2) Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain
18 ja 103 §:n muuttamisesta
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on antanut nyt selvennykseksi, niin
kuin se itse sanoo, tämän hallituksen esityksen
179, jossa kootaan kolmeen alakohtaan kohdassa Jätevesien
yleinen puhdistamisvelvollisuus, ympäristönsuojelulain
103 §, ne poikkeamisen edellytykset, joilla voidaan
säädetyn talousjätevesiasetuksen toteuttamisesta
poiketa. Tässä todetaan kiinteistön sijainti
viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella, kiinteistön
haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien
korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen
liittyvät erityiset tekijät ja kolmanneksi kiinteistön
haltijan pitkäaikainen työttömyys tai
sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste.
Arvoisa puhemies! Huolimatta siitä, että esityksen
yksityiskohtaisissa perusteluissa on näitä asioita
pyritty avaamaan, ne jäävät edelleenkin aika
tavalla suljetuiksi ja sillä tavalla myöskin suhteellisiksi,
että niitä on varmasti aika hankala lopulta tulkita,
mikä mitäkin on. Tulkintaa vielä vaikeuttaa
se, että sen tekee yleensä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Tässä ikäkysymys kiinnittää huomiota
erityisesti ja se, että ne kiinteistöt voivat
olla poikkeusmahdollisuuden kohteena, joiden haltija ja vakituiset
asukkaat ovat yli 68-vuotiaita, siis joiden haltija ja vakituiset
asukkaat, siis sekä että, molemmat ovat yli 68.
Se on hiukan myös kyseenalaista samoin kuin tämä asian
perustelu hallituksen esityksen sivulla 14. Täällä viitataan
vanhuuseläkeikään ja 68 ikävuoteen
ja todetaan: "- - heidän tulotasonsa on tämän
vuoksi keskimäärin selvästi alhaisempi
kuin työikäisten, eikä tulotasossa myöskään
ole odotettavissa nousua enää heidän
elinaikanaan." Yhtä hyvin tuo ikä voisi olla vaikka
siellä 63:n kohdalla tai sitten 65 ikävuoden kohdalla,
tämä ratkaiseva ikäporras, joka johtaa
sitten tähän toimenpiteiden siirtämiseen.
Tämä kiinteistön haltijan pitkäaikainen
työttömyys, sairaus tai muu näihin rinnastuva
sosiaalinen suorituseste on tietty sosiaalinen kysymys, ihan positiivinen
sinänsä, mutta tämäkin on aika yleisellä tasolla
todettu asia. Tässä mielessä nämä pykälät
on varmasti aika kiireellä, niin kuin täällä on
jo tullut todettua, pantu kasaan.
Mutta sitten taustatyön teki selvitysmies Lauri Tarasti,
ja tämä asia oli vuosi sitten jo eduskunnan ympäristövaliokunnassa
hänen kertomanaan esillä. Suinkaan kaikkia asioita
ei ole nyt tähän otettu mukaan. Selvitysmies puhui
myöskin näiden erilaisten tulorajojen tarkistamisesta,
jotka oikeuttavat tähän täällä aikaisemmin
mainittuun investointitukeen silloin, kun investoidaan näihin
puhdistuslaitteisiin. Moni muukin asia on jäänyt
nyt sitten huomiotta.
Tämä tilanne kyllä on sellainen,
ja se on mielestäni yksinkertaisesti rehellisyyden nimissä todettava,
että kun katsoo näitä yleisperusteluja tässä hallituksen
esityksessä, niin niissä kyllä, jos ne
tarkkaan lukee, näkee, millä tavalla voimassa oleva,
siis tällä hetkellä vielä voimassa
oleva, asetus sellaisenaan ja nykymuoto ympäristönsuojelulain
18 §:stä mahdollistavat ja olisivat mahdollistaneet
myös tulevaisuudessa näiden toimenpiteiden siirtämisen
lähes aivan samalla tavalla kuin nyt tämän
hallituksen esityksen jälkeenkin. Tämä onkin
tehty ikään kuin selventämään
näitä lähtökohtia. No, ehkä tämä selventää niitä useampisanaisesti,
mutta itse ajatukset ovat jo tuolla aikaisemmassa muodossa.
Tästä näkökulmasta kun asiaa
katsoo, tietysti se toteuttamisen puute, ettei itse asetusta ole
kuitenkaan viety toimenpiteisiin, ei ole toteutettu, on se ongelma.
Siinä on sitten rahoituskysymys ollut, ettei ole ollut
kunnilla, ei Suomen ympäristökeskuksella, ei alueellisilla
ympäristökeskuksilla resursseja tässä asiassa.
Ei ole annettu niitä resursseja. Siinä on usean
hallituksen lista tekemättömistä töistä.
Mielestäni ne, jotka ovat asetuksen tehneet, eivät
ole ongelman keskipisteenä. Ne, jotka eivät ole
asetusta toteuttaneet eivätkä ole sitä edesauttaneet,
ovat ongelman aiheuttajia. Näinpäin se asia on
mielestäni.
On edelleen painotettava vesistöjen, myös Suomen
sisävesistöjen, hyvän tilan edistämistä. Vähävetinen
Suomi, paljon järviä mutta niissä vähän
vettä, on fakta. Se johtaa helposti rehevöitymiseen.
Tässä näin ollen ympäristönsuojelulain
18 §:n 2 momentti olisi ollut käyttökelpoinen
jo näiden sosiaalisten näkökohtien huomioimiseksi
ja valtakunnan budjetti sitten se, millä tämä asia
olisi toteutettu.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva
hallituksen esitys 179, joka käsittelee ympäristönsuojelulain
18 ja 103 §:ien muuttamista, on juuri se lakiesitys,
jolla yritetään parantaa sitä epäonnistuneen
jätevesiasetuksen tilannetta niin, että päästäisiin
normaaliin elämään tämän
asian kanssa. Mielestäni tässä lakiesityksessä jäävät
edelleen tärkeimmät perusasiat selvittämättä.
