Täysistunnon pöytäkirja 99/2007 vp

PTK 99/2007 vp

99. MAANANTAINA 17. JOULUKUUTA 2007 kello 12

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2008 Hallituksen esitys vuoden 2008 talousarvioesityksen (HE 62/2007 vp) täydentämisestä

  jatkuu:

Jouko  Skinnari  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä talousarvio ja sitä edeltänyt keskustelu kyllä osoitti minusta valitettavasti sen, että hallituksen piirissä ei näihin rahoitusmarkkinoitten ongelmiin ollut kiinnitetty sillä tavoin huomiota kuin itse olisin toivonut. Tätä silmälläpitäen se suhtautuminen, mikä esimerkiksi näihin vastalauseissa oleviin ehdotuksiin tapahtuu, ei ole oikealta pohjalta.

Nythän näitten subprime-lainojen kohdalla on se tilanne, että niiden huippukohta, jos niin voi sanoa negatiivisesta asiasta, sattuu ensi kevääseen. Mutta mitä kaikkea muuta on tämän luotonannon ympärillä tapahtumassa, Yhdysvalloissa, New Yorkissa, pankeissa? Jo 2006 tammikuussa todettiin se, että alaspäin ollaan menossa, mutta yllättävän kauan Yhdysvallat on pystynyt tätä tilannetta pitämään jonkinlaisessa hallinnassa, vaikka velkamäärä on koko ajan kasvanut niin Yhdysvaltojen liittovaltiolla kuin sitten myöskin kotitalouksilla. Selvähän on, että pankit eivät myönnä vaan salaavat sen, mikä on tosiasiallinen tilanne.

Sitten toinen asia, joka liittyy oikeastaan näihin valtionyhtiökysymyksiin, on se, millä tavoin valtionyhtiöiden tilanne tulee nyt sitten porvarihallituksen toimesta muuttumaan, koska hallitusohjelmassa on puhuttu siitä, että joka vuosi myyntituloja tulisi 400 miljoonaa ja että sen lisäksi, jos myynnit ylittävät tämän summan, niin sitten vähintään 25 prosenttia voidaan käyttää kehyksien yli, joka maksimissaan voi kuitenkin olla 150 miljoonaa. Tässä näyttää olevan niin, että hallitus kasaa näitä omia esityksiään, ovat ne veronalennuksia tai muita, vuoden 2010 paikkeille, jossa tulee sitten tämä taitekohta myös monessa muussa mielessä.

Puhemies:

Nyt pitäisi, edustaja, siirtyä puhujakorokkeelle.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Luulen, että tämä riittää nyt tässä vaiheessa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jälleenjakelujuhla toimii ensi vuonnakin. Kansalta kannetaan veroja ja rahoja jaetaan takaisin. Valtiovarainvaliokuntaan kuuluvat edustajat ovat päässeet nauttimaan antamisen ilosta enemmän kuin vuosiin. Siitä myötäelämisen ilmoitus. Jako on oikea, kun se on demokraattisesti päätetty. Tämä vahvistetaan kohta sadoin äänestyksin. Hallitusohjelmaakin siinä ohessa toteutetaan. Hyvä niin.

Jälleenjakelun hohtoa himmentää kuitenkin se, että harmaa ja musta talous imaisevat ensi vuonnakin pari miljardia euroa verotuloista päältä pois. Mielenkiintoista on se, että valtiovarainministeri laati oman esityksensä niin, että näin tulee tapahtumaan. Veronkierto ja rikollisuus saavat oudolta taholta tukea. On erinomainen asia, että sekä valtiovarainministeri että oikeusministeri ovat olleet viime kuukausina kiinnostuneita tämän mielettömyyden lopettamisesta. Ehkä ensi vuosi kaiken muuttaa voi. Onnea matkaan!

Mihin sitten laumasieluina budjettipolitiikalla pyrimme, varmistamaanko kansalaisille hyvän elämän? Jo antiikin Kreikassa ymmärrettiin kahtiajako: pelkkä elämä ja hyvä elämä. Jos pelkkä aineellisuus olisi jakava tekijä, budjetin tarjoama jälleenjakelu sen vahvistaisi. Oman maan kansalaisille pyrimme varmistamaan laadukkaan turvaverkon avulla enemmän kuin jokapäiväisen minimitoimeentulon, monille kehitysmaiden asukkaille usein vain symbolisen siivun. Hyvän elämän objektiivisia mittareita ei kukaan ole vielä keksinyt, koska ihmiset haluavat olla subjektiivisia. Aamuhetken onnellisuustila saattaa poiketa rajusti edellisen illan hype-tuntemuksista. Tunnetilan vaihtelun sisältä löytyy sitten jotain mitattavaakin. Ensimmäiselle sijalle suomalaiset onnellisuutta etsiessään asettavat hyvät perhe-elämän ihmissuhteet, toiselle hyvän terveyden, kolmannelle ystävyys- ja ihmissuhteet yleisemmällä tasolla, neljännelle rakkauden elämykset, viidennelle turvatun perustoimeentulon, ja vasta kahdenneltatoista sijalta löytyvät sellaiset onnellisuustekijät kuin hyvät tulot, varakkuus ja korkea elintaso. Viimeksi mainitun perässä ei siis tutkimuksen mukaan kannattaisi kovin kiivaasti juosta. Nyt näkyy juostavan.

Juuri puhuvaa haastateltiin äskettäin erästä matrikkelia varten. Haastattelija ryhtyi kesken utelun päivittelemään sitä, kuinka ällistyttävän tyytymättömiä ihmiset ovat haastateltuina olleet omaan elämäänsä. Onnellisuus näyttää olevan laajasti hakusessa. Eivät vain kaikilla mittareilla syrjäytyneiksi rekisteröidyt tunne itseään juuri sellaisiksi, vaan kaikkiin sosiaaliluokkiin lukeutuvilla on samanlaisia tuntemuksia. He näyttävät kaipaavan merkityksellisyyttä osaksi hyvän elämän kokemista, näin työssä ja näin kanssaihmisten keskuudessa. Ihmisen on koettava tarpeellisuutensa työssä ja sen ulkopuolella. Jokainen tässä salissa tietää, että yhteiskunta ja erikoisesti talouselämä tarjoavat herkästi kokonaan muuta.

Hallitus tyrkyttää lähes väkipakolla innovaatioyliopiston perustamista. Miljoonan euron vastakysymys kuuluu: Olisiko tarpeelliseksi itsensä kokeva ihminen parempi innovaattori kuin keinotekoisesti siihen pakotettu?

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen talous- ja työllisyystilanne on kehittynyt suotuisasti jo pitkään. Nykyhallitus on voinut nauttia edellisen hallituksen töiden hedelmistä hyvinvointia tuovana perintönä. Kuitenkin hallitus on lähtenyt toteuttamaan nyt politiikkaa, joka ei lisääkään hyvinvointia, vaan eriarvoisuutta. Pelkästään tänä vuonna yli sata kuntaa korottaa veroprosenttiaan. Olemme tilanteessa, jossa valtiontalous on vahvasti ylijäämäinen, mutta kuntataloudella menee yhä heikommin. Hallitus on tuhoamassa edeltäjiltään saamaansa taloudellista perintöä ollessaan haluton kuulemaan kuntien oikeutettuja vaatimuksia lisärahasta. Valtionosuuksia tulee lisätä kunta-alan palkkaratkaisujen kompensoimiseksi ja palvelutuotannon kustannusten rahoittamiseksi. Pelkästään ensi vuoden aikana pienempien kuntien liikkumavara taloutensa hoitamisessa kapenee merkittävästi. Vuosina 2009—2011 valtionosuudet eivät valtiontalouden kehyksen osana olevan peruspalveluohjelman mukaan juurikaan kasva. Seuraava kustannustenjaon tarkistuskin tehdään vasta vuonna 2012.

Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa tarvitaan kuitenkin lisää. Peruspalveluohjelmassa todettu nettolisäystarve on noin 4 000 työntekijää vuodessa. Hallitus ei kuitenkaan halua turvata kunnille resursseja tästä lisäystarpeesta aiheutuviin menoihin. Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskunnan että henkilöstön hyvinvointi edellyttää, että riittävä työntekijämäärä turvataan. Koska kustannuspaineet muun muassa ikärakenteen muuttumisen vuoksi lisääntyvät kaikissa kunnissa, talousvaikeuksiin joutuvat ensin muuttotappioiset ja vanhusvoittoiset kunnat, joiden on vaikeampi kompensoida kunnan omarahoitusosuuden kasvua veronkorotuksin. Palvelujen tasa-arvoisen saatavuuden kannalta tämä on kestämätöntä.

Jo kauan sitten me sosialidemokraatit esitimme 600 miljoonan euron määrärahalisäystä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin. Esityksemme antamisen jälkeen kunta-alalle syntyi palkkaratkaisu, jonka seurauksena hallitus lisäsi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia 150 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi esitämme vielä 450 miljoonan euron lisäystä sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin.

Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarve on kasvanut viime vuosina jatkuvasti. Eduskunnan on todella nyt pidettävä huolta siitä, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin tarkoitettuun valtionavustukseen sisältyy riittävä kohdennus lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Hallituksen esitys siitä, että rahoitus on jatkossa pysyvä, on myös kannatettava. Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen parantamiseen tarkoitettu rahoitusosuus on siten myönnettävä kunnille myös ensi vuonna.

Hallitus on mitoittanut kestävän ja asiallisesti mitoitetun liikennepolitiikan tarvitseman budjettikehyksen alamittaiseksi, vaikka me elämmekin vahvan valtiontalouden aikaa. Merkittävää kansallista pääomaamme, tieverkkoa, ei saa päästää rappeutumaan, jottei tiestön saattaminen ennalleen muodostu kohtuuttoman kalliiksi. Perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen turvallisuuden parantamista, mutta samalla tasapainoisen aluekehityksen ja työllisyyden turvaamista.

Liikennepoliittisessa selonteossa on jatkossa tärkeää huomioida erityisesti satakuntalaisten tärkeät kohteet. Linjauksia varten tarvitaan taloudellisia resursseja tiettyjen hankkeiden aloittamiseksi jo ensi vuonna.

Esimerkiksi Valtatie 8:n peruskorjauksesta on ollut lupauksia ilmassa, ja ne on nyt aika lunastaa. Valtatie 8 on osa länsirannikon kuljetuskäytävää, joka yhdistää Pohjanlahden rannikkoseudut toisiinsa ja keskeisiin sisämaahan johtaviin kulkuyhteyksiin. Länsirannikon satamien kautta kulkee noin 40 prosenttia Suomen tuonti- ja vientikuljetuksista. 150 miljoonan euron satsaus Valtatie 8:n parantamiseen on satsausta länsirannikon talousvyöhykkeen kehittämiseen.

Lisäksi Pori—Söörmarkku-osuuden rakennustyöt tulee toteuttaa samalla ruuhkautuneen pätkän välityskyvyn lisäämiseksi.

Myöskään Kantatietä 44 eli Vammalan seudulta Kankaanpään ja Honkajoen kautta Kauhajoelle menevää valtatietä ei saa unohtaa.

Määrärahojen kohdentamisessa on myös huomioitava mahdollisuus Rauman ja Porin satamien syventämisen aloittamiseen. Porin ja Rauman satamilla on merkittävä vaikutus Satakunnan elinkeinoelämään. Molemmat hankkeet sisältyvät jo Merenkulkulaitoksen väyläohjelmaan.

Jos riittävää rahoitusta raideliikenteen korjausinvestointeihin ei saada, uhkaa useiden rataosuuksien perusparannustöiden valmistuminen lykkääntyä vuosilla. Nykyinen rataverkko ei voi toimia tehokkaasti ja turvallisesti esitetyllä rahoitustasolla, ja rataverkon kunto on monin paikoin kriittinen. Eräs maamme tärkeimmistä tavarankuljetusradoista esimerkiksi paperinkuljetusratana on juuri tuo Rauma—Jämsänjokilaakso-rata. Kuljetuskustannusten alentamiseksi junakokoa on tarkoitus suurentaa, mikä edellyttää sallittujen akselipainojen korottamista 25 tonniin.

Toisen tärkeän kuljetusväylän, Tampere—Pori—Rauma-välin, pitää olla myöskin meidän huomiomme kohteena. Rataosan tasoristeykset on muutettava eritasoristeyksiksi tai poistettava, mikä mahdollistaa investointien hyödyntämisen ja parantaa tie- ja junaliikenteen turvallisuutta.

Kaiken lisäksi VR:n tasoristeysten turvallisuusohjelmaan sisältyy jo tuo Tampere—Pori-rataosan risteysten poistaminen pitkällä aikavälillä. Muuta ei tarvita kuin määräraha tuon hankkeen aloittamiseen tulevana vuonna.

Valtakunnallisiin hankkeisiin kannattaa hakea vauhtia paikallistasolta myös vesisateen aiheuttamien tulvien korvaamisasiassa. (Puhemies: 5 minuuttia onkin jo mennyt!) Vesisateen aiheuttamia tulvavahinkoja tarkastellaan uudelleen perjantaina, sillä olen tehnyt muutosesityksen valtiovarainvaliokunnan lausuntoon, jotta sitten päästään äänestämään tästä asiasta. Asiahan on tärkeä valtakunnallisesti, sillä vastaavia tulvia tullaan jatkossa näkemään muuallakin kuin Porissa.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käynnissä oleva valtion talousarvion palautekeskustelu vuoden 2008 budjetista käydään hyvän talouskasvun olosuhteissa. Ennen tätä päiväjärjestyksen asiaa käsiteltiin Suomen vakausohjelman tarkistamista. Tuossa keskustelussa jo kävi mielestäni selväksi, miten tärkeää on pitää valtiontalous kunnossa ja pitää huolta pääministeri Matti Vanhasen ensimmäisen ja toisen hallituksen harjoittamasta hyvästä talouspolitiikasta.

Kansainvälistyvässä maailmassa on tärkeää pysyä kilpailukykyisenä ja panostaa yhä enemmän työnteon edistämiseen ja osaamisen tason nousuun. Suomen kansantalous on pitkälti vientiteollisuuden varassa. Kotimarkkinoiden vedolla voidaan tehokkaasti tukea kansantaloutemme hyvää kehitystä ja tasoittaa maailmanmarkkinoiden vaihteluja järkevällä veropolitiikalla. Hallituksen harjoittama politiikka on tästä hyvä esimerkki.

Herra puhemies! Työllisyyden kehitys on ollut rohkaisevaa. Jatkuvasti aleneva työttömyys tukee sekä valtion että kuntien taloutta. Tämä kehitys on saatu aikaan jo vuodesta 2003 harjoitetulla hyvällä talouspolitiikalla. Rohkaisevaa on ollut myös yritystoiminnan vilkastuminen. Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin valtion ja kuntien mieluumminkin vähentäessä työvoimaansa.

Perintöverouudistuksesta olimme kaikki yhtä mieltä viime kevään eduskuntavaaleissa. Yhtä tärkeänä pidän myös perheyritysten sukupolvenvaihdosten tukemista jo päätetyllä, tulossa olevalla hallituksen esityksellä.

Suomalaisen työn ja osaamisen tukeminen pitää hoitaa myös pienissä yrityksissä, joissa on paljon osaamista ja ennen kaikkea suuri määrä työpaikkoja. Tämän mahdollisuuden hukkaaminen olisi mielestäni hyvin lyhytnäköistä.

Oppositio on puheenvuoroissaan vaatinut valtion budjettiin runsaasti lisää menoja, mitä on vaikea ymmärtää. Vahvan kasvun aikana tehdyt suuret menonlisäykset johtavat nopeasti budjetin alijäämiin, jotka pitää kattaa velanotolla. Tästä meillä on jo kokemusta vajaat 20 vuotta sitten. Tuskin kannattaa sille tielle lähteä.

Valtionvelka lyhenee ensi vuonna 1,8 miljardia euroa. Samaa suuntaa pitää jatkaa edelleen, jotta luodaan hyvä pohja seuraavien vuosien talousarvioille. Jos emme lyhennä velkaamme hyvinä aikoina, niin milloin sen teemme sitten?

Arvoisa herra puhemies! Vaikka hallituksen menokehykset ovat tiukat, toteutetaan ensi vuoden budjetissa monia parannuksia, joita on saatu odottaa hyvin pitkään. Pienten eläkkeiden korotus, opintotuen korotus, eläkeläisten verotuksen oikaiseminen ja lapsiperheiden aseman parantaminen ovat niitä päätöksiä, joita on vaadittu jo vuosia. Opposition väitteet hallituksen huonosta sosiaalisesta politiikasta tuntuvat ihmeellisiltä, kun kauan vaaditut korjaukset vihdoinkin saadaan nyt toteutetuiksi. Esimerkiksi pientä eläkettä saava, pelkällä kansaneläkkeellä elävä saa yli 50 euron korotuksen kuukausieläkkeeseen. Hallitus panostaa myös nuoriin kohottamalla opintotukea 15 prosentilla, ja hankittujen tulojen tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Mielestäni tämä on oikeudenmukaista politiikkaa jos mikä.

Suomella on edessään isoja haasteita. Työikäisen väestön väheneminen on uhka kasvun hyvälle jatkumiselle. Moniin tehtäviin on vaikea löytää tekijöitä tulevaisuudessa. Hallitus on määrätietoisin toimin tukenut eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä ja on siinä hyvin onnistunutkin.

