hallitus teki tasasuuruisia veronalennuksia palkansaajien tuloverotukseen, silloin esitimme omaa malliamme, jossa tämä alennus olisi kohdistettu huomattavasti voimakkaammin pieni- ja keskituloisille palkansaajille.

Hallitus on nyt tähän mennessä laskenut tuloveroa noin miljardilla eurolla, eli se on itse asiassa jo suurin piirtein käyttänyt sen veronalennusvaran, minkä se hallitusohjelmassa on itselleen kirjannut. Vasemmistoliiton esittämä huoli palvelujen rahoituksesta on myös vihreiden mielestä relevantti, ja toivoisi, että näiden erittäin voimakkaiden tuloveronkevennysten jälkeen jatkossa, kun hallitus miettii politiikkansa linjaamista, myös nämä huolet palveluiden ja tulonsiirtojen kehittämisestä otettaisiin huomioon. Sellainenkin ehkä aika kovan talouspolitiikan edustajana tunnettu järjestö kuin Imf laatiessaan Suomen maaraporttia varoitti Suomea siitä, ettei ylisuurilla veronalennuksilla vaaranneta julkisen talouden kestävyyttä.

Sanoisin tässä yhteydessä, että meidän oma ratkaisumme perustui siihen, että olemme pitkään ajaneet niin kutsuttua ekologista verouudistusta, jossa verorakennetta pyrittäisiin muuttamaan siihen suuntaan, että energian ja luonnonvarojen kuluttamista verotettaisiin enemmän suhteessa työn verotukseen. Koska omat esityksemme energiaverotuksesta jollain tavalla myös heijastuisivat kuluttajiin, niin senkin takia katsoimme, että tällaisessa kokonaisuudessa, jos energiaveroja korotetaan, silloin myös tuloveroa voitaisiin alentaa.

Mutta on totta, että samaan aikaan, kun tuloveroja alennetaan, hallituksen tulisi huolehtia myös tulonsiirroista. Esimerkiksi opiskelijoiden kohdalla hallitusohjelmassa ei ole esitetty mitään siitä, kuinka heidän toimeentuloaan parannettaisiin. Viime kaudella tehtiin muutoksia, jotka koskevat eläkeläisiä. Tällä kaudella on suunniteltu eräitä esityksiä, jotka parantaisivat lapsiperheiden asemaa, mutta opiskelijat on ilmeisesti jätetty kokonaan ulos niistä suunnitelmista, joissa tulonsiirtoja korotetaan.

Edelliset puhujat ovat jo ottaneet esille kuntatalouden tilanteen. Vihreällä eduskuntaryhmällä on tämänkin budjetin yhteydessä ollut toimenpidealoite ja meillä on aikaisemmin ollut lakialoitteita sellaisesta negatiivisen tuloveron mallista, jossa kunnat eivät itse asiassa kärsisi näistä ansiotulovähennyksistä. Vaikka hallitus on nyt kompensoinut nämä tehdyt veronmenetykset kunnille, niin kuitenkin tämä ansiotulovähennys on sellainen tekijä, joka on pienentänyt kuntien veropohjaa. Toisaalta hallituksella on nyt suunnitelmat alentaa yhteisöveroa, mikä osaltaan nykyisessäkin järjestelmässä vähentäisi kuntien veropohjaa, puhumattakaan sitten niistä suunnitelmista, joissa on ajateltu poistaa yhteisövero kokonaan kunnilta. Kuntien itsehallinnon kannalta nämä eri ratkaisut, jotka kaikki pienentävät kuntien mahdollisuuksia hankkia itselleen verotuloja, väistämättä, jos näitä päätöksiä jatketaan, kyllä vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia huolehtia itse rahoituksestaan ja sitä kautta olla järjestämässä peruspalveluja kansalaisille.

Arvoisa puhemies! Ihan viimeiseksi olisin vain halunnut todeta sen, että toivoisin, että opetusministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa hyvässä yhteistyössä tätä kysymystä taiteilijatilistä vielä selvitettäisiin, koska ei mielestäni tunnu kovin tasa-arvoiselta ja oikeudenmukaiselta, että urheilijoiden on helpohko saada erillisratkaisuja verotukseen, mutta sitten taiteilijoita koskevia uudistuksia, jotka ovat olleet pitkään vireillä, ei näy otettavan huomioon.

Jari  Koskinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näköjään on suuren verokeskustelun paikka, kun on lähes kauden ennätysyleisö paikalla.

Ensin alkuun tästä tuloverolain muutoksesta: Kokoomuksen eduskuntaryhmässä ollaan tyytyväisiä siitä, että hallitus on tuonut saman sisältöisen esityksen, mikä oli kokoomuksen vaaliohjelmissakin. Tuloveroa pitää alentaa, jotta ihmiset saisivat vähän enemmän rahaa käteensä, jotta he sen jälkeen sen käyttäisivät ja sitä kautta parantaisivat työllisyyttä. Tuloveronalennus myös kannustaa työn tekemiseen, ja se on aina hyvä asia se.

Toinen asia, mikä liittyy tulo- ja varallisuusverolakiin, on varallisuusvero. Varallisuusveroasteikko on ollut sama vuodesta 1990 lähtien, sitä ei ole kertaakaan korjattu. Nyt olisi jo syytä tehdä vähintään inflaatiotarkistus. Hallitus tehdessään viime viikolla veroratkaisuja, verolinjauksia, päätti, että vuoden 2005 alusta myös varallisuusveroasteikkoa muutetaan sillä tavalla, että veroasteikon alaraja nostetaan 250 000 euroon ja että sitten sen jälkeen perittävä veroprosentti pudotettaisiin 0,9:stä 0,8 prosenttiin.

Me kokoomuksessa olemme aina valmiit tukemaan hallituksen kaikkia hyviä esityksiä ja niinpä olemme sitä mieltä, että tämä hallituksen kaavailema uudistus voitaisiin tehdä jo ensi vuonna. Sen takia yksityiskohtaisessa käsittelyssä huomenna tulemme tekemään esityksen siitä, että 3 § saisi sen muodon, että veroasteikon alaraja nostettaisiin 250 000 euroon ja veroprosentti olisi 0,8. Tällä tavalla tämä hallituksen ja opposition yhteistyö lähtee hyvin käyntiin.

Sitten, arvoisa herra puhemies, tästä toisesta lakipaketista: Ensinnäkin ehdotan sitä, että käsittelyn pohjaksi tässä kohtaa otettaisiin vastalause 2, mikä on kokoomuksen ryhmän tekemä vastalause. Se on muuten sama kuin mikä on hallituksen esitys ja mikä on valtiovarainvaliokunnan mietintö, mutta se sisältää myös kaksi keskeistä lakialoitetta. Molemmat näistä ovat erittäin hyviä ja kannatettavia, koska molemmilla tavoitteena on se, että maahan syntyisi uusia työpaikkoja ja Suomen kansantalous menisi parempaan suuntaan. Hallitusohjelmassahan lukee se, että hallitus tavoittelee vaalikauden aikana 100 000:ta uutta työpaikkaa, mutta nykyisillä toimenpiteillä tämä hallituksen asettama tavoite karkaa kauaksi horisonttiin. Sen takia tässä ilmeisesti tarvitaan opposition apua, että saadaan asioita vähän paremmalle tolalle.

Tämä ensimmäinen osa meidän muutoksestamme koskee kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys on ollut voimassa useamman vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin toimivaksi malliksi. Koko sen käyttöajan sen suosio on kasvanut, ja se on itsestäänselvää, koska tekemätöntä työtä on vaikka kuinka paljon. Meillä löytyy kotitalouksia, jotka haluaisivat teettää siivoustöitä ulkopuolisilla työntekijöillä tai yrittäjillä, samoin remonttityöt ovat lisääntyneet, ja Tilastokeskuksenkin lukujen mukaan sekä työpaikat että myös yritykset näillä aloilla ovat lisääntyneet.

Olennaista tässä on myös se, että tällä kotitalousvähennyksellä ja sen laajentamisella estetään myös harmaata taloutta. Kun maksajalla on aito intressi saada kuitti itselleen, koska vähentää sen verotuksessa, niin silloin myös niitä kuitteja kirjoitellaan eikä harmaita työpaikkoja ole niin paljon. Jokainen meistä myös tietää sen, että väestön ikääntyminen lisää valtavasti hoivapalveluiden tarvetta. Sen takia tarvitaan myös työntekijöitä ja yrittäjiä, ja kun kerran kysyntää on, niin hyvällä veroratkaisulla voidaan tällä tavalla auttaa yhteiskuntaa.

