Arvoisa herra puhemies! Nyt on sanottava, että kyllä minä mieleni niin pahoitin, kun ministeri Grahn-Laasonen omia mielipiteitään ilmaisi julkisuuteen. Täällä on totuttu siihen, että kun uusi ministeri tulee ja astuu vetämään yksikköään, niin kyllä hän yleensä tuo esityksiä, jotka vievät asioita eteenpäin, ja pystyy hakemaan jotakin uutta tulokulmaa myös tässä tapauksessa ympäristönsuojeluun. Minä muistan, että ensimmäisen kerran ministeri vetää käsijarrun päälle, jopa pakkivaihteen päälle asioissa, joita on valmisteltu todella pitkään, jotka ovat todella merkityksellisiä Suomen luonnon kannalta, ympäristön kannalta.

Minä kysyn nyt teiltä, ministeri Grahn-Laasonen: oletteko te valmis nyt tämän yleisön edessä sanomaan sen, että te perutte ne puheenne ja tulette oikeille linjoille ja soidensuojeluohjelma viedään sovitussa esittelyssä eteenpäin ja sen valmistelun pohjalta, mitä on valmisteltu?

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Meillä on kaikilla yhteinen tavoite. Se on se, että Suomen arvokkaita soita suojellaan. Puolet Suomen suoluontotyypeistä on uhanalaisia, ja me tarvitsemme soi- densuojelun täydennysohjelman. Soidensuojelun täydennysohjelma tulee, ja sitä ei ole kukaan ollutkaan peruuttamassa. Sen sijaan nyt on keskusteltu niistä keinoista.

Te kysyitte, onko tullut uutta tulokulmaa, kun olen tullut tähän ympäristöministerin tehtävään. Se uusi tulokulma on se, että kun edeltäjäni malli oli se, jossa lähestytään maanomistajia uhaten heitä viime kädessä pakkolunastuskeinoin, niin minun mallini on se, että selvitämme tässä vaiheessa, voidaanko samoihin soidensuojelun tavoitteisiin päästä yhteistyöllä ja vapaaehtoisuuteen perustuvalla mallilla, josta meillä on erinomaisia kokemuksia metsiensuojelun puolelta Metso-ohjelman kautta. (Välihuutoja)

Arvoisa herra puhemies! Ministerin suusta kuultuna se, että yhteiskunta uhkailee maanomistajia tai jotakin muuta, on kovaa tekstiä. En ole törmännyt sellaiseen tilanteeseen, että esimerkiksi ympäristöministeriö tai joku muu valtionhallinto oli uhkailemalla ollut tekemässä ratkaisuja. Kyllähän ne on haettu neuvottelemalla ja niitä ratkaisuja on todella pitkään valmisteltu. Siellä on vuosien työ. Siellä on noin 150 000 hehtaaria, jotka on käsitelty jo tähän mennessä. Ei se ole mitään uhkailua. Valtaosasta on ollut syntymässä sopimuksia tai ollaan saatu yhteistä näkemystä.

Me tarvitsemme tiettyä sääntelyä, emme me mitään voi sille. Esimerkiksi saimaannorppa nyt ei vain niin kuin hoidu muutoin kuin niin, että siinä ovat myös yhteiskunnan lainsäädäntö ja säädökset mukana. (Välihuutoja) Arvoisa ministeri, minä kysyn uudelleen: millä aikataululla ja kuinka nopeasti te tämän oman selvittelynne nyt saatte tehtyä ja palaatte tähän alkuperäiseen suunnitelmaan?

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Vuosien varrella on hyvin nähty, mihin johtaa vastakkainasettelu maanomistajien ja ympäristöliikkeen välillä. Pakko ei ole ainakaan lisännyt ihmisten sitoutumista arvokkaan luonnon ja ympäristön suojeluun. Tästä me varmasti kaikki muistamme takavuosien keskustelut, mitä tämä vastakkainasettelu on tuonut tähän ympäristönsuojeluun. Se on tuonut siihen lähinnä sitä, että nousee jo karvat pystyyn maanomistajilla, kun aletaan keskustellakaan suojeluohjelmista, joihin aivan varmasti niin kuin periaatteen tasolla he mielellään sitoutuisivat, siihen, että esimerkiksi Suomen arvokkaat uhanalaiset suoluontotyypit suojellaan.

