Arvoisa puhemies! Haluan esittää kysymykseni pääministeri Vanhaselle liittyen yritysverouudistukseen.

Ymmärrän hyvin, että tarkoitus on ollut hyvä, mutta tässä verouudistuksessa on niin paljon huonoja elementtejä, että yrittäjyyden ja työllisyyden kannalta tulos ei kuitenkaan ole hyvä. Haluan ennen kaikkea puuttua nyt kysymyksessäni vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen. Ihmisiä, jotka ovat säästäneet, siirtäneet ansiotuloaan tulevia eläkkeitä varten, on 600 000. He eivät ole vain kiukkuisia, vaan he ovat raivoissaan tästä päätöksestä, ja tämä on varmaan hallituksellekin tullut yllätyksenä, kuinka tyrmistynyt vastaanotto on. Kysyn pääministeriltä:

Onko pääministeri valmis nyt täällä eduskunnassa, kun tämä esitys tulee, neuvottelemalla meidän kanssamme muuttamaan tätä esitystä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aina eduskunta lakeja säätäessään käy lakiesityksen lävitse ja laki aikanaan hyväksytään. Tässä vaiheessa esityksen pääperiaatteet on hallituksessa päätetty. Nyt on käynnissä varsinainen lainvalmistelu, ja moniin niihin detaljeihin, yksityiskohtiin, joita esille on noussut, aikanaan tulee vastauksia.

Arvoisa puhemies! Minä en saanut tähän vastausta, onko halua muuttaa sitä linjausta, joka on tehty. Minä tiedän sen, miten tässä käytiin keskustelua ennen vaaleja. Teidän edeltäjänne, ed. Jäätteenmäki, ennen vaaleja sanoi, että tasa-arvon näkökulmasta näihin eläkkeisiin ei tulla puuttumaan. (Ed. Tulonen: Näin on!) Keskiverto vakuutuksenottaja on nainen, 37-vuotias, joka säästää tätä eläkettään 70 euroa kuukaudessa.

Vastaatteko te nyt heille, että te ette tule muuttamaan tätä teidän linjaustanne ja tulette kiristämään heidän verotustaan tämän osalta?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Huomaan, että kokoomus on hairahtunut vakuutuskauppiaiden kelkkaan tässä asiassa. (Hälinää) Tuo esimerkki on sinänsä hyvä. — Kuunnelkaa! — Esimerkki on sinänsä hyvä. Sen tyyppistä esimerkkiä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus selvitti. 28 000 euroa vuodessa ansaitsevan tämän tyyppisen naishenkilön osalta tapahtuu kyllä tässä vähennysvaiheessa 10 euron vähennys kuukauden osalta, mutta kun hän pääsee eläkkeelle, hän saa korkojen kanssa sen takaisin. Kaikilla, jotka tienaavat tätä vähemmän, tämä etu hallituksen esityksen perusteella vahvistuu nykyisestä, (Ed. Elo: Aivan!) ja se on esimerkkilaskelmilla myöskin kerrottavissa. Todella kehottaisin kokoomuspuoluetta nyt katsomaan asiantuntijoitten kanssa kunnolla tämän, ennen kuin lähtee tuollaisia väitteitä esittämään. Hallitus on perusteellisesti selvittänyt, päättänyt omat linjauksensa ja pitää niistä kiinni.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri antaa tässä väärää kuvaa. Nyt täytyy puhua siitä, mitä tapahtuu nyt ja tässä, ei siitä, mitä tapahtuu 20 tai 30 vuoden päästä. Edes tämä hallitus ei pysty tietämään, mitä silloin tapahtuu, mikä on pääomaveroprosentti. Nyt on kysymys siitä, että tämä on tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Ei pidä halveksia niitä kotiäitejä, jotka ovat hoitaneet lapsia ja hakevat tätä eläkettä tasavertaiseksi miesten kanssa, ja perheessä on säästetty. Tällainen keskiverto vakuutuksenottaja on tällä hetkellä tosiaan 37-vuotias nainen. Tässä on paljon tavallisia palkansaajia, pätkätyöläisiä, näitä ihmisiä. Nyt puhutaan siitä, miten he säästävät eläkettään tässä ja nyt ja mitä se maksaa, ja te kiristätte tätä säästämistä. Teillä ei todellakaan voi olla tietoa, mitä tapahtuu 30 vuoden päästä.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Nyt puhutaan ensinnäkin järjestelmästä, jossa sekä vakuutusyhtiöt että vakuutetut saavat valtion, siis kaikkien veronmaksajien, tukea. Tämä kannattaa muistaa. Puhutaan järjestelmästä, nykyjärjestelmästä, joka on kokonaisuus ja joka ulottuu siis päätöksiin myös siltä osin, mitä eläkkeellä kertyy aikanaan tuloa ja miten sitä verotetaan. Sitä verotetaan nykyjärjestelmässä ansiotulon mukaisesti ja samoin vähennys tehdään nyt sitä eläkkeelle siirtymistä ennen ansiotulon perusteella. Se on progressiivinen vero. On aivan selvää, että pieni- ja keskituloiset kärsivät nykyjärjestelmässä. Hallituksen esityksen pohjalla, joka on pääomaverotasoinen, pieni- ja keskituloiset hyötyvät tästä järjestelmästä. Tämä on täysin selvää. Tämä on oikeudenmukaisin järjestelmä (Ed. Itälä: 100 miljoonaa euroa valtiolle vuodessa!) ja tietenkin vakuutusyhtiöille vähän ongelmallisempi, koska ihan niitä rasvaisimpia voittoja ei kykene nyt enää aikaansaamaan.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että kokoomus, jonka linjaa muutenkin ovat verovähennykset, näyttää täysin unohtavan sen, että totta kai nekin verovähennykset ovat jostakin pois. Ne ovat valtion tuloista pois. Nyt, kuten valtiovarainministeri selvitti asiaa, nimenomaan on tärkeää, että pieni- ja keskituloiset hyötyvät tästä asiasta, ja minun ymmärtääkseni kuitenkin tämä lisäeläkejärjestelmä on tarkoitettu nimenomaan eläkejärjestelmäksi elikkä tarkoitus on, että saa eläketuloja, ja silloin on tärkeää, että kun sen silloin eläkkeenä saa aikanaan, silloin siinä verohelpotus tulee.

