16) Hallituksen esitys laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen
hoidon tuesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
Valto Koski /sd (esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys pitää sisällään
työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamisen,
niin kuin esityksessä ehdotetaan, joten siihen osuuteen
en halua enempää kajota. Se on teille asiapapereiden
yhteydessä jaettu. Sen sijaan haluan lyhyesti perustella
valiokunnan kannanottoja tässä asiassa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena, ja valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin:
Hallituksen esitys perustuu työmarkkinakeskusjärjestöjen
vuosille 2003—2004 tekemään tulopoliittiseen
sopimukseen, ja eduskunta on aiemmin kuluvana syksynä hyväksynyt
mainittuun sopimukseen perustuneen hallituksen esityksen
22/2002 vp työsopimuslain muuttamisesta siten,
että työntekijällä on mahdollisuus osittaiseen
hoitovapaaseen, joka toteutetaan lyhentämällä vuorokautista
tai viikoittaista työaikaa lapsen hoitamiseksi lapsen ensimmäisen
ja toisen kouluvuoden aikana.
Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelman mukaan
hallitus luo edellytyksiä yhdessä työmarkkinajärjestöjen
kanssa työaikajärjestelyihin, joissa perheiden
tarpeet ja lasten etu otetaan entistä paremmin huomioon.
Alle kymmenvuotiaiden lasten vanhemmille toteutetaan asteittain lyhennetyn
työajan mahdollisuuksia. Osittaista hoitovapaata ja osittaista
hoitorahaa kehitetään niin, että se voi
nykyistä paremmin tarjota työssäkäyville
vanhemmille todellisen vaihtoehdon.
Valiokunta pitää myönteisenä,
että mainituissa tavoitteissa edistytään,
koska työn ja vanhemmuuden nykyistä paremmalla
yhteensovittamisella voidaan arvioida olevan suotuisa vaikutus paitsi
työllisyysasteen kohottamiseen ja väestöpoliittiseen
kehitykseen erityisesti lapsen edun toteutumiseen arjessa.
Vanhempien oikeus osittaiseen hoitovapaaseen sekä osittaista
hoitorahaa koskeva järjestelmä ovat sidoksissa
työsopimuslakiin. Vastaavaa järjestelmää ei
ole voimassa yrittäjävanhemmilla. Hallituksen
yrittäjyyden politiikkaohjelman osana tullaankin selvittämään
muun muassa sitä, miten voidaan sovittaa yhteen vanhemmuuden
ja yrittäjyyden vaatimuksia. Valiokunta pitää tärkeänä,
että työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia
edistetään myös yrittäjävanhempien
osalta, koska näin voidaan osaltaan madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi.
Työsopimuslain osittaista hoitovapaata koskeneen hallituksen
esityksen eduskuntakäsittelyssä oikeutta osittaiseen
hoitovapaaseen laajennettiin niin, että niin kutsutun pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten vanhemmilla
olisi oikeus osittaiseen hoitovapaaseen aina siihen saakka, kunnes
lapsen kolmas lukuvuosi peruskoulussa päättyy.
Pidennetty oppivelvollisuus alkaa vuotta aiemmin ja kestää yksitoista
vuotta, jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita
ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa
yhdeksässä vuodessa. Hoitorahan osalta hallitus
esittää, että pidennetyn oppivelvollisuuden
piirissä olevien lasten vanhemmilla on oikeus saada osittaista
hoitorahaa pakollisen esiopetuksen ajalta ja lisäksi kahden
ensimmäisen kouluvuoden ajalta.
Valiokunta katsoo, että on sosiaalipoliittisesti perusteltua
tukea pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vammaisten
ja sairaiden lasten vanhempia heidän käyttäessään
osittaista hoitovapaata myös lapsen kolmannen perusopetusvuoden
aikana. Valiokunta ehdottaakin tältä osin lakiehdotuksen
muuttamista. Mainitun muutoksen aiheuttamat kustannukset kunnille
vuonna 2004 ovat valiokunnalle toimitetun laskelman mukaan 52 500
euroa, mistä valtion osuus on 16 742 euroa. Vuonna
2005, jolloin uudistuksen kustannukset koko vuoden ajalta toteutuvat,
tulee kunnille lisäkustannuksia arviolta 126 000 euroa,
josta valtion osuus on 40 181 euroa.
