Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomen luottoluokitus tipahti viime viikolla.
Luottoluokituksen putoaminen on vakava asia. Luottoluokitus tipahti
kolmesta A:sta viimeksi vuonna 1990, ja kesti kaiken kaikkiaan 12
vuotta ennen kuin se nousi takaisin. Nytkin edessämme on
vaikeampi ja pidempi urakka kuin annamme ymmärtää.
Paljon enemmän kuitenkin voidaan tehdä, tilanne
ei ole toivoton, ja tästäkin selvitään.
Tarvitaan ainakin kolme asiaa: tiukkaa menokuria, määrätietoisesti
eteenpäinvietyjä rakenteellisia uudistuksia sekä työllisyyttä ja
kasvua edistäviä toimia. Tämä viimeinen
asia on puuttunut hallituksen listalta kokonaan. Eläkeuudistuksen
aloittamiseen Vanhasen esityksestä meni viisi vuotta, ja
kolme vuotta meni soten hautomisessa turhaan. Arvoisa pääministerin
sijainen, mitä uusia konkreettisia toimia hallitus aikoo
tehdä työllisyyden ja kasvun edistämiseksi?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! On totta, että luottoluokituksen alentaminen
on hankala asia Suomen kannalta. Meidän kuitenkin täytyy
muistaa, että kaksi luottoluokittajaa edelleen pitää meitä kolmen
A:n maana.
Haluan todeta sen, että tiukka menokuri jatkuu meillä,
elikkä ensi vuonna 2 miljardia euroa vähennetään
valtion menoja budjettiesityksen mukaisesti. Rakennemuutokset ovat
tällä hetkellä eteenpäin menossa.
Meillä on eduskunnan käsittelyynkin tulossa rakennemuutoksiin
liittyviä asioita. Työmarkkinajärjestöt
kykenivät saamaan neuvottelutuloksen eläkejärjestelmään
liittyen.
Aivan oikein edustaja Sipilä kiinnittää huomiota
talouskasvuun ja työllisyyteen. Se on myös tämän
Standard & Poor’sin keskeinen viesti, että meillä potentiaalisen
kasvun näkymät ovat heikentyneet, ja sen takia
he sitä luokitusta laskivat Suomen osalta.
Kuitenkin totean sen, että tässä budjetissa
hallitus esittää usean sadan miljoonan euron lisäyksen
infrahankkeisiin, usealle vuodelle laskettuna yhteensä yli
pari miljardia. Näitten yhteenlaskettu henkilötyövuosilisäys
on noin 60 000 työvuotta (Puhemies koputtaa) valtiovarainministeriön kansantalousosaston
laskelman mukaan.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta
esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan
nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Minusta keskeisin muutos tässä luottoluokittajien
arvioinnissa oli heidän epäilyksensä hallituksen
kyvystä viedä uudistuksia ja reformeja eteenpäin. Suomen
näkymien arvioitiin olevan muuten kohtuullisen vakaita,
mutta arviossa varoitettiin, että luottoluokitus voi jopa
pudota lisää, mikäli poliitikot eivät
pysty viemään uudistuksia eteenpäin.
Meillä Suomessa on kaikki tarvittava tieto isänmaan
pelastamiseksi. Nyt on vain pantava toimeksi. Tietojeni mukaan ministeriöissä on 317
voimassa olevaa strategiaa, joissa tietääkseni
on yli 30 000 sivua tekstiä.
Arvoisa puhemies! Erityisesti kokoomuksen edustajien toimesta
on voimakkaasti kritisoitu yhdessä linjattua sote-uudistusta.