Mutta, arvoisa ministeri, olisiko nyt järkevää, että te vielä tarkemmin ja nopeasti toisitte sen esityksen tänne, koska niin kauan kuin tilanne on näin epäselvä, kaikki väärä tieto ja huhu liikkuu, ihmiset eivät tiedä ja ihmiset ovat todella huolissaan? Samalla toivoisin myös, että ministeri kertoo, miten me huolehdimme siitä, että me turvaamme tämän lakisääteisen eläkejärjestelmän. Se on kuitenkin se iso asia. Miljardin verohelpotukset ovat pois valtion kassasta. (Ed. Zyskowicz: Vasemmistoliitto, siellä aina ystävä, kun verotusta kiristetään!)

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tämäkin lakiesitys valmistellaan tietenkin kunnolla ja perusteellisesti. Tuossa kevään korvalla viimeistään koko tämä yritysverouudistus ja siihen liittyen myöskin tämäkin eläkesäästämistä koskeva osa on eduskunnan käsittelyssä. Itse uskon vakaasti, että sitä mukaa kuin alan asiantuntijat, joilla ei ole oma lehmä ojassa, voivat saada julkisuuteen kantojansa, tämäkin asia lähtee selviämään. Jo yksi keskeinen asiantuntija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, on antanut tästä omat laskelmansa, ja ne kertovat juuri sitä, mihin äsken viittasin: pieni- ja keskituloisilla vakuutuksenottajilla tämän jälkeen tilanne on parempi kuin nykyjärjestelmässä, ja silloin puhutaan paitsi vähennysoikeudesta myöskin siitä tilanteesta, kun ihminen on eläkkeelle siirtynyt.