Valiokunnan mietintöön on kirjoitettu valiokunnan
pykälän osalta muutosesitys, joka nimenomaan lähtee
siitä, kuten äsken valiokunnan kannanotoista totesin,
että "Lapsen vanhemmalla tai huoltajalla on oikeus osittaiseen
hoitorahaan samoin edellytyksin myös lapsen perusopetuksen ensimmäisen
ja toisen lukuvuoden ajalta sekä oppivelvollisuuskoulun
aloittamista edeltävältä lukuvuodelta,
jos lapsi osallistuu silloin oppivelvollisena esiopetukseen. Jos
lapsi kuuluu perusopetuksen 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun
pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitorahaa on
kuitenkin mainituin edellytyksin oikeus saada siihen saakka, kunnes
lapsen kolmas lukuvuosi perusopetuksessa päättyy".
4 ja 5 momentti ovat kuten hallituksen esityksessä.
Valiokunnan mietintöön liittyy vastalauseet
1 ja 2, joita täällä varmasti asianomaiset
tahot kommentoivat, joten siihen asiaan en enempää puutu.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on
siis hallituksen esitys 77, joka koskee lakia lasten kotihoidon
yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Tämän
ensimmäisen lauseen perusteisiin aion tässä paneutua.
Ensimmäinen lausehan kuuluu niin, että työn
ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi
jne. esitetään osittaista hoitorahaa.
Jos ei ole suurta harrastusta lakitekstien lukemiseen, niin
koko tästä hallituksen esityksen pääasiallisen
sisällön osuudesta ei käy ilmi, että tämä laki
koskee vain normaalityösuhteessa olevia, ansiotyötä tekeviä henkilöitä.
Tähän ei ole lainkaan liitetty mukaan niitä,
jotka toimivat itsenäisinä yrittäjinä.
Minusta se on suuri huutomerkki tässä asiassa
ja enemmänkin kuin yhden puheenvuoron paikka aikana, jolloin
yrittäjyysprojektit koetaan erittäin tärkeiksi
tässä maassa, jossa kaikki puolueet puhuvat yrittäjyydestä positiiviseen
sävyyn, verotusta yritetään kaikkinensa,
tosiaan yritetään, saada suuntaan, joka olisi yrittäjille
suosiollinen, mutta perhepoliittisessa puolessa yrittäjä unohdetaan
kokonaan.
Perheethän joka tapauksessa tekevät valintojaan
yhteiskunnallisten, rakenteellisten, organisatoristen ja kulttuuristen
rajoitusten ja mahdollisuuksien puitteissa. Työtä ja
perhe-elämää joutuvat sovittamaan yhteen
tavalla tai toisella lähes kaikki lapsiperheet, joten ei
ole yhdentekevää, minkälaisia nämä valintoihin
vaikuttavat puitteet ovat. Esimerkiksi sosiaaliturvaa ja perhettä koskevassa
lainsäädännössä on
perusteettomia eroja yrittäjän tai työntekijänä työskentelevän vanhemman
välillä. Miksi näin, miksi näin
modernissa yhteiskunnassa?
Valiokunnan mietinnön mukainen esitys osittaisen hoitovapaan
laajentamisesta ei tätä erottelua huomioi eikä pyri
edes korjaamaan, sehän ei edes mainitse sitä.
Tavoite perhe- ja työelämän vaatimusten
tukemiseksi toteutuu ainoastaan palkansaajana toimivien pienten
lasten vanhempien osalta. Hyvä tietysti edes niin, mutta
toinen puoli puuttuu. Työn ja perheen yhteensovittaminen
on yrittäjällä usein palkansaajaa hankalampaa,
ja se vaikuttaa myös nuorten ihmisten halukkuuteen ryhtyä yrittäjäksi.