Ensinnäkin, nyt olisi vihdoin ja korkea aika tämän
hallituksen, joka näitä virheitä ei ole
tehnyt, tunnustaa, että on menty metsään
tässä asiassa pahan kerran, ja uskallettaisiin
selvää kansalaisrohkeutta osoittaen puhaltaa peli
poikki ja käynnistää välittömästi
ulkopuolinen, puolueeton tutkimus parin kolmen luotettavan tutkimuslaitoksen
toimesta maaimeytyksen toimivuudesta eri maalajeilla. (Ed. Kähkönen:
Eihän tämä hallitus ole mitään
virheitä tehnyt!)
Juttu on niin, että meillä on hyviä,
korkeatasoisia tutkimuslaitoksia kuten Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus Mtt, joka nimenomaan on erikoistunut tällaisiin
tutkimuksiin. Sitten löytyy tietenkin Vtt. Meillä löytyy
maaopin tutkijoita, erittäin korkeatasoisia, ja yliopistojakin
varmaan, jotka haluaisivat tätä asiaa tutkia.
Miksi tätä asiaa ei saateta kunniallisesti arvokkaaseen
päätökseen säätämällä kunnolla,
rauhallisesti hyvä laki, joka tekisi oikeutta Suomen kansalaisille
ja ennen kaikkea poistaisi turhat kustannukset suomalaisilta ihmisiltä?
Tällainen huitaisemalla tehty lakiesitys ei palvele
ketään, ei oppositiota eikä hallitusta.
Tämä on suomalaisille vahingoksi. Ei ole olemassa tarkkaa,
puolueetonta, luotettavaa tutkimusta, miten tämä jätevesiasia,
imeytys maaseutualueella toimii, kun jätevedet imeytetään
maahan. On toki Suomen ympäristökeskuksen omia
selvityksiä, mutta kukapa se nyt itseään
lähtisi morkkaamaan, kyllä yleensä pyritään
kehumaan. Siinä ainakin poliitikoilla pitäisi
olla kokemusta.
Se, että iän perusteella myönnetään
poikkeus, on ihan absurdi, käsittämätön
peruste, koska ikäihminen tuottaa joka tapauksessa kehostaan tietyn
määrän typpeä ja fosforia ulosteiden
kautta, ja pyykkiä kun pestään, niin
fosforiakin tulee vesistöön väkisin.
Sitä paitsi tämän Itämeren suojelukomission
Helcomin suosituksen ja sopimuksen mukaisesti pyykinpesuaineista
tullaan fosfori poistamaan lähivuosina kokonaan, tai jos ei
ihan kokonaan saada pois, niin pääosin kokonaan,
varmaan sinne jotain jäämiä vielä jää.
Elikkä tätä kauttakin tämä jätevesiongelman
ydinkysymys, fosforin joutuminen luontoon, ylimääräisen
fosforin joutuminen luontoon, poistuu.
Toinen asia on sitten tämä sosiaalinen este. Tässä ympäristöviranomaisille
annetaan oikeus arvioida sosiaalista estettä. Kunnissa
on tällä hetkellä valtava määrä sosiaali-
ja terveysalan ongelmia, joista selviämiseksi tehdään
töitä hartiavoimin minimiin supistetulla työvoimamäärällä. Asiantuntijuutta
toki on, mutta se on venytetty aivan äärimmilleen.
Yhtään lisätehtävää sinne
ei enää tarvita. Sitten, kuka on sen neutraali,
puolueeton, arvioija, ketä asiakasta koskee tämä sosiaalinen
este tai ketä ei koske, minusta se menee sitten jo ihmisarvokeskustelun
puolelle ja sellaista ei missään nimessä pitäisi
sallia.
Sitten tämä niiden laitteiden, mitä on
markkinoitu, epäkelpoisuus, mistä mainitsinkin
jo tuossa välikysymyskeskustelussa. Laitteiden toimimattomuus
on tämän päivän ongelma. Niitä parhaillaan
kehitellään, ja en millään voi
hyväksyä sitä, että ihmiset
pannaan maksamaan voittoa tavoittelevien yritysten tuotekehitys,
ihan alkutiessään oleva tuotekehitys. Kyllä laitteilla
pitää olla tietty vaatimustaso, ennen kuin niitä voidaan myydä,
aivan kuten henkilöautoilla, niillä on tietyt
laatuvaatimukset, jotka on täytettävä,
tai pesukoneilla, niilläkin on tietyt laatuvaatimukset, jotka
on täytettävä. Miksi näille
laitteille ei sitten tällä puolen saada laatuvaatimuksia?
No siksi, koska näitä asetuksia halutaan tehdä pikavauhtia näköjään
ja muuttaa ne laiksi. Kun ensin tehdään epäkelpo
asetus ja sen jälkeen muutetaan se laiksi, niin näinhän
siinä käy.
Joka tapauksessa, arvoisa rouva puhemies, lopuksi: Maaperäimeytys,
mikä on ollut käytössä jo vuosikymmeniä,
on toiminut häiriöttä. Miksi sitä ei
sallittaisi jatkaa, kun se on toiminut eikä siitä ole
ollut kellekään haittaa? Kukaan vastuullinen ihminen
ei päästä jätevesiään
suoraan järveen, ei varmasti päästä.
Ei sellaista ihmistä olekaan. Jos joku sellainen on, niin
se on sitten jo terveydenhuollon asia, sellaisen asian hoitaminen.