Toinen merkittävä uudistus eli kuntien tehtävien
karsiminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. Kysynkin pääministerin
sijaiselta: milloin hallituksen lista kuntien tehtävien
karsinnasta valmistuu, ja onko koko hallitus sitoutunut yhdessä sovitun
sote-linjauksen läpiviemiseen?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Kun tuota Standard & Poor’sin
arviota Suomen luottoluokituksen laskemisen perusteista tarkalleen
lukee, voi todeta, että nuo epäilykset asioitten
eteenpäinviemiskyvystä liittyvät vaalien
jälkeiseen aikaan. Tämän hallituksen
osalta selkeästi todetaan se, että ollaan viety asioita
eteenpäin ja ollaan tehty rakennemuutoksia. Totean, että käsitykseni
mukaan nämä kuntien tehtävien ja velvoitteitten
karsimista koskevat esitykset kulkevat eduskunnalle sovitussa ajassa ja
tämän vuoden puolella ovat tulossa ja koko hallitus
on sitoutunut niitä eteenpäin viemään.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Monet meistä pelkäävät,
että ensi talvesta työllisyyden kannalta saattaa
tulla erittäin vaikea, ja siksi nyt pitäisi erityisesti
kohdistaa kaikki toimet, jotta olemassa olevat työpaikat
säilyisivät ja myöskin uusille luotaisiin
edellytyksiä. Meistä monet tunnistavat sen, että siihen
ei tässä salissa ja tässä talossa
eikä hallituksenkaan voimin yksin pystytä. Onko
teillä tarkoitus, pääministerin sijainen, kääntyä järjestöjen
puoleen ja löytää yhdessä jonkinlainen
yhteiskuntasopimus, jolla Suomen tulevaisuus turvattaisiin?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Haluan todeta sen, että hallituksen puolella
on halua yhteistyössä järjestöjen
kanssa hakea keinoja, joilla kyetään ensi talvea
varten varautumaan, ja haluan myöskin todeta sen, että tämän
vuoden lisäbudjetissa 48 miljoonaa euroa on osoitettu nopeasti
käynnistyvien infrahankkeitten rahoittamiseen, ja sitä kautta
tavoitteena on se, että saadaan lisää työpaikkoja,
uusia työpaikkoja, syntymään nyt talven
aikana. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto on arvioinut, että noin
2 000—3 000 työpaikkaa saadaan
tässä vuoden sisällä syntymään.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Vuosisataan ensimmäisen kerran tapahtuu se,
että neljättä vuotta peräkkäin
Suomen kansantulon kakku supistuu. Tämä tapahtuu
tilanteessa, jossa Suomen reaalinen kilpailukyky on hyvä. Siis
perusedellytykset pitäisi olla siihen, että kasvua
ja selviytymisen edellytyksiä on. Mutta kone ei kerta kaikkiaan
toimi.
Arvoisa valtiovarainministeri, mitä te tuumitte, näinkö jatketaan
vaaleihin asti, vaalien jälkeiseen kesään
asti? Aika paljon ikävää kerkiää tapahtua
näitten kuukausien aikaan, ellei ryhdytä toimenpiteisiin
heti. Oletteko valmis siihen, että keskeiset työmarkkinajärjestöt,
valtiovalta, kuntien edustajat yhdessä kokoontuisivat nyt
saman pöydän ympärille ja katsottaisiin
yhdessä, mitä voitaisiin tehdä tässä ja
nyt ja heti Suomen selviytymisen hyväksi?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Tässä oli yritystä jo
pari päivää sitten tämmöiseen
yhteistyön rakentamiseen talousneuvoston puitteissa. Emme
päässeet kaikkien osalta tähän
tilanteeseen, että sieltä olisi lähtenyt asia
kehittymään. Itse jouduin olemaan pois sen takia,
että jouduin lentokonevian takia jäämään Brysseliin,
sen takia en päässyt aamulla mukaan tuohon, mutta
sen palautteen kautta, jonka tuosta kokouksesta sain, siellä on
hyvä siemen itämässä nyt tämän
yhteistyön rakentamiseen.
Haluan myöskin todeta sen, että tässä taustalla
on talouden kasvun painopisteen siirtyminen Aasiaan Kiinan avattua
markkinansa ja sen myötä Euroopan hidastunut talouskasvu.
Meillä erityinen ongelma on tässä suhteessa
se, että me viemme investointituotteita Eurooppaan. Meidän
Euroopan unionin alueelle menevästä viennistä 55
prosenttia on investointituotteita, joittenka kysyntä ei
lähde kasvamaan ennen kuin ollaan tilanteessa, jossa Euroopassa
tilauskirjat ovat täynnä.