Kysyitte aikataulusta, miten tässä projektissa edetään. Olen ilmoittanut sen, että marraskuun loppuun mennessä tämä selvitys siitä, miten voimme edetä mahdollisesti vapaaehtoisuuden kautta, valmistuu. Elikkä tämän kokonaisaikataulun kannalta, kun kyse on pitkästä, vuosien, jopa vuoteen 2025 suunnitellun ohjelman toimeenpanosta, näin pitkästä aikasyklistä, se, että marraskuun loppuun mennessä selvitetään tämä vaihtoehto, on mielestäni kohtuullista.

Arvoisa puhemies! Olen kyllä ollut todella järkyttynyt suomalaisen luonnon, suomalaisten luonnonystävien ja monien uhanalaisten lajien puolesta, kuten muuttohaukan tai suokukon. Suomalainen suoluonto ja erityisesti Etelä-Suomessa kaikki suoluontotyypit ovat enemmän tai vähemmän uhanalaisia, ja yli 80 prosenttia soista on jo ojitettu. Me tarvitsemme hoitotoimenpiteitä ja me tarvitsemme suojeltuja soita, jotta me saamme pelastettua meidän kansallisen perintömme aivan keskeisen osan. (Ben Zyskowicz: Kuka tästä on eri mieltä?)

Arvoisa puhemies! Soidensuojelun täydennysohjelma on lakisääteinen luonnonsuojeluohjelma. Te sanotte, että suojeluohjelma tehdään. Metso-ohjelma ei ole suojeluohjelma, se on toimenpideohjelma, joka ei perustu lakiin. Eli odotankin, että jatkatte soidensuojeluohjelman toteuttamista, ja olen tosi huolissani siitä, että ministeri käyttää tällaista virheellistä mielikuvaa siinä, että tässä olisi joistain pakoista kysymys. Kysymys on kuuden vuoden asiantuntijatyöstä. Suomen parhaat suobiologit ovat arvioineet, mitkä suot ovat kaikkein arvokkaimpia, mitkä pitäisi suojella, ja sitten kun ohjelma valtioneuvostossa hyväksytään, niin neuvotellaan maanomistajien kanssa. Yhtään suota (Puhemies koputtaa) ei tarvitse pakkolunastaa. Elikkä, arvoisa ministeri, oletteko sitoutunut siihen, että neuvottelujen pohjalta soidensuojeluohjelma toteutetaan suunnitelmien mukaisesti?

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Niinistö, me olemme samaa mieltä näistä tavoitteista. Me haluamme suojella suomalaisia soita, se on tärkeä asia.

Mutta haluaisin nyt lukea täältä valtioneuvoston periaatepäätöksestä, jota te olette ollut yhdessä muun hallituksen kanssa tekemässä, täällä lukee näin: "Selvitetään myös mahdollisuudet avosoiden ja suokokonaisuuksien suojelun tehostamiseen maanomistajan vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvilla suojelukeinoilla Metso-ohjelman mallin mukaisesti." (Välihuutoja oikeal-ta) Ja nyt, vaikka tästä on sovittu yhdessä, edellinen ympäristöministeri Ville Niinistö ei ole kunnioittanut tätä yhteistä tahtoa selvittää vapaaehtoisuuden kautta etenemisen mahdollisuuksia, vaan hän on halunnut edetä heti sitä tietä, joka sisältää pakkolunastusten mahdollisuuden.

Arvoisa puhemies! Soidensuojelun täydennysohjelma on jo Vanhasen toisen hallituksen aikana lähtenyt valmistelussa liikkeelle. Sen takana on laaja käsitys siitä, että suo on kokonainen vesiekosysteemi, (Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa) suot pitää suojella mahdollisimman kokonaisina, jotta lajit säilyvät. Suosta ei voi suojella palasta. Jos toinen osa tuhotaan tai ojitetaan, ne lajit häviävät myös siitä toisesta palasesta. Silloin tarvitaan kokonaisvaltaista valmistelua ja sitä on tehty vuosien ajan. Tästä soidensuojeluohjelmassa on kysymys, ei mistään pakkolunastuksista.

Teidän siteerauksenne oli siitä suostrategiasta, missä sanotaan, että juuri tällainen lakisääteinen ohjelma toteutetaan, mistä minä puhun. Se, mistä te puhutte, on sen päälle tuleva selvitys. Tätä on edistetty. Metso-ohjelman päivityksen yhteydessä sovittiin, että Metso-ohjelmassa voidaan myös metsäisiä soita suojella. Ja minulle sopii oikein hyvin, että ministeri suojelee myös lakisääteisen ohjelman päälle sen lisäksi haulikolla ammuttuna tällaisella toimenpideohjelmalla myös muita alueita, mutta lakisääteinen ohjelma tarvitaan, jotta kaikkein arvokkaimmat suot saadaan suojeltua suunnitelmallisesti.

