Täysistunnon pöytäkirja 99/2003 vp

PTK 99/2003 vp

99. TIISTAINA 25. MARRASKUUTA 2003 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

16) Hallituksen esitys laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta

 

Valto  Koski  /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys pitää sisällään työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamisen, niin kuin esityksessä ehdotetaan, joten siihen osuuteen en halua enempää kajota. Se on teille asiapapereiden yhteydessä jaettu. Sen sijaan haluan lyhyesti perustella valiokunnan kannanottoja tässä asiassa.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, ja valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin:

Hallituksen esitys perustuu työmarkkinakeskusjärjestöjen vuosille 2003—2004 tekemään tulopoliittiseen sopimukseen, ja eduskunta on aiemmin kuluvana syksynä hyväksynyt mainittuun sopimukseen perustuneen hallituksen esityksen 22/2002 vp työsopimuslain muuttamisesta siten, että työntekijällä on mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen, joka toteutetaan lyhentämällä vuorokautista tai viikoittaista työaikaa lapsen hoitamiseksi lapsen ensimmäisen ja toisen kouluvuoden aikana.

Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelman mukaan hallitus luo edellytyksiä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työaikajärjestelyihin, joissa perheiden tarpeet ja lasten etu otetaan entistä paremmin huomioon. Alle kymmenvuotiaiden lasten vanhemmille toteutetaan asteittain lyhennetyn työajan mahdollisuuksia. Osittaista hoitovapaata ja osittaista hoitorahaa kehitetään niin, että se voi nykyistä paremmin tarjota työssäkäyville vanhemmille todellisen vaihtoehdon.

Valiokunta pitää myönteisenä, että mainituissa tavoitteissa edistytään, koska työn ja vanhemmuuden nykyistä paremmalla yhteensovittamisella voidaan arvioida olevan suotuisa vaikutus paitsi työllisyysasteen kohottamiseen ja väestöpoliittiseen kehitykseen erityisesti lapsen edun toteutumiseen arjessa.

Vanhempien oikeus osittaiseen hoitovapaaseen sekä osittaista hoitorahaa koskeva järjestelmä ovat sidoksissa työsopimuslakiin. Vastaavaa järjestelmää ei ole voimassa yrittäjävanhemmilla. Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman osana tullaankin selvittämään muun muassa sitä, miten voidaan sovittaa yhteen vanhemmuuden ja yrittäjyyden vaatimuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia edistetään myös yrittäjävanhempien osalta, koska näin voidaan osaltaan madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi.

Työsopimuslain osittaista hoitovapaata koskeneen hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyssä oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen laajennettiin niin, että niin kutsutun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten vanhemmilla olisi oikeus osittaiseen hoitovapaaseen aina siihen saakka, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi peruskoulussa päättyy. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa vuotta aiemmin ja kestää yksitoista vuotta, jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Hoitorahan osalta hallitus esittää, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten vanhemmilla on oikeus saada osittaista hoitorahaa pakollisen esiopetuksen ajalta ja lisäksi kahden ensimmäisen kouluvuoden ajalta.

Valiokunta katsoo, että on sosiaalipoliittisesti perusteltua tukea pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vammaisten ja sairaiden lasten vanhempia heidän käyttäessään osittaista hoitovapaata myös lapsen kolmannen perusopetusvuoden aikana. Valiokunta ehdottaakin tältä osin lakiehdotuksen muuttamista. Mainitun muutoksen aiheuttamat kustannukset kunnille vuonna 2004 ovat valiokunnalle toimitetun laskelman mukaan 52 500 euroa, mistä valtion osuus on 16 742 euroa. Vuonna 2005, jolloin uudistuksen kustannukset koko vuoden ajalta toteutuvat, tulee kunnille lisäkustannuksia arviolta 126 000 euroa, josta valtion osuus on 40 181 euroa.

Valiokunnan mietintöön on kirjoitettu valiokunnan pykälän osalta muutosesitys, joka nimenomaan lähtee siitä, kuten äsken valiokunnan kannanotoista totesin, että "Lapsen vanhemmalla tai huoltajalla on oikeus osittaiseen hoitorahaan samoin edellytyksin myös lapsen perusopetuksen ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajalta sekä oppivelvollisuuskoulun aloittamista edeltävältä lukuvuodelta, jos lapsi osallistuu silloin oppivelvollisena esiopetukseen. Jos lapsi kuuluu perusopetuksen 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitorahaa on kuitenkin mainituin edellytyksin oikeus saada siihen saakka, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi perusopetuksessa päättyy". 4 ja 5 momentti ovat kuten hallituksen esityksessä.