Toinen asia, mikä liittyy meidän vastalauseeseemme ja lakialoitteisiimme, on niin sanottu Holm—Vihriälä-malli. Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa todetaan ja luvataan, että matalapalkkaiseen työhön kohdistuvaa kysyntää pyritään lisäämään kohdennetuin välillisten työvoimakustannusten kevennyksin. Edelleen hallitusohjelmassa todetaan, että tavoitteena on, että tällainen järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2004 aikana. Nyt tiedämme, että hallitus ei tässä asiassa ole päässyt millään tavalla eteenpäin. Ensi vuoden budjettiesitykseen ei sisälly edellä mainittua esitystä, ja niinpä tämä hallitus on päättänyt näköjään lykätä tämän hankkeen käynnistymisen ainakin vuoteen 2005.

Tässäkin asiassa me haluamme auttaa hallitusta. Sen takia olemme tämän lakialoitteen tehneetkin, jotta vastaavan tyyppinen, Holm—Vihriälä-mallin tyyppinen, järjestelmä otettaisiin käyttöön jo vuonna 2004. Sekin varmasti parantaisi työllisyyttä, koska tämmöistä niin sanottua matalapalkkatyötä on kyllä olemassa ja tämän lakialoitteen avulla vähennettäisiin työvoiman sivukustannuksia ja sitä kautta yrittäjät pystyisivät työllistämään lisää suomalaisia kannattavaan työhön.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyy myös vastalause, jossa painotetaan palvelujen merkitystä ja sitä, että niiden tuottamisen takaaminen on ensisijaista yhteiskunnalle. Näin on hallituksen esityksen 48 kohdalla valtiovarainvaliokunnan mietinnössä 23 vastalauseessa 1.

Tässä, puhemies, on vakavasta asiasta kysymys, näiden palvelujen turvaamisesta kaiken kaikkiaan. Haluan jälleen kerran nostaa esiin Kansallisen terveysohjelman, sen 700 miljoonan euron tasokorotusvaatimuksen vuoteen 2007 mennessä, joka summa jaetaan kahtia kuntien ja valtiovallan välillä, molemmille 350 miljoonaa euroa. Nyt esimerkiksi Kotkan kaupunki kaupunginjohtajan suulla ja myöskin toimialajohtajan suulla toteaa, että Kotkan kaupungilla ei ole euroakaan laittaa tämän 350 miljoonan euron Kotkalle tulevan osuuden katteeksi ja sisällöksi. Sama tilanne on esimerkiksi Anjalankoskella. Nämä ovat Kymenlaakson lukuja, mutta tilanne lienee koko maassa saman suuntainen. Tämä on erittäin vakava asia ja kävelee meitä vastaan sitten toisaalla.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Uotila täällä esitteli punaista paitaansa ja kravattiaan. Itse voin todeta, että minä laitoin tänä aamuna kravatin, jossa on tuulimyllyjä. Se on omalta osaltaan myös viesti tähän keskusteluun, koska veropolitiikan osalta tuntuu kuin tässä joutuisi tappelemaan tuulimyllyjä vastaan tietyllä tavalla. Ymmärrän, että edustajat oikealla laidalla tappelevat omalla tavallaan. Veroja pitäisi saada alas, siellä on se käsitys. Vasemmalla laidalla, johon itsekin lukeudun, ollaan sitä mieltä, jotta ensisijainen tavoite ei ole verojen alas saaminen, vaan kyse on siitä, miten turvataan palvelut ja köyhempienkin ihmisten toimeentulo tässä yhteiskunnassa, mihin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta tähän asti on pystynyt jollakin tavalla vastaamaan. Pelkästään veroalella sitä asiaa ei tulla korjaamaan.

Ihan muutama havainto. Tässähän ovat esityslistan 2) ja 3) kohta yleiskeskustelussa. Ensinnäkin tuosta 3) kohdasta. Siinä itse olen tehnyt toimenpidealoitteen. Olisin odottanut, jotta tässä hallitus olisi ottanut siitä opikseen ja mahdollisesti valiokunta jotain lausunut myönteisempää muuten kuin otsikkona. Se koskee sitä tilannetta, kun tänä päivänä yhä edelleen ja kauempaa joudutaan käymään leipä hakemassa ja hankkimassa toinen asunto mahdollisesti toiselta paikkakunnalta, jota asuntoa työnantaja ei maksa. Se ei ole niin kuin meillä kansanedustajilla, että me saamme kulukorvauksien yhteydessä kompensaation siitä vuokrasta. Mutta on hyvin paljon duunareita, jotka käyvät pitkänkin matkan päässä töissä, täällä Pääkaupunkiseudulla muun muassa, ja hankkivat itselleen kämpän. Se ei ole minusta oikein, kun sitä ei pysty vähentämään verotuksessa. Tämä pitäisi saada ehdottomasti näin sen lisäksi, että meillä on matkakustannusvähennys. Osin siinäkin on vähän ongelmia ollut kauempaa työskentelevien osalta, mutta tämä on selkeä epäkohta, miksi sitä kämppää, vuokra-asuntoa, joka joudutaan hankkimaan työn takia nimenomaan, ei voi vähentää verotuksessa tulonhankkimisvähennyksenä. Toivon mukaan nyt jatkossa hallitus ottaa opikseen tästä ja valmistelee tämän tyyppisen esityksen, kun se ei tullut ensi vuonna tähän verolainsäädäntöön mutta seuraavalle vuodelle sitten.

Tässähän on sillä tavalla hassu asia, niin kuin ed. Jari Koskinen totesi, jotta kokoomuksen vaalitavoitteet kyllä toteutuvat tässä tuloveroalen myötä. Se tässä ihmetyttääkin. Sen takia laitoin tämän tuulimyllykravatin, jotta on tämä merkillinen juttu, jotta molemmat suuret hallituspuolueet olivat sitä mieltä näissä vaalikampanjoissaan ja brosyyreistä voi lukea, jotta palvelut ensin ja sitten katsotaan, jos sinne veroalen puolella jotain jää. (Ed. S. Lahtela: Onko puhuja samaa mieltä?) Nyt on haluttu sitten mennä niin pitkälle oppositiota vastaan, kokoomusta vastaan, jotta on toteutettu jopa ei nyt ihan saman kokoisia mutta lähelle samoja tavoitteita, mitä kokoomus vaalikampanjassaan tavoitteli. Lipposen kahdessa hallituksessa, jos en ihan väärin muista, ei yhtenäkään vuotena kaikkiin tuloluokkiin, myös suurimpiin tuloluokkiin, tehty samaa prosentuaalista alennusta, vaan se ylin tuloluokka sai himpun pienemmän alennuksen. Mutta punamultahallituksessa ollaan niin avokätisiä, että kaikissa pannaan samalla prosentilla alennukset ja sillä sipuli. Se katetaan kaiken lisäksi valitettavasti nyt velanotolla. Minusta se ei ole tämmöistä tervettä maalaisjärkipolitiikkaa, vaikka olisi odottanut, että punamultahallitukselta löytyy maalaisjärkeä erityisen vahvasti jo taustastaan lähtien. Mutta huomenna sitten äänestellään näistä (Ed. S. Lahtela: Tukeeko puhuja hallitusta?) ja saa nähdä, miten tapahtuu tuossa. Todennäköistä on, että hallituksen esityshän menee läpi. Toivon mukaan lisää veronalennuksia ei sitten vaan missään tapauksessa mene läpi, mitä kokoomus esittää täällä.

Kun katsoo tätä tuloverotaulukkoa kaiken kaikkiaan, niin kuitenkin kyse on siitä, jotta ylimmässä tuloluokassa on sen verran hyvät tulot, jotta luulisi, jotta sillä kyllä jo pärjää, jottei enää lisää tienestiä tarvitse. Sen takia väitän, jotta ne rahat, vaikka sitten veroja alennetaankin siellä, eivät tule siihen kulutukseen, joka oli hallituksen tavoite, saada kulutuskysyntää lisää. Se raha menee sijoitukseen tai sitten ulkomaanmatkoihin, jotka sitten eivät välttämättä hyödynnä meidän kansantalouttamme. Sen takia painopisteen olisi pitänyt olla nimenomaan sen oloinen, jotta olisi tehty pienemmät korotukset, niin kuin edustajat vasemmistoliitosta ovat muuten puhuneet ja tehneet vastalauseenkin tähän, ja ne rahat käytetty ennen siten, jotta olisi ulotettu vaikka tämä ansiotulovähennys sinne työttömien ulottuville ja myös eläkeläisten puolelle, koska tässähän ne pieneläkeläiset ja työttömät jäävät siltä osin paitsi, jotka eivät yllä valtion verotaulukon piiriin. Sen takia olkoon tämä opiksi ja ojennukseksi hallitukselle, jotta jatkossa olisi inhimillisempää politiikkaa eikä tämmöisiä älyttömiä veroaleja, jotka loppujen lopuksi köyhä kansa tulee maksamaan.