Arvoisa puhemies! Voi olla, että vakuutusyhtiöt ovat tämän yksilöllisen eläkejärjestelmän maineen vähän pilanneet omalla markkinoinnillaan, jossa tällä verosuunnittelulla on ollut aika iso paino, (Ed. Huotari: Näin juuri on!) mutta samanaikaisesti meillä nyt syntyy kyllä se ongelma, että nimenomaan usein naiset, joilla on puutteellinen eläketurva, rikkonainen työhistoria, saattavat joutua vaikeuksiin. Olisi tietysti mahdollista korjata tätä asiaa toistakin kautta. Mutta syntyy myös se eriarvoisuus, että kollektiivisten lisäeläkejärjestelmien, joita myös on olemassa, verokäytäntö säilyy sitten huomattavasti edullisempana kuin näitten yksilöllisten. (Ed. Zyskowicz: Tietysti, koska punamulta pitää kollektiivista eikä yksilöstä!) Tätä ei oikein voi pitää oikeudenmukaisena, että naisen, jolla on rikkonainen työhistoria, on vaikeampi paikata omaa eläketurvaansa, mutta tämmöinen kollektiivi, joka sopii työnantajan kanssa jostakin järjestelystä, saa paremman eläketurvan. Olisiko mahdollista, että työnantajan kanssa voisi myös yksilöllisesti sopia lisäeläkejärjestelmistä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun on vaikea sillä tavalla ottaa kantaa, että edustajat eivät esitä varsinaisia kysymyksiä, mitä halutaan muutettavaksi.

Tässä kritiikissä, joka on syntynyt, on oikeastaan kaksi kohtaa. Toinen kritiikki kohdistuu siihen, että vuodesta 2005 eteenpäin tapahtuvan säästämisen veroetu sidotaan 62 vuoteen. Jos käytetään esimerkkinä nyt 37-vuotiasta ihmistä, jonka eläketapahtuman pitäisi tapahtua 25 vuoden päästä, niin koko meidän yhteiskuntamme kaikki eläkeuudistukset ovat tähdänneet siihen, että silloin eläkkeelle siirtymisen yleinenkin ikä olisi noin 2—3 vuotta nykyistä kauempana ja pidemmällä. Meillä on pyrkimys nostaa eläkkeellesiirtymisikää, ja tämänkin järjestelmän tämän suuntainen muuttaminen on linjassa tämän yleisen uudistuksen kanssa.

Toinen kritiikki kohdistui siihen, että tämä vähennysjärjestelmä muuttuu, mutta samalla aikanaan eläkkeen nostamisessa tapahtuva vero muuttuu myös ansiotulosta pääomaveroksi, ja tästähän tulee aiheutumaan säästöä valtiolle. Tämä järjestelmä on viime vuosina laajentunut nopeasti. Tämän järjestelmän suosio on kasvanut nopeasti, ja samalla sen valtiontaloudellinen merkitys on kasvanut huomattavasti, ja tällä ratkaisulla tullaan saavuttamaan noin 100 miljoonan säästö. Tämä on osa tätä ratkaisua. (Ed. Zyskowicz: Eli veronkiristys!)

Arvoisa herra puhemies! Joitakin viikkoja sitten valtiovarainministeri sanoi, että ovi on auki ja valtiovarainministeri haluaa tehdä yhteistyötä opposition kanssa. Nyt ei kannattaisi pikkuasioihin puuttua eikä tehdä tästä mitään arvovaltakysymystä, mutta kyllä minä olen melko vakuuttunut siitä, että te hallituksen piirissäkin tiedätte, että on eräitä asioita tässä, mitä kannattaisi muuttaa. Jos te tuotte sen tuossa muodossa eduskuntaan, niin mikään ei muutu, huutoa tulee, mutta mikään ei muutu.

Eikö olisi viisasta nyt neuvotella vaikkapa meikäläisten kanssa (Naurua) ja katsoa, mitkä ovat ne pienet kohdat, joiden vaikutus valtion kassaan ei ole kovin suuri mutta jotka muuttamalla, muutama asia, saataisiin, uskokaa tai älkää, parempi ratkaisu? Eli päteekö vielä tämä teidän tarjouksenne, että haluatte neuvotella oppositiopuolueitten ja myöskin kristillisdemokraattien kanssa, joilla on kyllä hyviä esityksiä tähän?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kuten ensimmäisessä vastauksessani totesin, tämän eläkesäästämistä koskevan lainsäädännön detaljien valmistus on käynnissä. Tähän liittyy hyvin paljon yksityiskohtia, ja katsotaan, kun valmistelu etenee, onko näissä detaljeissa sellaista säädeltävää, johon neuvoja varmasti otettaisiin vastaan. Mutta ei tässä ed. Kalliksenkaan puheenvuorossa mitään varsinaista esitystä tai neuvoa tullut. (Ed. Kallis: Kyllä minä voin antaa!)