Arvoisa herra puhemies! Ammatillisen opetuksen tukeminen ja myös yliopistojen toiminnan kehittäminen ovat tärkeitä asioita. Innovaatioyliopiston perustaminen on tärkeää, mutta samalla on huolehdittava siitä, että koko maan koulutusmahdollisuudet säilyvät hyvinä. Itä-Suomen yliopiston aloittaminen vuonna 2010 olkoon hyvä esimerkki rakentavasta yhteistyöstä, joka ottaa huomioon kaikkien osapuolten positiivisen kehittymisen koko Suomessa.

Arvoisa herra puhemies! Valtion tuottavuusohjelmaa on syytä edelleen jatkaa, mutta on myös syytä kohdentaa henkilöstön vähennykset niin, että pyritään vähentämään byrokratiaa aktiivisesti. Maatalouden puolella suunniteltu byrokratian vähentäminen olisi syytä ulottaa myös koko hallintoon. Eduskunnan on syytä tukea tätä kehitystä jatkossa. Henkilötyövuosien leikkaus ei saa olla päätavoite, vaan tuottavuuden aito parantaminen. Valtion tulee kantaa vastuunsa siitä, että kansalaisille on oltava tarjolla hyvät palvelut koko maassa. Palveluita tulee modernisoida, mutta valtionhallinnon palvelupisteet tulee säilyttää kaikissa maaseutukunnissa.

Arvoisa herra puhemies! Vahvaa taloudenhoitoa pitää edelleen jatkaa ja samalla varautua myös kansainvälisen talouden uhkiin. Kotimaisen energian käytön vahva lisääminen, metsien käytön tehostaminen, maatalouden tulevaisuudesta huolehtiminen ja työllisyyden parantaminen pitää edelleen ottaa vahvemmin esille ja kehittää suomalaista yritystoimintaa ja suomalaista työtä mahdollisimman hyvin.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtion vuoden 2008 talousarvio hallituksen esityksen, hallituksen täydennysesityksen ja valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta on tasapainoinen konsepti. Nämä määrärahat muodostavat hyvän rahoituskokonaisuuden, jolla voidaan järjestää palveluja ja turvata etuisuuksia, jotka ovat arjessamme välttämättömiä.

Hallitusohjelman toteutuksessa on hyvää, että heikommassa asemassa olevan väestön tilanteen helpottamiseksi tehtävät toimet on ajoitettu vaalikauden alkuun ja useimmat jo ensi vuodelle. Eläkeläisten, opiskelijoiden, lapsiperheiden ja yksinhuoltajien asemaan on tulossa selkeitä parannuksia. Myös perintöveron alaraja nousee 3 400 eurosta 20 000 euroon. Nämä ovat juuri asioita, joita tuolla vaalikentällä keväällä luvattiin.

Eduskunnan kohdentamat täydennykset budjettiin ovat paikallaan. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esittämien budjettilisäysten painopisteenä ovat talouskasvun edistäminen ja tutkimus, ympäristönsuojelu sekä arjen turvallisuus ja terveys. Tulevaisuuden haasteisiin varaudutaan esittämällä yliopistoille sekä infrastruktuuriin että yritysten kansainvälistymiseen lisää rahoitusta. Suurin yksittäinen lisäys on yliopistoille tuleva 10 miljoonan euron määräraha. Lisäksi yliopistokeskuksille on tulossa 500 000 euroa ja ammattikorkeakoulujen tutkimustoimintaan niin ikään 500 000 euroa. Myös harjoittelukoulujen määrärahoja lisätään.

Metsänparannus- ja metsänhoidon määrärahoja lisätään 2 miljoonaa tavoitteena puunhuolto ja puuraaka-aineen saatavuuden edistäminen. Samoin Metsäntutkimuslaitoksen määrärahoja nostetaan, ja yksityisteiden huoltoon lisätään 5 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Budjettilisäyksessä on vahva ympäristöpainotus. Joukkoliikenteen kehittämiseen esitetään 3 miljoonan euron määräraha ja kuormituksen ehkäisemisen kannalta tärkeisiin vesihuolto- ja ympäristötöihin yhteensä yli 5 miljoonaa euroa.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden linnojen ja rakennusten peruskorjaukseen varataan myöskin riittävä määräraha, niinpä Pohjois-Suomen arkeologinen näyttely ja toimintakeskus Kierinki saavat myös oman määrärahansa toimintansa kehittämiseen. Näin talousarvioaloitteeni 119 saa myönteisen päätöksen.

Olen erittäin tyytyväinen ratkaisuun, ettei veikkausvoittovaroja käytetä kiinteistö- ja lainakuluihin. Kiinteistömenot maksetaan suoraan budjettivaroista, jolloin veikkausvoittovarat voidaan kohdentaa alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti kulttuurille, nuorisotyölle ja urheilulle. Esimerkiksi elokuva-alan saama valtion tuki kasvaa 2 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan työn mielekkyyden kannalta olisi hyvä, jos eduskunta voisi kohdentaa rahaa omien päätöstensä pohjalta nykyistä enemmän. Tänä vuonna tuo jakovara oli 44 miljoonaa euroa. Rahan lisääminen mahdollistaisi monien konkreettisten hankkeiden toteuttamisen ja tekisi työstä täällä palkitsevampaa. Parhaimmillaan hallituksen budjettiesitys täydentyy akuuteilla ja täsmällisesti kohdennetuilla määrärahoilla.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama asia näin keskellä yötä.

Ensinnäkin ilmastonmuutos. Sen pitäisi olla tietysti myös budjetissa ihan keskeinen asia, läpi koko budjetin huomioon otettava. Siitä on muutamissa kohdissa syntynyt uutta viime vuosien aikana. Tässä budjetissa esimerkiksi on eittämättä muutamia asioita, jotka lähtevät tästä ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, mutta aivan riittämättömästi. Tänään olemme kuulleet, että on kysymyksessä sinivihreä hallitus, sinivihreä hallitus tekee sitä ja tätä. Mielestäni se katsoo sinisin silmin ilmastonmuutokseen, ei todellisuudessa siihen reagoi, ei ole actionia eikä sitä aktia, jota muun muassa Balilla peräänkuulutettiin, ja se tulee kasvoiltaan vihreäksi, jos nimenomaan pitäisi tehdä konkreettisia ilmastotekoja. Tässä on se sinivihreys.

Julkinen liikenne ei ole kyllin paljon saanut tässä budjettiesityksessä huomiota. Autoverotus, joka tässä talossa päätettiin, ei ollut ilmastonmuutoksen kannalta kestävä. Tämä autoveron uudistus tulee lisäämään hiilidioksidipäästöjä. Raideliikenne ei ole saanut kylliksi huomiota, ja tässä viittaan myös siihen, että me tarvitsemme uusia raideyhteyksiä, muun muassa Pääkaupunkiseudulta suoraan itään.

Turpeella on syöttötariffi, sellaisella energian raaka-aineella, jolla on kaikkein suurimmat ja moniongelmalliset ympäristövaikutukset, ei ainoastaan niin, että turpeella on suuri ja vahva, nimenomaan ominaishiilidioksidipäästökerroin, vaan myös niin, että turpeenkäyttö aiheuttaa paikallisia ongelmia, vesistön rehevöitymistä jne. Tuulivoimalla ei ole syöttötariffia.

Ydinvoimaa maassa eri tavalla viedään eteenpäin. Ydinvoimaa myös hallitus tukee taloudellisesti, mutta tehokkaita energiankäyttöä tehostavia hankkeita ei hallitus esitä.

Tänään kuulimme täällä valtiovarainministerin puheessa, että yksityinen sektori tarvitsee lisää työvoimaa, ja tämä työvoima on saatava nyt siitä, että julkista sektoria pitää supistaa. Kysyisin, millä tavalla — tämä muuten nimenomaan tehokkuuden ja varsinaisen yksityisen sektorin tuoman varallisuuden vuoksi, niin kuin valtiovarainministeri totesi, että sieltä se varsinainen leipä tulee — yksityisen sektorin puolella työskentelevät terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat toimivat jotenkin muulla tavoin kuin julkisella puolella työskentelevät terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat. Näin ollen tämä julkisen terveyden- ja sairaanhoidon vaikeuttaminen, mikä tuli esille esimerkiksi Tehyn työtaistelutilanteessa, ei millään tavalla tosiasiassa lisää tehokkuutta. Päinvastoin se aiheuttaa julkiselle terveyden- ja sairaanhoidolle ongelmia, ja viittaan myös tuohon Sitran terveyshankkeeseen. Sehän vahvasti tuki yksityisiä terveydenhoitohankkeita, ja siinä onkin nyt avaamisen paikka ja läpivalaisun paikka, mitä kaikkea se nyt sitten merkitsee.

Eläkkeistä on puhuttu ja siitä, että eläkkeet nousevat yli 50 euroa tiettyjen eläkeläisten kohdalla, hyvä on. Kansaneläkkeen nousu on tällä tavalla positiivinen asia, sitä ei ole kenenkään syytä kiistää, mutta kaikkein tärkein asia eläkeläisten kannalta on eläkeindeksin parantaminen, leikatusta indeksistä pois.