Tapani  Mäkinen  /kok:

Arvoisa puhemies! Työttömyys on pahin uhka suomalaiselle yhteiskunnalle. Se aiheuttaa muun muassa syrjäytymistä. Se vaarantaa hyvinvointipalvelujen rahoituksen. Tämän vuoksi hallitusohjelmassa onkin asetettu tavoitteeksi 100 000 uuden työpaikan luominen vaalikauden loppuun mennessä. Nyt tästä tavoitteesta ollaan erittäin pahasti jäljessä. Elokuussa oli 5 000 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka viime aikoina tunnuslukuja on tullutkin työllisyyden paranemisesta, niin tosiasiassa kotiin jääneitä ihmisiä, opiskelemaan menneitä ihmisiä, erilaiseen koulutukseen menneitä ihmisiä on yhä enemmän, elikkä tosiasiallisesti työttömyys on pahentunut.

Työttömyyden vähentämiseksi on aiemmin käytetty useita keinoja. Tuloverotusta on nyt myös kevennetty. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei kuitenkaan ole kyetty oleellisesti vähentämään. Suomeen on syntynyt ihmisryhmä, joka on työtön suhdanteista riippumatta. Heille ei ole löytynyt töitä 90-luvun nousukaudenkaan aikana. Selvitysten mukaan eri koulutustason saaneiden suomalaisten työllisyysaste 90-luvun alussa oli suunnilleen sama. Laman alkaessa kaikkien ryhmien työllisyys laski selvästi. 90-luvun jälkipuoliskolla työllisyys on selvästi myös parantunut kaikkien muiden paitsi vähiten koulutettujen osalta. Heille ei enää löytynyt uusia työpaikkoja.

Jos pitkäaikaisesta rakennetyöttömyydestä oikeasti halutaan päästä eroon, tarvitaan uusia toimenpiteitä. Useat puolueet ennen vaaleja lupasivat, että tällä vaalikaudella alennetaan matalan tuottavuuden tehtävissä työnantajakustannuksia, jotta vähän koulutetuille tarjoutuisi uusia työpaikkoja. Tämä asia on kirjattu myös hallitusohjelmaan, myös Vanhasen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan työnantajakustannuksia alennetaan vuodesta 2004 alkaen. Kuitenkin elokuun budjettiriihessä päätettiin siirtää uudistuksen aloittaminen ainakin vuodella; halutaan selvittää.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä nyt ei ole enää aikaa odotella. Tämän vuoksi kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt lakialoitteen yrittäjän työvoimakustannusten alentamisesta työntekijän palkkatason mukaisesti. Aloite perustuu niin sanotulle Holmin—Vihriälän-mallille, jota ainakin, kuten totesin, ennen vaaleja kaikki porvaripuolueet kannattivat, ja nyt tehty lakialoite perustuu tästä kehitetylle mallille, joka on aiempaa mallia huomattavasti yksinkertaisempi ja tehokkaampi.

Lakialoitteessa me esitämme siis työnantajalle työntekijästä aiheutuvien kustannusten, siis palkka- plus sivukulujen, pienentämistä pienipalkkaisten työntekijöiden osalta. Esitettävässä mallissa työnantaja saa oma-aloitteisesti tehdä tietyn suuruisen vähennyksen verotilitystensä yhteydessä. Kuten totesin, hallitus on tuloverotusta keventänyt ja tällä on pyritty työllisyystilanteen parantamiseen. Jos ollaan aivan rehellisiä, niin — niin kuin hallitus hallitusohjelmaansa on kirjoittanut — se ei yksin riitä. Sen takia on käsittämätöntä, että hallitus on päättänyt siirtää tämän kokeilun aloittamisen hamaan tulevaisuuteen. Hallitus ei ymmärrä ja valiokunnan enemmistö valitettavasti ei ymmärrä tämän kokeilun mahdollistavan uusien työpaikkojen syntymisen. Olemme viime päivinä, arvoisa puhemies, myöskin uutisista havainneet niitä selvityksiä, että kokeilemalla työnantajan sivukulujen portaittaista alentamista aidosti ja oikeasti olisi mahdollisuus työllistää, mahdollisuus synnyttää uusia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että jos työntekijä saa 10 euron korvauksen tehdystä työstä, hän keskimäärin saa ehkä käteen 7 euroa. Työnantaja kuitenkin joutuu tosiasiallisesti lomakorvaukset, sairasloma-ajan korvaukset, lomarahat ym. kulut huomioon ottaen maksamaan yli 20 euroa tästä tehdystä työstä. Suomessa on 220 000 yritystä. Toki siinä joukossa on Nokia ja muut suuryritykset. Tosiasiallisesti 98 prosenttia näistä yrityksistä on kymmenen työntekijää tai alle työllistäviä. 93 prosenttia niistä yrityksistä työllistää kolme tai alle kolme työntekijää. Näiden yritysten kynnys työllistää lisää on erittäin korkea. Se on niin korkea, että tänä päivänä paljon puhuttu työn ja arjen yhteensovittaminen on yrittäjälle käytännöllisesti katsoen mahdoton yhtälö siitä näkövinkkelistä, että saataisiin lisää laatuaikaa, jaksettaisiin paremmin, aikaa perheen kanssa ja sitä kautta voimia työn tekemiseen. Yrittäjä joutuu tänä päivänä viettämään kohtuuttoman pitkän ajan työnsä parissa sen takia, että kynnys työllistää on viety niin pitkälle.

Kokoomuksen lakialoite tähtää nimenomaan siihen, että yrityksille aidosti luodaan mahdollisuus työllistämiseen, uusien työpaikkojen synnyttämiseen, siihen, että tällä hetkellä yksi, kaksi tai kolme henkilöä työllistävä yritys voisi kenties työllistää edes yhden työntekijän lisää. Tämä hallituksen päätös siirtää tätä asiaa on siinäkin mielessä käsittämätön, koska kuitenkin hallitus omissa selvityksissään, laskelmissaan ja puheissaan uskoo uusien työpaikkojen syntyvän juuri pk-sektorille ja siellä nimenomaan sille mikrosektorille. Tämä esitys pohjaa mahdollisuudet ja antaa rohkaisun ja kädenojennuksen suomalaisille yrityksille, yrittäjille, elinkeinoelämälle, työllistämisen lisäämiseen.

Arvoisa puhemies! Tältä osin, kuten totesin, en käsitä hallituksen näkemystä kuin myöskään valiokunnan enemmistön näkemystä. (Ed. Itälä: Se oli hyvä puhe!)

Reijo Laitinen /sd:

(Ed. Zyskowicz: Samaa ei voi sanoa tästä!) Arvoisa puhemies! Mitäpä sitä nylkemään, ennen kuin on kaadettukaan.

Ed. Mäkisen puheenvuoro tietyiltä osin oli ihan kannatettava, mutta kyllähän siinä unohtui se, että kokoomus on kuusitoista vuotta ollut hallituksessa ja kuinkahan paljon sinä aikana välilliset työvoimakustannukset ovat alentuneet ja mitenkä on käynyt yhteisö- ja pääomaverotuksen. Sitähän on vain nostettu kokoomuksen hallituksen ollessa. Toki me olemme olleet kyllä siinä mukana yhdessä sitä savottaa tekemässä. Tämä lähihistoriakin kannattaa kyllä muistaa, ennen kuin puhuu suulla suuremmalla täällä.

Tämä verouudistus on oikeastaan vuosikymmeniin solidaarisin. Ne verouudistukset, mitä on tehty menneinä vuosina, ovat olleet painotukseltaan suurituloisia suosivia. Siinä mielessä kokoomus kyllä saa sulan hattuunsa. Niissä hallituksissa, missä kuudentoista vuoden aikana on mukana ollut, kokoomus on näissä asioissa kyllä kohtalaisen hyvin pärjännyt.