Arvoisa puhemies! Kokoomus mielestäni vastuuttomasti antaa nyt kansalaisille kuvan, että tässä tapahtuu merkittävä muutos huonompaan suuntaan. (Ed. Itälä: Näin tapahtuu!) Kun kokoomukselainen valtiovarainministeri teki asuntolainojen korkovähennykseen vastaavanlaisen uudistuksen 93, jossa muutettiin vähennys tehtäväksi ansiotuloverotuksen sijasta pääomatuloverotuksen puolella ja alijäämähyvityksenä, jos ei ole pääomatuloa, se ei aiheuttanut minkäänlaista ongelmaa, ei tarvinnut tehdä yhtään uutta lainasopimusta. Kysymys on yhtä pitkäjänteisestä toiminnasta, kun kysymys on omasta asunnosta, jossa asutaan. Tässä on kysymys aivan samasta. Järjestelmä muuttuu vain ansiotulopuolelta pääomatulopuolelle, ja mikä tärkeintä, parannus kohdistuu juuri siihen ryhmään, josta on pidetty ääntä. Sellainen henkilö, joka joutuu olemaan pois työelämästä, on pienituloinen. Hänen kohdaltaan, aivan kuten valtiovarainministeri totesi, tilanne muuttuu parempaan suuntaan, koska nyt kaikki saavat tämän vähennyksen samalla veroprosentilla. Ja mikä kaikkein tärkeintä eläkepolitiikan näkökulmasta, kun pyritään nostamaan nimenomaan sitä eläkkeellä olemisen ajan toimeentuloa, niin tässä verotus siellä tulee kevenemään, jolloin hyöty kohdistuu juuri oikeaan ajankohtaan.

Kun kysymys on pitkäaikaissäästämisestä, kysyn valtiovarainministeriltä: Onko tämä linjassa niiden suunnitelmien kanssa, jotka tulevat myöhemmin pitkäaikaissäästämisen osalta hallituksen puolelta?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Pitkäaikaissäästämisen eri muodothan ovat työryhmän valmistelussa, pankinjohtaja Louekosken johtamassa Siva-työryhmässä. Tämä hallituksen linjaratkaisu nyt on tehty erillisenä. Sitten katsomme muitten säästökohteitten osalta, pitkäaikaissäästämisen osalta, mitä esityksiä tulee tuosta työryhmästä ja mitä niiden kanssa tehdään.

Tässä yhteydessä on kyllä sitten hyvä myöskin korjata sitä väärinkäsitystä, jota kokoomus nyt ei huomaa ainakaan korjata, että ne ihmiset, jotka ovat tehneet sopimuksen nykyjärjestelmän mukaisesti, voivat tätä sopimustansa noudattaa aivan niin kuin ennenkin niitten säästöjensä osalta, jotka he ovat tehneet tuossa järjestelmässä. Vasta sitten, kun uusi järjestelmä astuu voimaan, he voivat käyttää uuden järjestelmän mukaisia säästöjänsä tuosta vuodesta 2005 eteenpäin. Ei ole siis mitään pelkoa siitä, että jos on sopimus esimerkiksi mahdollisuudesta jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä, joutuisi odottamaan nykyjärjestelmän muuttuessa uuteen 62 ikävuoteen saakka.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä hyvä pitää mielessä, että lakisääteiseen työeläkejärjestelmään on juuri tehty erittäin mittavat muutokset, jotka edelleen edesauttavat sitä, että jopa matalankin työllisyysasteen yhteiskunnassa tuo järjestelmä kestää. Muissa maissa katsotaan ihmetellen, miten me olemme voineet tällaisen järjestelmän luoda. Siellä on myös superkarttuma, joka auttaa niitä, jotka normaalin työikänsä aikana eivät ole pystyneet hyvää eläkettä aikaansaamaan, edellyttäen, että työhyvinvointiin panostetaan. Mutta siellähän on myöskin äitiyden ajalta kertyvä eläke, josta valtio ottaa kustannukset kantaakseen — pieni lähestyminen juuri näitten työelämän pätkien eläkekertymän osalta. Ja nyt edelleen säilyy mahdollisuus yhteiskunnan tuella kartuttaa itselleen yksilöllistä eläkettä. Kyllä edelleen yhteiskunta verovähennyksillä tämänkin uudistuksen jälkeen tukee yksityistä eläkevakuutusta sen lisäksi, että lakisääteinen työeläkejärjestelmä on kestävällä pohjalla ja näitä aukkoja kattaa. (Ed. Itälä: Heikkenee oleellisesti!)