Näissä laitteissa, mitä markkinoidaan,
niin ne ihmisen tuottamat pienet jätevesimäärät
ovat ongelma, koska se laitteisto ei toimi näin pienillä vesimäärillä,
siksi se maaimeytys on aivan ylivertainen. Tämä laitteisto,
jota on markkinoitu eri tuotenimillä, on erittäin
monimutkaista tekniikaltaan, vaatii insinöörin
koulutuksen. Mielellään pitäisi olla
huippukemisti, ja äsken hyvä, että osaisi
vielä tämän mikroelektroniikan, että osaisi
ne mikropiirit laittaa oikeaan järjestykseen. Suomen eduskunnassakaan
ei taida monella kansanedustajalla sellaista taitoa olla, saatikka sitten
tavallisella suomalaisella. Jos otetaan vaikka maaseudun ihmisistä otanta,
niin siellä ei varmaan monella näitä äsken
mainittuja taitoja ole. Sitten talvi asettaa tietyt vaatimukset
nimenomaan näille pienlaitteille. Maaimeytykseen se ei
vaikuta, mutta näiden laitteiden toimintaan kyllä.
Arvoisa rouva puhemies, ihan lopuksi: Miksi sitten, kun puhutaan
alle 68-vuotiaista ihmisistä, jotka asuvat haja-asutusalueella,
heidän pitäisi lain perusteella laittaa maahan,
upottaa laitteita, jotka eivät toimi? Eikö heitä sitten
suojaa kuluttajansuojalaki tai yleensä nämä lait,
joilla estetään asiaton markkinointi ja heidän
taloudellinen hyväksikäyttönsä?
Minun mielestäni se on aivan sama, onko se epäkelvon
laitteen ostaja 25-vuotias tai onko hän 69-vuotias. Molemmissa
tapahtuu minun mielestäni törkeä ihmisen
oikeuden loukkaus ja se pitäisi saattaa tutkintaan ja sen
jälkeen mahdollisesti raastupaan, koska kun laki laaditaan,
niin kyllä sen pitää olla tietyn tasoinen,
jotta lain kunnioitus Suomen eduskunnan säätämiin
lakeihin säilyy. Jos tällaisia huitaisuja tehdään,
niin se vain laskee lakien kunnioittamisen tasoa tässä maassa.
Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi totean, että en tule
kannattamaan tämän lakiesityksen hyväksymistä eli äänestän
vastaan, koska kyllä jos joku raja tässäkin
hurjuudessa pitää olla, minulla se on tässä.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä nyt annettu hallituksen
esitys, jolla äsken keskustellun asetuksen vikoja pyritään
tilkitsemään ja korjaamaan, sisältää vain
vyyhdin uusia ongelmia. Kaiken kaikkiaan, jos tällä koetetaan parantaa
asetuksessa olevia kohtuuttomia ehtoja, se mahdollisuus on jo nykyisessä laissa
eli ennestään.
Ympäristönsuojelulain 18 §:n
2 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
voi hakemuksesta myöntää hajajätevesiasetuksessa
säädetystä velvoitteesta kiinteistökohtaisen
poikkeuksen enintään viiden vuoden määräajaksi
kerrallaan, eli poikkeus on mahdollinen jo nykyisen lain turvin.
Miksi säädetään uusi asetus
ja nämä jo ennakkoon närää herättäneet
ikärajat?
Arvoisa puhemies! Esityksessä siirtymäaikaa tulisi
taas lisää. Pitkät siirtymäajat
ovat ongelmallisia ihan jo siitä syystä, että tekniikka
kehittyy huimaa vauhtia. Jos joku on laittanut jätevesiasiansa
kuntoon heti vuonna 2003, kun asetus tuli ulos, hänen ostamiensa
laitteiden pitäisi olla normit täyttäviä vielä jopa
kymmenen vuotta myöhemmin, kun viimeiset kotitaloudet ostavat sen
hetken uusimpia laitteita. Siirtymäaikojen jatkaminen ei
poista lain ongelmia vaan ainoastaan pitkittää asian
hoitamista.
Ikärajan määrääminen,
jolla osa kansalaisista vapautettaisiin jätevesien käsittelystä,
on ongelmallista, niin kuin edellisessä puheenvuorossa todettiin.
Tämä keinotekoinen ikäraja ei ole johdonmukainen
niiden tavoitteiden valossa, miksi tällaiseen hankkeeseen
on ylipäänsä aikanaan lähdetty.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Talousvesijärjestelmien
parantamiseen voidaan saada avustuksia. No, tulorajoja tulisi alentaa
ja tukiprosenttia täytyisi nostaa, jotta todella nämä pienituloisimmat
(Puhemies: 2 minuuttia!) pystyisivät näitä hankintoja
tekemään, mutta näistäkään
ei ole apua, jos budjetissa ei ole rahoitusta.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Nyt meillä on täällä käsiteltävänä hallituksen
esitys, joka tarkoittaa ympäristönsuojelulain
18 ja 103 §:n muuttamista. Hallituksen esityksen
pääasiallisena sisältönä mainitaan
tässä esityksessä, että tässä ehdotetaan
muutettavaksi ympäristönsuojelulakia siten, että kiinteistön
ominaisuuksiin ja kiinteistön haltijaan liittyvät
erityispiirteet voitaisiin nykyistä joustavammin ottaa
huomioon talousjätevesien käsittelyä koskevia
säännöksiä sovellettaessa. Esityksessä ehdotetaan, että ympäristönsuojelulain
nojalla annettujen talousjätevesien käsittelyvaatimusten
noudattamisesta voitaisiin vapauttaa muun muassa kiinteistön
haltijat, jotka ovat iäkkäitä tai vaikeassa
elämäntilanteessa. Yleisiä käsittelyvaatimuksia
ei sovellettaisi jo olemassa olevaan käyttökuntoiseen
jätevesijärjestelmään, jos kiinteistön
haltija ja sillä vakituisesti asuvat ovat täyttäneet
68 vuotta ehdotetun lain voimaan tullessa.