Mutta tämä uudistus kohdistuu nimenomaan pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen. Tavoitehan tässä tietenkin on se, että luodaan lisää kulutuskysyntää ja sitä kautta, kun ostovoima kasvaa, se tulee suoraan kulutukseen ja turvaa entisestään meidän aika korkealla tasolla olevaa kotimarkkinaamme. Hyvä näin. Ed. Uotila ei ole enää salissa, mutta hänen täytyisi myöskin muistaa se, että vasemmistoliitto oli sekä Lipposen ykkös- että kakkoshallituksen aikaan tekemässä silloisia veroratkaisuja, jotka eivät painotukseltaan olleet kyllä ihan sen suuntaisia kuin olisi toivonut. Tämä on paljon oikeudenmukaisempi.

Me olemme tehneet ja nyt tekemässä merkittäviä, hyvinkin massiivisia tuloveronkevennyksiä, yli miljardi euroa. Kun täällä on kannettu huolta siitä, miten kuntatalous sitten selviää, niin lähtökohtahan tässä on se, että menetykset tämänkin kautta kunnille täysimääräisesti korvataan. Toisaalta, kun talouteen tulee dynamiikka ja sillä tavalla lisätään ostovoimaa ja työllisyyttä, niin kyllä se kuntataloudessa sitten näkyy.

Eläkkeensaajat ovat olleet hyvin hyvin kriittisiä. Uskon niin, että yhdelle sun toiselle on palautetta tullut siitä, minkä takia erittäin suuri kuluttajaryhmä, yli miljoona eläkkeensaajaa, jätettiin nyt tässä tilanteessa nuolemaan näppejään. Ne eläkkeensaajat, joihin nyt tehtävät veronkevennykset kohdistuvat, tulevat vasta viiveellä saamaan jotain hyötyä. Mutta kyllä se kritiikki, mikä on tullut, on oikeutettua. Tässä mielessä toivoisi, että hallituksen puolelta voisi löytyä ymmärtämystä, millä tavalla eläkkeensaajien ostovoimaa nostetaan.

Kaiken kaikkiaan on arvioitu, että palkansaajien ostovoima kasvaa ensi vuonna yli 4 prosenttia, noin 4,3—4,4 prosentin verran, ja se on aika hyvä asia. Näin tietysti täytyy toimiakin.

Itse olen ollut aika tavalla kriittinen näin merkittävien veronkevennysten osalta ja juuri peilannut sitä julkisten palvelujen tuottamiseen nähden, mutta kyllä täytyy sanoa, että olen tukemassa tätä hallituksen esitystä ja uskon siihen filosofiaan, mikä tähän sisälle kytkeytyy.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että verojaoston työskentely, mitä ed. Koskinen vetää, tämänkin asian osalta on ollut erittäin asiallista ja asioihin paneutuvaa, niin kuin muidenkin asioitten osalta. Kohtalaisen yksituumaisestihan me veimme tämänkin homman eteenpäin. Opposition rintamahan tässä hajosi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan etukäteen vähän epäilin ed. Laitisen puheenvuoron hyvyyttä, mutta kyllä siinä kiistämättä oli paljon hyviä elementtejä. Ed. Laitinen aivan oikein kehui veronalennusten dynaamista vaikutusta talouteen, työllisyyteen, vaikka sitten vähän ajan päästä sanoi, että hän itse ei oikein ole tätä ajattelua allekirjoittanut aikaisemmin. Mutta hyvä, että hän nyt tuntui olevan vakuuttunut, että tämä työnteon verotuksen keventämisen linja on se oikea linja. Haluan rohkaista ed. Laitista ja hänen kaikkia kollegojaan ja hallituspuolueiden kansanedustajia jatkamaan tällä linjalla myös vuonna 2005, koska se on tärkeä ja hyvä linja.

Herra puhemies! Tämän hallituksen keskeisin tavoite on 100 000 uuden työpaikan luominen. Me oppositiossa odotamme edelleen, milloin hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla on tarkoitus luoda näitä työpaikkoja. Tämä hallituksen yritysverouudistuskokonaisuus ei ainakaan luo niitä edellytyksiä, joilla yrittäjyyttä ja työllisyyttä voitaisiin parantaa. Tämän hallituksen aikana toistaiseksi on menetetty noin 16 000 työpaikkaa. Eli enää ei ole kyse siitä, että 100 000 työpaikkaa neljän vuoden aikana, vaan nyt on kyse siitä, että 116 000 työpaikkaa kolmen ja puolen vuoden aikana.

Herra puhemies! Milloin hallitus aikoo ryhtyä toimiin työllisyyden edistämiseksi?

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen arvioi nykyisen hallituksen verolinjaa ja totesi, että se on solidaarisempi kuin edellisellä vaalikaudella. En tiedä, mihin tämä perustuu. Mutta ymmärrän kyllä, että kun muistelemme, miten esimerkiksi demarit vaalien alla toimivat ja totesivat, että veronalennukset murentavat hyvinvointiyhteiskunnan ja palveluita joudutaan karsimaan, niin on suurta vaikeutta nyt hakea selityksiä, kun nykyinen hallitus jatkaa juuri sillä linjalla, mitä kokoomus vaalien alla esitti.

Reijo  Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä totta on se, että ne veroratkaisut, mitä on menneinä vuosina tehty, ovat olleet suurituloisia suosivia. Ei siitä pääse yhtään mihinkään. (Ed. Zyskowicz: Niin tämäkin!) Tämä on siinä mielessä solidaarisempi. Se luo enemmän pieni- ja keskituloisille ostovoimaa ja sitä kautta lisää kulutuskysyntää. Kyllä se vaan näin on.

Yritysverotuksen osalta, ed. Zyskowicz, kyllä me palaamme tähän asiaan. Mitään ehdotuksia ei vielä ole, mutta niihin mahdollisiin ehdotuksiin saattaa liittyä sellaisia asioita vielä, että se vaatii meillä eduskunnassa pientä viilausta.

Mutta kun tätä hallitusta syytetään nyt siitä, että tämän hallituksen aikana on menetetty näin ja näin paljon työpaikkoja, (Ed. Zyskowicz: Kyllä!) olkaapa nyt, ed. Zyskowicz, rehellinen. Tosiasia on se, että edellisten hallitusten toimet kyllä vaikuttavat siihen, missä me nyt olemme, ja se, miten tulevaisuudessa asiat ovat, nähdään sitten, kun tämän hallituksen toimenpiteet täysimääräisesti purevat. Näin se on. Ollaan rehellisiä.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän on todella mittavasta työn verotuksen keventämisestä kysymys tänä ja ensi vuonna. Jos haetaan eroja, niin kuin ed. Laitinen hakee, niin tässä on painotusta enempi pienituloisiin, mitä menneinä vuosina. Tämä nykyhallituksen verotuksen keventämisen linja on minusta dynaaminen ja fiskaalisesti kurinalainen ja myöskin solidaarinen. Nämä kaikki adjektiivit, herra puhemies, sopivat tämän mainion verolinjan saatteeksi.

Jari  Koskinen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ala-Nissilä pääsee kaunopuheisuudessaan kohta niin korkealle, että joudutaan eduskuntatalossa kattoa korottamaan. Niin kauniisti hän kuvailee niitä asioita.

Mutta ed. Laitiselle sen verran, että tämä taktiikka on näköjään paljastunut tuossa teidän vastauspuheenvuorossanne. Eli jos työllisyydessä mennään takapakkia eli työpaikkoja häviää, ilmeisesti tänään ja tästä eteenpäin aina todetaan se, että se ei olekaan tämän hallituksen syy, vaan niitten edellisten hallitusten syy. Hallitus itse on asettanut tavoitteekseen 100 000 uutta työpaikkaa. Hallitusohjelmaan on se kirjattu. Totta kai me seuraamme sitä, työttömät seuraavat sitä ja kaikki seuraavat sitä, miten tässä nyt käy. On tärkeää, että uusia työpaikkoja syntyisi. Tällä hetkellä tilanne on, niin kuin ed. Zyskowicz sanoi, että nyt ollaan miinus 16 000:ssa, että on tullut pikkuisen vielä ylimääräistä kirittävää tulevien vuosien ajaksi.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen varsinaisessa puheenvuorossaan ikään kuin otti kokoomukselta puheoikeutta pois edellisen vaalikauden vuoksi. Ensinnäkin on sanottava, että sen vaalikauden tiukan linjan ansiosta valtiontalous on siinä kunnossa, että on kestetty näitä vaikeita aikoja, mutta esimerkiksi kokoomuksen vastalauseessa esitetyt toimet pohjautuvat juuri työllisyyteen. Hallitus on itse asettanut hallitusohjelmassaan tavoitteen 100 000 uudesta työpaikasta. Ei sitä oikeutta meiltä voida pois ottaa, ettemme voi tuota tavoitetta arvioida, esittää omia keinoja, joilla työllisyyteen voitaisiin nopeasti ja purevasti puuttua. Siksi kokoomus on tehnyt tämän aloitteen.