Arvoisa puhemies! Jos katsomme taaksepäin, niin meillä on todella ollut verotuksessa tämmöinen aika paljon tekemättömyyden tilanne. Kaksi kertaa viimeisen kahdeksan vuoden aikana yritysverotusta kiristettiin ja pöytälaatikoissa makasivat nämä sukupolvenvaihdosasiat ja arvonlisäveronhuojennusasiat ja muut ja jotka nyt toteutuvat, kun on vahva yrittäjyysote tässä mukana.

Ylijohtaja Arvela selvitti eduskuntaryhmässämme tätä eläkeasiaa, ja jos laskettaisiin koko aika, niin hän totesi, että tämä vero toki itse asiassa marginaalisesti paranee.

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt valtiovarainministeriltä juuri tästä valmistelusta. On minusta hyvä, että käydään keskustelua ja käydään, ed. Itälä, rauhallista keskustelua näistä vaikutuksista. Onko tarkoitus todella käyttää Valtion taloudellista tutkimuskeskusta ja muita tahoja, kun katsotaan näitten verouudistusten vaikutusta, jotta säädökset saadaan mahdollisimman hyviksi tässä sinällään erittäin tärkeässä uudistuspaketissa, jota hallitus on lähtenyt toteuttamaan?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Totta kai, näin tehdään normaalin käytännön mukaisesti. Hallituksen tässä detaljivalmistelussa, jossa linjojen sisällä tapahtuu normaali verovalmistelu, tehdään sitten tietysti ratkaisut asiantuntijoita perusteellisesti kuullen, niin kuin kyllä tähän linjaratkaisuunkin tultaessa jo on tehty, ja eduskunnalla on oma mahdollisuutensa kuunnella asiantuntijoita. Eduskuntafoorumi, ed. Kallis, on yksi foorumi, jossa on luontevaa keskustella, tarvittaessa tehdä yhteistyötäkin yli hallitus—oppositio-rajojen. Mutta niin kuin sanoin, hallitus on tarkkaan arvioinut tämän linjaratkaisunsa perusteet ja siitä pidämme kiinni. Mutta sen sisällähän tietenkin on mahdollisuuksia katsoa, kun tämä alue, joka on teknisesti vaikeasti valmisteltavaa, tulee siihen vaiheeseen, jossa sitten näitä yksityiskohtia enemmän perataan.

Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa tässä uudistuksessa, niin kuin on todettu, valtion verotulot kasvavat 100 miljoonalla eurolla ja saman verran vakuutuksenottajat häviävät. Tämä tietysti jakautuu voittajille ja häviäjille tämä 100 miljoonaa. Kysyisin: Onko tässä myös kaavailtu osana tätä säästöä vähennettävän määrän ylärajan alentamista 8 500 eurosta alaspäin?

Toinen kysymys tästä mahdollisesta siirtymäsäännöksestä: Tuntuu aika kohtuuttomalta, jos tämä astuisi todella kaikkinensa voimaan vuoden 2005 alusta. Tähän liittyy muun muassa paljon aivan teknisiäkin ongelmia.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Siirtymäsäännöstä arvioitiin ja päädyttiin sitten, että sitä ei tarvita. Tämä on aivan selkeä ratkaisu, jossa vanhan järjestelmän mukainen työn ja säästöjen kertyminen ja niitten hyväksikäyttö voi tapahtua. Sitten kun uusi järjestelmä astuu voimaan, niin siltä osin kuin säästöt osuvat tuohon ajankohtaan, säästäjät käyttävät niitä. Muilta osin voi sanoa, että todella täsmennyksiä tulee aikanaan, ja siinä on sitten aikanaan myöskin eduskunta mukana valmistelussa.