Me teemme kaikkemme niillä edellytyksin, mitä Suomessa
voidaan tehdä näitten asioitten eteen.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kaikki hallituksen tavoitteet talouden,
kasvun, työllisyyden ja luottoluokituksen kannalta ovat valuneet
viemäristä alas. Yksikään ei
toteudu. Yksikään ei toteudu.
Mutta innovatiivisuutta riittää arvoisalla
pääministerillä ja myös arvoisalla
pääministerin sijaisella. Onko Suomesta asiantuntemus
loppu, kun vaaleissa hävinneen Ruotsin maltillisen kokoomuksen
valtiovarainministeri Anders Borgilta täytyy tilata selvitys?
Ja jotta SDP ei jäisi pekkaa pahemmaksi, liitetään
myöskin Ruotsissa oppinsa saanut Juhana Vartiainen siihen
päällystakiksi. Vartiainen toteaa tviitissään
Iltalehdessä: "Suomi tarvitsee lisää työvoimaa. ’Mutta meillähän
on työttömiä!’ — Tila
tarvitsee peltoalaa. ’Mutta nykypellossakin on rikkaruohoja!’" Ovatko
teidän mielestänne työttömät
rikkaruohoja?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Pidän ylijohtaja Vartiaisen puheita harkitsemattomina
ja epäasiallisina. Sen haluan tässä todeta.
(Eduskunnasta: Oikein hyvä!)
Samalla haluan todeta sen, että meillä on
tehty paljon raportteja ja selvityksiä, on hyvä,
että tulee myös ulkopuolisilta näkemyksiä tähän
meidän Suomen tilanteeseen, mutta kyllä meidän
on nyt aika lähteä tekemään
toimenpiteitä ja jatkaa niitä toimenpiteitä,
joita tähän mennessä on tehty, jotta
saadaan tämä talous kasvuun ja saadaan Suomeen
lisää työpaikkoja syntymään.
Meillä on todella vaikea, historiallisen vaikea, talouden
tilanne kansainvälisen talouden suhteen. Olin myös
viime viikolla Washingtonissa IMF:n ja Maailmanpankin kokouksessa:
koko maailma tuntee huolta siitä, että globaali
talouskasvu hidastuu, koko maailma tuntee huolta siitä,
että maailma velkaantuu. 2000-luvulla 38 prosenttia on
kasvanut velka ja samalla talouskasvu on heikentynyt. Tämä ei
ole pelkästään suomalainen ongelma. Meillä on
mahdollisuus tehdä omia ratkaisuja, tehdä semmoisia
ratkaisuja, joilla syntyy työpaikkoja, ja toivon, että onnistumme.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että varapääministeri, valtiovarainministeri
Rinne sanoutui irti tällaisesta retoriikasta, jolla ihmiset,
jotka ovat jääneet vaille työtä,
rinnastetaan asiattomasti rikkakasveihin. Se on äärimmäisen
arvokasta.
Meillä on vakava työttömyysongelma,
meillä on vakava irtisanomistilanne, ja tässä tilanteessa todellakaan
tällaista retoriikkaa ei kaivata. Mut-ta kun olette käynyt
siellä vedenkin takana IMF:ssä, niin onko teillä jo
tietoa siitä, miten Italian säästöpankeille
stressitesteissä on käymässä?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ollaan aika kaukana alkuperäisestä kysymyksestä,
joka koski Suomen luottoluokitusta. Otetaan vastaus tähän, mutta
yritetään sen jälkeen päästä takaisin
varsinaiseen kysymykseen.