Vielä sanoisin, että jos Suomen taloudesta haetaan positiivisia piirteitä, niin se on juuri tämä kotimarkkinoitten veto tänä päivänä, joka on se positiivinen piirre, jota nimenomaan tuloverotuksen alentamisella tuetaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Koskisen tavoin ymmärrän nyt, että jos työpaikkojen määrä vähenee, se on edellisen hallituksen vika, jos työpaikkojen määrä lisääntyy, se on nykyhallituksen ansio. Tietysti tällaistenkin silmälasien kautta näitä asioita voi katsoa, mutta puhuin kylmää faktaa. Työpaikkojen määrä Suomessa lokakuusta 2002 lokakuuhun 2003 on vähentynyt 35 000 kappaletta. Työpaikkojen määrä tämän hallituksen aikana on vähentynyt 16 000 kappaletta. Tämän hallituksen keskeisin tavoite, tavoite, joka on hyvä tavoite ja tärkeä tavoite, on luoda 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana. Kysyn uudelleen: Milloin, ed. Laitinen, milloin tämä hallitus ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joilla todella luodaan näitä uusia työpaikkoja?

Sanon vielä, että työnteon verotuksen keventäminen on oikea askel. Sitä kannatamme. Nyt tehty yritysverouudistuskokonaisuus on huono ratkaisu, joka ei edistä työllisyyttä ja yrittäjyyttä, ja, oleellista, hallitus on torjunut sellaiset tärkeät keinot työllisyyden edistämiseksi kuin kotitalousvähennyksen kohentaminen tai yrittäjien työvoimakustannusten alentaminen, joita kokoomus on esittänyt. Siis, ed. Laitinen, milloin hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työpaikkojen määrän lisäämiseksi, kun tällä hetkellä työpaikkojen määrä vähenee?

Anni  Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta vain ed. Laitiselle tästä ennennäkemättömästä solidaarisuudesta, että tämä veronalennusesitys toki painottuu prosenteissa jonkin verran pieni- ja keskituloisiin, mutta ei siinä profiilissa kyllä ole mitään eroa edellisen hallituksen tekemiin veronalennuspäätöksiin, jotka prosentuaalisesti myös painottuivat pieni- ja keskituloisiin. Sen sijaan tässä on eroa tämän hallituksen kesällä tekemään veronalennuspäätökseen, jossa tehtiin tasa-alennuksia.

Olisin halunnut ehkä vain kysyä ed. Ala-Nissilältä, mitä tarkoittaa tässä tapauksessa fiskaalisesti kurinalainen, jos hallitus tekee veronalennuksia velkarahalla.

Esa Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä kai tässä pitää uskaltaa rehellisesti tarkastella, mitä tämä pitää sisällään. Kyllä tässä veroratkaisussa tosiasiassa käy sillä tavalla, että työttömät ja pieneläkeläiset jäävät kokonaan ulkopuolelle. He eivät hyödy tässä yhtään euroa. Jos joku korostaa, että tämä on hirveän hyvä, niin en ainakaan itse anna tälle hirveän korkeata arvosanaa.

Yksi asia tässä häiritsee, kun katsoo tätä kokoomuksen vastalausetta ja siinä todettuja sanamuotoja, mikä on täällä aikaisemminkin tullut muutenkin esille, ja se on tämä matalapalkkainen työ. Kun kysehän on työvaltaisista aloista, niin minusta tämä on jotenkin pilkkaa, alentavaa: se on matalapalkkaista, se on huonompaa työtä. Meillä on työvaltaisia aloja, ja siellä sattuu olemaan matala palkka, mutta toivoisi, että tämän tyyppistä terminologiaa ei käytettäisi eikä korostettaisi sitten hallituksenkaan toimesta, kun aikanaan jotain malleja tuodaan, että meillä on tämmöinen matalapalkkatyö, ja korostetaan, että sitä matalapalkkaista työtä pitäisi saada enemmän vielä tehdä. Minusta on työvaltaisista aloista kyse, ja siellä tehdään hyvää ja tuottavaa työtä. Toivon mukaan siellä vahvan järjestötoiminnan ja ay-liikkeen toimesta saadaan palkat joskus nousemaankin eikä kannusteta, että on hyvä, että on matala palkka, pidetään vaan matalalla palkat ja palkatkaa tämmöisiä ihmisiä lisää.

Reijo  Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eiköhän sovita nyt niin, ed. Zyskowicz, että vuoden päästä tähän samaan aikaan arvioidaan, mitä tämä Vanhasen—Kalliomäen-hallitus on saanut aikaan. Kyllä te hyvin tiedätte yhtä tavalla kuin minäkin, että ne ratkaisut, mitä on tehty edellisen hallituksen aikaan, vaikuttavat vielä tähän päivään ja vaikuttavat vielä jonkin verran tulevaisuudessa. (Ed. Zyskowicz: Kiinni veti! Vuoden päästä palataan!)

Totta on se, mitä ed. Häkämies sanoi, että talous on vakautettu, ja se on hyvä aikaansaannos, ei siitä pääse mihinkään. Tällä ratkaisulla luodaan parempaa työllisyyttä. Sekin on totta. Te tuette tätä ratkaisua, niin kuin tuitte jaostossa ja tässä salissa, kun tätä käsitellään. Se on yksi keino. Yritysverotuksen kautta varmasti päästään eteenpäin sillä tavalla, että yritystoiminta saa lisävauhtia ja sitä kautta syntyy uusia työpaikkoja. Eihän meillä ole vielä mitään esitystä olemassakaan sen osalta, että voitaisiin keskustella. Työllisyystavoitteen, 100 000 uutta työpaikkaa, sen pitää olla kaikkien meidän tavoite, myöskin kokoomuksen tavoite. Voisi kuvitella, että kokoomus tukee sitä tavoitetta. (Ed. Zyskowicz: Kyllä!) Näin voisin kuvitella. Mutta te maalaatte sellaisia mustia pilviä taivaalle, (Puhemies koputtaa) mitä ei ole olemassakaan. Minä katson kirkkain silmälasein, en väritetyin.

Seppo Lahtela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä keskustelu on siirtynyt kokonaan työllisyysrintamalle, niin toivoisin, että ed. Esa Lahtelan puheenvuoro liitettäisiin oman puheenvuoroni alkuun ja siitä lähdettäisiin liikkeelle.

Mietinnössä todetaan, että 90-luvun puolivälistä alkaen on jatkettu samalla linjalla, mikä oikeastaan on ollut periaatteessa tuhon tie, ei ole syntynyt työtä, mutta mielestäni ei voi syntyä työtä, kun samanaikaisesti kansalta puuttuu työhalu. Ei ole työhaluja. Tähän ed. Esa Lahtelan ottamaan näkemykseen alemman palkkatason, kovemman työllisyyden rintamasta, missä joudutaan enemmän tekemään työtä lantin eteen: Siellä ei vaan ole tekijöitä. Työnantajat huolehtivat ja murehtivat, mistä saisivat työntekijöitä. Kysynkin nyt sekä uuden että vanhan hallituksen edustajilta, missä on se tie, millä päästään eteenpäin, että kaikki kansa haluaa töitä ja pääsee töihin sen jälkeen, kun työhalut on osoitettu.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi ja muut EU-maat, niin kuin myöskin USA, kaikki painivat saman ongelman kanssa, miten työllisyyttä voidaan parantaa. Kaikki myöskin ovat valinneet saman tien. USA:ssa alennettiin tuloveroa roimasti. Talouskasvu nousi 7 prosentilla, mutta velkarahalla, valtionkassan kustannuksella. EU:ssa yritetään ihan samaa. Siellä myöskin, Ranskassa ja Saksassa varsinkin, alennetaan veroja. Suomessa alennetaan veroja ja nimenomaan tuloveroa luottaen ja uskoen siihen, että tämä elvyttää kulutuskysyntää. Kristillisdemokraateilla on aivan sama näkemys, mutta me uskomme, että alentamalla elintarvikkeiden arvonlisäveroa varmasti parannetaan kulutuskysyntää monessa monessa ryhmässä ja se tulee muodossa taikka toisessa takaisin valtion kassaan.