Valiokunnan mietintöön liittyy vastalauseet 1 ja 2, joita täällä varmasti asianomaiset tahot kommentoivat, joten siihen asiaan en enempää puutu.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on siis hallituksen esitys 77, joka koskee lakia lasten kotihoidon yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Tämän ensimmäisen lauseen perusteisiin aion tässä paneutua. Ensimmäinen lausehan kuuluu niin, että työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi jne. esitetään osittaista hoitorahaa.

Jos ei ole suurta harrastusta lakitekstien lukemiseen, niin koko tästä hallituksen esityksen pääasiallisen sisällön osuudesta ei käy ilmi, että tämä laki koskee vain normaalityösuhteessa olevia, ansiotyötä tekeviä henkilöitä. Tähän ei ole lainkaan liitetty mukaan niitä, jotka toimivat itsenäisinä yrittäjinä. Minusta se on suuri huutomerkki tässä asiassa ja enemmänkin kuin yhden puheenvuoron paikka aikana, jolloin yrittäjyysprojektit koetaan erittäin tärkeiksi tässä maassa, jossa kaikki puolueet puhuvat yrittäjyydestä positiiviseen sävyyn, verotusta yritetään kaikkinensa, tosiaan yritetään, saada suuntaan, joka olisi yrittäjille suosiollinen, mutta perhepoliittisessa puolessa yrittäjä unohdetaan kokonaan.

Perheethän joka tapauksessa tekevät valintojaan yhteiskunnallisten, rakenteellisten, organisatoristen ja kulttuuristen rajoitusten ja mahdollisuuksien puitteissa. Työtä ja perhe-elämää joutuvat sovittamaan yhteen tavalla tai toisella lähes kaikki lapsiperheet, joten ei ole yhdentekevää, minkälaisia nämä valintoihin vaikuttavat puitteet ovat. Esimerkiksi sosiaaliturvaa ja perhettä koskevassa lainsäädännössä on perusteettomia eroja yrittäjän tai työntekijänä työskentelevän vanhemman välillä. Miksi näin, miksi näin modernissa yhteiskunnassa?

Valiokunnan mietinnön mukainen esitys osittaisen hoitovapaan laajentamisesta ei tätä erottelua huomioi eikä pyri edes korjaamaan, sehän ei edes mainitse sitä. Tavoite perhe- ja työelämän vaatimusten tukemiseksi toteutuu ainoastaan palkansaajana toimivien pienten lasten vanhempien osalta. Hyvä tietysti edes niin, mutta toinen puoli puuttuu. Työn ja perheen yhteensovittaminen on yrittäjällä usein palkansaajaa hankalampaa, ja se vaikuttaa myös nuorten ihmisten halukkuuteen ryhtyä yrittäjäksi. Erityisen hankalaksi yrittäjävanhempien perhe- ja työelämän yhteensovittamisen tekee se, että yrittäjän työaika on säännönmukaisesti palkansaajan työaikaa pidempi ja työtehtävät osuvat usein tavanomaisten työaikojen ulkopuolelle.

Yrittäjällä on tällä hetkellä oikeus lasten kotihoidon tukeen samoin kuin sairausvakuutuslain mukaisiin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan sekä osittaiseen vanhempainrahaan. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen osittaiseen vanhempainrahaan yrittäjällä on silloin, kun omassa yrityksessä tehty työ vähenee 40—60 prosenttiin aiemmasta vähintään kahden kuukauden ajaksi. Vastaavalla tavalla oikeus hoitorahaan tulee ulottaa koskemaan myös yrittäjiä. Outoa, että se ei tähän mennessä ole koskenut.