Erityisen hankalaksi yrittäjävanhempien perhe-
ja työelämän yhteensovittamisen tekee
se, että yrittäjän työaika on
säännönmukaisesti palkansaajan työaikaa
pidempi ja työtehtävät osuvat usein tavanomaisten
työaikojen ulkopuolelle.
Yrittäjällä on tällä hetkellä oikeus
lasten kotihoidon tukeen samoin kuin sairausvakuutuslain mukaisiin äitiys-,
isyys- ja vanhempainrahaan sekä osittaiseen vanhempainrahaan.
Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen osittaiseen vanhempainrahaan
yrittäjällä on silloin, kun omassa yrityksessä tehty
työ vähenee 40—60 prosenttiin aiemmasta
vähintään kahden kuukauden ajaksi. Vastaavalla
tavalla oikeus hoitorahaan tulee ulottaa koskemaan myös
yrittäjiä. Outoa, että se ei tähän
mennessä ole koskenut.
Osittaisena hoitorahana suoritettavat etuudet kustannetaan verovaroin,
joiden maksamiseen yrittäjät myöskin
osallistuvat. He maksavat veroja tiettyjen lakien mukaan niin kuin
muutkin kansalaiset. Henkilön on tehtävä luotettava
selvitys työn vähenemisestä hakiessaan
osittaista vanhempainrahaa. Samanlaista selvitystä voitaisiin edellyttää osittaista
hoitorahaa hakevalta yrittäjävanhemmalta.
Arvoisa puhemies! Itse asiassa tässä ehdotuksessa
pitäisi perustella, miksi yrittäjät eivät
tässä ole mukana, mutta nyt heidät on
jätetty huomiotta, varjoon, tässä asiassa
kokonaisuudessaan. Tässä kuitenkin on korotuksista
kysymys ja tietysti laajennuksesta. Tämä päiväraha
nousee 63,07 eurosta 70 euroon ja laajennus ensimmäisellä ja
toisella luokalla oleviin. Asia perustuu tietenkin tupoon, ja kun
sielläkin on ollut mukana — luin hallituksen esityksestä — työministeriö,
valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö,
Kela, työmarkkinajärjestöt, niin itse asiassa
on aika paljon otsaa siinä, että yrittäjät
jätetään tästä pois.
Valiokuntakuulemisessa käsittääkseni
ainoa selitys tähän oli se, että tämä menee
tietyn tupokäytännön mukaan, tämä menee
tietyn kolmikannan mukaan, ja koska yrittäjät
eivät siellä ole, nuoleskelkoot näppejään.
Se on vanhanaikaista puhetta nykyaikana, jolloin pitäisi
asioita muuttaa sen mukaan, miten elämä menee
eteenpäin.
Näiltä pohjilta olemme tehneet myöskin 13 §:ään
muutosehdotuksen, jonka ydin on siinä, että yrittäjät
otettaisiin myöskin huomioon.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Tämä on kolmikantasopimusyhteiskunnalta
hyvä esitys eli ensimmäinen esitys työn
ja perheen yhteensovittamisesta, konkreettinen esitys, tämän hallituksen
aikana. Hallitus on toteuttanut sen, mikä kolmikannassa
hyväksyttiin jo aikaisemmin. Tämä antaa
vanhemmille mahdollisuuden järjestää aikaa
lapsilleen. Ajan puute on yksi suurimpia lapsiperheiden ongelmia.
Se tuli esille monissa seminaareissa viime viikolla, kun oli Lapsen
oikeuksien päivä.
Nyt pitäisi työpaikoilla konkreettisesti keskustella,
miten työt järjestetään niin,
että lapsiperheiden isät ja äidit voisivat
lyhentää työaikaansa niin, että heille
jäisi enemmän perheen kanssa aikaa. Kysymys ei
ole aina siitä, miten työnantaja sen tekisi, vaan
myös siitä, että työkavereiden
tulee myös huomioida perheellisten työntekijöiden tarpeet.
Siinä mielessä koko työyhteisöä ja
työyksikköä tarvitaan tähän
keskusteluun mukaan.
Mielestäni osittainen hoitoraha on jäänyt
aivan liian vähälle huomiolle vanhempien keskuudessa.