Arvoisa puhemies! Kysyn...

...pääministerin sijaiselta, onko hallitus edelleen sitoutunut ohjelmaansa ja suostrategiaansa.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Ei tästä hallituksen sisällä saa riitaa. Hallitus toteuttaa hallitusohjelman mukaista kirjausta.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Tässä on ajattelussa nyt varmasti aika paljon eroja. Minä uskon siihen, että suomalaiset maanomistajat ja suomalaiset yhdessä sitoutuvat luonnon ja ympäristön suojeluun paremmin, jos me emme rakenna ehdoin tahdoin vastakkainasettelua. Ja minulla on se olo, että jos tässä olisi edetty siltä pohjalta, mitä te olette esittänyt, ilman, että selvitämme tätä vapaaehtoisuuden vaihtoehtoa, se olisi nimenomaan alleviivannut tätä vastakkainasettelua ja saanut ihmisten karvat pystyyn.

Arvoisa puhemies! Soidensuojeluohjelma perustuu siihen, että ne viimeiset arvokkaat suoluonnon rippeet erityisesti Etelä-Suomessa saadaan suojelun piiriin. Suobiologit tietävät parhaiten, mitkä ovat arvokkaita soita, jotta me voimme suojella punakämmeköitä, muuttohaukkaa ja muita arvokkaita lajeja. Sen jälkeen, kun tämä kartoitus on tehty, sen pohjalta tehdään ohjelma hyvässä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Palaute kentältä on ollut positiivista. Maanomistajat tietävät, että arvokkaita soita ei saisi muutenkaan ottaa taloudelliseen käyttöön, joten he pitävät korvausta hyvin suurena mahdollisuutena saada tuloja siitä, että tämä suo suojellaan.

Tämä on soidensuojeluohjelman lähestymistapa, mutta siinä, mistä te puhutte, Metso-ohjelma, maanomistajat satunnaisesti tekevät ehdotuksia, se ei perustu tällaiseen asiantuntijoiden arvioon, jolloin me emme saa arvokkaimpia alueita suojeltua. Minä haluan arvokkaimmat alueet suojeluun, pelastaa suomalaisen suoluonnon ja tehdä sen yhteistyössä maanomistajien kanssa, jotka ovat suhtautuneet asiaan positiivisesti.

Arvoisa ministeri, oletteko te luonut ongelman, jota ei ole?

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Minä haluan niitä aivan samoja asioita ja uskon, että jos selvitämme vielä vapaaehtoisuuden tietä, että se lähtökohta on vapaaehtoinen, niin silloin se varmasti kannustaa ja aiheuttaa samanlaisia hyviä asioita kuin mitä metsiensuojeluohjelma Metsossakin on tehty. Esimerkiksi viime vuonna Metson kautta yksityismaita suojeltiin ennätykselliset 7 612 hehtaaria. (Paavo Arhinmäki: Se on ihan eri asia!) Se on hieno asia. Metsänomistajien asenteet ovat, kun kokemuksia Metsosta on selvitetty, muuttuneet myönteisemmiksi metsien monimuotoisuuden turvaamista kohtaan sitä kautta, että se lähtökohta on ollut rakentava myöskin ympäristöhallinnon puolelta.

Haluan vielä täältä lukea teidän kommenttinne, edustaja Niinistö. Te olette tänä vuonna helmikuussa ympäristöministeriön tiedotteessa oikein hehkuttanut, miten hieno tämä Metso on ollut: (Välihuutoja vasemmalta) "Metso-ohjelman vauhdikas eteneminen on hieno asia luonnon monimuotoisuudelle. Näin saadaan eteläisen Suomen harvinaisiksi käyneitä vanhoja ja luonnontilaisia metsiä suojeltua." Eikö meidän kannata ottaa näin hienosta ohjelmasta mallia myöskin soidensuojelussa? (Oikealta: Hyvä!)