Eli näkemyseroja ei ole. Me kaikki uskomme, että veroja alentamalla parannetaan kulutuskysyntää, mutta keinot ovat erilaiset, ja te olette muuten molemmat väärässä. Te katsotte liian paljon menneisyyteen, (Puhemies koputtaa) ja kokoomus valitettavasti liian paljon uskoo siihen, että roimat tuloveronalennukset parantavat kulutuskysyntää, mikä ei tule tapahtumaan.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen täällä vertaili edellistä ja tätä nyt tehtävää veroratkaisua ja totesi, että edellisen hallituksen veroratkaisu oli enemmän suurituloisia suosivaa, mutta ilmeisesti ed. Laitinen unohti, kuten monet muutkin tässä keskustelussa usein unohtavat, sen, että edellisen hallituksen veroratkaisuihin sisältyi usein huomattava valtionveron alarajan nosto, ja tällä hetkellä alaraja on jo yli 11 000 euroa. (Ed. Kallis: 15 markkaa vuodessa aleni vero!) Tämä jos mikä suosii pienituloisia. Ed. Laitinen varmaan tietää, että Suomessa on erittäin suuri joukko pienituloisia, ihan palkansaajiakin, mutta varsinkin eläkkeensaajia, jotka kuuluvat ihan tähän ryhmään, joka ei maksa lainkaan valtionveroa.

Reijo  Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Totta on se, että valtionverotuksen alinta rajaa nostettiin ja sillä tavalla hyvin moni pienituloinen tuli tilanteeseen, että valtionveroa ei tarvinnut maksaa ollenkaan. Mutta kyllähän se alaraja edelleenkin on hyvin hyvin alhaalla, eli se pitäisi nostaa vielä huomattavasti korkeammalle, jotta sillä olisi jotain merkitystä.

Ed. Kallis on puhunut tästä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta, joka on sinänsä hyvä asia. Ehkä ne ratkaisut olisi pitänyt silloin tehdä, kun meidän verokantamme määriteltiin, kun liityttiin Euroopan unioniin. Tässä on vaan se yksi ongelma, että milläs me takaamme sen, että se menee kuluttajan hyödyksi, ettei tämä moniportainen välikäsi ota sitten omaa siivuaan siitä ja käykin niin, että välttämättä sitten eivät elintarvikkeiden hinnat alenekaan. Tämä on se suuri probleema.

Mutta minun mielestäni seuraava ansiotulojen verotuksen tarkistuskohta on tilanteessa, kun neuvotellaan työmarkkinaratkaisuista. (Puhemies koputtaa) Se pitää kytkeä, niin kuin on tehty tähän saakka monena kertana, pitää kytkeä sitten tähän kokonaisuuteen, jos on syntymässä semmoista mahdollisuutta, että syntyy kokonaisratkaisu. (Puhemies koputtaa) Tänä päivänä se näyttää epätodennäköiseltä johtuen siitä, että niin äärettömän villillä tavalla työnantajat ovat potkimassa työvoimaa ulos siinä toivossa, että saisivat pörssikurssit nousemaan, jotta syntyisi enemmän jaettavaa sitten sijoittajille, ja tämä on tietenkin aivan väärin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Laitiselle: Kokoomuksen mielestä työnteon verotuksen keventäminen, siis tuloverotuksen keventäminen, on oikea linja ja se tukee myös työllisyyden edistämistä. Me kannustamme teitä jatkamaan sillä linjalla. Meidän eromme, kokoomuksen ja hallituspuolueiden ero, on tässä se, että kokoomus tuki tätä linjaa jo ennen vaaleja, hallituspuolueet tukevat tätä linjaa vasta vaalien jälkeen, mutta hyvä niinkin.

100 000 uuden työpaikan luomisen tavoite on hyvä tavoite. Me tuemme tätä tavoitetta. Se on välttämätön tavoite, jotta voidaan esimerkiksi hyvinvointipalveluita vahvistaa. Mutta me emme pelkästään tue tätä hallituksen tavoitetta, vaan myös esitämme keinoja, joilla tätä tavoitetta voitaisiin lähestyä, ja ennen kaikkea me kannustamme hallitusta ryhtymään tarvittaviin keinoihin. Yksin työnteon verotuksen keventäminen ei riitä, tarvitaan muita keinoja. Kysymys kuuluu hallitukselle ja teille hallituspuolueiden kansanedustajille: Milloin nykyinen Vanhasen hallitus ryhtyy näihin toimenpiteisiin työllisyyden parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi? (Ed. Laitinen: On ryhtynyt jo!)

Ed. Laitinen sanoi, että vielä ei voida arvioida tuloksia, vasta vuoden päästä. Minulle tämä sopii. Kiinni veti. Vuoden päästä tässä samassa salissa arvioidaan, missä silloin ollaan, ja olen vakuuttunut, että ellei hallitus ota käyttöön uusia keinoja, tilanne ei ole lainkaan parempi kuin nyt.

Hanna-Leena  Hemming  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis täällä sanoi, että kokoomus on väärässä ajaessaan näitä roimia tuloveronalennuksia ja ne eivät kuulemma lisää sitten kulutusta. Ihmettelen, mistä tämä ... (Ed. Kalliksen välihuuto) — No, mitä sitten ne eivät, työpaikkoja eivät lisää vai? (Ed. Kallis: Velkarahalla!) Velkarahalla, aivan, mutta kyllä jokainen penni, joka perheisiin tulee, vaikka niitä olisi tuhat euroa kuukaudessa, aivan varmasti menee kulutukseen ja sitä kautta lisää työpaikkoja, perheissä on tällä hetkellä niin suuria tarpeita, joita ei pystytä millään lailla edes tyydyttämään. Perheet elävät ihan kädestä suuhun, ja jokainen euro ja jokainen sentti, mitä sinne saadaan tuloveronalennuksilla tuotua lisää, on erittäin tarpeellinen. Minä ihmettelen ja toivon, että tämmöiset keskustelut, että perheet ja ylipäätään suomalaiset eivät tarvitsisi näitä tuloveronalennuksia, vaan valtio tarvitsisi ne mieluumminkin omiin tarpeisiinsa, lopetettaisiin täällä kokonaan.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tätä keskustelua ja erityisesti sitä, mitä täällä edustajat Laitinen ja Ala-Nissilä sanoivat. Tuli vähän mieleen sellainen vanha sananlasku, että "viimeksi uskoon tulleet ovat kaikkein innokkaimpia seurakuntalaisia", kun he ovat nyt oppineet tämän asian, että veronalennuksilla tuodaan dynamiikkaa talouteen eikä romuteta hyvinvointivaltiota, kuten vielä ennen vaaleja uskottiin.

Minä en tässä sen enempää puhu enää tästä tuloveron laskemisesta, koska siitä on jo paljon keskusteltu ja se on tosiaan sen linjan mukaista, mitä kokoomus on esittänyt sekä ennen että jälkeen vaalien. Ansiotulovähennyksen korottaminen kunnallisverotuksessa on myöskin erinomainen asia. Se nimenomaan kannustaa pienipalkkaisenkin työn vastaanottamiseen suhteessa työttömyyskorvaukseen, ja tämä on erittäin tärkeää, että tässä asiassa päästään eteenpäin. Hallituksen työllisyystavoite on 100 000 uutta työpaikkaa, ja kuten tiedämme ja olemme kuulleet, hallitus on 16 000 siitä jäljessä. Ne ratkaisut, jotka viime päivinä on tehty, valitettavasti vievät tätä tavoitetta entistä kauemmaksi.