Osittaisena hoitorahana suoritettavat etuudet kustannetaan verovaroin, joiden maksamiseen yrittäjät myöskin osallistuvat. He maksavat veroja tiettyjen lakien mukaan niin kuin muutkin kansalaiset. Henkilön on tehtävä luotettava selvitys työn vähenemisestä hakiessaan osittaista vanhempainrahaa. Samanlaista selvitystä voitaisiin edellyttää osittaista hoitorahaa hakevalta yrittäjävanhemmalta.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tässä ehdotuksessa pitäisi perustella, miksi yrittäjät eivät tässä ole mukana, mutta nyt heidät on jätetty huomiotta, varjoon, tässä asiassa kokonaisuudessaan. Tässä kuitenkin on korotuksista kysymys ja tietysti laajennuksesta. Tämä päiväraha nousee 63,07 eurosta 70 euroon ja laajennus ensimmäisellä ja toisella luokalla oleviin. Asia perustuu tietenkin tupoon, ja kun sielläkin on ollut mukana — luin hallituksen esityksestä — työministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kela, työmarkkinajärjestöt, niin itse asiassa on aika paljon otsaa siinä, että yrittäjät jätetään tästä pois.

Valiokuntakuulemisessa käsittääkseni ainoa selitys tähän oli se, että tämä menee tietyn tupokäytännön mukaan, tämä menee tietyn kolmikannan mukaan, ja koska yrittäjät eivät siellä ole, nuoleskelkoot näppejään. Se on vanhanaikaista puhetta nykyaikana, jolloin pitäisi asioita muuttaa sen mukaan, miten elämä menee eteenpäin.

Näiltä pohjilta olemme tehneet myöskin 13 §:ään muutosehdotuksen, jonka ydin on siinä, että yrittäjät otettaisiin myöskin huomioon.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on kolmikantasopimusyhteiskunnalta hyvä esitys eli ensimmäinen esitys työn ja perheen yhteensovittamisesta, konkreettinen esitys, tämän hallituksen aikana. Hallitus on toteuttanut sen, mikä kolmikannassa hyväksyttiin jo aikaisemmin. Tämä antaa vanhemmille mahdollisuuden järjestää aikaa lapsilleen. Ajan puute on yksi suurimpia lapsiperheiden ongelmia. Se tuli esille monissa seminaareissa viime viikolla, kun oli Lapsen oikeuksien päivä.

Nyt pitäisi työpaikoilla konkreettisesti keskustella, miten työt järjestetään niin, että lapsiperheiden isät ja äidit voisivat lyhentää työaikaansa niin, että heille jäisi enemmän perheen kanssa aikaa. Kysymys ei ole aina siitä, miten työnantaja sen tekisi, vaan myös siitä, että työkavereiden tulee myös huomioida perheellisten työntekijöiden tarpeet. Siinä mielessä koko työyhteisöä ja työyksikköä tarvitaan tähän keskusteluun mukaan.

Mielestäni osittainen hoitoraha on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle vanhempien keskuudessa. Itse olen tehnyt kuuden tunnin työpäivää aikoinaan tällä osittaisella hoitovapaalla. Tein klo 12—18 työtä. Lapset olivat osapäivähoidossa ja vain neljä tuntia. Väitän, että se oli yksi parhaita aikoja lasten kannalta, kun hoitopäivä oli lyhyt, aamu oli pitkä, ei tarvinnut kiirehtiä minnekään ja kuitenkin isä pystyi hakemaan lapset jo neljän jälkeen pois hoitopaikasta.

Kuitenkin työnantajalle, väittäisin, olin paljon tehokkaampi työntekijä silloin 6 tunnin aikana kuin aikaisemmin siinä 7 tunnin ja 15 minuutin työajassa. Nimittäin sinä työaikana, kun työpaikalla ei ollut ketään muita enää, pystyin tekemään moninkertaisen määrän siihen verrattuna, mitä tavallisesti samassa ajassa. Siinä mielessä kaikki osapuolet tässä olivat erittäin tyytyväisiä, sekä työnantaja että työntekijä, mutta erityisesti lapset.