Ympäristöpuolelta, pääluokka 35:n kohdalta on todettava, että täällä on valtiovarainvaliokunnassa tehty sikäli hyvää työtä, että on lisätty kahteenkin kohtaan, voisi sanoa, myös merkittävästi rahaa, ja nimenomaan ympäristötöiden kohdalla haluaisin todeta kiitoksena sen, että siellä on 3 miljoonaa euroa lisää. Tosin todelliset tarpeet ovat vielä huomattavasti tämän ylitse. Toisaalta sitten sanoin, että merkittävästi kahdessa kohdassa. Ehkä voisi sanoa sitten, että tämä 113 000 euroa lisää järjestöille ja ympäristönhoitoon on lähinnä kosmeettinen, mutta periaatteessa tärkeä, niin että kyllä sekin tietysti kiitoksen ansaitsee.

Sampsa   Kataja  /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö huomioon ottaen budjetin loppusumma on runsaat 45,5 miljardia euroa. Näin ollen ylijäämäksi jää 1,85 miljardia euroa, jolla lyhennetään valtionvelkaa. Velan arvioidaan alenevan vuoden 2008 loppuun mennessä 29,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kuitenkin tämän vuoden lopussa valtionvelkaa arvioidaan olevan 56 miljardia. Tästä summasta maksamme joka vuosi 2,4 miljardia euroa korkoja. Se on lähes 6 prosenttia koko budjetin loppusummasta. Se on yhtä paljon kuin esimerkiksi koko puolustusministeriön budjetti. Velan lyhentäminen vuosittain tällä vajaalla 2 miljardilla pienentää pitkällä aikavälillä korkomenoja vajaalla 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Tuo säästö on käytettävissä paljon parempiin kohteisiin, joita täällä tänäänkin on lueteltu.

On selvä, että pidemmällä aikavälillä Suomen julkisen talouden haasteet liittyvät väestön ikärakenteen muutoksiin. Suomen väestön odotettavissa oleva elinikä kasvaa kuukauden vuodessa. Tämä on pelkästään positiivinen asia, mutta siihen on varauduttava ja yhteiskunnan rakenteita on uudistettava.

Vaikka valtiontalouden heikommat kohdat ovat kauempana tulevaisuudessa, niin liian vähälle huomiolle on jätetty jo nyt alkaneet ongelmat. Kotitalouksien velkaantumisen aste on jo ohittanut 1990-luvun alun ennätystason ja on jo 100 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Tämä ei voi jatkua eikä jatku. Se taas johtaa siihen, että kotitalouksien kulutus hidastuu merkittävästi. Talouskasvun yksi kulmakivistä on vaarassa. Samaan aikaan esimerkiksi Yhdysvalloissa taantuma-sanan käyttö on lisääntynyt voimakkaasti ja Saksassa talouden kehitystä ennakoiva luottamusluku on heikoin yli 15 vuoteen. Siksi vastuullisuuden soisi leviävän talouspolitiikassa myös oppositioon, toisin kuin tämän päivän aiemmissa keskusteluissa on tullut havaituksi. Sen sijaan sinivihreän hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että julkisen talouden kestävyyteen voidaan luottaa, ja tällä tiellä on toimenpiteisiin ryhdytty.

Arvoisa puhemies! Haluaisin käyttää tilaisuutta tässä yhteydessä ja nostaa esiin budjetista joitakin koulutuspoliittisia näkökohtia.

Suomalaiset osoittivat jo kolmannen kerran peräkkäin Oecd-maiden keskinäisessä Pisa-vertailussa olevansa maailman parhaita. Tulosten perusteella voimme olla ylpeitä suomalaisesta peruskoulujärjestelmästä. Vaikka perusasiat ovat kunnossa, kehitettävääkin vielä löytyy. Vaikka heikkojen osaajien määrä on Suomessa ennätyksellisen alhainen, eivät huiput ja ennen kaikkea erilaiset osaajat tule aina välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla huomioiduksi.

Kehitettävää löytyy paitsi peruskoulussa myös yliopistokoulutuksessa. Valtiovarainvaliokunta onkin aiheellisesti puuttunut tuottavuus-ohjelman vaikutuksiin yliopistojen tutkimukselle ja opetukselle. Erityisenä huolenaiheena on ollut heikko opettaja—opiskelija-suhde, ja kansainvälisessä vertailussa Suomen luku on huono jo tällä hetkellä.

Myös yliopistokeskusten rahoitus on ollut voimakkaasti esillä, ja on perusteltua, että valtiovarainvaliokunta on lisännyt 500 000 euroa yliopistokeskusten määrärahaan. Yliopistokeskusten pitkäjänteisen toiminnan kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että yliopistokeskusten kehittämiseen varataan riittävät rahat jo hallituksen talousarvioesityksissä tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Totean lopuksi, että opiskelijoilta on tullut paljon kiitosta. Budjettihan on heille varsin antelias. Kauan odotettu opintorahan korotus 15 prosentilla ja tulorajojen korotus 30 prosentilla toteutuvat viimein. Nämä ovat hyviä esimerkkejä hallituksen hyvistä teoista tulevaisuuden rakentamiseksi.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Korkein suhdanne on takana, mutta vahva talouskasvu jatkuu vielä ensi vuoden puolelle. Kasvu tullee kuitenkin hidastumaan johtuen muun muassa kiihtyvästä inflaatiosta sekä monista maailmantalouden epävarmuustekijöistä. Arvioiden mukaan suhteellisen suuret palkankorotukset myös heikentävät kilpailukykyämme. Tulevien vuosien keskimääräiseksi talouskasvuksi on ennakoitu 2,7:ää prosenttia.

Nykyoletuksien perusteella ja johtuen todellakin osin viime aikoina tehdyistä ratkaisuista julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi valtiontalouden 1 prosentin rakenteellinen ylijäämä. Tämän tavoitteen saavuttamisen eteen on tehtävä tosi paljon työtä, ja kuten aiemmin eilen käydyssä vakautusohjelmakeskustelussa kävi hyvin selväksi, ei sekään, siis se 1 prosentin ylijäämä, riitä. Talouden vakauttaminen ja tulevaisuuden positiivisen talouskehityksen turvaaminen edellyttää monipuolisia toimenpiteitä. Tehtävä ei ole mahdoton, ja hallitus onkin ryhtynyt monella rintamalla jo toimeen. Niillä tulee olemaan positiivinen vaikutus Suomen talouden kehitykseen ja tätä kautta Vakaus- ja kasvusopimuksenkin tavoitteiden parempaan toteutumiseen.

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että työikäisen väestön väheneminen on keskeinen riski talouskasvullemme. Samanaikaisesti, kun julkiset menot lisääntyvät väestön vanhenemisen myötä, työllisten määrä supistuu. Tämä uhkaa hidastaa kokonaistuotantoa ja verotulojen kasvua. Nämä muutokset taloudessa alkavat näkyä jo lähivuosina suurten ikäluokkien eläköityessä. Tässä talousarviossa on nyt useita toimenpiteitä, joilla varaudutaan väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi tietenkin valtionvelan vähentäminen, eläkerahastojen kartuttaminen ja koulutusjärjestelmän uudistaminen.

Arvoisa puhemies! Työvoimasta tulee useilla aloilla olemaan pulaa ja kilpailu työntekijöistä tulee olemaan kovaa. Sen lisäksi, että työikäinen väestö vähenee, myöskään kouluista valmistuvien koulutus ei vastaa työelämän tarpeita. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä välttämättömät muutokset on nyt aloitettu. Tarvitaan osittain radikaalejakin toimenpiteitä. Nyt tehtyjen linjausten mukaan nuoria tullaan kouluttamaan vastaamaan paremmin yritysten ja julkisen sektorin todellisia tarpeita. Ammatillisessa koulutuksessa käytännön harjoittelua tullaan lisäämään. Eräs jo toteutettu toimenpide on oppisopimuskoulutusjärjestelmän yksinkertaistaminen.

Arvoisa puhemies! Nyt toteutettavat verouudistukset ovat oikean suuntaisia. Perintöveron poistaminen yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdostilanteissa on muutos, joka tulee helpottamaan monen yrityksen jatkajan tilannetta. Pienempien perintöjen verotuksen poistaminen sekä lesken ja lähiomaisten aseman parantaminen edistävät kansalaisten oikeudenmukaista kohtelua.

Herra puhemies! Alkoholin monet terveyshaitat, sen aiheuttama rikollisuus, lasten ja perheiden ongelmat, lisääntynyt rattijuopumus ja siitä tieliikenteessä aiheutuvat suoranaiset murhenäytelmät sekä muut lukuisat haitat puoltaisivat alkoholiveron suunniteltua suurempaa korotusta.

Autoilun verotuksen muuttaminen omistuksen verotuksesta käytön verottamiseen on puolestaan erittäin oikeaan suuntaan erityisesti ympäristön kannalta. Autoveron alentaminen tulee vauhdittamaan autokannan uusiutumista ja vilkastuttamaan autokauppaa ja sitä kautta omalta osaltaan piristämään talouden tilannetta.