Arvoisa puhemies! Jos on ollut tähän saakka hämmentävää tämä jätevesiasetuskeskustelu
ja varsinkin sen soveltaminen käytännössä,
niin kyllä tämän jälkeen, kun
on nähnyt tämän hallituksen esityksen,
joka on todellakin, kuten ed. Hoskonen tältä paikalta äsken
lausui, hätiköiden ja suorastaan huitaisemalla
laadittu, hämmennys varmasti lisääntyy.
Nimittäin ensinnäkin tällä ympäristönsuojelulain
muutoksella ei todellakaan puututa jätevesiasetukseen,
joka on se suurin ongelma. Kun me kaikki muistamme, mitä ympäristöministeri
Lehtomäki on todennut, hän on useaan otteeseen
viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana vakuuttanut, että tätä jätevesiasetusta
ei avata. Nyt on tuotu sitten eduskunnan käsiteltäväksi
tällainen lakiesitys, joka on todella kosmeettinen muutos,
ja sitä paitsi en oikein voi uskoa, että eduskunnan
perustuslakivaliokunta, jolle tämä lakiehdotus
myöskin menee käsittelyyn, voisi tätä hyväksyä.
Nimittäin tässä on niin suuria kansalaisia
eriarvoistavia seikkoja.
Ensinnäkin tämä ikäraja,
joka on 68 vuotta: Jos ajatellaan, että on kaksi kiinteistöä rinnakkain
naapuritonteilla lähellä vesistöä ja
toisessa kiinteistössä asukkaat ovat tämän
lain tarkoittamalla tavalla täyttäneet 68 vuotta
ja naapurikiinteistössä puolestaan on yksi asukas,
joka on 67-vuotias, niin tässä kiinteistössä,
jossa asukkaat ovat 68-vuotiaita, heidät vapautetaan näistä velvoitteista
mutta naapurikiinteistössä, missä yksi asukas
on 67-vuotias, he joutuvat investoimaan varmuudella vähintään
10 000 euron laitteistot, jos kysymyksessä on
lähellä vesistöä sijaitseva kiinteistö.
Näin ollen, kun tilanne on tämä,
niin pelkästään jo tästä syystä ei
voi millään ajatella, että eduskunta
voisi tällaista lakia edes säätää.
Kun muistamme, että asetus on se ongelma ja tämän hallituksen
ympäristöministeri on vakuuttanut, että asetusta
ei avata, niin tällä lakiuudistuksella on vain
kosmeettinen luonne.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Totean vaan sen, että kun tämänhetkinen tilanne
on valmiiksi jo näin sekava ja tähän
ympäristönsuojelulakiin tuodaan nyt täysin
ulkopuolelta tuleva sosiaalipoliittinen elementti, en jotenkin jaksa
uskoa, että tämä enää parantaisi
tai helpottaisi tätä tilannetta, päinvastoin.
Varsinkin se, että kentältä tihkuneissa
viesteissä iso osa yli 68-vuotiaista uskoo nyt siihen,
että kun siinä huushollissa kiinteistönomistaja
on 68-vuotias, heillä ei enää tarvitse
tehdä mitään, ja sitten on paljon pariskuntia,
joissa puoliso on nuorempi, herättää kyllä runsaasti
kysymyksiä yhdenvertaisuudesta ja siitä, millä tavalla
kansalaisia sitten tarkastellaan. Ja kuka sen tarkastelun taas tekee, kun
tätä porukkaa on vähenevässä määrin?
Kuka tekee näitten ihmisten puolesta hakemuksia näihin
huojennuksiin, koska ne asiakirjat, mitä tässä on
olemassa, eivät ole mitään kaikkein yksinkertaisimpia?
Ja ennen kaikkea, mistä otetaan jälleen kerran
se henkilöstöresurssi ja se raha siihen henkilöstöresurssiin,
joka selvittää ja tutkii ja toimii tämän
asian ympärillä? Ainakaan omassa kunnassani ei
kauhean paljon siellä teknisellä puolella — ympäristöpuolella
vielä vähemmän — ole porukkaa,
joka pystyisi sitten osallistumaan tähän, mutta
ilmeisesti tähän on joku viisasten kivi löydetty.
Mutta ei tämä kyllä ainakaan allekirjoittaneen
uskoa lisää siihen, että asetuksen tavoitteet
ja vesistönsuojelun tavoitteet tässä maassa
toteutuvat.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä hallituksen
esitystä ja toivon sille menestystä täällä eduskunnassa. Mutta
samalla on kyllä todettava, että tämä on tietyllä tavalla
mielenkiintoinen esitys sikäli, että mielestäni
esimerkiksi tämä ikäperusteinen poikkeamismahdollisuus
tai poikkeamissäännös rapauttaa tämän
koko jätevesiasetuksen moraalista perustaa ja murentaa
sitä. Parempi olisi ollut kyllä lähteä siitä,
että tätä jäteveden puhdistusvaatimusta
olisi lievennetty sellaiseksi, että kaikki olisivat voineet
sitä noudattaa.
Nimenomaan tämä ikäraja on hyvin
mielenkiintoinen. Se on poliittisesti mielenkiintoista, miten se
raja sitten loppujen lopuksi täällä poliittisissa
keskusteluissa määräytyy. Tämä esityksen
mukainen rajahan on kovin jyrkkä ja aiheuttaa varmaan melkoista
murinaa.
Sitten tämä tulee tietysti perustuslakivaliokunnan
tarkasteluun, jossa sitten katsotaan, täyttääkö tämä Suomen
perustuslain 6 §:n mukaisen yhdenvertaisuusvaatimuksen.
Eli tällaiselle iän perusteella poikkeamiselle
täytyy olla tietysti lain mukaan hyväksyttävä peruste,
näinhän säädetään
perustuslain 6 §:ssä, ja perustuslakivaliokuntahan
joutuu sitä sitten pohtimaan.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Varmuuden vuoksi tulin tänne pönttöön
vielä vastailemaan muutaman havainnon.