Aikaisemmin lapsilisäkeskustelun yhteydessä esitin, että päivähoitojärjestelmää pitäisi muuttaa niin, että tästä osittaisesta hoidosta, joko päivittäin lyhyemmästä tai viikoittain lyhyemmästä hoitoajasta, annettaisiin nykyistä joustavammin alennusta lapsiperheille. Nykyinen järjestelmähän on ainakin niillä paikkakunnilla, jotka tiedän, aika jäykkä, ja esimerkiksi lapsen sairaudenkaan takia ei välttämättä päivähoitomaksuun tule alennusta. Pitäisi kannustaa siihen, että lapset olisivat nykyistä lyhyempiä työpäiviä päivähoidossa, niin että lapsilla jäisi yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa. Siinä mielessä täytyy nyt kiittää hallitusta välillä, kun se on tehnyt tällaisen hyvän ehdotuksen.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Todella, edellisen puhujan ed. Huotarin kanssa samalla tavalla sanoisin, että on kysymys oikean suuntaisesta, myönteisestä hallituksen esityksestä, jolla mahdollisuuksia osa-aikatyön tekemiseen vanhemmille parannetaan. Kuitenkin, niin kuin täällä on tullut esille, tämänkin hallituksen esityksen osalta valiokuntatyöskentelyssä tuli kaksi vastalausetta. Toinen on minun allekirjoittamani. Vaikka todella hallituksen esityksessä on paljon myönteistä, niin esitykseni ydin tässä vastalauseessa on tasokorotus. Työikäisten TEL-indeksi on noussut 17,4 prosenttia vuodesta 97 vuoteen 2003. Vastalauseen muutosehdotuksessa on, että osittaisen hoitorahan taso nostettaisiin vuoden 97 tasolle. Silloin se TEL-indeksin mukaan merkitsee osittaisen hoitorahan nostamista 63,07 eurosta 74,06:een. Eli tässä me olemme toisen vastalauseen kanssa aivan samaa korotusta esittämässä.

Tässä yhteydessä jo haluan tuoda esille, että vastalauseessa 2 erittäin hyvin tulevat mukaan nämä yrittäjäperheet ja siinä on muutosesitys 13 §:n osittaiseen hoitorahaan nimenomaan yrittäjäperheitten osalta. Vaikka omaa nimeäni ei siinä vastalauseessa ole, niin tältäkin osalta olen samaa mieltä, vahvemmin kuin valiokunta ehdottaa, että tähän yrittäjävanhempien asemaan tulee tukea saada. Valiokunnan mietinnössä on kyllä nostettu esiin tämä yrittäjien asema, että tämä vastaava järjestelmä tulisi yrittäjävanhemmille saada, ja valiokunta piti tärkeänä, että työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia edistetään myös yrittäjävanhempien osalta, koska sillä on myös se merkitys, että yrittäjäksi ryhtymistäkin madalletaan, mutta haluan, että vastalauseen myötä se ilmaistaisiin vielä vahvemmin niin, että se todella otettaisiin mukaan. Tässä on jo todettu näistä ongelmista, että tämänlaiset asiat käsitellään tupopöydissä. Todella näen myös ongelmana, että sieltä tämä yrittäjien ryhmä puuttuu.

Osa-aikatyöskentelyllä voidaan siis vapauttaa vanhempien aikaa pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoon tai vahvempaan kasvatusvastuuseen koululaisista, lapsistaan. Osa-aikatyön tekemisen edellytysten parantamiseksi voitaisiin kehittää osittaista kotihoidon tukea myös siten, että se esimerkiksi osa-aikaeläkejärjestelmää muistuttavalla tavalla tukisi alle 12-vuotiaiden lasten vanhempien mahdollisuuksia tehdä lapsensa hoidon ja kasvatuksen vuoksi osa-aikatyötä silloin, kun se on perheen elämäntilanteen kannalta tärkeää. Tässä yhteydessä haluan nostaa esille, että hallituksen tulisikin ryhtyä toimenpiteisiin parantaakseen alle 12-vuotiaiden lasten vanhempien mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä lastensa hoidon ja kasvatuksen vuoksi.

Tässähän on tämä laajennus ensimmäisen ja toisen lapsen osalta, mutta monet tutkimukset ovat osoittaneet, että kyllä vielä vanhemmatkin lapset tarvitsevat äitiä ja isää, vanhempia. Vieläpä senkinlaisia tutkimuksia nyt on tullut esille, joissa on todettu ei pelkästään sitä, että vanhemmat itse haluavat olla hoitamassa lapsiaan, vaan se, että koko terveyden ja turvallisen elämän ja tasapainoisen elämän rakentumisen kannalta olisi tärkeää, että omat vanhemmat voisivat hoitaa lapsiaan mahdollisimman pitkään.