Mitä tulee sitten siihen, että valtio säästää tässä, tietenkin, kun valtaosa näistä säästäjistä on nyt siinä vaiheessa, jossa säästöjä tehdään ja tehdään vähennyksiä, niin näin tapahtuu. Me olemme merkinneet noin 100 miljoonaa siihen tuloa. Mutta pitkällä aikavälillä tietenkin käy niinpäin, että lopulta valtio joutuu hiukan maksumieheksi, jo pelkästään sen vuoksi, että säästökausi pitenee nyt tämän eläkkeellesiirtymisajan vuoksi 60:stä 62 ikävuoteen saakka.

Arvoisa herra puhemies! Eläkesäästäjät ovat tavallisia, ahkeria, työssäkäyviä ihmisiä, jotka haluavat vahvistaa omilla toimillaan, omilla säästöillään, omaa eläketurvaansa. Näiden ihmisten verotusta te nyt kiristätte, näitä ihmisiä te nyt rokotatte. Tämä on fakta, vaikka valtiovarainministeri Kalliomäki eräänlaisen uuskielen merkeissä puhuu säästöistä. Kyse on siis veronkiristyksistä.

Mitä tulee esitettyihin laskelmiin, Vattin laskelmat perustuvat siihen, että kun aikanaan saadaan sitä eläkettä 15:n, 20:n, 25:n tai 30 vuoden päästä, niin sitten pääomaverokanta olisi edullisempi kuin ansiotuloverotus. Tekö, ministeri Kalliomäki, menette takuuseen siitä, minkälainen verojärjestelmä Suomessa on 20 tai 25 vuoden kuluttua? Tekö tiedätte, että silloin pääomaverokanta on eri kuin ansiotuloverotus? Tekö tiedätte, että se on alempi kuin ansiotuloverotus 20 tai 25 vuoden kuluttua? On aivan järjetöntä puhua niistä ajoista.

Toinen kysymys: Jos tämä on niin edullinen eläkesäästäjille, kuin te väitätte, niin miten on mahdollista, että valtion verotulot kuitenkin lisääntyvät 100 miljoonalla eurolla vuodessa?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Zyskowicz, kuuloa pitäisi terästää. Tähän viimeiseen kysymyksen osaan vastasin juuri äsken, juuri edellisen puheenvuoron jälkeen. Sillä tavalla tässä kyllä on hämmästyttävä tilanne, että ed. Zyskowiczin kysymyksen ensimmäisestä osasta, toteavasta osasta, voimme olla samaa mieltä: vakuutuksenottajat ovat tavallisia, ihan rehellisiä, hyviä suomalaisia, Suomen kansalaisia.

Mutta muilta osin hämmästelen ed. Zyskowiczin tapaa arvioida näitä järjestelmiä. Eikö järjestelmä ole sellainen, jota pitää katsoa kokonaisuutena? Kokoomus siis haluaa katsoa vain sitä osaa järjestelmästä, jossa ihminen ei ole vielä siirtynyt eläkkeelle vaan saa tämän vähennysoikeuden. Se on aivan käsittämätön tarkastelukulma, eikä ole edes sen lain mukainen, jota tässä valmistellaan, eikä nykyisenkään järjestelmän ja lain mukainen kanta.

Herra puhemies! Näiden vakuutusten, yksityisten eläkevakuutusten, voimakas lisääntyminen kertoo varmasti siitä, että ei ole luottamusta nykyiseen yleiseen eläkejärjestelmään. Sinänsä voi ajatella, että ne myös kertovat siitä, että nykyinen eläkejärjestelmä ei ole riittävän tasokas, siis ei saada riittävästi rahaa sitten, kun jäädään eläkkeelle.

Onko tähän jotain suunnitelmia, jotta ihmisten luottamus eläkejärjestelmään lisääntyisi, miten esimerkiksi tämä kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten kansaneläkkeen tasokorotus?