Ensinnäkin vastaan ed. Hoskosen puheenvuoron johdosta,
jossa hän vaati taas perustutkimuksen tasolla, jos ymmärsin
oikein, kaiken tähän asiakokonaisuuteen liittyvän
selvittämistä ja tutkimista ja mainitsi siinä koko
joukon tutkimuslaitoksiakin, jotka hänen arvoasteikossaan
priorisoituvat huippuyksiköiksi.
Arvoisa puhemies! Tämän johdosta haluan kiinnittää erikoisesti
ed. Hoskosen mutta myöskin koko maailmankaikkeuden huomiota
muutamaan näkökohtaan. Nimittäin nyt
sattuu olemaan sillä tavalla, että tämän
tänä päivänä läpikäydyn
välikysymyksen käsittelyn yhteydessä välikysymyksen
ensimmäinen allekirjoittaja kertoi erikoisesti ed. Hoskoselle,
joka on tässä suhteessa hänen aatetoverinsa
hyvin selvästi, sen, että mallia pitää kaivaa
Ruotsista ja siellä asiat on mallikkaalla tavalla hoidettu.
Arvoisa puhemies! Nyt jos tähän asiaan perehtyy
pikkuisen, niin käy selville, että Ruotsissa ensinnäkin
asia on hoidettu valtioneuvoston asetuksella eikä lailla.
Toisekseen käy selville, että siellä on
niin paljon tietoa ollut käytettävissä,
että Naturvårdsverket on voinut laatia hyvin yksityiskohtaiset
ohjeet juuri näitten täsmälleen samojen asioitten
hoitamiseksi. Eikä siellä ole tämänlaatuista
keskustelua minun tietääkseni käyty,
eikä niihin ruotsin kielen taitoinen ed. Kallis myöskään
kiinnittänyt huomiota eikä siteerannut niitä tai
mitään eikä Suomen lehdistön
mukaan myöskään — en tosin ole
Ruotsin lehdistöä seurannut, on vähän
muutakin tekemistä tässä.
Siis toisin sanoen, jos siis ei ole olemassa ed. Hoskosen mukaan
Suomessa tehtyä tutkimusta, niin olosuhteemme ovat niin
samanlaiset, että eiköhän käytetä sitten
sitä ruotsalaista tietoutta ja ulkomaalaista tietoutta,
niin että tämä homma hoituu.
Sitten kun tässä on tämä 68 vuotta — en
ota tähän 68 vuoteen sinänsä mitään
kantaa — niin se on mielenkiintoista tämän
poliittisen agendan puitteissa sillä tavalla, että kun
käydään keskustelua, jossa ilmoitetaan,
että vastikään eläköityneet
jnp. ovat tulotasoltaan ja ansaintamahdollisuuksiltaan siinä suhteessa,
että ne ansaintamahdollisuudet voisivat parantua iän
karttuessa, niin heidät pitää saattaa
erityisen sosiaalisen huolenpidon kohteeksi. Ja kun hallitus tekee
niin, että se ottaa sen huomioon, niin ei kelepoo alakuunkaan.
No sillä lailla!
Sitten tämä lisäajan lisäajan
lisäaika, joka on juuri näistä sosiaalipoliittisista
syistä, olen ymmärtänyt, otettu tähän
mukaan. Siitä on helppo esittää kahdenlaiset
kysymykset. Mitä enemmän se pitkittyy, sen enemmän
se mutkistuu ja ihmisen mielikuvitus tekee kaiken maailman temput ja
tämä prosessi ei kun jatkuu vaan. Elikkä tästä saattaa
olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta poliittisen
prosessin kannalta siinä ilmeisestikin tarkoitus pyhittää keinot.
Sitten ed. Hemmilä täällä totesi,
että ei tästä mittään
tule — se voisi niin kuin résumé olla
suurin piirtein näin — ja toisaalta, että laki
ei mene läpi ja asetusta ei avata. No sehän, arvoisa
puhemies, tarkoittaa sitä, että asetus pysyy voimassa. Elikkä sillä tavalla
koko keskustelu on turha, mutta mielenkiintoinen.
Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Hyväksi lopuksi tämän
lähetekeskustelun osalta tässä asiassa
kysyn vain sitä, kun on huitaisemalla tehty asetus, jonka
perusteella yritetään nyt laatia lakia, miksi sitten
ministeri Jan-Erik Enestam kysyi tästä asiasta
saadakseen perustietoja, millä perusteella silloin aikanaan
tätä jätevesiasetusta tehtiin. Vieläkään
ei tietojeni mukaan Enestam ole saanut asiaan vastausta, elikkä tämä tehtiin,
ja ympäristöministeriö jatkoi asiassa
vankkaa tiedottamislinjaansa eli ei mitään.
Olen kysynyt ympäristöministeriöltä omia Natura-papereitani
jo kolmetoista vuotta, vieläkään en ole
saanut. Ed. Pulliainen, ei kyllä minusta pysty hätäilijää tämänkään
asian tiimoilta tekemään. Olen kärsivällisesti
odottanut kolmetoista vuotta, ja se mielestäni on jo se
lain vaatima kohtuullinen aika.
Ei tästä tämän enempää.
Totean vain, että tällainen lainvalmistelumenettely,
mitä tässä on tehty — ensin
asetus, sitten laki — ei täytä Suomen
perustuslain mukaista lainvalmistelumenettelytapaa, millä se
yleensä tässä maassa tehdään, ja
siksi sitä vastustan.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minulla ei todella ole mitään
kanttia moittia ed. Hoskosta millään tavalla hätäilystä enkä mistään
muustakaan. Minä vaan totean sen, että siis olennaista
tässä on se, että prosessi on nyt edennyt
tähän vaiheeseen ja siinä sitten Suomen
eduskunta päättää, mitä sitten
tälle tapahtuu. Jos päätyy siihen tulokseen,
mitä edustajat Hoskonen ja Hemmilä ovat edustaneet, niin
ei tapahdu yhtään mitään muuta
kuin se, että asetuksen pohjalta homma jatkuu edelleen
ja sillä siisti.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Muutama huomio.