Paitsi että vastalauseessani on tämä 13 §:n muutosesitys, jonka tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään, lisäksi olen esittämässä toisessa käsittelyssä myös lausumaehdotusta, jossa kysymys on siitä, että eduskunta ryhtyisi toimenpiteisiin pienten lasten hoidon tuen korottamiseksi niin, että se indeksikorotusten jälkeen vastaa vuoden 1997 tasoa. Tämä jatkaa samaa linjaa, mikä oli esillä myös lapsilisälain keskustelun ja esityksen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Olen iloinnut siitä, että tätä keskustelua lapsi- ja perhepolitiikasta on käyty hyvin monipolvisesti, monesta eri näkökulmasta, mutta erityisesti tässä haluaisin vielä korostaa sitä, että lasten näkökulma monta kertaa joka tapauksessa jää syrjään, koska työelämä vie entistä suuremman osan lasten arjesta. Monesti on taloudellisia vaikeuksia, ei pelkästään työelämään liittyviä, vaan monia muita huolia on perheellä paitsi elatuksesta myös lasten kasvatuksesta. Tiedämme ne monet ongelmat, mitä entistä nuoremmilla lapsilla on, ja kun tänä päivänä vanhemmat kantavat myös aikamoista syyllisyyden taakkaa siitä kasvatusvastuustansa, niin on erittäin tärkeää, että lapsi- ja perhepolitiikka nostetaan tärkeäksi asiaksi.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun ministeri Hyssälä on mukana tässä istunnossa, täytyy todeta, että tästä esityksestä, jota nyt käsittelemme, haluan antaa kiitoksen hallitukselle ja myös ministeri Hyssälän panostukselle. Eli tämä esitys on todellakin tärkeä askel ja oikeaan suuntaan. Mutta toki on samalla todettava, että tämä muutos ei missään tapauksessa ratkaise työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia kuin yhdeltä osin. Perheissä on paljon sellaisia tilanteita, joissa isommatkin lapset tarvitsisivat vanhemman läsnäoloa, esimerkiksi vaikeissa murrosiän kriiseissä. Olisi todella tärkeää, että perheet voisivat nykyistä joustavammin tulevaisuudessa tehdä työelämää koskevia henkilökohtaisia ratkaisujaan lasten ehdoilla, lasten tarpeista käsin. Oikeaan aikaan annettu aika ja panostus lapselle maksaa varmasti itsensä takaisin myös yhteiskuntaa ajatellen, ja toivon sitä, että tässä suhteessa jatkettaisiin tällä linjalla ja että hallitus mahdollisuuksien mukaan toisi sellaisia esityksiä, joissa tätä ikärajaa vielä nostettaisiin.

Yrittäjien sosiaaliturva jää valitettavan usein unohduksiin, ja erityisesti tämä on perheellisten naisyrittäjien ongelma. Tässä suhteessa pidän ed. Akaan-Penttilän esittelemää pykälän muutosesitystä varsin kannatettavana.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muistuttaisin sekä ed. Akaan-Penttilää että ed. Räsästä siitä, että hallitus toteuttaa yrittäjyyden politiikkaohjelman. Siinä selvitetään, "miten voidaan kannustaa yrittäjäuralle ryhtymiseen, edistää aloitus- ja kasvuvaiheessa olevien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja laajentumista sekä naisyrittäjyyttä, sovittaa lainsäädäntöä myös pienten yritysten tarpeisiin, helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia, sovittaa yhteen vanhemmuuden ja yrittäjyyden vaatimuksia sekä kehittää yrittäjien sosiaaliturvan kannustavuutta". Yrittäjien asia otetaan ihan erikseen tässä yrittäjyyden politiikkaohjelmassa hyvin laajasti esille.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Itse asiassa olisin ed. Akaan-Penttilän puheenvuoron jälkeen käyttänyt vastauspuheenvuoron, ettei synny lähimmäiselle väärää kuvaa todistuksesta, jonka hän antoi. Kyllähän se on täällä mietinnössä, jonka äsken omalta osaltani esittelin, kirjoitettu, miten valiokunta on tähän yrittäjäpolitiikkaan ottanut kantaa. Niin kuin ed. Paloniemi äsken täällä toisti, mitä tänne on kirjoitettu, se on todistus siitä, että me olemme samoin kuin kokoomuskin hallituspuolueissa huolissamme siitä, mitenkä tämä asia voitaisiin sitoa yrittäjäelämään. Meillä on kuitenkin tietyt pelisäännöt, joidenka mukaan me elämme. Me pyysimme muun muassa lakimies Anne Kumpulaa sosiaali- ja terveysministeriöstä kommentoimaan, voiko valiokunta ottaa tähän asiaan kantaa, kun se ei ole työsopimuslain mukainen menettely, jos se yrittäjäjärjestöjen puolelle ulotetaan. Meille annettiin yksinkertainen ja selkeä vastaus, joka on valiokunnan asiakirjojen joukossa ja jossa todetaan: "Vielä korostan sitä, että osittainen hoitorahajärjestelmä on tällä hetkellä sidoksissa työsopimuslakiin ja yrittäjien tuominen mukaan järjestelmään ei ole oikeastaan edes mahdollista."