Itse olen tehnyt kuuden tunnin työpäivää aikoinaan
tällä osittaisella hoitovapaalla. Tein klo 12—18
työtä. Lapset olivat osapäivähoidossa
ja vain neljä tuntia. Väitän, että se
oli yksi parhaita aikoja lasten kannalta, kun hoitopäivä oli lyhyt,
aamu oli pitkä, ei tarvinnut kiirehtiä minnekään
ja kuitenkin isä pystyi hakemaan lapset jo neljän
jälkeen pois hoitopaikasta.
Kuitenkin työnantajalle, väittäisin,
olin paljon tehokkaampi työntekijä silloin 6 tunnin
aikana kuin aikaisemmin siinä 7 tunnin ja 15 minuutin työajassa.
Nimittäin sinä työaikana, kun työpaikalla
ei ollut ketään muita enää,
pystyin tekemään moninkertaisen määrän
siihen verrattuna, mitä tavallisesti samassa ajassa. Siinä mielessä kaikki
osapuolet tässä olivat erittäin tyytyväisiä, sekä työnantaja
että työntekijä, mutta erityisesti lapset.
Aikaisemmin lapsilisäkeskustelun yhteydessä esitin,
että päivähoitojärjestelmää pitäisi
muuttaa niin, että tästä osittaisesta
hoidosta, joko päivittäin lyhyemmästä tai
viikoittain lyhyemmästä hoitoajasta, annettaisiin
nykyistä joustavammin alennusta lapsiperheille. Nykyinen
järjestelmähän on ainakin niillä paikkakunnilla,
jotka tiedän, aika jäykkä, ja esimerkiksi
lapsen sairaudenkaan takia ei välttämättä päivähoitomaksuun tule
alennusta. Pitäisi kannustaa siihen, että lapset
olisivat nykyistä lyhyempiä työpäiviä päivähoidossa,
niin että lapsilla jäisi yhteistä aikaa vanhempiensa
kanssa. Siinä mielessä täytyy nyt kiittää hallitusta
välillä, kun se on tehnyt tällaisen hyvän
ehdotuksen.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Todella, edellisen puhujan ed. Huotarin kanssa
samalla tavalla sanoisin, että on kysymys oikean suuntaisesta,
myönteisestä hallituksen esityksestä,
jolla mahdollisuuksia osa-aikatyön tekemiseen vanhemmille
parannetaan. Kuitenkin, niin kuin täällä on
tullut esille, tämänkin hallituksen esityksen
osalta valiokuntatyöskentelyssä tuli kaksi vastalausetta.
Toinen on minun allekirjoittamani. Vaikka todella hallituksen esityksessä on paljon
myönteistä, niin esitykseni ydin tässä vastalauseessa
on tasokorotus. Työikäisten TEL-indeksi on noussut
17,4 prosenttia vuodesta 97 vuoteen 2003. Vastalauseen muutosehdotuksessa
on, että osittaisen hoitorahan taso nostettaisiin vuoden
97 tasolle. Silloin se TEL-indeksin mukaan merkitsee osittaisen
hoitorahan nostamista 63,07 eurosta 74,06:een. Eli tässä me
olemme toisen vastalauseen kanssa aivan samaa korotusta esittämässä.
Tässä yhteydessä jo haluan tuoda
esille, että vastalauseessa 2 erittäin hyvin tulevat
mukaan nämä yrittäjäperheet
ja siinä on muutosesitys 13 §:n osittaiseen
hoitorahaan nimenomaan yrittäjäperheitten osalta.
Vaikka omaa nimeäni ei siinä vastalauseessa ole,
niin tältäkin osalta olen samaa mieltä,
vahvemmin kuin valiokunta ehdottaa, että tähän
yrittäjävanhempien asemaan tulee tukea saada.
