Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Perhehoitajien palkkioihin ja kulukorvauksiin on tulossa kauan kaivattu korotus. Palkkion alarajaa nostetaan 242 eurosta 300 euroon ja kulukorvauksen alarajaa 305 eurosta 350 euroon. Kun palkkioiden ja kulukorvausten vähimmäismääriä nyt korotetaan, se vaikuttaa myös niihin perhehoitosopimuksiin, joissa palkkio ja kulukorvaus on sovittu maksettavaksi yli vähimmäismäärien. Näin myös erityishoidettavuus pitää edelleen huomioida hoitopalkkioissa.

Näiden palkkioiden korotus tulee todellakin kreivin aikaan. Perhehoidon osuus kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten hoidossa on näet edelleen voimakkaasti laskenut. Juuri valmistuneista lastensuojelutilastoista vuodelta 2005 ilmenee, että kodin ulkopuolelle oli vuonna 2005 sijoitettu 15 066 lasta ja nuorta. Sijoitetuista lapsista ja nuorista vain 36 prosenttia on päässyt perheisiin, kun vuotta aikaisemmin lukema oli 38 prosenttia.

Perhehoitajat eli sijaisvanhemmat hoitavat omassa kodissaan lapsia, nuoria, kehitysvammaisia, vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi. Siis perhehoito on inhimillinen hoitomuoto, joka on myös neljä, viisi kertaa laitoshoitoa edullisempaa.

Lasten ja nuorten sijoittaminen perhehoitoon vaihtelee erittäin voimakkaasti maakunnallisesti. Kanta-Hämeessä perhehoitoon pääsee 53 prosenttia sijoitettavista, kun taas Etelä-Karjalassa ylletään vain 26 prosenttiin. Perhehoidon kannalta parhaita alueita ovat Kanta-Hämeen lisäksi Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa. Näillä alueilla kunnat ovat yhdistäneet lastensuojelun sijoittamispalvelujaan keskitettyihin yksiköihin. Keskitetyt yksiköt voivat valmentaa ja tukea sijaisperheitä yksittäisiä kuntia paljon paremmin. Eri puolilla Suomea onkin käynnistetty useita yhteistyöhankkeita maakunta- ja seutukuntatasoisen yhteistyön lisäämiseksi perhehoidossa.

Arvoisa puhemies! Käsillä oleva lakiesitys on alku perhehoidon aseman parantamiseksi lastensuojelun sijaishuollossa. Paljon olisi tehtävissä myös kuntien päätöksillä. Ne voisivat avata perhehoidolle uuden tulemisen mahdollisuuden. Yhteistyö kuntien välillä, perhehoidosta tiedottaminen, perhehoitajien suunnitelmallinen rekrytointi ja ennakkovalmennus sekä sijoituksen jälkeinen riittävä tuki edistäisivät perhehoitoon sijoittamista Suomessa.

Lastensuojeluun tarvitaan kansallista, keskeiset periaatteet linjaavaa asiakirjaa, joka ohjaa palvelujärjestelmän suunnittelua ja uudelleenorganisointia. Suunnitelma mainitusta asiakirjasta on nostettu esiin lastensuojelun kehittämisohjelmassa. Asiakirjassa pitäisi käsitellä eri hoitomuotojen yksilöllistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja arvioinnin tuloksena tulisi asettaa tavoitteita muun muassa perhehoidon tasa-arvoiselle saatavuudelle Suomessa.