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! IMF:n kokouksen yhteydessä tai Maailmanpankin
kokouksen yhteydessä ei käsitelty näitä reittauksia
millään tavalla. Sen jälkeen olin euroryhmän
kokouksessa ja myöskin Ecofinin kokouksessa, ja tuolla
tuli todettua asianomaisten virkamiesten toimesta komissiosta, että tällä hetkellä
meillä ei
kellään ole käsitystä vielä siitä,
mitä stressitestien tuloksena tulee olemaan. Se selviää sitten,
kun ne valmistuvat.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Luottoluokituksen lasku oli erityisesti imagotappio
hallitukselle ja Suomen oikeistolle, joka on ajanut kovaa leikkauspolitiikkaa
myös Euroopassa kolmen A:n takki leveästi auki.
Mutta ei tämä kuitenkaan Suomen talouden kannalta
tässä hetkessä ole dramaattinen, tämä kolmen
A:n laskeminen. Meidän korkomme itse asiassa putosivat.
Mutta siihen pitää kiinnittää huomiota,
mikä oli se uusi asia, mihin Standard & Poor’s
puuttui tässä arviossaan. Se oli pitkän
ajan taloudellisen kasvun heikot näkymät. Nyt
kysymys onkin se, mitä lähdetään
tekemään. Ensimmäinen kysymys oli, tehdäänkö lisää leikkauksia
tämän takia. Sehän olisi älyttömintä,
mitä voisi tehdä, heikentää entisestään
talouskasvua.
Nyt kysymys kuuluukin, valtiovarainministeri Rinne: Te aivan
oikein vaaditte elvytystä ennen budjettia, mutta kun katsoo
tätä pakettia, niin ei työttömille
tullut talvitakkia, korkeintaan tuli kynsikkäät.
Saako tämä tulos ja tämä analyysi nyt
teidät muuttamaan kantaanne (Puhemies koputtaa) ja ajamaan
voimakkaasti elvytyspolitiikkaa?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Arhinmäen
kanssa siitä, että tämä luottoluokituksen
taloudellinen merkitys on vähäisempi kuin mitä siitä on
nyt osittain julkisessa keskustelussa esitetty.
Tämä pitkän ajan talouskasvu ja erityisesti
potentiaalisen talouden kasvu on se meidän iso haasteemme
tässä tulevaisuuteen. On järkevää miettiä keinoja,
millä saadaan lisää työpaikkoja, lisää talouskasvua
Suomeen syntymään. Totean tässä,
että olen käynnistänyt prosessin omassa ministeriössä sen
suhteen, että löytyisi uusia elementtejä,
joilla nopeasti saataisiin luotua uutta työtä.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilälle on syytä todeta,
että te ette ole helpottaneet tätä kolmen
A:n tilannetta, koska te esititte lähinnä lisämenoja
mutta ette säästöjä.
Ministeri Rinne, haluan todeta siihen, mitä sanoitte,
että ei tässä hallituksen talouspolitiikasta ole
kysymys Helsingin Sanomissa. Verrataan Suomea ja Ruotsia. Ruotsissa
10 vuoden aikana kasvu on ollut 10 prosenttia, meillä pikkuisen
supistunut. Tänä vuonna kasvu on 2,5, ensi vuonna 3,5
Ruotsissa. Työpaikkoja on luotu Borgin aikana, kahdeksan
vuoden aikana, yli 300 000 ja työllisyystilanne
on selvästi parantunut. Työllisyysaste on 8 prosenttia
parempi kuin meillä, Suomessa työllisyystilanne
on heikentynyt. Vienti vahvasti nousee Ruotsissa, Suomessa laskee.
Valtiontalous on erinomaisessa kunnossa, velkaantumisaste on supistunut.
Kysynkin: olisiko Suomen syytä noudattaa niitä oppeja,
joita ministeri Borg on Ruotsissa noudattanut, sitä kolmen
A:n Ruotsin luokituslinjaa ja sitä, että ollaan
Euroopan parhaita talouspolitiikassa?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Edustaja Sasille haluan todeta, että maat
eivät ole veljiä keskenään tässä suhteessa. Meillä on
aika paljon eroja Ruotsin ja Suomen välillä. Suomi
on euromaa, Ruotsi ei. Ruotsin vienti on paljon laajemmalla pohjalla
verrattuna Suomeen. Siellä on myöskin kotimaista
pääomaa, joka haluaa sijoittaa Suomea merkittävästi
enemmän. Uskon, että näillä keskeisillä tekijöillä Ruotsi
on menestynyt.