Herra puhemies! Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut viime vuodet. Euromääräisesti velkaa on lyhennetty liian hitaasti. Valtionvelka oli edellisen vaalikauden alussa noin 60 miljardia eli 43,4 prosenttia bkt:stä. Vuoden 2008 loppuun mennessä eli viiden vuoden kuluttua tuosta äsken mainitusta sen arvioidaan alenevan noin 53 miljardiin eli 30 prosenttiin bkt:stä. Valtiovelan lyhentäminen nyt hyvän talouden aikana on kauaskantoinen, vastuullinen teko. Tällaisen suhdanteen aikana velkaa tulee lyhentää, koska rahan syytäminen nyt kaikkeen muuhun ja velkojen lyhentämättä jättäminen olisi varsin lyhytnäköinen ratkaisu. Laman aikana valtion rahoitusta tarvitaan taas sitten julkisten investointien rahoittamiseen ja sitä kautta työllisyyden parantamiseen, ja mitä suurempi valtion velkataakka olisi, sitä suurempi rasite se olisi heikomman talouden aikana.

Herra puhemies! Erityisesti rakentamisessa on ylikuumentuminen ollut tosiasia jo useamman vuoden ajan. Paljolti juuri siitä johtuu rakentamiskustannusten huima nousu. Tällaisessa tilanteessa julkisen sektorin, valtion ja kuntien, samoin kuin seurakuntien ja järjestöjenkin, tulisi toimia suhdanteiden tasaajana. Olisi pitänyt ja pitää pidättäytyä suurista investoinneista ja toteuttaa vain välttämättömät korjausinvestoinnit. Näin julkinen sektori voi omilla toimillaan paitsi tasata jyrkkiä suhdannevaihteluita myöskin säästää suuren määrän veronmaksajien rahaa. Investointirahaa voidaan tietenkin hyvinä aikoina varata ja vaikkapa rahastoida, mutta hankkeita ei tule aloittaa hintojen ollessa korkeimmillaan. Talouden laskusuhdanteen aikana sitten näin julkisilla investoinneilla voidaan parantaa yrittäjyyttä ja työllisyyttä.

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta korostaa, että jatkossa on löydettävä keinoja, joilla aidosti parannetaan julkisen sektorin tuloksellisuutta. Tuottavuusohjelmassa ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on yhä enemmän keskityttävä palvelurakenteiden ja palveluiden tuottamisen uudistamiseen. Kuntien väliset suuret tuottavuus- ja tehokkuuserot ovat osoitus siitä, että tehokkaimpien rakenteiden ja toimintamallien kattavalla käyttöönotolla tuottavuutta voidaan lisätä paljonkin laadusta ja vaikuttavuudesta tinkimättä. On totta, että suuremmat yksiköt eivät välttämättä ole ainoa keino kuntien tilanteen ratkaisemiseksi. Joissain kunnissa toimintojen tehostamisella ja monipuolisilla ratkaisuilla on saatu hyviäkin tuloksia aikaan ilman suurempien yksiköiden perustamista. Vaikka tuottavuuden kohottaminen on työvaltaisissa hyvinvointipalveluissa vaikeaa, pitkällä aikavälillä pienikin vuotuinen muutos vähentää selvästi palvelujen kustannuksia.

Tuottavuuden parantamiseksi on myös tärkeää, että tuottavuutta koskevat tilastotiedot ovat ajan tasalla ja että tilastoilla ja mittareilla arvioidaan ja mitataan oikeita asioita. Kuntien välistä keskinäistä tietojen vaihtoa hyvien käytäntöjen toimivuudesta tulisi myös tehostaa. Tuottavuusohjelman toteuttaminen ei tietenkään saa johtaa kaavamaisiin henkilötyövuosien vähentämiseen ja toimintojen ulkoistamiseen. Tulee myös varmistaa palvelujen laatu ja ottaa huomioon toimivien palvelujen yhteiskunnallinen vaikutus.

Herra puhemies! Tämä ensi vuoden budjetti pitää sisällään runsaasti talouden vakautta turvaavia, Suomen talouskehitystä edistäviä, työllisyyttä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantavia toimenpiteitä. Tällaisia ovat muun muassa perus- ja ammatillisessa koulutuksessa toteutettavat muutokset, maa- ja metsätalouden kehittämisrahastojen rahoituksen turvaaminen, haja-asutusalueiden yrittäjyyden turvaaminen panostuksilla yksityisteiden rahoituksiin ja monet muut toimenpiteet yrittäjyyden edistämiseksi.

Vielä lopuksi haluan todeta, että sinivihreä hallitus toteuttaa nyt monia hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteitaan ja uudistuksia jo ensimmäisessä budjettiesityksessään ja valtion varoja ollaan kohdentamassa siten, että työnteko ja työllistäminen on kannattavaa ja työllistyminen mahdollista. Päämääränä on, kuten hallitusohjelmassa todetaan, vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, jossa myös heikommista pidetään huolta.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minun on helppo yhtyä sinivihreän hallituksen budjettiesityksen kulmakiviin: vastuullisuuteen ja kannustavuuteen. Vastuullisuus on vastuuta vakaasta talouskehityksestä, ja kaikkein eniten kestävästä julkisesta taloudesta hyötyvät yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevat. Iltapäivän keskustelussa mieleeni tulikin ajatus, että talouden perusperiaatteiden intensiivikurssi olisi tässäkin salissa paikallaan.

On erittäin tärkeää, että Suomi panostaa osaamisen kasvattamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä innovaatioihin samalla muistaen, että perustyö tehdään jo alemmilla koulutustasoilla. Tästä hyvänä esimerkkinä budjettiesityksessä on ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvien säästöjen kohdentaminen opetuksen laadun parantamiseen. Tämä hallitus pyrkii palauttamaan luokkakoot sille tasolle, että jokaisella oppilaalla ja opettajalla on turvallinen olo. Myös tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen ovat oikean suuntaisia toimenpiteitä, joissa erilaiset oppijat otetaan huomioon.

Laadukkaan peruskoulutuksen jälkeen nuorella tulisi olla joko itsestään lähtevänä tai aikuisen tukemana visio tulevaisuudestaan. Meistä jokaisesta ei ole maisteriksi tai tohtoriksi, ja hyvä näin. Ammatillinen koulutus ja oppisopimuskoulutus ovatkin saaneet lisäresursseja budjettiesityksessä, samoin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämistoimet ja nuorten työpajatoiminnan tukeminen.

Jouduimme syksyn murheellisten tapahtumien johdosta uudelleen sen tosiseikan eteen, että lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin tulee panostaa entistä enemmän. Jokainen pahoinvoiva lapsi, nuori tai aikuinen on hoidon arvoinen, eikä valitettavia katkoksia hoitoon lähettämisen ja pääsemisen välillä saisi tapahtua. Valtiovarainvaliokunta on tehnyt tervetulleen lisäyksen lasten oikeuspsykiatriseen tutkimukseen sekä terveyden edistämiseen ja ennalta ehkäisevään päihdetyöhön. Myös kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin merkityt 25 miljoonaa euroa varmistavat niin ikään lasten- ja nuortenpsykiatrisen hoidon rahoituksen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä oleellista on hoidon vaikuttavuuden merkitys. Tällä hetkellä käytössä on paljon hoitoja ja lääkkeitä, joiden todellinen hyöty on kyseenalaista. Tarvitaan rohkeutta ohjata rahat sinne, missä niistä on tutkitusti hyötyä. Kaikkea ei tarvitse tai voikaan hoitaa yhteiskunnan toimesta. Kyse ei kuitenkaan ole yksityistämisestä, vaan siitä, että rahan ohjaaminen hyödyttömään hoitoon on epäeettistä ja se tulisi ohjata periaatteella: oikeaa hoitoa, oikea-aikaisesti, oikeassa paikassa.

Suomi tarvitsee kasvojenkohotuksen kokonaisvaltaisen kannustavuuden tehostamiseksi. Työn tekemisen tulisi aina olla kannattavin vaihtoehto, on sitten kyse opiskelijasta, yrittäjästä tai eläkeläisestä. Työn tulisi olla tekijälleen taloudellisesti kannattavaa, ja kansalaisella tulisi olla oikeus valintoihin. Työllisyyden parantuminen lähtee nimenomaisesti kannustavuudesta työllisten määrän vähentyessä.

Myös suomalaisen työn tuottavuus ja työpanos on saatava kasvuun. Kuten ed. Virkkunen jo aiemmin viittasi, niin työpanosta on saatava entistä täysimääräisemmin käyttöön niiltä, jotka ovat työiässä. Lisäksi työuraa tulisi saada pidennettyä molemmista päistä. Työpanosta on lisättävissä työviihtyvyyttä parantamalla eikä suinkaan niin sanotusti selkänahasta repimällä, vaikka sellaisiakin vihjailuja on tänään jo kuultu.