Toinen kysymys, johon haluaisin vastauksen, on se, että tällä hetkellä kai kukaan ja mikään instituutio ei voi taata sitä, että kun ne eläkkeet tulevat maksuun, mitä tapahtuu, jos nämä vakuutusyhtiöt ovat maksukyvyttömiä, maksuvaikeuksissa. Ei ole mitään taetta siitä. Aiotaanko puuttua niihin valheellisiin lupauksiin, joilla vakuutusyhtiöt näitä vakuutuksia myyvät?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tähän nykyiseen työeläkejärjestelmän luottamukseen: Juuri sen takiahan on tehty kolmikannassa koko ajan työeläkejärjestelmään parannuksia, koko ajan sen järjestelmän maksajat ovat varautuneet siihen, että suomalainen väestö ikääntyy, suuret ikäluokat poistuvat suurin joukoin pois työelämästä ja pienempi joukko kustantaa sitten tuon järjestelmän. Siihen on liittynyt kaikki eläkerahastojen hallinnoinnin ja sijoitustoiminnan eriyttämiset ja tämän tyyppiset asiat. On suuri vahinko, jos kansalaiset eivät ole vielä tulleet tietoisiksi siitä, että eduskunta on tehnyt todella isoja päätöksiä sen eteen, että mitään eläkepommia ei ole. Se on kyllä osoitettu monenlaisin laskelmin, että suomalainen työeläkejärjestelmä on ollut joustava.

No miksi sitten yksityistä eläkevakuutusta on lähdetty ottamaan suurin joukoin? Se on oikeastaan näissä kysymyksissä tullut esille, eli ihmiset hakevat tähän hetkeen verohelpotuksia. Ei se kaikille ole ollut ... Kun täällä todetaan, että ei se tulevaisuuden ... Ei edes huomata, että sitten tulevaisuudessa saadaan se raha ja sitten saadaan verohelpotusta. Kaikkein tärkeintä on, että juuri nyt saataisiin veroja alennettua. Se on tällaiseksi järjestelmäksi luotu. Vakuutusyhtiöt katsokoot itseensä. Tästä on puhuttu jo edellisen eduskunnan aikana, että ne ovat markkinoineet epäterveillä tavoilla näitä järjestelmiä. Kuka tässä nykyisessäkään järjestelmässä tietää sitä, mikä on vakuutusyhtiöiden tilanne tulevaisuudessa?

Arvoisa puhemies! Jo nyt käyty keskustelu on osoittanut, että tässä veroratkaisussa tulee olemaan voittajia ja häviäjiä, jos ei muutoksia tähän systeemiin tehdä. Aivan yhtä hyvin ja yhtä selvästi on käynyt ilmi, että verosuunnittelu tulee olemaan aikamme sana lähivuosina. Tämä taas luo mahdollisuuden sille, että syntyy verosuunnittelukirjallisuus, joka on todellista bestsellerkirjallisuutta.

Aiotteko olla niin ovelia, että teette nuo kustantajat luusereiksi muuttamalla tämän kansalaispalautteen perusteella omaa ratkaisuehdotustanne?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ministeri Mönkäre tuossa kysyi, että mikähän se kysymys oli tuossa äsken. (Ed. Pulliainen: Ettekö ymmärrä?) Mutta minä kyllä tähän viimeiseen osaan vastasin pariin kolmeen otteeseen jo, että hallitus on tehnyt tarkoin harkitun uudistuksen linjapäätökset ja nyt niitä valmistellaan eduskuntaa varten yksityiskohtien osalta. Tästä linjasta tietenkin pidetään kiinni.

Mitä verosuunnitteluun tulee, niin sitähän on ollut kautta aikojen; taitaa jo antiikissakin olla ollut verosuunnittelijoita ja niin tulee olemaan tulevaisuudessakin. Tässäkin yritysverouudistuksessa, johon sitten liittyy tämä eläkevakuutuskysymys, on pyritty pitämään mahdollisimman hyvin kiinni siitä, että verosuunnittelun kirjavuus ei nykyisestä paljon pahentuisi. Meillähän on aika hyvä, laaja veropohja tällä hetkellä, ja verosuunnittelu on pysynyt Suomessa hyvin aisoissa. Uskon, että myöskin tämän uudistuksen jälkeen näin tulee käymään.