Valiokunnan mietinnössä on kyllä nostettu
esiin tämä yrittäjien asema, että tämä vastaava
järjestelmä tulisi yrittäjävanhemmille saada,
ja valiokunta piti tärkeänä, että työn
ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia edistetään
myös yrittäjävanhempien osalta, koska
sillä on myös se merkitys, että yrittäjäksi
ryhtymistäkin madalletaan, mutta haluan, että vastalauseen myötä se
ilmaistaisiin vielä vahvemmin niin, että se todella
otettaisiin mukaan. Tässä on jo todettu näistä ongelmista,
että tämänlaiset asiat käsitellään
tupopöydissä. Todella näen myös
ongelmana, että sieltä tämä yrittäjien
ryhmä puuttuu.
Osa-aikatyöskentelyllä voidaan siis vapauttaa vanhempien
aikaa pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoon
tai vahvempaan kasvatusvastuuseen koululaisista, lapsistaan. Osa-aikatyön tekemisen
edellytysten parantamiseksi voitaisiin kehittää osittaista
kotihoidon tukea myös siten, että se esimerkiksi
osa-aikaeläkejärjestelmää muistuttavalla
tavalla tukisi alle 12-vuotiaiden lasten vanhempien mahdollisuuksia
tehdä lapsensa hoidon ja kasvatuksen vuoksi osa-aikatyötä silloin,
kun se on perheen elämäntilanteen kannalta tärkeää.
Tässä yhteydessä haluan nostaa esille,
että hallituksen tulisikin ryhtyä toimenpiteisiin
parantaakseen alle 12-vuotiaiden lasten vanhempien mahdollisuuksia
tehdä osa-aikatyötä lastensa hoidon ja
kasvatuksen vuoksi.
Tässähän on tämä laajennus
ensimmäisen ja toisen lapsen osalta, mutta monet tutkimukset ovat
osoittaneet, että kyllä vielä vanhemmatkin lapset
tarvitsevat äitiä ja isää, vanhempia.
Vieläpä senkinlaisia tutkimuksia nyt on tullut
esille, joissa on todettu ei pelkästään
sitä, että vanhemmat itse haluavat olla hoitamassa
lapsiaan, vaan se, että koko terveyden ja turvallisen elämän
ja tasapainoisen elämän rakentumisen kannalta
olisi tärkeää, että omat vanhemmat
voisivat hoitaa lapsiaan mahdollisimman pitkään.
Paitsi että vastalauseessani on tämä 13 §:n muutosesitys,
jonka tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään,
lisäksi olen esittämässä toisessa
käsittelyssä myös lausumaehdotusta, jossa kysymys
on siitä, että eduskunta ryhtyisi toimenpiteisiin
pienten lasten hoidon tuen korottamiseksi niin, että se
indeksikorotusten jälkeen vastaa vuoden 1997 tasoa. Tämä jatkaa
samaa linjaa, mikä oli esillä myös lapsilisälain
keskustelun ja esityksen yhteydessä.
Arvoisa puhemies! Olen iloinnut siitä, että tätä keskustelua
lapsi- ja perhepolitiikasta on käyty hyvin monipolvisesti,
monesta eri näkökulmasta, mutta erityisesti tässä haluaisin
vielä korostaa sitä, että lasten näkökulma
monta kertaa joka tapauksessa jää syrjään,
koska työelämä vie entistä suuremman
osan lasten arjesta. Monesti on taloudellisia vaikeuksia, ei pelkästään
työelämään liittyviä,
vaan monia muita huolia on perheellä paitsi elatuksesta
myös lasten kasvatuksesta. Tiedämme ne monet ongelmat,
mitä entistä nuoremmilla lapsilla on, ja kun tänä päivänä vanhemmat kantavat
myös aikamoista syyllisyyden taakkaa siitä kasvatusvastuustansa,
niin on erittäin tärkeää, että lapsi-
ja perhepolitiikka nostetaan tärkeäksi asiaksi.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kun ministeri Hyssälä on
mukana tässä istunnossa, täytyy todeta,
että tästä esityksestä, jota
nyt käsittelemme, haluan antaa kiitoksen hallitukselle
ja myös ministeri Hyssälän panostukselle.