Ed. Hoskonen sanoi, että ensin asetus, sitten laki.
Tämähän on tällainen lisälaki,
joka tulee. Itse lakihan on ympäristönsuojelulaki,
ja asetus, josta olemme keskustelleet, tämä 542/2003,
pohjautuu ympäristönsuojelulain 103 §:ään.
Se on se, mihin se kiinnittyy.
Sitten tämä 18 §:n 2 momentti
kyllä on jo niin vahva, jos sitä olisi haluttu
tai haluttaisiin soveltaa, että se antaa joka kerta mahdollisuuden
viisi vuotta siirtää näitä toimenpiteitä.
Mutta tässä olen täysin ed. Erkki Pulliaisen
kanssa samaa mieltä, että tämä puhdistusjärjestelmän
toteuttaminen ei helpotu ollenkaan sillä, että sitä siirretään
aina enemmän tulevaisuuteen, vaan se todella mutkistuu
ja ongelmat, myös ympäristöongelmat,
lisääntyvät.
Haluan tämän sitten vielä todeta
tähän perään, että olemassa
oleva lainsäädäntö mahdollistaa myös
tämän sosiaalisen ulottuvuuden käytön, jota
nyt tämä hallituksen esitys koettaa ikään kuin
tähdentää, mutta se on ollut jo lainsäädännössä sisällä tähänkin
saakka.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Kun täällä on
viitattu moneen kertaan monessa eri puheenvuorossa näihin
Ympäristökeskuksen mahdollisuuksiin arvioida jätevesikuormitusta, niin
minä en kyllä luota enkä kyllä edes
uskokaan siihen, että meillä olisi mitään
objektiivisia keinoja arvioida näitä jätevesikuormia,
mitkä tulevat toisaalta viemäriverkon piirissä olevista kiinteistöistä ja
toisaalta sen ulkopuolella olevista kiinteistöistä.
Kaivoin tuossa esille äsken Suomen ympäristökeskuksen
toimesta laaditun toimintamalliesimerkin jätevesikuormituksen
ja puhdistustulosten arvioimiseksi, ja nyt tämä on
suoraa sitaattia sieltä Ympäristökeskuksen
puhdistustulosten arvioinnista: "Määritetään
jätevesien käsittelyjärjestelmästä ympäristöön
johdettavan jäteveden näytteenottokohta, selvitetään
vedenkulutus asukasta kohti vuorokaudessa, sovitaan laboratorion
kanssa jätevesinäytteiden laatututkimuksista ja
näyteastioista. Ensimmäisenä näytepäivänä otetaan
kokoomanäyte ja analysoidaan se laboratoriossa. Toisena
näytepäivänä vähintään
kahden viikon päästä otetaan jälleen
kokoomanäyte ja analysoidaan laboratoriossa. Kuormitukset
ja kuormituksen vähenemä lasketaan molemmille näytepäiville
ensin erikseen ja lasketaan kuormituksen keskimääräinen
vähenemä." Tämä oli suoraan
Ympäristökeskuksen toimintamalliesimerkistä.
Jätevesien käsittelyjärjestelmän
toimivuutta heikentävät erittäin monet
asiat. Jäteveden määrä on liian
suuri, eli puhdistamo on liian pieni. Jäteveden määrä voi
vaihdella paljon. Hyvä puhdistamo kestää kuormitusvaihteluja
mutta ei kuitenkaan liian suuria vaihteluita. Saostuskaivot saattavat
olla täynnä lietettä, ja sitä karkaa
myös puhdistamoon. Puhdistamo on joko asennuksen jäljiltä tai
routanousun seurauksena vinossa. Puhdistamoon voi päästä pintavesiä.
Viemäriin pääsee biologisia prosesseja
tuhoavaa tai niiden toimintaa heikentävää kemikaalia.
Joissakin tapauksissa tuuletus ei pelaa tai tuuletus ei ollenkaan
riitä. Esimerkkejä on lukuisia, ja nämä ovat myöskin
ympäristökeskuksen toimittamista asiakirjoista.
Arvoisa puhemies! Tänä iltana on todella paljon
puhuttu jätevesistä ja erityisesti jätevesiasetuksesta.
Mutta nyt tuon välikysymyskeskustelun jälkeen
tänne saliin jäi vain kourallinen edustajia puhumaan
tästä lakiuudistuksesta, mitä tuossa
välikysymyskeskustelussa niin monet monet kansanedustajat
kaipasivat. Kuitenkaan en näe täällä salissa
nyt lisäkseni kuin yhden kokoomuslaisen, ed. Heinosen,
lisäksi näen ed. Pulliaisen ja ed. Tiusasen. Muita
ei täällä salissa tällä hetkellä ole
puhumassa tästä niin kovin tärkeästä lakiuudistuksesta.
(Ed. Heinonen: Ei yhtään keskustalaista!) — Niin,
ei yhtään keskustalaista eikä yhtään
kristillistä, ei yhtään Rkp:n edustajaa
eikä myöskään yhtään
SDP:n edustajaa täällä ole.
Mitä tulee sitten tähän lakiuudistukseen,
kuten aiemmin puheenvuorossani totesin, niin kyse on pelkästä kosmetiikasta.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että nyt tämä lakiesitys
on tuotu ja pääsemme myös eduskunnassa
käsittelemään tätä asiaa. Tämän
asian ympärillähän muun muassa ed. Hemmilä on
tehnyt lakiesityksen, ja olemme myös tehneet kokoomuksen
ryhmän edustajien toimesta esityksen, jossa haluaisimme
vielä tehdä merkittävämpiä korjausliikkeitä tässäkin
vaiheessa, vaikka toki aika paljon on haja-asutusalueilla jo tehty.