Tulevaisuudessa tarvitsemme myös maahanmuuttajia ja vajaakuntoistenkin työpanos on tervetullutta. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tekemän vammaisten työkykytutkimuksen mukaan vammaisissa on noin 30 000 henkilön resurssi, joka voisi työllistyä työmarkkinoille joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti, jos heitä tuettaisiin. Onneksi sosiaalisesti vastuullisessa budjetissa on kaksinkertaistettu vajaakuntoisten palkkatuki.

Valitettavasti suomalainen yrittäjyys nähdään tietyissä piireissä uhkana tai hyvävaraisena hyötyjänä. Tosiasiassa suomalaisessa omistuksessa olevat perheyritykset ovat taloutemme selkäranka ja hyvinvointimme tae. Suomalaiset eivät vieläkään hevin ryhdy yrittäjiksi, mutta onneksi yrittäjyyshalukkuus on kohentunut. Ikävä kyllä, samaa ei voi sanoa yritysten kasvuhalukkuudesta. Kasvuyrityksillä on kuitenkin suuri merkitys työllisyydellemme. Budjetissa olevat varat yritysten perustamista helpottavaan starttirahaan ja ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkatuki ovat myös tervetulleita kannustimia pienyrittäjille.

Arvoisa herra puhemies! Meillä työkykyisillä on vastuu ja velvollisuus huolehtia niistä kanssakansalaisistamme, jotka eivät syystä tai toisesta pysty täysipainoisesti tai itsenäisesti hoitamaan päivittäisiä toimiaan. Tähän me pystymme vastuullisen talouspolitiikan avulla.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan jokasyksyinen budjettikäsittely saa suhteettoman suuren huomion siihen nähden, kuinka pieniä muutoksia budjettiesitykseen eduskunnassa lopulta tehdään. Viime syyskuussa arveltiin, että eduskunta touko—kesäkuussa käsittelemiensä ja hyväksymiensä budjettikehysten puitteissa olisi voinut tehdä vuoden 2008 talousarvioon lähes 100 miljoonan euron — tarkkaan ottaen noin 97 miljoonan euron — muutokset, mutta lopulta niin sanottu liikkumavara kutistui vain noin 46 miljoonaan euroon hallituksen annettua täydentävän budjettiesityksensä. Tämä pieni summa, joka on 0,1 prosentin suuruusluokkaa budjetin loppusummasta, ehdotetaan valtiovarainvaliokunnan mietinnössä käytettäväksi taidokkaasti monia tarpeita huomioon ottaen. Jatkossa keskustelun painopiste on myös julkisessa keskustelussa syytä asettaa hyvin selvästi keväiseen kehysbudjettikäsittelyyn. Siinähän itse asiassa todelliset päätökset tehdään. Myös Suomen perustuslakiin tulee lisätä mahdollisessa perustuslain tarkistuksessa säännökset kehysbudjettikäsittelystä.

Eduskunta hoiti tämän vuoden viimeisessä lisäbudjetissa alta pois perustienpidon ja perusradanpidon kiireisimmät rahoitustarpeet. Vuoden 2008 budjettiesityksen käsittelyssä voitiin näin ollen kohdistaa menonlisäyksiä tavallista useampiin muihin menomomentteihin ja -kohteisiin. Kohdekohtaisesti summat eivät ole suuria, mutta ne kertovat eduskunnan tahdon suunnasta. Talouskasvun edistäminen otettiin huomioon osoittamalla varoja yliopistoille ja korkeakouluille sekä yritysten kansainvälistymisen edistämiseen.

Metsäteollisuuden tulevaisuuden kannalta on tärkeää pitää huolta puuraaka-aineen saatavuudesta ja puuhuollosta. Näitä tavoitteita turvaa ehdotettu metsätalouden rahoituksen lisäys, samoin kun Metsäntutkimuslaitoksen määrärahojen nostaminen. Yksityisteiden valtionavustuksiin lisätään 5 miljoonaa euroa. Yksityisteiden valtionavut nousevat tämän vuoden 14,2 miljoonasta eurosta 18 miljoonaan euroon.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön ehdotuksissa on vahva ympäristöpainotus. Määrärahan lisäystä ehdotetaan vesihuolto- ja ympäristötöihin, samoin kuin joukkoliikenteen kehittämiseen. Lisäyksiä ehdotetaan myös energianeuvonnan ja ympäristötutkimuksen määrärahoihin. Erityisen tärkeää on, että valtion budjetissa jatkossa varataan nykyistä enemmän varoja jätevesihuollon rationalisoinnin kannalta tärkeiden siirtoviemäreiden rakentamiseen. Näitähän koskee ympäristöministeriön budjetissa juuri kohta Ympäristötyöt, johon nyt lisättiin 3 miljoonaa euroa täällä eduskuntakäsittelyssä.

Tasapuolisuus edellyttää myös valtion nykyistä suurempaa osallistumista maaseutuasumisen jätevesikustannusten hoitamiseen.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman veropoliittisia ohjelmakohtia on ryhdytty toteuttamaan määrätietoisesti. Tämän syksyn toteutukseen kuului eläkkeensaajien verotuksen oikeudenmukaistaminen suhteessa palkansaajien verotukseen, samoin kuin perintöverouudistuksen yleinen osa, jonka keskeinen muutos on perintöveroasteikon alarajan nostaminen 20 000 euroon. Heti kevätistuntokauden alussa hallitukselta odotetaan esitystä perintö- ja lahjaverouudistuksen yritysosan toteuttamisesta. Hallitusohjelman mukaan perheyrittäjyyden edistämiseksi poistetaan perintö- ja lahjaverotus kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta. Olennaista on, että nimenomaan kohta "kokonaan" toteutuu.

Yritysvarallisuutta ei meillä saa enää rasittaa ylimääräisillä pääomaveroilla, kun otetaan huomioon, että muun muassa Ruotsissa ei enää kohta tiedetä, mikä perintö- ja lahjavero on. Tällainen kehityssuunta näyttää muuttuvan nopeasti yleiseurooppalaiseksi. Nyt on jo seitsemän sellaista EU:n jäsenvaltiota 27:stä, joissa perintö- ja lahjaverotus on poistettu kokonaan. Myös Saksa ja Itävalta ovat liittymässä perintö- ja lahjaverottomuuden rintamaan.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävä Matti Vanhasen toisen hallituksen ensimmäinen budjettiesitys sisältää ensimmäisen erän hallitusohjelmaan sisältyvistä monien ihmisten arkipäivän elämää parantavista kirjauksista. Budjettiesitys sisältää merkittävän määrän menolisäyksiä peruspalveluiden rahoittamiseen ja erilaisiin sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Esitetyn suuruiset menolisäykset eivät olisi mahdollisia, mikäli maan talous ei olisi niin hyvässä kunnossa kuin se nyt on.

Ensi vuoden talouskasvun arvioidaan olevan 2,5 prosenttia, työllisyysasteen arvioidaan nousevan noin 70 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,3 prosenttiin. Uusia työpaikkoja on syntynyt neljän viimeisen vuoden aikana yli 150 000.

Myönteinen talouskehitys on tuonut valtiontalouteen tarvittavaa pelivaraa. Tuota pelivaraa on voitu käyttää edelleen yritysten myönteisen kasvukehityksen tukemiseen, kotimaisen kulutuskysynnän ylläpitämiseen, julkisten palvelujen rahoittamiseen sekä valtionvelan lyhentämiseen.

Poliittista väittelyä on pitkin vuotta ja jälleen tänään ensi vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä käyty siitä, missä suhteessa edellä mainittuihin menoihin tulisi panostaa. Vastakkain ovat hallituspuolueiden puolustama kohtuullinen menokuri ja opposition löysät lupaukset kaiken mahdollisen lisähyvän rahoittamisesta.

Kautta historian tarkka ja viisas taloudenpito on korostunut juuri hyvinä aikoina. Todella vahvan talouden maassa tarkka ja viisas taloudenpito tarkoittaisi rahan laittamista sukanvarteen pahojen päivien varalle. Suomessa valtiontaloutta rasittaa kuitenkin edelleen raskaiden lamavuosien taakka. Valtionvelkaa on jäljellä viime vuosien runsaiden velanlyhennysten jälkeenkin vielä 55 miljardia euroa. Tilanteessa, jossa maailmantalouden häiriötekijät ovat lisääntyneet ja varautuminen ikääntymisen tuomiin haasteisiin on ajankohtaista, on taloudenpidossa syytä olla tarkka. Nousukautta seuraa aina laskukausi. Tämä viisaus on hyvä pitää mielessä, vaikka siitä ei aina kiitosta saakaan.