Eli tämä esitys on todellakin tärkeä askel
ja oikeaan suuntaan. Mutta toki on samalla todettava, että tämä muutos
ei missään tapauksessa ratkaise työn
ja perheen yhteensovittamisen ongelmia kuin yhdeltä osin.
Perheissä on paljon sellaisia tilanteita, joissa isommatkin
lapset tarvitsisivat vanhemman läsnäoloa, esimerkiksi
vaikeissa murrosiän kriiseissä. Olisi todella
tärkeää, että perheet voisivat
nykyistä joustavammin tulevaisuudessa tehdä työelämää koskevia
henkilökohtaisia ratkaisujaan lasten ehdoilla, lasten tarpeista
käsin. Oikeaan aikaan annettu aika ja panostus lapselle
maksaa varmasti itsensä takaisin myös yhteiskuntaa
ajatellen, ja toivon sitä, että tässä suhteessa
jatkettaisiin tällä linjalla ja että hallitus mahdollisuuksien
mukaan toisi sellaisia esityksiä, joissa tätä ikärajaa
vielä nostettaisiin.
Yrittäjien sosiaaliturva jää valitettavan
usein unohduksiin, ja erityisesti tämä on perheellisten naisyrittäjien
ongelma. Tässä suhteessa pidän ed. Akaan-Penttilän
esittelemää pykälän muutosesitystä varsin
kannatettavana.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Muistuttaisin sekä ed. Akaan-Penttilää että ed.
Räsästä siitä, että hallitus
toteuttaa yrittäjyyden politiikkaohjelman. Siinä selvitetään,
"miten voidaan kannustaa yrittäjäuralle ryhtymiseen,
edistää aloitus- ja kasvuvaiheessa olevien pienten
ja keskisuurten yritysten toimintaa ja laajentumista sekä naisyrittäjyyttä,
sovittaa lainsäädäntöä myös
pienten yritysten tarpeisiin, helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia,
sovittaa yhteen vanhemmuuden ja yrittäjyyden vaatimuksia sekä kehittää yrittäjien
sosiaaliturvan kannustavuutta". Yrittäjien asia otetaan
ihan erikseen tässä yrittäjyyden politiikkaohjelmassa
hyvin laajasti esille.
Valto Koski /sd:
Arvoisa puhemies! Itse asiassa olisin ed. Akaan-Penttilän
puheenvuoron jälkeen käyttänyt vastauspuheenvuoron,
ettei synny lähimmäiselle väärää kuvaa
todistuksesta, jonka hän antoi. Kyllähän
se on täällä mietinnössä,
jonka äsken omalta osaltani esittelin, kirjoitettu, miten
valiokunta on tähän yrittäjäpolitiikkaan
ottanut kantaa. Niin kuin ed. Paloniemi äsken täällä toisti,
mitä tänne on kirjoitettu, se on todistus siitä,
että me olemme samoin kuin kokoomuskin hallituspuolueissa
huolissamme siitä, mitenkä tämä asia
voitaisiin sitoa yrittäjäelämään.
Meillä on kuitenkin tietyt pelisäännöt,
joidenka mukaan me elämme. Me pyysimme muun muassa lakimies
Anne Kumpulaa sosiaali- ja terveysministeriöstä kommentoimaan,
voiko valiokunta ottaa tähän asiaan kantaa, kun
se ei ole työsopimuslain mukainen menettely, jos se yrittäjäjärjestöjen
puolelle ulotetaan. Meille annettiin yksinkertainen ja selkeä vastaus,
joka on valiokunnan asiakirjojen joukossa ja jossa todetaan: "Vielä korostan
sitä, että osittainen hoitorahajärjestelmä on
tällä hetkellä sidoksissa työsopimuslakiin
ja yrittäjien tuominen mukaan järjestelmään
ei ole oikeastaan edes mahdollista."
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Näihin edellisiin on helppo jatkaa.