Mutta niin kuin tästäkin esityksestä ilmi
käy, hajajätevesiasetuksessa säädetyn
siirtymäajan on arvioitu koskevan jopa 250 000:ta
suomalaista kiinteistöä ja kiinteistönomistajaa,
joista toistaiseksi vain noin 10—15 prosenttia on saattanut
jätevesijärjestelmänsä asetuksen
edellyttämälle tasolle. Jäin tässä miettimään
tuota lausetta, jossa sanotaan, että 10—15 prosenttia
on saattanut jätevesijärjestelmänsä asetuksen
edellyttämälle tasolle. Onko tästä luvusta
nyt poistettu ne kaikki surulliset maaseudun asukkaat, jotka ovat
asentaneet niitä toimimattomia laitteita, sillä ...
(Ed. Hemmilä: Kyllä ne ovat siinä luvussa
mukana!) — Ne todennäköisesti ovat tässä luvussa
mukana, ja tuo todellinen määrä, joka
on tehnyt riittävät toimenpiteet tämän
jätevesiasetuksen näkökulmasta, on huomattavasti
pienempi.
Tämä on itse asiassa se suurin ongelma, johon ei
ympäristöministeri Lehtomäki ole halunnut
rehellisesti puuttua ja tarttua. On lukuisia ihmisiä, jotka
ovat ja lakia ja asetusta noudattaen ostaneet hyvää uskoen,
että he tekevät nyt sen, mitä lainsäätäjä ja
ministeriö on määrännyt. He
ovat menneet ja ostaneet järjestelmän, ja lopputulos
on, niin kuin hyvin tiedämme, jotain aivan muuta.
TM Rakennusmaailma-lehti testasi näitä pienpuhdistamoja
kahdeksan kappaletta. Niistä ainoastaan yksi täytti
tämän jätevesiasetuksen vaatimukset ja
sekin vain silloin tällöin eli satunnaisesti.
Siitä huolimatta näistä kahdeksasta laitteesta
kolmen kyljessä on Syken eli Suomen ympäristökeskuksen
merkki. Tämä on huolestuttavaa, että näin
voi tapahtua tällaisessa valtiossa kuin Suomi on eli meillä myydään
laitteita Suomen ympäristökeskuksen merkillä varustettuna
ja ne laitteet eivät täytä tämän
asetuksen määräyksiä. Tämä on
itse asiassa minun mielestäni se suurin ongelma, mihin
ei haluta puuttua. Vaikka tässä korjausliikkeessä,
jota nyt ollaan tekemässä, tuodaan tiettyjä ihan
perusteltuja, ainakin osittain perusteltuja, korjausehdotuksia ja
muutosehdotuksia, niin siitä huolimatta jätetään
puuttumatta tähän aivan oleelliseen ongelmaan,
että nämä laitteet, joita ihmisille myydään,
eivät täytäkään tämän
asetuksen vaatimuksia.
Nyt olisikin ollut varsin perusteltua joko tehdä niin
kuin tänään ministeri totesi, että vuonna 2013
pienpuhdistamoiden eurooppalainen CE-standarditestaus tulee pakolliseksi
koko unionin alueella, joko ryhtyä siihen, että ministeri
olisi todennut, että me lähdemme tähän
nyt etupainotteisesti ja tartumme tähän laitteiden
toimimattomuuteen saman tien ja ryhdymme tekemään
tämän CE-testauksen niin, että se tehdään
puolueettomasti, ja myös niin, että se kerrotaan
julkisuuteen. Tänä päivänä käy
niin, että näitä laitteita testataan
ja jos testaustulos ei ole miellyttävä, sitä ei
kerrota julkisuuteen, ja tämä on myös
yksi varsin suuri epäkohta.
Arvoisa puhemies! Kun tätä asiaa olemme kyselytunneilla
lukuisia kertoja esille nostaneet, välikysymyskeskustelussa
esille nostaneet, niin arvoisa ministeri vastasi muun muassa minun
esittämääni kysymykseen, että hän
ei ole kuullutkaan, että uusissa taloissa olisi jotain
ongelmaa, ja nimenomaan nämä uudet talot ovat
nyt tämän koko asetuksen ongelmakohta. Nämä esitykset, joita
hän nyt tekee tähän, eli tuon siirtymäajan jatko
kahdella vuodella ja ikämuutokset, joita tulee, eivät
koske uusia talonrakentajia, mutta tämä asetus
koskee heitä. Eli kun tänään
joku maaseudun asukas laittaa rakennusluvan vireille, hänellä pitää samaan
aikaan olla selvitys siitä, miten hän täyttää tämän
haja-asutusalueen jätevesiasetuksen vaatimukset. Hän
esittää sinne sitten, että hän
laittaa tällaisen pienpuhdistamon, ja se pienpuhdistamo
ei täytäkään tämän
asetuksen vaatimuksia, ja loppupelissä, kun jossain vaiheessa näitä ruvetaan
valvomaan, saavutetaanko näitä tuloksia, niin
lopputulos onkin se, että tälle uuden talon rakentajalle
todetaan, että teidän laitteenne eivät
täytä asetuksen vaatimuksia, laittakaa uudet laitteet.
10 000—15 000 euroa on mennyt silloin
viemäristä alas, niin kuin täällä totesin,
vaikka ministeri piti kommenttiani asiattomana ja totesi, että on
liioiteltua väittää, että rahat
olisivat menneet viemäristä alas. Näin
silloin on käynyt, jos nuo nyt asetetut laitteet eivät
täytä tuon asetuksen vaatimuksia. Sellaiseen taloon, vaikka
he nyt luulevat, että ovat laittaneet kaiken kuntoon, pitää tehdä remontti
uudestaan ja laittaa sinne sellaiset laitteet, jotka täyttävät
tuon asetuksen vaatimukset, ja se maksaa toiset 10 000—15 000
euroa.
