Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Esittelypuheenvuoron omaisesti hallituksen
esityksestä eduskunnalle laiksi lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen
järjestämisestä annetun lain muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen
selvittämisen järjestämisestä annetun
lain soveltamisalaa laajennettavaksi siten, että lain soveltamisalaan
kuuluisivat myös lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset.
Lapsiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvittämisestä aiheutuvat
terveydenhuollon kustannukset siirtyisivät kunnilta valtion
korvattaviksi samalla tavoin kuin lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten
selvittämisestä aiheutuvat kustannukset jo ovat.
Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisestä aiheutuvat
terveydenhuollon kustannukset on siirretty valtion rahoitettaviksi
vuoden 2009 alusta alkaen. Valiokunta totesi lakiehdotuksesta antamassaan
lausunnossa, että jatkossa on syytä tarkemmin
selvittää lapseen kohdistuvien muiden rikosten
sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävien tutkimusten järjestämistapaa ja
rahoitusta. Tämän sosiaali- ja terveysvaliokunta
totesi mietinnössään 29/2008
vp. Nyt myös lapsiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten
selvittäminen ehdotetaan saatettavaksi valtion korvausten
piiriin. Valiokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena
ja puoltaa sen hyväksymistä sellaisenaan.
Lapsiin kohdistuvia pahoinpitelyrikoksen epäilyjä on
määrällisesti huomattavasti enemmän
kuin seksuaalirikosten epäilyjä. Lastenpsykiatrinen
tai nuorisopsykiatrinen ja psykologinen asiantuntemus on lapsen
kuulemisen toteuttamiseksi usein välttämätöntä.
Sosiaali- ja ter-veydenhuollossa tehtävän tutkimuksen
tavoitteena on saada lapselta mahdollisimman luotettava kertomus
tapahtuneesta lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen
ja tallentaa tämä kertomus tulevaa syyteharkintaa
ja oikeusprosessia varten. Suurin tarve terveydenhuollon erityisosaamiselle
on alle kouluikäisten tai raakaa väkivaltaa kokeneiden
lasten osalta.
Kunnissa ei ole selvitysten vaatimaa asiantuntemusta, ja kunnat
ostavat nämä palvelut yliopistollisilta sairaaloilta.
Valtion korvaus mahdollistaa sen, että yliopistollisten
sairaanhoitopiirien lasten oikeuspsykiatrian yksiköt kohdistavat
lisää henkilöstöä ja
resursseja pahoinpitelytutkimuksiin, mikä parantaa pahoinpitelyrikosten
uhreiksi joutuneiden lasten mahdollisuuksia päästä tutkimuksiin.
Lisäksi lain soveltamisalan laajentaminen mahdollistaa
viranomaisten välisen tietojen vaihdon pahoinpitelyrikoksissa
vastaavalla tavalla kuin tällä hetkellä lapsiin
kohdistuneiden seksuaalirikosten osalta. Valiokunta pitää tärkeänä,
että uudistuksella parannetaan kaltoin kohdeltujen lasten
oikeusturvan toteutumista yhdenvertaisesti koko maassa.
Valiokunta kiinnitti mietinnössään
29/2008 vp huomiota muissa maissa saatuihin myönteisiin
kokemuksiin niin kutsutusta lastentalotoimintamallista lapsiin kohdistuvien
väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkimisessa ja rikoksen
kohteeksi joutuneiden lasten kokonaisvaltaisessa auttamisessa. Mallin
tarkoituksena on turvata lapsen tukeminen ja tapahtuman tutkinta
mahdollisimman pitkälle lapsen edun mukaisesti samassa
paikassa eri alojen viranomaisten yhteistyönä.
Tämänkaltainen pilottihanke on lähdössä liikkeelle.
Valiokunta pitää hanketta tärkeänä, koska
sen avulla edistetään lasten pahoinpitelyjen tunnistamista
ja ennaltaehkäisyä sekä kaltoin kohdeltujen
lasten hoitoa ja heidän oikeusturvansa toteutumista.
Valiokunta esittää, että hallituksen
esitys hyväksytään muuttamattomana.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Lapset tarvitsevat yhteiskunnan erityistä suojelua
ja huolenpitoa. Tällä hallituksen esityksellä pahoinpidellyn,
rikoksen uhriksi joutuneen lapsen oikeusturvaa ja asemaa parannetaan.
Käytännössä nyt lapseen kohdistuneen
seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun
lain soveltamisalaa laajennetaan niin, että lain piiriin kuuluvat
jatkossa myös lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset.
Samalla selvittämisestä aiheutuvat kustannukset
siirretään kunnilta valtion korvattavaksi. Muutoksella
edistetään pahoinpitelyn tunnistamista, esiintuloa,
tutkimusmenetelmiä ja ennaltaehkäisyä sekä turvataan
kaltoin kohdeltujen lasten oikeusturvan toteutuminen yhdenmukaisesti
koko maassa.