Aivan oikeita asioita puhuivat sekä valiokunnan puheenjohtaja
että ed. Paloniemi, mutta niissä on vain se huono
puoli, että ne perustuvat selvitykseen ja tulevaisuuteen
eivätkä ole nyt esillä tämän
asian yhteydessä tällä agendalla, niin
kuin ne olisivat voineet olla. Tähän liittyy minun
kysymykseni ministeri Hyssälälle: Millä aikataululla
te ajattelitte, että tämä täysin
epätasa-arvoinen tilanne tältä osin poistuu,
niin että yrittäjäperheet pääsevät
samaan asemaan kuin työnantajan palveluksessa olevat ihmiset?
Heillä on ihan samanlaiset ongelmat, ja he ovat samanlaisia
veronmaksajia. Moni muu sosiaalipoliittinen asia on jo kunnossa.
Tämä todennäköisesti ei ole
poliittinen riita, ei edes erilainen näkemys, vaan se johtuu
jostain muusta. Millä aikataululla? Onko niin, että tämä täytyy
kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja vasta sitten se menee eteenpäin, mikä on
aivan liian tylyä tälle asialle?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on monia hyvin ansiokkaita perhepoliitikkoja,
ja osa heistä, suurikin osa, on tänään
ollut täällä puheenvuorojen käyttäjinä.
Arvostan kovasti täällä käytettyjä puheenvuoroja.
Lapsilisäkeskustelun osalta ne olivat kriittisiä,
mutta nyt tämän perhepolitiikan, perheen ja työn
yhteensovittamista edistävän lainsäädännön,
osalta ne ovat olleet kaikki hyvin kiittäviä.
Olen tästä hyvin iloinen, että katsotaan asioita
monelta kantilta.
Tämän lainsäädännön
tarkoitushan on todellakin, niin kuin täällä on
tullut esille, avata tätä perheen ja työn
yhteensovittamista. Olen aivan samaa mieltä ed. Räsäsen
ja ed. Rauhalan jne. kanssa, että tämä ei
ole vielä riittävä. Mutta tässä on
nyt otettu kuitenkin tämmöinen myönteinen suunta
ja myönteinen kehitys on saatu alkuun. Tämä on äärettömän
tärkeää niille perheille, joissa on näitä pieniä koululaisia,
että voidaan tätä asiaa perheissä miettiä uudelta
pohjalta. Kun tulee muita tulonsiirtoja — useinhan perheissä on monen
ikäisiä lapsia, on pieniä ja isoja — niin lapsilisät
ja muut sitten yhteenlaskettuina saattavat antaa perheelle suuremmat
taloudelliset liikkumavarat näitä eri järjestelmiä käyttäen.
Mutta kovastihan siellä lapsiperheissä joudutaan
varmasti laskemaan silloin, kun on opintovelat ja asuntovelat ja
muut. Kyllä ymmärrän, että tämä on
semmoista laskutikkuhommaa. Mutta tässä on nyt
kuitenkin lähdetty liikkeelle ja tämä on
ollut varmasti monella pöydällä aikamoinen
vääntö. Tämä on nyt
saatu tänne aikaan, ja tästä on syytä olla
iloinen.
Mitä sitten tulee tähän yrittäjien
sosiaaliturvaan ja yrittäjien parempaan mahdollisuuteen
pitää perhevapaita jnp., niin on juuri niin kuin
ed. Paloniemi täällä totesi: nyt on poikkeuksellista tämä poikkihallinnollinen
yrittäjyysohjelma, jossa sosiaali- ja terveysministeriön
osio on nimenomaan tämä yrittäjien sosiaaliturvan
puoli ja poikkihallinnollisesti on aika monta palikkaa sitten muissa
ministeriöissä. Tämän parissa
työskentelemme juuri. Yrittäjyysohjelma on saanut vetäjän,
ja se on lähtenyt liikkeelle, ja tässä ministeriö työskentelee,
mutta ihan aikataulullisesti en valitettavasti osaa ed. Akaan-Penttilälle
sanoa, miten saamme tämän työn tehtyä.
Siinä on mittavat haasteet — siitä olemme
varmasti yhtä mieltä — että saamme
yrittäjien sosiaaliturvaa palkansaajien tasolle myöskin
niiltä osin, mitkä koskevat perhepoliittisia sosiaaliturvan
muotoja.