Eero Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Näihin edellisiin on helppo jatkaa. Aivan oikeita asioita puhuivat sekä valiokunnan puheenjohtaja että ed. Paloniemi, mutta niissä on vain se huono puoli, että ne perustuvat selvitykseen ja tulevaisuuteen eivätkä ole nyt esillä tämän asian yhteydessä tällä agendalla, niin kuin ne olisivat voineet olla. Tähän liittyy minun kysymykseni ministeri Hyssälälle: Millä aikataululla te ajattelitte, että tämä täysin epätasa-arvoinen tilanne tältä osin poistuu, niin että yrittäjäperheet pääsevät samaan asemaan kuin työnantajan palveluksessa olevat ihmiset? Heillä on ihan samanlaiset ongelmat, ja he ovat samanlaisia veronmaksajia. Moni muu sosiaalipoliittinen asia on jo kunnossa. Tämä todennäköisesti ei ole poliittinen riita, ei edes erilainen näkemys, vaan se johtuu jostain muusta. Millä aikataululla? Onko niin, että tämä täytyy kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja vasta sitten se menee eteenpäin, mikä on aivan liian tylyä tälle asialle?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on monia hyvin ansiokkaita perhepoliitikkoja, ja osa heistä, suurikin osa, on tänään ollut täällä puheenvuorojen käyttäjinä. Arvostan kovasti täällä käytettyjä puheenvuoroja. Lapsilisäkeskustelun osalta ne olivat kriittisiä, mutta nyt tämän perhepolitiikan, perheen ja työn yhteensovittamista edistävän lainsäädännön, osalta ne ovat olleet kaikki hyvin kiittäviä. Olen tästä hyvin iloinen, että katsotaan asioita monelta kantilta.

Tämän lainsäädännön tarkoitushan on todellakin, niin kuin täällä on tullut esille, avata tätä perheen ja työn yhteensovittamista. Olen aivan samaa mieltä ed. Räsäsen ja ed. Rauhalan jne. kanssa, että tämä ei ole vielä riittävä. Mutta tässä on nyt otettu kuitenkin tämmöinen myönteinen suunta ja myönteinen kehitys on saatu alkuun. Tämä on äärettömän tärkeää niille perheille, joissa on näitä pieniä koululaisia, että voidaan tätä asiaa perheissä miettiä uudelta pohjalta. Kun tulee muita tulonsiirtoja — useinhan perheissä on monen ikäisiä lapsia, on pieniä ja isoja — niin lapsilisät ja muut sitten yhteenlaskettuina saattavat antaa perheelle suuremmat taloudelliset liikkumavarat näitä eri järjestelmiä käyttäen.

Mutta kovastihan siellä lapsiperheissä joudutaan varmasti laskemaan silloin, kun on opintovelat ja asuntovelat ja muut. Kyllä ymmärrän, että tämä on semmoista laskutikkuhommaa. Mutta tässä on nyt kuitenkin lähdetty liikkeelle ja tämä on ollut varmasti monella pöydällä aikamoinen vääntö. Tämä on nyt saatu tänne aikaan, ja tästä on syytä olla iloinen.