Eli aivan ehdottomasti tässä pitää nyt
eduskuntakäsittelyssä vielä kertaalleen
pohtia sitä, millä tavalla näiden laitteiden
testaus saataisiin nyt sellaiselle tasolle, että ihmiset
voisivat luottaa siihen, mitä heille myydään.
Tämä ei ratkea pelkästään
tiedotuksella, vaan tämä vaatii kansallista laitteiden
testaamista. Sen lisäksi tarvitaan niitä toimenpiteitä,
joita on esitetty, mutta ennen muuta tiedotusta, tiedotusta ja tiedotusta
ja yhtenäistä tiedotusta niin, että ihmisille
tulisi oikeanlainen kuva siitä, mitä heidän
pitää tehdä, mitä heidän
kannattaa tehdä ja niin, että nuo käyttövedet
ja uimavedet pysyisivät sellaisessa kunnossa.
Siitä, vaikka nyt hyvin kriittisen puheenvuoron käytänkin
tästä asetuksesta, olen täysin samaa
mieltä, että tämän asetuksen
lähtökohtainen tavoite on hyvä ja kannatettava
ja oikea eli lähivesistöjen eli kotijärvien,
mökkijärvien, lähijärvien puhtaana
pitäminen ja ravinnekuormituksen pienentäminen.
Se on hyvä tavoite. Siitä varmasti tässä salissa
kaikki nekin, jotka eivät tällä hetkellä meidän
neljän lisäksi ole paikalla, ovat samaa mieltä.
Mutta siitä ei voi olla samaa mieltä, että meillä eivät
laitteet toimi. Olemme varmasti myös siitä yhtä mieltä,
että on oikein, että juomavedet pysyvät
puhtaina, ja se on hyvin oleellinen osa tätä keskustelua,
joka on kilpistynyt aika paljon ehkä turhaankin keskusteluun
Itämeren tilasta tai jostain muusta. Toki tällä on
vaikutuksia pitkässä juoksussa jokien kautta myös Itämereen,
mutta aivan oleellista on sen kodin juomavesi ja sen mökin
juomavesi ja sen mökkirannan uintivesi ja sen kotirannan
uintivesi. Niihin tällä asetuksella on varmasti
ollut alkuperäinenkin tarkoitus puuttua ja hoitaa ne kuntoon.
Mutta nyt tämä asetus on sellaisella tasolla, että näitä tuloksia
ei saada, ja kyllä tietysti voi hivenen miettiä sitä,
mihin esimerkiksi tuo korjausliike, jossa nyt on päätetty
68 vuoden ikä, perustuu. Sellainen talo voi tehdä ihan
yhtä paljon vesijätettä kuin joku toinen
talo, jonka omistaa 25-vuotias tai 20-vuotias tai 40-vuotias. Kyllähän
aivan oleellista on se, mihin kiinteistöä käytetään, kuka
sitä käyttää eikä se,
kuka sen omistaa nimellisesti tai kuka sitä nimellisesti
käyttää. Tässä on hyvin
paljon korjattavaa, ja on valitettavaa, että ympäristöministeri
Paula Lehtomäki ei ole ottanut kuuleviin korviin sitä ihmisten
viestiä, mitä tästä meille kaikille
on tullut enemmän kuin mistään esityksestä,
mistään asiasta, näiden neljän
vuoden aikana.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Ed. Heinonen sanoi, että Suomen ympäristökeskuksen
leima on ollut näissä tehottomissa puhdistuslaitteissa.
Hän ei sanonut sitä, että Suomen ympäristökeskus
on pyytänyt poistamaan sen leiman, mihin nämä valmistajat
eivät ole suostuneet.
Sitten tämä Itämeri-asia. Sitä on
täällä hehkutettu, kuinka muut mutteivät
suomalaiset sotke Itämerta. Tämä on tyypillinen
suomalainen tapa. Suomessa ovat maailman parhaat mieshiihtäjät jne. — oli,
kunnes huomattiin, mistä syystä. Mutta Suomen
osuus Itämeren fosfori- ja typpipäästöistä on
merkittävästi kulta- eli mitaliluokkaa, kun laskemme
nämä päästöt per capita.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti, ultralyhyesti. Minulla on
pikkuisen ongelmia sen kanssa, että minä ottaisin äärimmäisen
vakavasti ed. Heinosen puheenvuorot, vaikka ne on varmasti sellaisiksi
tarkoitettu, sen takia, että te ette esitä puheenvuorojenne alussa
koskaan, mihinkä te pyritte. Te puhutte tekniikasta, tekniikasta
ja tekniikasta ja laitteista, jotka eivät toimi, mutta
sitä, mihinkä te niillä laitteilla pyritte,
te ette kerro.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Mihin me pyrimme? Me pyrimme siihen, minkä puheessani
toin esille, että mökkirannan vedet pysyisivät
puhtaina. Me pyrimme siihen, että mökkitontin
juomavesi, pohjavesi, pysyisi puhtaana. Me pyrimme siihen, että kodin
juomavesi omasta kaivosta pysyisi puhtaana. Me pyrimme siihen, että sen
kodin lähellä olevan uimarannan vesi pysyisi puhtaana.
Mutta, arvoisa ed. Pulliainen, ei se tee niistä vesistä puhtaita,
jos sinne maahan laitetaan toimimattomia laitteita. Niiden laitteiden,
jotka maahan laitetaan, niiden ratkaisuiden, joita maahan laitetaan,
pitää olla sellaisia, että ne täyttävät tämän
asetuksen vaatimukset, eivätkä pelkästään
asetuksen, vaan puhdistavat sen veden ja takaavat sen, että ne
ympäristöt pysyvät puhtaina.
Nyt tällä hetkellä, arvoisa ed. Pulliainen,
vaikka olisi kaunista ajatella, että kaikki on mennyt hyvin,
sinne on laitettu toimimattomia laitteita, ja siihen pitää ministerin
nyt puuttua.
Keskustelu päättyi.