Arvoisa puhemies! Vuodesta 2009 alkaen valtio on rahoittanut
lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisestä aiheutuvat
terveydenhuollon kustannukset. Tuolloin me valiokunnassa totesimme,
että jatkossa tulee selvittää myös muiden
lapseen kohdistuvien rikosten selvittämisen järjestämistä ja
rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ja nyt meillä sitten
on tämä hyvä esitys menossa eteenpäin.
Se on hieno asia.
Lapsiin kohdistuva väkivalta on aina vakava asia, joka
edellyttää perusteellista selvittämistä. Sosiaali-
ja terveydenhuollossa tehtävän tutkimuksen tavoitteena
on kuulla lapselta mahdollisimman luonteva kertomus siitä,
mitä on tapahtunut. Tämä kertomus on
olennainen sekä syyteharkinnan aineistona että varsinaisessa
oikeusprosessissakin. Sen luotettavuus on todella tärkeä.
Lasten psykiatrinen ja psykologinen asiantuntemus on lapsen kuulemisen
toteuttamiseksi usein välttämätöntä.
Tällä hetkellä kunnissa ei ole selvitysten
vaatimaa asiantuntemusta ja nämä palvelut ostetaan
yliopistollisilta sairaaloilta.
Osa lasten oikeuspsykiatrian työryhmistä on kuitenkin
pitänyt tärkeämpänä varsinaista
lakisääteistä selvittämistä,
eli on keskitytty seksuaalirikosten selvittämiseen. Tällöin
poliisin on ollut vaikea saada virka-apua pienten lasten haastatteluun
pahoinpitelyepäilyissä. Tilanne on johtanut pidempiin
odotusaikoihin tai jopa epäilyjen selvittämättä jättämiseen.
Valtion korvaus mahdollistaa nyt sen, että yliopistolliset
sairaanhoitopiirit lisäävät resursseja
pahoinpitelytutkimuksiin lasten oikeuspsykiatrian yksiköissä. Näin
parannetaan pahoinpitelyrikosten uhreiksi joutuneiden lasten mahdollisuuksia
päästä tutkimuksiin ja parannamme lasten
oikeudellista asemaa asianomistajina. Muutoksilla siis poistamme
alueellista eriarvoisuutta tutkimuksiin pääsyssä,
tutkimusten laadussa ja lasten yhdenvertaisen oikeusturvan toteutumisessa.
Ehdotus parantaa myös lasten ja nuorten mahdollisuutta
saada tarvitsemaansa psykiatrista hoitoa, kun hoitoon varattuja
resursseja ei tarvitse käyttää esitutkinnan
toteuttamiseen.
Arvoisa herra puhemies! Täällä oli
jo perjantaina keskustelussa esillä tiedonsaantioikeus. Tällä hetkellä siis
lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen osalta
laissa on tarpeelliset säännökset viranomaisten
tietojen saannista ja luovuttamisesta ilman huoltajan suostumusta. Nehän
ovat tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa huoltaja on epäiltynä.
Kuitenkaan pahoinpitelyrikosten selvittämisessä näitä vastaavia
säännöksiä ei ole, mikä tuottaa
epäiltynä olevalle huoltajalle mahdollisuuden
estää ja vaikeuttaa tutkimusten toteuttamista.
Jatkossa siis lain soveltamisalan laajentaminen mahdollistaa viranomaisten
välisen tietojen vaihdon pahoinpitelyrikoksissa vastaavalla
tavalla kuin seksuaalirikosten osalta. Viranomaisten välisen
tietojen vaihdon mahdollistaminen helpottaa koko esitutkintaprosessia,
hoitoonohjausta ja hoidon toteutumista.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan myös mainita
valiokunnan mietinnössäkin esiin nostetut myönteiset
kokemukset niin kutsutusta lastentalotoimintamallista. Mallin tarkoituksena on
turvata lapsen tukeminen ja tapahtuman tulkinta mahdollisimman pitkälle
lapsen edun mukaisesti samassa paikassa eri alojen viranomaisten
yhteistyönä. Mallin kehittäminen on kirjattu valtioneuvoston
hyväksymään sisäisen turvallisuuden
ohjelmaan. Länsi-Suomessa Tyksin erva-alueella on käynnistymässä THL:n
koordinoimana lastenasiaintalomallin kokeilu vuosina 2014—2016.
Pilottihankkeella on tarkoitus kerätä kokemuksia
viranomaisyhteistyöstä, ja kokemusten perusteella
päätetään valtakunnallisen mallin
käyttöönotosta. Tämä on
tärkeä hanke, jolla voidaan ehkäistä lasten
kaltoinkohtelua, edistää sen tunnistamista ja
parantaa kaltoin kohdeltujen lasten hoitoa ja heidän oikeusturvaansa. Toivoisin,
että tällaista kokonaisvaltaista työtä otettaisiin
osaksi perustyötä aina, kun se on mahdollista.
Eli kaiken kehittämisen ei tarvitse tapahtua aina hankkeiden
puitteissa, vaan myös muuten esitettäisiin aina
niitä parhaita toimintatapoja, joissa voidaan yhteistyössä ja
moniammatillisesti tukea lapsia ja perheitä erilaisissa
elämäntilanteissa.
Yleiskeskustelu päättyi.