Arvoisa puhemies! Yritän puhua kansankielellä biologiasta. Metsä on sellainen, jossa ei ole yhtenäistä vesiekosysteemiä. Suossa on yhtenäinen vesiekosysteemi. Kun tuhoaa osan suosta, muu suo kärsii. Sen takia suot pitää pyrkiä suojelemaan mahdollisimman kokonaisina riippumatta siitä, että samalla suolla voi olla kymmenen eri omistajaa, ja soidensuojelun tilanne on huomattavan paljon kriittisempi kuin metsiensuojelussa. Metso-ohjelma on hyvä ohjelma, mutta se on yhdeksän vuotta myöhässä. Asiantuntijat ovat sanoneet, että siinä ei saada parasta luonnonsuojelutulosta, koska se on sirpaleista, ja Suomen suot eivät kaipaa bonusohjelmaa, vaan perusohjelmaa, jossa Etelä-Suomen viimeiset arvokkaat suot pelastetaan (Hälinää — Puhemies koputtaa) yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Arvoisa ministeri, Metso-ohjelma on hyvä. Voitte tehdä sen soidensuojelun täydennysohjelman päälle suopuolella, mutta tehkää, ministeri, täydennysohjelma.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että nämä suojeluohjelmat olisivat luonteeltaan sellaisia, että kansalaiset ja myös maanomistajat voisivat niihin ilolla sitoutua, että me saisimme lisättyä motivaatiota luonnon suojelemiseen, ympäristöstä huolta pitämiseen. Tiedostan tämän haasteen, mikä liittyy siihen, että suot tulee suojella kokonaisuuksina, ja tämä on yksi osa tätä tarkastelua, kun olen todennut, että selvitämme, voitaisiinko myöskin soidensuojelussa soveltaa Metsosta hyviä kokemuksia saaneita elementtejä, joista tämä vapaaehtoisuus on ihan keskeinen.

Arvoisa puhemies! Soidensuojeluohjelmaan on varattu 80 miljoonaa euroa. Ne eurot olisi kipeämmin tarvittu esimerkiksi työttömien, eläkeläisten ja lapsiperheiden elintason parantamiseen. Nyt ne kymmenet miljoonat eurot on tuhlattu rupikonnien kutupaikkojen suojeluun. (Naurua) Tämäkö on vihreiden, SDP:n ja vasemmistoryhmän tavoite? Kiitok- sia, ympäristöministeri, että olette irrottautunut soidensuojeluohjelmasta, ja kysymys: pidättekö päänne, vaikka SDP, vasemmisto ja vihreät hyökkäävät kuin julma peto teitä vastaan. (Naurua)

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Tässä tulikin jo kerrottua siitä, minkä takia pidän tärkeänä sitä, että suomalaisia soita suojellaan. Uskon, että tähän tavoitteeseen kaikki yhdymme, haluamme jättää perinnöksi tuleville sukupolville Suomessa suojeltuja soita ja pitää huolta siitä, että kun meillä yli puolet Suomen suoluontotyypeistä on uhanalaisia, niin me jätämme jälkeemme näitä soita arvokkaassa luonnontilaisessa kunnossa. Tähän sitoutuu aivan varmasti koko tämä hallitus.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Minä haluan todeta uudelleen sen, että tästä asiasta ei hallituksen sisällä ole riitaa ja tämä hoidetaan hallitusohjelmakirjausten mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Eiköhän Suomea ole suojeltu jo ihan tarpeeksi. Kyllähän me maanomistajat nyt jokainen katsomme omia maitamme, metsiämme ja soitamme sillä mielellä, että mihin me emme halua koskea. Elikkä Suomessa on valtava määrä muun muassa soita ja kaikkia muitakin alueita, jotka saavat olla jo tällä hetkellä ilman mitään uutta lakiasiaa suojelussa. Lisäksi meillä on uusi metsälaki, maankäyttö- ja rakennuslaki ja monta muuta lakia, jotka estävät jo tällä hetkellä soitten rakentamisen, niin että ole, Niinistö, ihan rauhassa vain näitten soitten kanssa. Ei niihin tulla varmastikaan koskemaan.

Sen takia kysynkin ministeri Sanni Grahn-Laasoselta: mitä te olette ajatellut, miten näitä rahoja, mitä nyt tulisi säästymään näitten uusien suojelualueitten perustamiselta, voisi käyttää siihen, että jo nyt valtion omaisuudeksi hankittujen suojelualueitten osalta niitä voisi käyttää paremmin hyväksi? Siellä voisi esimerkiksi käydä koululaisryhmät katsomassa, tai muuten voitaisiin virkistysasioiden edistämiseksi tehdä jotakin.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Toistan vielä sen, että tämä soidensuojelun täydennysohjelma tullaan toteuttamaan ihan suunnitelmien mukaisesti mutta tässä todella selvitetään tämä vapaaehtoisuuden elementti.