Tärkein kokonaisuus vuoden 2008 budjetissa liittyy talous- ja työllisyyspolitiikkaan ja edelleen ikärakenteesta johtuvan suuren haasteen selvittämiseen. Tavoitteena on lisätä työnteon kannustavuutta työn verotuksen maltillisilla kevennyksillä ja tuloverojen inflaatiotarkistuksella, helpottamalla työn saamista ja sen vastaanottamista. Tähän liittyen työllisyysmäärärahoja kohdennetaan aiempaa paremmin. Osaamiseen panostetaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja ja oppisopimuskoulutusta lisäämällä. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämis-, koulutus- ja erityistoimia lisätään. Samaan tähdätään myös nuorten tukityöllistämisehtojen muuttamisella nuorten työllistämisen helpottamiseksi. Yrittäjyyden edellytyksiä kohennetaan yritysten investointeja ja kehityshankkeita tukemalla.

Arvoisa puhemies! Myös hallintoa uudistetaan tukemaan työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa. Kahden viikon kuluttua aloittava uusi työ- ja elinkeinoministeriö tulee osaltaan vastaamaan niihin merkittäviin haasteisiin, joita työllisyyden, yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä sekä alueiden kehittämisessä tulevaisuudessa kohdataan.

Ensi vuoden talousarviossa uuden ministeriön aloitus on tehty mahdollisimman suotuisaksi. Ministeriön itsensä tekemä talousarvioehdotus on nimittäin toteutumassa eduskunnan käsittelyssä eurolleen esitetyn suuruisena. Tulevaisuutta ajatellen varautuisin jo tässä vaiheessa työ- ja elinkeinoministeriön toiminnasta hankittujen ensikokemusten jälkeen laajentamaan ja vahvistamaan uutta ministeriötä liittämällä siihen sen toimialaan kuuluvia lisäosia muista ministeriöistä. Tällä tavalla voitaisiin lisätä entisestään työllisyys- ja elinkeinopolitiikan ohjausvoimaa ja kokonaisuutta tukevaa synergiaa.

Vaikka ikääntyminen on Suomessa ja myös muualla Euroopassa suuri haaste, olemme kuitenkin varautuneet ikääntymiseen paremmin kuin monet muut maat. Ikääntymiseen liittyy myös paljon mahdollisuuksia. Työn tuottavuuden nostamista ja teknologian hyväksikäyttöäkin tärkeämpää on varautuminen jo nyt käsillä olevaan työvoimapulaan, jota haastetta vain lisää suurten ikäluokkien eläköityminen. Tämä on ennen muuta mahdollisuus tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Arvoisa puhemies! Erityisesti kaikkein pienituloisimpien aseman parantaminen ja sosiaaliturvan kehittäminen ovat ensi vuoden budjetin tärkeitä teemoja. Kansaneläkkeitä korotetaan 20 eurolla kuukaudessa. Yhdessä kuntakalleusluokituksen poiston kanssa tämä merkitsee kolmelle neljäsosalle eläkeläisistä yli 50 euron kuukausikorotusta. Korotuksen jälkeenkin taso ei ole mielestäni vielä riittävä, mutta suunta on oikea.

Sotainvalidien ja rintamaveteraanien tukemiseen kohdennetaan yli 420 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunta on lisännyt esityksessään 3 miljoonaa euroa lievävammaisten sotainvalidien ja sotaveteraanien kuntoutustoimintaan, jota pidän erinomaisena esityksenä.

Opiskelijoiden arkea parannetaan ensi vuonna opintotuen 15 prosentin korotuksella ja vapaisiin tulorajoihin tehtävällä 30 prosentin lisäyksellä.

Hammaslääkäripalkkioiden sairausvakuutuskorvauksen taso nousee ensi vuonna 40 prosenttiin. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla lasta kohden 46,60 euroon kuukaudessa. Maatalousyrittäjien jaksamiseen kiinnitetään huomiota lisäämällä lomapäiviä yhdellä.

Arvoisa puhemies! Sinivihreä hallitus ja eduskunta ovat tekemässä vastuullista ja tasapainoista budjettia vuodelle 2008. Lukuisten parannusehdotusten osalta täytyy muistaa, että vielä on kolme vuotta tulossa hyvän hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi. Olen varma, että vastuullisella ja kannustavalla politiikalla voimme nuo ohjelmassa mainitut kohdat myös toteuttaa.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan valtion budjetti on melko hyvä. Siinä on hyviä ituja kohti kestävämpää politiikkaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Lisääntyneen hyvinvoinnin ja vaurauden keskellä kunnilla on silti vuosi vuodelta vaikeampaa. Vaikka kuntien tulot nyt lisääntyvät, on niiden rahoituspohja edelleen liian pieni. Niukkuudesta on vaikea jakaa. Koska tulevaisuudessa meillä on vielä suurempia haasteita edessämme, on meidän varauduttava niihin jo nyt. Kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen on asetettava paljon odotuksia, kuten myös sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseen. Punainen lanka tässä on se, että kaikki työnteko olisi kannattavaa.

Painopistettä on siirrettävä pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta nopeaan työllistämiseen avoimille työmarkkinoille. Työntekijän itsensä kannalta on parempi saada pysyvä työpaikka, jonka työpanos on oleellinen yhteiskunnan kannalta. On lisäksi hyvä muistaa, että pienyrityksissä on valtava työllistämispotentiaali. Se, että työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoja ja avustusvaltuuksia korotettiin yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa, on hyvä asia. Yritysten kansainvälistymiseen tarkoitettua avustusvaltuutta korotettiin 2 miljoonalla eurolla, joka osoitettiin erityisesti nuorten kasvuhakuisten yritysten kokeiluhankkeisiin.

Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus on seikka, joka on tämän päivän päätöksessä syytä pitää mielessä. Jo nyt on ryhdyttävä varautumaan työvoimapulaan siten, että työolosuhteita inhimillistetään ja perusteettomista määräaikaisuuksista luovutaan. Ottaen huomioon, että työtä tekevä väestö vähenee ja vanhusten osuus kasvaa, on yhä tärkeämpää, että sekä naiset että miehet osallistuvat täysipainoisesti työelämään. Yksi keino naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi olisi äitiydestä aiheutuvien kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken esimerkiksi korottamalla sairausvakuutusmaksuja. Aivan yhtä hyvin osan kuluista voisi kerätä kaikilta työntekijöiltä eli yhteisistä verovaroista.

Ennaltaehkäisyn tärkeys korostuu valtion budjetissa. On aivan erityisesti huolehdittava kansalaisjärjestöjen ja urheiluseurojen rahoituspohjasta. Liikunta parantaa toimintakykyä ja tekee iloisen, hyvinvoivan mielen. Kiitän valtiovarainvaliokuntaa siitä, että veikkausvoittovarat palautettiin oikeaan kohteeseen: kulttuurin ja liikunnan edistämiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan tehtiin yhteensä vajaan 5 miljoonan euron lisäys, josta 3 miljoonaa euroa osoitettiin sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sekä veteraanien kuntoutukseen. Valiokunta korosti ennalta ehkäisevän työn merkitystä ja lisäsi muun muassa terveyden edistämiseen osoitettua määrärahaa 300 000 eurolla, samoin uuden lastensuojelulain toimeenpanoon liittyvän koulutuksen järjestämiseen osoitettiin 300 000 euroa. Nämä ovat kaikki erittäin kannatettavia lisäyksiä.

Lapset tarvitsevat mahdollisuuksia liikuntaan ja harrastuksiin. Kaikille lapsille mahdollisuus harrastaa ei ole itsestäänselvää. Kotitalouksien varallisuus on kasvanut nopeasti, mutta eniten on vaurastunut rikkain kymmenennes. Köyhin kymmenennes on sen sijaan köyhtynyt. Perheen vähävaraisuus määrittää lasten tulevaisuutta, ja lapset ryhmittyvät myös harrastusten kautta. Jokaisella lapsella tulisi mielestäni olla mahdollisuus harrastaa, ja siksi määrärahan osoittaminen vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen olisi ollut hyvä uudistus.

Arvoisa puhemies! Etelä-Suomen metsistä on toistaiseksi alle 2 prosenttia suojeltu, mikä on aivan liian vähän turvaamaan monimuotoisen metsäluonnon säilymisen Suomessa. Suojelua on viime vuosina pystytty jossain määrin edistämään vapaaehtoisuuteen perustuvalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuus- eli Metso-ohjelmalla. Koska tulokset ovat lupaavia, Metso-ohjelmaa on laajennettava ja suojelualueita lisättävä.

On kuitenkin niin, ettei pelkästään vapaaehtoisuuteen perustuva suojelu ole riittävää. Herkimmät eliöt tarvitsevat laajoja verkostomaisia metsävyöhykkeitä ja vanhoja koskemattomia metsiä kukoistaakseen. On sääli, ettei Sipoonkorpeen perustettavasta uudesta kansallispuistosta saatu tällä budjettikaudella päätöstä. Itse asiassa Metsähallituksella on ongelmia nykyistenkin kansallispuistojen rahoituksen kanssa, joten luonnonsuojelupanostusten tulee tulevina vuosina olla huomattavasti suuremmat kuin nyt. Onneksi sentään luonnonsuojelujärjestöjen rahoitus palautettiin entiselle tasolle.