Mitä sitten tulee tähän yrittäjien sosiaaliturvaan ja yrittäjien parempaan mahdollisuuteen pitää perhevapaita jnp., niin on juuri niin kuin ed. Paloniemi täällä totesi: nyt on poikkeuksellista tämä poikkihallinnollinen yrittäjyysohjelma, jossa sosiaali- ja terveysministeriön osio on nimenomaan tämä yrittäjien sosiaaliturvan puoli ja poikkihallinnollisesti on aika monta palikkaa sitten muissa ministeriöissä. Tämän parissa työskentelemme juuri. Yrittäjyysohjelma on saanut vetäjän, ja se on lähtenyt liikkeelle, ja tässä ministeriö työskentelee, mutta ihan aikataulullisesti en valitettavasti osaa ed. Akaan-Penttilälle sanoa, miten saamme tämän työn tehtyä. Siinä on mittavat haasteet — siitä olemme varmasti yhtä mieltä — että saamme yrittäjien sosiaaliturvaa palkansaajien tasolle myöskin niiltä osin, mitkä koskevat perhepoliittisia sosiaaliturvan muotoja.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Muistuttaisin ed. Akaan-Penttilää siitä, että tämä valmistelutyöhän on tehty vuosille 2003—2004 juuri sinä vuonna, kun muun muassa kokoomuskin toimi hallituspuolueena, ja valmisteluun ovat osallistuneet työmarkkinakeskusjärjestöt. Tämä istuva hallitus kyllä tiedostaa yrittäjien ongelmat, ja niin kuin ministeri edellä esitti, niihin tullaan puuttumaan.

Esko  Kurvinen  /kok:

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä sanoi tuossa, että tämä on myönteinen avaus. Niin minunkin mielestäni on. Sitten kerroitte siitä, miten yrittäjyyshanke on poikkihallinnollinen ja yrittäjien sosiaaliturva pannaan omaan pakettiin. Minusta tämä on erittäin vaarallinen kehitys, jos lähdetään sille tielle, että palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturva entistä enempi eriytetään. Olkoon vaikka kuinka hyviä poikkihallinnollisia hankkeita, ongelmallista on, jos edetään tätä latua, mikä tässä on, että normaali lainsäädäntö ensinnä tulee palkansaajille ja tupopöydän kautta tähän saliin ja siihen ei saa puuttua valiokunnissa eikä missään ja sitten selvitysten jälkeen vuosien päästä voi joku yrittäjien sosiaaliturvapaketti tulla. Se, mikä tässä eniten askarruttaa, on, että nämä on rahoitettu verovaroilla, mitä kautta yrittäjät käsittääkseni myös maksavat aikamoisen osan tästä, joten olisin nyt suonut, että tämä olisi tehty kaikille Suomen kansalaisille eikä ruvettu jakamaan heitä yrittäjiin ja palkansaajiin.

Matti   Kangas  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on, niin kuin täällä on todettu, kolmikannassa sovittu asia. Se on tuonut hyviä tuloksia Suomessa, kun kolmikannalla on työmarkkina- ja työelämän asioita ratkottu. Minun mielestäni työnantajajärjestöjen — TT:n ja Suomen Yrittäjien pitäisi nyt sopia keskenään esiintymisensä, millä areenoilla ja missä pöydissä he haluavat olla, yhdessä taikka erikseen. Se ei ole ehkä tämän salin tehtävä. Mutta toivotan tälle jatkoa valiokuntakäsittelyssä, ja tämä on oikean suuntainen lakialoite.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Rohkenen vaan suomentaa esitetyt puheenvuorot yhteen niin, että kukaan ei täällä vastusta sitä, että myös yrittäjille saataisiin tämä osittainen hoitovapaa. Kysymys on nyt vaan tietyistä selvityksistä ja aikataulusta, ja nykyisellä hallituksellahan on koneisto sitä varten, jolloin ei välttämättä mene kovin kauan kun näemme tämän hallituksen esityksen täällä. Ilmeisesti kukaan ei sitä silloin vastusta. Näin olen ymmärtänyt.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaalle vain haluan sanoa, että on ihan uskomatonta, kun vedotaan siihen, että kun tupossa tai kolmikannassa on sovittu, eduskunta ei voi siihen puuttua. Eihän se näin voi olla, että eduskunta on toinen kamari ja ensimmäinen kamari tekee päätökset ja täällä leimataan. Kyllä nyt täytyy ottaa se rooli, mikä parlamentille kuuluu. Kolmikanta on valmisteleva elin. Ei se voi olla päättävä elin.

Matti Kangas /vas:

Herra puhemies! Muistutan, että kokoomus oli silloin hallitusvastuussa ja kokoomuksen ministerit ja eduskuntaryhmä, varmaan puoluekin, olivat tämän asian takana ja valmistelemassa sitä. Silloin ei tällaisia äänenpainoja kuulunut, kun tätä valmisteltiin, niin että tämä on vähän jälkijättöistä arvostelua.

Yleiskeskustelu päättyy.