Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Perhehoitajien palkkioihin ja kulukorvauksiin
on tulossa kauan kaivattu korotus. Palkkion alarajaa nostetaan 242
eurosta 300 euroon ja kulukorvauksen alarajaa 305 eurosta 350 euroon. Kun
palkkioiden ja kulukorvausten vähimmäismääriä nyt
korotetaan, se vaikuttaa myös niihin perhehoitosopimuksiin,
joissa palkkio ja kulukorvaus on sovittu maksettavaksi yli vähimmäismäärien.
Näin myös erityishoidettavuus pitää edelleen
huomioida hoitopalkkioissa.
Näiden palkkioiden korotus tulee todellakin kreivin
aikaan. Perhehoidon osuus kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten
ja nuorten hoidossa on näet edelleen voimakkaasti laskenut.
Juuri valmistuneista lastensuojelutilastoista vuodelta 2005 ilmenee,
että kodin ulkopuolelle oli vuonna 2005 sijoitettu 15 066
lasta ja nuorta. Sijoitetuista lapsista ja nuorista vain 36 prosenttia
on päässyt perheisiin, kun vuotta aikaisemmin
lukema oli 38 prosenttia.
Perhehoitajat eli sijaisvanhemmat hoitavat omassa kodissaan
lapsia, nuoria, kehitysvammaisia, vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia. Lasten
ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi.
Siis perhehoito on inhimillinen hoitomuoto, joka on myös
neljä, viisi kertaa laitoshoitoa edullisempaa.
Lasten ja nuorten sijoittaminen perhehoitoon vaihtelee erittäin
voimakkaasti maakunnallisesti. Kanta-Hämeessä perhehoitoon
pääsee 53 prosenttia sijoitettavista, kun taas
Etelä-Karjalassa ylletään vain 26 prosenttiin.
Perhehoidon kannalta parhaita alueita ovat Kanta-Hämeen
lisäksi Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa.
Näillä alueilla kunnat ovat yhdistäneet
lastensuojelun sijoittamispalvelujaan keskitettyihin yksiköihin.
Keskitetyt yksiköt voivat valmentaa ja tukea sijaisperheitä yksittäisiä kuntia
paljon paremmin. Eri puolilla Suomea onkin käynnistetty
useita yhteistyöhankkeita maakunta- ja seutukuntatasoisen
yhteistyön lisäämiseksi perhehoidossa.
Arvoisa puhemies! Käsillä oleva lakiesitys
on alku perhehoidon aseman parantamiseksi lastensuojelun sijaishuollossa.
Paljon olisi tehtävissä myös kuntien
päätöksillä. Ne voisivat avata
perhehoidolle uuden tulemisen mahdollisuuden. Yhteistyö kuntien
välillä, perhehoidosta tiedottaminen, perhehoitajien
suunnitelmallinen rekrytointi ja ennakkovalmennus sekä sijoituksen
jälkeinen riittävä tuki edistäisivät
perhehoitoon sijoittamista Suomessa.
Lastensuojeluun tarvitaan kansallista, keskeiset periaatteet
linjaavaa asiakirjaa, joka ohjaa palvelujärjestelmän
suunnittelua ja uudelleenorganisointia. Suunnitelma mainitusta asiakirjasta on nostettu
esiin lastensuojelun kehittämisohjelmassa.
Asiakirjassa pitäisi käsitellä eri hoitomuotojen
yksilöllistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta
ja arvioinnin tuloksena tulisi asettaa tavoitteita muun muassa perhehoidon
tasa-arvoiselle saatavuudelle Suomessa.
Keskustelu päättyy.