Ympäristöministeriölle osoitettiin 3 miljoonan euron lisärahoitus siirtoviemäreiden ja yhdysvesijohtojen rakentamiseen sekä pilaantuneiden maiden ja vesistöjen kunnostamiseen. Myös maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan lisättiin 2,5 miljoonaa euroa kiireellisiin vesistö- ja vesihuoltotöihin. Nämä ovat tärkeitä Itämeren tilannetta parantavia lisäyksiä. Jatkossa on hyvä muistaa, että sitoutuminen Helcomin ohjelmaan edellyttää meiltä myös maatalouden ravinnepäästöjen vähennystä.

Talous kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, samoin kulutus. Monella alalla on ollut paineita saada parempaa palkkaa. Tämä syksy tullaan muistamaan lukuisista lakkouhista ja poikkeuksellisen korkeista palkankorotuksista. Inflaatio saattaa kiihtyä. Kaiken tämän keskellä on olennaista julkisen talouden kestävyyden turvaaminen. Valtion tuottavuushanketta tarvitaan siihen, että samalla rahalla saadaan enemmän hyvinvointia. Palveluiden turvaaminen on tärkeää.

On hyvä, että valtiovarainvaliokunta korosti mietinnössään, että ohjelman toteuttaminen ei saa painottua kaavamaiseen henkilötyövuosien vähentämiseen ja toimintojen ulkoistamiseen, vaan siinä on aidosti haettava tuloksellisuuden parantamista. Esimerkiksi yliopistojen osalta tuottavuusohjelma ei saa heikentää jo ennestään niukkoja opetus- ja tutkimusrahoja, joten olen iloinen siitä, että yliopistot saivat lisärahaa. Jotta Suomi pärjäisi globaaleilla markkinoilla, meidän on panostettava korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen.

Elämme käänteentekeviä aikoja, kun ilmastonmuutoksen hidastamisen puolesta on tehtävä tärkeitä ratkaisuja ja päätöksiä. Valtiovarainvaliokunta lisäsi 3 miljoonaa euroa joukkoliikenteen tukemiseen, mikä on oikea suunta. Käytännössä tuki joukkoliikenteelle ja raideliikenteelle on vieläkin liian alhaisella tasolla. Keväällä tehtävässä hallituksen ilmastopoliittisessa strategiassa on aloitettava kunnianhimoisen ilmastopolitiikan aikakausi. Avainasemassa tulee olla materian ja energian säästö sekä uusiutuvan energian osuuden lisääminen.

Lisäksi, onko meidän pakko sopeutua jatkuvasti kiihtyvään kulutuksen kasvuun? Ympäristön tila ei kestä sitä loputtomiin. Bruttokansantuotteen kasvu lisää onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen, mutta Suomessa tuo raja ylitettiin jo 70-luvulla. Lisäkulutus ei tuo enää lisää onnea. Ehkä olisi jo syytä painaa jarrua, hillitä kulutusta ja materian käyttöä, tyytyä vähempään. Meillä on vain tämä yksi maapallo, jonka resurssit ovat rajalliset.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Uusimaa on Suomen veturi. Hallituksen on pidettävä huolta siitä, että Uudenmaan vetovoimaisuus säilyy ja paranee nyt ja tulevaisuudessa. Tämä edellyttää lisää liikenneinvestointeja, teitä ja raideliikenteen parantamista, jotta alueelle on mahdollista saada uusia työpaikkoja ja työntekijöille asuntoja. Nyt liikenneverkon vajaus heikentää metropolialueen kehittymismahdollisuuksia. Uusimaa tukehtuu liikenneruuhkiin, joissa palaa polttoainetta ja aikaa niin yksityisillä kansalaisilla kuin yrityksillä. Aluetta on järkevää rakentaa ja kehittää raideliikenteen läheisyyteen. Näin pystymme vaikuttamaan myös ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Tällä hetkellä joukkoliikenne ei ole riittävä. Se ei ole yhteyksiltään ja hinnaltaan riittävän palveleva ja kilpailukykyinen vaihtoehto. Monet perheet tarvitsevat kaksi autoa työ- ja asiointimatkoista selvitäkseen. Keski-Uudellamaalla Tuusulassa, Keravalla ja Järvenpäässä on mahdollisuus vastata metropolialueen asuntotarpeeseen ja rakentaa uusia asuntoja raideliikenteen ja toimivien liikenneväylien läheisyyteen.

Arvoisa puhemies! Ongelmana on se, että hallitus ei ole esittänyt määrärahoja Kerava—Riihimäki-kaupunkiradan lisäraiteen rakentamiseen ja uuteen poikittaiseen tieyhteyteen Kehä IV:ään. Kehä IV mahdollistaisi uusien työpaikkojen syntymisen lentokentän läheisyyteen. Tiedossa on, että Vuosaaren sataman myötä Kehä III:n ruuhkat lisääntyvät entisestään. Uusi poikittainen tieyhteys on niin yritystoiminnan kuin asukkaiden kannalta välttämätön. Samassa yhteydessä saadaan parannettua myös Kulomäentien liikenneturvallisuutta muun muassa rakentamalla kevyen liikenteen väylät sekä parantamalla muillakin ratkaisuilla tien turvallisuutta.

Edellä mainituista hankkeista olen tehnyt talousarvioaloitteet, ja ne ovat Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien yhteisiä aloitteita, joista äänestämme myöhemmin. Tie- ja raideliikenteen kehittämiseen satsatut määrärahat ovat hyötysuhteiltaan kannattavia ja maksavat itse itsensä. Nyt on perusteltua satsata liikenneverkon ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Uskon saavani tulevassa äänestyksessä kannatusta tärkeille tie- ja raideliikennehankkeille.

Ja sitten tavallaan toiseen aiheeseen ja toiseen puheeseen siirryn, kun tässä on aikaa.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä esitetyt määrärahat terveys- ja vanhuspalveluiden kehittämiseen ovat riittämättömät. Suomessa on liian vähän panostettu vanhusten avohoitoon ja kotihoitoon. Tutkimusten mukaan ikäihmiset luottavat julkisiin palveluihin ja haluavat saada palvelut julkiselta sektorilta, ja se on ymmärrettävää, koska he ovat osallistuneet julkisen terveydenhuollon kustannuksiin ja kansanterveystyön kehittämiseen.

Hallituksen vakausohjelmassa todetaan, että Suomi ikääntyy nopeasti ja asiantuntijoiden mukaan laadukkaiden ja kattavien hyvinvointipalveluiden järjestäminen muuttuu jatkossa vaikeammaksi niin päiväkotien, koulujen kuin terveydenhuollon palvelujen osalta. Lisäksi vakausohjelmassa tuodaan esiin työvoiman saannin vaikeutuminen. Kuntasektorilta vaaditaan lisää uudistumista eli tuottavuutta. Nyt on ministeri Kataisen mielestä kultainen hetki toteuttaa nämä julkisen sektorin uudistukset, jotta työvoimaa riittää jatkossa myös yksityissektorille, jottei hyvinvoinnin moottori häviäisi.

Mielestäni me tarvitsemme molemmat moottorit toimintakykyisinä ja riittävillä voimavaroilla varustettuina, jotta hyvinvointivaltio ja tuottava yritystoiminta säilytetään myös nykyisen porvarihallituksen aikana. Hyvin hoidettuna julkinen terveydenhoito parantaa kansanterveyttä ja mahdollistaa työssäoloajan ja hyvän toimintakyvyn säilymisen nykyistä pitempään. Tätä lausetta on vaikea kuvata euromäärällä, mutta uskoakseni se kertoo kuitenkin sen, että julkisen sektorin palvelut ovat tärkeitä ja yhteiskunnan sykkivä sydän. Meistä monet haluavat taata myös jatkossa ihmisille julkisten palveluiden saatavuuden vauvasta vaariin.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on lupaus omaishoidon kehittämisestä, ja se on erittäin hyvä asia. Omaishoitajien tarve ja määrä kasvaa nopeasti väestön ikääntyessä. Viime vuonna omaishoidon tuella hoidettuja ihmisiä oli yli 20 000. Kuntien omaishoidon tuesta vastaavien viranhaltijoiden antamien tietojen perusteella arvioitiin, että ilman omaishoitajaa noin 11 600 ihmistä olisi hoidettu laitoshoidossa.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajilla ei ole aina mahdollisuutta pitää lakisääteisiä vapaapäiviä. Hallitusohjelmassa on maininta siitä, että huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta ja parannetaan sijaisapua. Milloin omaishoitajat voivat odottaa lupausten toteutumista? Lisäksi monet omaishoitajat toivovat, että omaishoidon tuen maksatus siirtyisi kunnilta Kelalle. Jään odottamaan hallituksen toimia ja päätöksiä omaishoitajia koskevissa asioissa.

Yleiskeskustelu päättyi.