Se tarkoittaa nyt käytännössä — mitä vielä vähän tuosta Metsostakin haen nyt tätä analogiaa — että Metso-ohjelmassa valtio joko ostaa tai vaihtaa maat tai maksaa maanomistajille korvauksen siitä, että kyseinen metsä suojellaan. Tällä tavalla on tarkoitus tietysti soidensuojelunkin osalta toimia, elikkä valtio voi ostaa soita, vaihtaa alueita maanomistajien kanssa tai maksaa korvausta siitä, että perustetaan tällainen yksityinen suojelualue.

Eli näin tämä on ajateltu alun perinkin tehtävän, ja tällä tiellä, tällä hyvällä tiellä, me jatkamme. Mutta se, mikä tässä nyt tosiaan on se oleellinen asia, on se, edetäänkö sen pakkolunastusuhan kautta vai hyvän keskusteluyhteyden kautta. Minä uskon, että näin me pääsemme maanomistajien kanssa erittäin hyvään vuoropuheluun myöskin.

Herra puhemies! En halua, että tästä vapaaehtoisuudesta jää epätietoisuutta. Olipa systeemi mikä tahansa, pääosa näistä tullaan tekemään vapaaehtoisuuden pohjalta. Olipa kyse sitten tästä ministeri Grahn-Laasosen aikataulusta tai sitten ministeri Niinistön aikataulusta, niin kaikissa pyritään pääsääntöisesti siihen, että kaupat ja järjestelyt tehdään vapaaehtoisesti. Kysymys on siitä, miten toimitaan niitten alojen osalta, joissa on useampia omistajia, esimerkiksi kymmenen omistajaa. Kun suo on yksi vesikokonaisuus, siellä ei voi yhtä palaa jättää ottamatta käyttöön. Mitenkä näitten osalta tehdään? Siinä on se tämän koko Pudels Kern.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Selvitämme juuri nyt niitä vaihtoehtoja, miten tässä tilanteessa voidaan toimia siten, että saisimme mahdollisimman vapaaehtoiselta pohjalta rakennettua tätä arvokasta suojeluohjelmaa. Tässä edustaja Salolaisen puheenvuorossa nousi hyviä näkökulmia esiin, ja täytyy sanoa, että arvostan myöskin suuresti edustajan kokemusta ja näkemyksiä ympäristön- ja luonnonsuojelun kentältä, joten voimme varmasti jatkaa hyvää keskustelua näistä asioista.

Herra puhemies! Kyllä tämä nyt vaikuttaa siltä, että ympäristöministeri ei oikein ole ymmärtänyt tätä oman toimialansa ydintä, (Välihuutoja) minkä takia meillä on ympäristöministeriö. Se on sen takia, että pitkälle eteenpäin suojellaan ympäristöä, ja jos näitä normeja puretaan, mikä nyt tuntuu olevan tämä kokoomuksen uusi slogan, niin kyllä se tarkoittaa sitä, että tuleville sukupolville ei jää sitä ympäristöä. Esimerkiksi sellaiset asiat, mitkä on tehty: avohakkuita ei enää siinä määrin näy, on suojeltu sitä, että ympäristömyrkkyjä ei pääse luontoon. Ei näitä vapaaehtoisesti olisi pystytty tekemään.

Minäkin arvostan edustaja Salolaisen ympäristötuntemusta ja ympäristönsuojelua ja toivon, että te vihdoin ymmärtäisitte sen, että ei voi vapaaehtoisesti edetä, jos joku ei suostu siihen suojeluun. Silloin tarvitaan laki meidän tulevia sukupolvia varten. Aiotteko lopettaa koko ympäristöministeriön? (Välihuutoja) Sekö teidän tavoitteenne on?

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Nyt tässä kyllä aikamoisia uhkakuvien lietsomisia on ilmassa. Me teemme tässä hallituksessa vastuullista ympäristöpolitiikkaa. Haluamme suojella luontoa, esimerkiksi arvokkaita soita, kuten olen tänään moneen kertaan todennut, ja tämä soidensuojelun täydennysohjelma tullaan toteuttamaan. Kyse on nyt niistä keinoista ja siitä, miten saamme myöskin lisättyä, vastakkainasettelua purkamalla, yhteisymmärrystä maanomistajien ja ympäristönsuojelun tavoitteiden välille, ja tämähän on hyvä tavoite.

Sen lisäksi minä toivoisin myöskin, että me voisimme lisätä ympäristökasvatusta ja lisätä ympäristökeskustelua niin, että yhä useampi meistä voisi myöskin saada lisää tietoa näistä arvokkaista suoalueista, arvokkaista metsistä, suomalaisesta arvokkaasta luonnosta, uhanalaisista eläimistä ja niin edelleen.