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Ruotsin parempi tilanne ei johdu siitä,
että Ruotsissa olisi tehty leikkauksia, vaan päinvastoin:
siellä ei ole tehty leikkauksia. Mutta siellä on
lisätty toimia, joilla on lisätty työn
tarjontaa, ja se on se, mistä Juhana Vartiainen tuossa
hieman epäonnistuneessa sitaatissaan yritti sanoa.
Siitä työn tarjonnasta: sinne on tullut 100 000 ihmistä työmarkkinoille,
ja se ei ole lisännyt lainkaan työttömyysprosenttia,
vaan niistä suurin osa on sitten myös mennyt töihin,
ja se työttömyysprosentti on pysynyt ihan samana
kuin Suomessa. Sen takia tähän suuntaan suurin
piirtein pitäisi meilläkin mennä.
Kysyisin, kun nyt pitää kysyä muiltakin
kuin Sasilta, voitaisiinko meillä harkita aika semmoisia
voimaperäisiä, samansuuntaisia toimia kuin Ruotsissa,
jotka lisäävät työn tarjontaa — vaikka,
totta kai, se merkitsee myös joitakin ikäviä asioita.
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä yli
320 000 työtöntä tässä kotimaassamme,
ja tässä tilanteessa työvoiman tarjonnan
voimakas lisääminen tarkoittaisi sitä,
että ihmisten työntekoon liittyvät oikeudet
heikkenevät.
Saksassa lisättiin näitten 2000-luvun toimenpiteitten
yhteydessä osa-aikatyötä niin, että osa-aikatyön
määrä lisääntyi 18
prosenttia muutamassa vuodessa. Se on tarkoittanut 2000-luvun aikana
sitä, että on syntynyt kahdet työmarkkinat:
on näitä ihmisiä, jotka ovat vakaassa,
pysyvässä työsuhteessa, ja sitten on
paljon niitä ihmisiä, jotka joutuvat työllistämään
itsensä useamman työn kautta. Ja siellä oli
keskimäärin 5 euroa 1,7 miljoonalla ihmisellä tuntipalkka,
kunnes tuli nyt tämä peruspalkan korotus.
Minä totean, että Suomen tie on se, että löydetään
pysyvää kasvua: löydetään
pysyviä työsuhteita ja haetaan parempaa kasvua.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Ruotsin edellinen porvarihallitushan tunnetusti ja
sitkeästi taisteli suomalaisen veronmaksajan puolesta,
ja täytyy kysyä arvoisalta valtiovarainministeriltä,
mitä lisäarvoa tämä mielestänne
tuo, että entinen valtionvarainministeri Ruotsista rupeaa
selvittämään Suomen taloutta — ottaen huomioon,
että kansallista etua kai pitäisi ensisijaisesti
pystyä Suomessa hoitamaan. (Hälinää)
Luottoluokituksella perustellaan ideologisia leikkauksia, ja
tämähän johtuu aika pitkälti
toimintaympäristön muutoksesta: Eurooppa ei vedä,
Venäjän notkahdus. Nyt todella on tärkeätä, että varmistetaan
kotimarkkinoiden ilma, hengitys, ja ettei todella romahduteta koko
talouden perustaa. Miten valtiovarainministeri tähän
panostaa?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Minä haluan todeta sen, että me
tarvitsemme useita erilaisia puheenvuoroja tähän talouskeskusteluun,
ja minusta ei ole mitenkään huono asia se, että niitä puheenvuoroja
pyydetään erilaisista lähteistä.
Mutta yksikään lähde ei varmasti löydä sitä ainoaa
oikeaa linjaa Suomen talouskasvun rakentamiseen ja työttömyyden
parantamiseen. Meidän täytyy itse löytää ne
keinot käyttää kaikkea sitä aineistoa
jo tehtyjen päätösten tueksi ja sitten
myös tulevien päätösten tueksi.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Kun Suomen taloutta vertaa Ruotsiin, niin
olennaisin ero on se, että Ruotsilla on käytettävissä oma
valuutta ja Suomi on sidoksissa eurovaluuttaan. Näin ollen
Suomella on käytettävissä kilpailukyvyn
parantamiseksi ainoastaan sisäinen devalvaatio, joka tarkoittaa
sitä, että työpaikat ja työn hinta
joustavat, muun muassa.