Jos on tässä seurannut yrittäjiltä tullutta palautetta, myöskin sitä, mitä TT:n puheenjohtaja tänään kertoi, niin ei kyllä ole olemassa niitä yrittäjiä, joista ministeri Kalliomäki täällä aikaisemmin kertoi, että kun yrittäjät ymmärtävät, niin he tietävät, että tämä tehty yritysveroratkaisu on erinomainen ratkaisu. En minä ainakaan ole niitä omistajayrittäjiä tavannut. (Ed. Laitinen: Pitäisi seurustella muittenkin kanssa kuin suurpääoman!) — En minä puhu täällä, ed. Laitinen, suurpääoman puolesta. Minä puhun niitten ihmisten puolesta, jotka ovat töissä näissä yrityksissä. — Tulen itse sellaiselta paikkakunnalta, jossa koko kaupungin talouselämä perustuu näihin yrityksiin, jotka työllistävät 50—200 henkilöä ja jotka ovat omistajayrittäjien johtamia yrityksiä. Ne ovat hyvin menestyviä, myöskin kasvavia yrityksiä. Niiden palveluksessa on valtaosa yksityisen sektorin työpaikoista, ja jos siellä sitten yrittäjä tekee sen päätöksen, että hän siirtää toimintansa muualle, niin yrittäjä menee ja hän pärjää varmaan muuallakin, mutta mitä me teemme niille sadalle ihmiselle, jotka jäävät työttömäksi siellä paikkakunnalla? Tästä on kyse. Kyse on nimenomaan siitä, millä keinolla päästään työllistämisessä eteenpäin, ja jo se, että asenne yrittäjäkentässä on ollut hyvin negatiivinen, kertoo siitä, että ei ole mahdollisuuksia odottaa, että tässä päästäisiin positiivisella tavalla eteenpäin.

Mitä sitten tulee työnantajamaksujen alentamiseen, olen surullinen siitä, että asia ei ole edennyt sillä tavalla kuin kokoomuksen ryhmän jättämä lakialoite olisi edellyttänyt. Muistan kuitenkin sen lähetekeskustelun tässä salissa. Silloin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen lupasi, että hallitus palaa tähän asiaan ja tekee sille jotain. En tiedä, ilmeisesti meidän täytyy siinäkin odottaa vuosi, toivottavasti ei enempää kuin vuosi, että jotain rupeaa tapahtumaan.

On itsestäänselvä, vaikka täällä ed. Lahtela sanoi, ettei saa puhua matalan tuottavuuden aloista tai matalapalkkaisista aloista, että joka tapauksessa me tarvitsemme sellaisia työpaikkoja lisää. Me emme enää pysty ratkaisemaan tätä ongelmaa sillä, että me pistämme lisää rahaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, kuten tämä hallitus on tehnyt, 100 miljoonaa euroa lisää jo entisten siellä olevien toimien lisäksi, ja että jälleen muistaakseni noin 9 000 uudelle ihmiselle tarjotaan koulutuspaikka työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Me tiedämme, että ne todelliset tulokset ovat hyvin pieniä, mitä sieltä on saatavissa, nimenomaan sen lisäyksen antamat tulokset. En arvostele sinänsä tätä järjestelmää, vaan sitä, että en näe niitä lisäsatsauksia enää millään lailla järkeväksi, vaan olisi huomattavasti viisaampaa satsata tämä työnantajamaksujen alentamiseen.

Korostan vielä sitä, että meidän esityksemme mukaan kaikkein suurimman hyödyn tästä saisi se työnantaja, joka työllistää ihmisen, jonka bruttopalkka on kuussa 1 350 euroa. Juuri siinä kohdassa tämä alennus olisi kaikkein suurin ja merkittävin. Nimenomaan siihen tuloluokkaan ja tähän ryhmään hallituksen toimenpiteiden myöskin soisi kohdistuvan ja sitä kautta saavuttavan uutta dynamiikkaa talouteen ja uusia työpaikkoja ja kääntävän tämän Suomen viime aikoina hieman negatiiviseksi muodostuneen talouskehityksen uudelleen positiiviselle uralle.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Laitinen varsinaisessa puheenvuorossaan totesi, että tämä verouudistus on vuosikymmeniin solidaarisin, koska se painottuu nimenomaan pieni- ja keskituloisiin. Tuota väitettä en ota uskoakseni.

Valtiovarainministeri Kalliomäki esitellessään budjettia totesi veronalennukset kylläkin saman suuntaisesti, mitä ed. Laitinen väittää, mutta hän totesi, että veronalennuksista suurin osa painottuu pieni- ja keskituloisille, ja tarkensi sitä niin, että puolet veronalennuksista menee alle 2 400 euroa kuukaudessa ansaitseville, eli siis puolet. Tuohon tuloluokkaan tai sen alapuolelle kuuluu 80 prosenttia tulonsaajista. Näin ollen puolet veronalennuksista menee 20 prosentille väestöstä. Miten voidaan silloin perustella, että tämä suosii pieni- ja keskituloisia? Se väitehän on täysin väärä.

Ed. Esa Lahtela osoitti rehtiyttä ja suoraselkäisyyttä todetessaan, että työttömät ja eläkeläiset, jotka eivät maksa valtionveroa, eivät hyödy tuloveroasteikon alentamisesta senttiäkään. Näin on, mutta sen lisäksi he eivät saa alennusta myöskään kunnallisveroon ansiotulovähennyksen nousun johdosta, jonka seurauksena kuitenkin veronalennusta myönnetään 392 miljoonaa euroa. Eli eläketuloa saavat runsaat miljoona, sosiaaliturvan, työttömyysturvan varassa elävät parisataatuhatta jäävät kaikkien näiden alennusten ulkopuolelle.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tästä veroratkaisusta on puhuttu, että tämä on solidaarinen. Ed. Polvi jo totesi, minkä aion itsekin todeta, että noin miljoona suomalaista jää näiden veronalennusten ulkopuolelle ja he ovat pienituloisia eläkeläisiä ja työttömiä ihmisiä. He eivät tule saamaan minkäänlaista veronalennusta, ja kuten jo ed. Polvi totesi, suurin hyöty menee rahallisesti juuri niille enemmän kuin 2 400 euroa kuussa ansaitseville henkilöille.

Ed. Satoselle haluaisin huomauttaa, kun hän täällä puhui kovasti yrittäjien ankeasta asemasta ja siitä, että yrittäminen ei kannata ja yrittäjät lähtevät, kun Suomessa heitä kohdellaan näin kaltoin, että häneltä on ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että tämä yhteisöveron alennus, jota hallitus suunnittelee annettavaksi, on 600 miljoonan euron potti, joka täysin vastikkeettomasti ollaan antamassa yrityksille. Ei ensimmäistäkään työpaikkaa tai ei ensimmäistäkään ehtoa työllistämisestä tähän ainakaan missään tähän asti julkisuuteen tulleissa papereissa ole. Siis 600 miljoonan euron potti. Valtava tulonsiirto täysin vastikkeettomasti yrityksille.

Ilmeisesti yritykset kuvittelivat, että niiltä poistetaan kaikki vero ja vielä maksetaan sen jälkeen. En tiedä, olisivatko ne sittenkään tyytyväisiä. Tämähän on siis todella valtava tulonsiirto ja vastikkeettomasti, ja täällä puhutaan, että yrittäjiä kohdellaan nyt sitten kaltoin. Kyllä minun mielestäni ainakin palkansaaja pienestäkin palkasta joutuu maksamaan veroja. Ihmettelen myöskin niitä verokapinallisia, jotka ovat Suomen suurituloisimpia ja jotka eivät ole valmiita maksamaan veroja vaan pyrkivät tekemään verokapinaa ja ovat televisiossa esillä siitä, kuinka surkeasti heillä menee, kun joutuvat maksamaan osinkotuloista veroa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kaksi asiaa. Ensimmäinen: Miten parannetaan pienituloisten asemaa? Toivon, ettei syyllistyttäisi tuollaisiin populistisiin väitteisiin, että tuloveroa alentamalla ollaan vahvasti pienituloisten puolella. Muistan viime kaudella, että kun tämä alin luokka poistettiin, mihin ed. Hemmilä viittasi, niin heidän veronsa keveni 15 markalla vuodessa eli hyvällä yhdellä markalla kuukaudessa. Ei pienituloisten asemaa paranneta tuloveronkevennyksillä. Mutta pienituloisten asemaa voidaan kyllä veroratkaisulla parantaa esimerkiksi laskemalla välillisiä veroja ja varsinkin elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Sillä lailla parannetaan pienituloisten asemaa.

Sitten toinen asia: Me kaikki olemme sanoneet, että meidän pitää lisätä kotimaista kysyntää, ja taas herää kysymys: Millä lailla parannetaan kotimaista kysyntää parhaiten? Haluan käyttää sellaista termiä kuin lisäkulutusvara. Kenellä on suurin lisäkulutusvara? Kenellä on parhaat mahdollisuudet nostaa omaa kulutustaan? Taas tullaan siihen ryhmään, josta äsken puhuin. Tietenkin niillä, joilla on huono kulutuskyky tällä hetkellä. Ja taas löytyy se sama ratkaisu: veroratkaisun kautta ja nimenomaan elintarvikkeiden arvonlisäveroa alentamalla parannetaan niiden kulutusmahdollisuuksia ja saadaan parempaa kysyntää, enemmän työllisyyttä.