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Muistuttaisin ed. Akaan-Penttilää siitä,
että tämä valmistelutyöhän
on tehty vuosille 2003—2004 juuri sinä vuonna,
kun muun muassa kokoomuskin toimi hallituspuolueena, ja valmisteluun
ovat osallistuneet työmarkkinakeskusjärjestöt.
Tämä istuva hallitus kyllä tiedostaa yrittäjien
ongelmat, ja niin kuin ministeri edellä esitti, niihin
tullaan puuttumaan.
Esko Kurvinen /kok:
Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä sanoi
tuossa, että tämä on myönteinen
avaus. Niin minunkin mielestäni on. Sitten kerroitte siitä,
miten yrittäjyyshanke on poikkihallinnollinen ja yrittäjien
sosiaaliturva pannaan omaan pakettiin. Minusta tämä on
erittäin vaarallinen kehitys, jos lähdetään
sille tielle, että palkansaajien ja yrittäjien
sosiaaliturva entistä enempi eriytetään.
Olkoon vaikka kuinka hyviä poikkihallinnollisia hankkeita,
ongelmallista on, jos edetään tätä latua,
mikä tässä on, että normaali
lainsäädäntö ensinnä tulee
palkansaajille ja tupopöydän kautta tähän
saliin ja siihen ei saa puuttua valiokunnissa eikä missään
ja sitten selvitysten jälkeen vuosien päästä voi
joku yrittäjien sosiaaliturvapaketti tulla. Se, mikä tässä eniten
askarruttaa, on, että nämä on rahoitettu
verovaroilla, mitä kautta yrittäjät käsittääkseni
myös maksavat aikamoisen osan tästä,
joten olisin nyt suonut, että tämä olisi
tehty kaikille Suomen kansalaisille eikä ruvettu jakamaan
heitä yrittäjiin ja palkansaajiin.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Tämä on, niin kuin täällä on
todettu, kolmikannassa sovittu asia. Se on tuonut hyviä tuloksia Suomessa,
kun kolmikannalla on työmarkkina- ja työelämän
asioita ratkottu. Minun mielestäni työnantajajärjestöjen — TT:n
ja Suomen Yrittäjien pitäisi nyt sopia keskenään
esiintymisensä, millä areenoilla ja missä pöydissä he
haluavat olla, yhdessä taikka erikseen. Se ei ole ehkä tämän salin
tehtävä. Mutta toivotan tälle jatkoa
valiokuntakäsittelyssä, ja tämä on
oikean suuntainen lakialoite.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Rohkenen vaan suomentaa esitetyt puheenvuorot
yhteen niin, että kukaan ei täällä vastusta
sitä, että myös yrittäjille
saataisiin tämä osittainen hoitovapaa. Kysymys
on nyt vaan tietyistä selvityksistä ja aikataulusta,
ja nykyisellä hallituksellahan on koneisto sitä varten,
jolloin ei välttämättä mene
kovin kauan kun näemme tämän hallituksen
esityksen täällä. Ilmeisesti kukaan ei
sitä silloin vastusta. Näin olen ymmärtänyt.
Esko Kurvinen /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaalle vain haluan sanoa, että on
ihan uskomatonta, kun vedotaan siihen, että kun tupossa tai
kolmikannassa on sovittu, eduskunta ei voi siihen puuttua. Eihän
se näin voi olla, että eduskunta on toinen kamari
ja ensimmäinen kamari tekee päätökset
ja täällä leimataan. Kyllä nyt
täytyy ottaa se rooli, mikä parlamentille kuuluu. Kolmikanta
on valmisteleva elin. Ei se voi olla päättävä elin.
Matti Kangas /vas:
Herra puhemies! Muistutan, että kokoomus oli silloin
hallitusvastuussa ja kokoomuksen ministerit ja eduskuntaryhmä, varmaan
puoluekin, olivat tämän asian takana ja valmistelemassa
sitä. Silloin ei tällaisia äänenpainoja
kuulunut, kun tätä valmisteltiin, niin että tämä on
vähän jälkijättöistä arvostelua.
Yleiskeskustelu päättyy.