Mutta tästä talouden isosta kuvasta olen erittäin
huolestunut: Deloitten tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suuryrityksistä suunnittelee
siirtävänsä tuotantonsa pois Suomesta
seuraavan viiden vuoden aikana. Samaan aikaan meillä järjestetään
seminaareja, joissa pk-yrityksiä houkutellaan Viroon, Viron
edullisemman yritysverojärjestelmän vuoksi.
Kysynkin, arvoisa varapääministeri Rinne: mitkä ovat
toimenpiteet, että me saamme Suomessa parannettua kilpailukykyä euroalueella naapurimaihin
verrattuna?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä sellainen
tilanne, että vuodesta 2008 lähtien Suomesta on hävinnyt
84 000 työpaikkaa vuoden 2012 loppuun mennessä.
Se on se tilastoitu aika, mikä tällä hetkellä löytyy
valtiovarainministeriön puolelta. Samaan aikaan ainoastaan
12 000 työpaikkaa on syntynyt, ja ne ovat syntyneet
nimenomaan pk-sektorille.
Minun arvioni on tällä hetkellä se,
että suomalainen talouskasvu voidaan rakentaa pitkälle
tulevaisuuteen vakaasti sillä tavalla, että löydetään pk-sektorille
verkostoja, löydetään kykyä kansainvälistyä,
löydetään myöskin niitä pullonkauloja,
joita siellä tällä hetkellä on,
kasvun aikaansaamiseksi. Minä olen vakuuttunut, että sitä kautta
me pääsemme eteenpäin Suomen talouden
osalta.
Sitten haluan todeta sen vielä, että kyllä meillä on
muitakin keinoja kuin tämä sisäinen devalvaatio
euro-olosuhteissa. Meillä on keino löytää uusilta
markkinoilta kasvualueita, ja niitä kannattaa ankkuroida
megatrendeihin, joita ovat kaupungistuminen, ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen,
vesi, puhdas vesi. Näihin asioihin ankkuroimalla me pärjäämme.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Sasikin varsin hyvin tietää,
että kaikki keskustan budjettivaihtoehdot ovat johtaneet
vähempään velkaan kuin hallituksen esitykset.
Sen sijaan me olisimme tehneet sen saman, mikä Ruotsissa
on tehty, eli laitetaan valtion tase paremmin töihin. Ruotsin
valtio on luopunut finanssiomistuksistaan ja pistänyt ne
kasvua luoviin yrityksiin. Minun mielestäni tämä on
yksi selkeitä Suomen ja Ruotsin eroja. Meidän
pitää tehdä normien purun eteen töitä.
Meidän pitää tehdä työn
tarjontaa lisääviä päätöksiä,
kilpailukykyä ja pitkäjänteistä energiapolitiikkaa.
Keskusta järjestää 3. päivä marraskuuta
työpäivän tuolla Korjaamolla, ja siellä haetaan
lisää eväitä tämmöiselle
laajalle yhteiskuntasopimukselle, jossa haetaan niitä eväitä ja
niitä toimia, joita yhteiskunnan tulisi tehdä kasvun
ja työllisyyden eteen. Arvoisa pääministerin
sijainen, otatteko kutsun vastaan tähän työpäivään?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Hallitus on laittanut valtion tasetta parempaan
työhön nyt siinä määrin
kuin meillä on ollut pelivaraa. Me olemme tekemässä tämän hallituskauden
aikana vielä ratkaisuja, jotka vaikuttavat siihen taseen
aktiivisuuteen luoda uusia työpaikkoja. Otan vastaan kutsun
tuonne Korjaamolle, jos vain sattuu kalenterissa tilaa olemaan.