Tämä on meidän linjamme. (Puhemies koputtaa) Minä en ymmärrä, voiko kukaan tätä vastustaa. Sitten työllisyyteen ...

No, jos on pakko.

(Korokkeelta) Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee sitten työllisyyden parantamiseen, niin siinä yrittäjyyden edistäminen on kaikkein tärkein asia. Jos ei ole yrityksiä, niin ei ole myöskään työpaikkoja. Tässäkin on helppo syyllistyä populismiin väittämällä, että työnantajien sivukulujen alentaminen parantaa työllisyyttä. Jaksan epäillä ja uskallan epäillä sitä väitettä paitsi siinä tapauksessa, että tehdään huomattava helpotus sivukuluihin. Mutta jos 0,5 prosenttiyksiköllä, 1 prosentilla, 2 tai 3 prosentilla alennetaan sivukuluja, ei se paljon tilannetta paranna. Tästäkin me olimme aika yksimielisiä, kun totesimme, että sosiaaliturvamaksun poistamisella työnantajilta eräissä Lapin kunnissa — niiltähän poistettiin sosiaaliturvamaksu kokonaan niin kuin työnantajilta, jotka toimivat eräissä saaristokunnissa — ei ole kovin suurta merkitystä työllisyydelle. Se on lähinnä kosmeettinen, ja sillä voi olla pieni kannustava merkitys, mutta mitään suurta merkitystä työllisyydelle sillä ei ole.

Minulla on kyllä se käsitys, että hallituksen yritysveropaketti, joka on tulossa, saattaa kyllä vaikuttaa myönteisesti yrittäjyyteen. Emme me voi kieltää, etteikö pienissä yrityksissä verotus kevenisi huomattavasti, jos se laskee 29 prosentista 26:een, ja pienessä yrityksessä ei juuri makseta osinkoa yli 90 000:ta euroa osakkeenomistajaa kohti vuodessa. Kun, voi sanoa, 90 prosenttia kaikista pienyrityksistä kuuluu tähän ryhmään, on väärin, jos torjuisimme ja väittäisimme, että tällä ei ole merkitystä työllisyydelle. Sillä on varmasti merkitystä työllisyydelle. Pieni merkitys mutta hyvin marginaalinen on pääomatulon veroprosentin alentamisella 29:stä 28:aan. Se tulee koskemaan henkilöyhtiöitä ja myöskin elinkeinonharjoittajia, ja taas puhutaan marginaalista, kun puhutaan 1 prosentista.

Mutta yhteenvetona: Yrittäjyyden edistäminen huomattavilla muutoksilla, huomattavilla helpotuksilla, on kyllä paras tie työllisyyden kohentamiseen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Satonen aikaisemmin totesi, jotta minun aikaisemmin mainitsemani juttu matalapalkka-käsitteestä ei olisi jotenkin oikein. Olen yhä edelleen sitä mieltä kovasti, jotta se on määritelmävirhe tässä ja siitä pitäisi luopua sillä tavalla, jotta ei puhuta matalapalkka-aloista vaan puhutaan työvaltaisista aloista, koska siinä on vissi ero nimittäin. Uskon sillä tavalla, että työvaltaisilla aloilla tulee olemaan mahdollisuus lisätä huomattavasti työllisyyttä. Ei pyrittäisi pelkästään matalapalkka-aloilla edistämään työllisyyttä vaan kaiken kaikkiaan työvaltaisilla aloilla, joilla tehdään paljon käsityötä. Niillä on semmoinen potentiaalinen kasvun mahdollisuus siellä, ja sen takia kaiken kaikkiaan niiden yritysten ongelmat pitäisi katsoa, mitä siellä on tehtävissä.

Ed. Kallis aika hyvin totesi verraten Lapin ja eräiden saaristokuntien sotumaksun alennukseen. Muistan hyvin, itse valiokunnassa kun olin, että siellä Lapin te-keskuksen edustaja totesi, että vaikka se sotumaksu poistetaan, todennäköisesti sillä ei ole merkitystä eikä sinne synny oikeastaan uusia työpaikkoja hirveästi. Se on niin kuin semmoinen mieliala- ja mielikuvakysymys, että voi vähän tulla mutta se jää vähäiseksi. Se todistaa sen, jotta se malli, jotta sokeasti alennetaan sotumaksuja, ei välttämättä anna yhtään työpaikkaa lisää. Siihen pitää saada tämmöinen hyvä mielikuva syntymään siitä, semmoinen myönteinen mieliala, ja sitten kytkeä se siihen työllistämiseen nimenomaan. Kun firma työllistää lisää, sille annetaan siitä niin kuin porkkana mutta ei sokeasti, koska hyvin äkkiä valuvat ne vähät eurot, mitä voidaan näihin käyttää, hukkaan. Jotkut voivat työllistää, mutta maksimaalista hyötyä tällä ei tulla samaan. Sen takia nämä kaikki mallit, mitä tullaan käyttämään, minusta pitäisi kytkeä siihen työpaikkojen syntymiseen.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis puhui ruuan arvonlisäveron alentamisesta, ja olen pitkälti hänen kanssaan samaa mieltä. Ihmettelen sitä penseyttä, millä täällä suhtaudutaan ruuan arvonlisäveron alentamiseen, sillä kyllä tänä päivänä, uskon niin, kilpailu on niin voimakasta myöskin elintarvikealalla, että jos ruuan arvonlisäveroa alennetaan, se myöskin tulee hintoihin. Monissa EU-maissahan ruuan arvonlisävero on huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa, ja monissa EU-maissa myöskin ruuan hinta on huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. Kyllä ruuan korkeaan hintaan osittain Suomessa vaikuttaa myöskin korkea ruuan arvonlisävero. Näin ollen ruuan arvonlisäveron alentaminen hyödyttäisi erityisesti tietysti kaikista pienituloisimpia ihmisiä, jotka eivät muutoin veronalennuksia saa, ja siinä mielessä se olisi aivan oikean suuntainen veroratkaisu.

Mitä tulee vielä niin sanotun matalapalkkaisen työn suosimiseen, kyllä Suomessa on aivan riittävästi jo pienipalkkaisia ihmisiä, jotka tekevät suoraan sanoen nälkäpalkalla töitä. Meillä suurin ongelma on se, että pitäisi saada palkkatasoa ylöspäin. Kuten ed. Esa Lahtela täällä totesi, pitäisi suosia myöskin kohtuullisesti palkattuja työntekijöitä, mieluummin sinnepäin palkkakehitystä viedä kuin lähteä hakemaan sellaista palkkatasoa, millä ihminen ei tule toimeen. Ei se ole mikään kannustin, jos tekee päivän työtä eikä sillä elä. Kyllä palkan täytyy olla sellainen, että kun työtä tehdään, sillä tulee myöskin toimeen.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Kun tuloveroasteikkoa tarkastelee ja vertaa sitä edellisen hallituksen tekemiin veroratkaisuihin, kyllähän nämä kevennysprosentit ovat jokseenkin kymmenyksen tarkkuudella samantapaisia ja tuo kevennysprosenttiprofiili on jokseenkin saman tyyppinen kuin olivat edellisenkin hallituksen ratkaisut ja eduskunnan päätökset.

Mutta mitä tulee sitten muuten koko tähän keskusteluun, hallitushan lähtee jo ohjelmassaan siitä, että tällä vaalikaudella valtio ottaa lisää velkaa. Nyt kun valtio suunnittelee ottavansa lisää velkaa, tilannehan muodostuu sellaiseksi, että aina kun tulee uusia päätöksiä, kuten veronkevennyksiä, mitkä vähentävät valtion tuloja heti ja suoraan, velkaa joudutaan ottamaan aina enemmän ja enemmän. Siinä mielessä, mitä ed. Kallis täällä on kritisoinut velkaelvytystä, kyllä täytyy todeta, että ei maailmalta monta kansantaloutta, monta valtiota löydy, joissa olisi menestytty pitkän päälle velkaelvytyksellä. Velkaelvytys on aika lailla huteralla pohjalla tapahtuvaa elvytystä.