2 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään
alueiden ja rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä.
13 §
Suomen rakentamismääräyskokoelma
Ympäristöministeriö ylläpitää Suomen
rakentamismääräyskokoelmaa, johon kootaan
tämän lain nojalla annetut rakentamista koskevat
säännökset ja rakentamismääräykset
sekä ministeriön ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelmaan
voidaan koota myös valtion muiden viranomaisten antamia
rakentamista koskevia määräyksiä.
117 §
Rakentamiselle asetettavat vaatimukset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos-
ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen
käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten,
että rakennus täyttää siihen
yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen
käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a—117
g §:ssä tarkoitetut olennaiset tekniset
vaatimukset.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
117 a §
Rakenteiden lujuus ja vakaus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus
suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen rakenteet
ovat lujia ja vakaita, soveltuvat rakennuspaikan olosuhteisiin ja kestävät
rakennuksen suunnitellun käyttöiän. Kantavien
rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen on perustuttava rakenteiden
mekaniikan sääntöihin ja yleisesti hyväksyttyihin
suunnitteluperusteisiin taikka luotettaviin koetuloksiin tai
muihin käytettävissä oleviin tietoihin.
Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä rakenteiden
lujuuden ja vakauden kannalta soveltuvia rakennustuotteita.
Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät
siihen rakentamisen ja käytön aikana
kohdistuva kuormitus aiheuta sortumista, lujuutta tai vakautta haittaavia
muodonmuutoksia eikä vaurioita rakennuksen muita osia taikka rakennukseen
asennettuja laitteita tai kiinteitä varusteita. Lisäksi
rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että ulkoisen
syyn rakenteille aiheuttama vaurio ei ole suhteettoman suuri sen
aiheuttaneeseen tapahtumaan verrattuna.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus-
ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen
muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä rakennuksen:
1) rakenteilta vaadittavasta lujuudesta ja vakaudesta;
2) kantavien rakenteiden suunnittelusta ja mitoituksesta;
3) rakentamisen ja käytön aikaisista kuormituksista;
4) kantavissa rakenteissa käytettävistä rakennustuotteista.
117 b §
Paloturvallisuus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus
suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen
edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi.
Palon syttymisen vaaraa on rajoitettava. Rakennuksen kantavien rakenteiden
on oltava sellaiset, että ne palon sattuessa kestävät
vähimmäisajan ottaen huomioon rakennuksen sortuminen,
poistumisen turvaaminen, pelastustoiminta ja palon hallintaan saaminen. Palon
ja savun kehittymistä ja leviämistä rakennuksessa
sekä palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin
on pystyttävä rajoittamaan. Rakennuksen rakentamisessa
on käytettävä paloturvallisuuden kannalta
soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja.
Rakennuksen on oltava sellainen, että siinä olevat
voivat palon sattuessa pelastautua tai heidät voidaan pelastaa.
Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa
otettava huomioon. Lupaviranomainen voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen
poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativasta kohteesta.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus-
ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen
muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä:
1) palon syttymisen ja leviämisen rajoittamisesta
sekä taloteknisten ja lämmitykseen käytettävien
laitteistojen paloturvallisuudesta;
2) rakenteiden kantavuudesta palotilanteessa ja tähän
liittyvistä rakennustuotteiden ominaisuuksista;
3) palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rajoittamisesta
ja tähän liittyvien rakennustuotteiden ja laitteistojen
ominaisuuksista;
4) poistumisturvallisuudesta ja turvallisuusselvityksestä;
5) sammutus- ja pelastustehtävien järjestelystä.
117 c §
Terveellisyys
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus
käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien
olosuhteittensa edellyttämällä tavalla
suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen
ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö-
ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen.
Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista
sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden
tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden
tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen
osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi.
Rakentamisessa on käytettävä tuotteita,
joista ei niiden suunnitellun käyttöiän
aikana aiheudu sisäilmaan, talousveteen eikä ympäristöön
sellaisia päästöjä, joita ei
voida pitää hyväksyttävinä.
Rakennuksen järjestelmien ja laitteistojen on sovelluttava
tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä olosuhteita.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus-
ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen
muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä rakennukselta
edellytettävistä terveellisyyteen liittyvistä fysikaalisista, kemiallisista
ja mikrobiologisista olosuhteista, taloteknisistä järjestelmistä ja
laitteistoista sekä rakennustuotteista.
117 d §
Käyttöturvallisuus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä,
että rakennus sen käyttötarkoituksen
edellyttämällä tavalla suunnitellaan
ja rakennetaan siten, että sen käyttö ja
huolto on turvallista. Rakennuksesta eikä sen ulkotiloista
ja kulkuväylistä saa aiheutua sellaista tapaturman, onnettomuuden
tai vahingon uhkaa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus-
ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen
muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä rakennukselta
edellytettävästä käyttöturvallisuudesta.
117 e §
Esteettömyys
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus
ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan
niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän
ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla
siten, että esteettömyys ja käytettävyys
otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden
kannalta.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen
rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen
käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia
tarkempia säännöksiä:
1) rakennuksen sekä sen kulkuväylien
ja hygieniatilojen mitoituksesta;
2) tasoeroista;
3) kokoontumistiloista ja majoitustiloista.
117 f §
Meluntorjunta ja ääniolosuhteet
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus
ja sen oleskelu- ja piha-alueet niiden käyttötarkoituksen
edellyttämällä tavalla suunnitellaan
ja rakennetaan siten, että rakennuksen sekä rakennuspaikan
piha- ja oleskelualueiden melualtistus ja ääniolosuhteet eivät
vaaranna terveyttä, lepoa tai työntekoa.
Rakenteiden ääneneristävyyden ja
taloteknisten laitteiden äänitason ja asennusten
on oltava sellaisia, että rakennuksessa oleskelevien uni
ja lepo eivät häiriinny ja rakennuksen käyttötarkoituksen
mukainen toiminta on ääniolosuhteiden puolesta
mahdollista. Rakennuksen ääniolosuhteet on määritettävä äänitason
ja kaiuntaisuuden avulla sekä piha- ja oleskelualueilla äänitasojen avulla.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus-
ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen
muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä:
1) rakenteilta ja rakennusosilta edellytettävästä ääneneristävyydestä;
2) taloteknisten laitteiden sallitusta äänitasosta;
3) rakennuksen ääniolosuhteille asetettavista vaatimuksista;
4) piha- ja oleskelualueiden meluntorjunnasta ja ääniolosuhteille
asetettavista vaatimuksista.
117 g §
Energiatehokkuus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus
sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla
suunnitellaan ja rakennetaan energiatehokkaaksi siten, että energiaa
ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi.
Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten
täyttyminen on osoitettava energiankäyttöön,
energiahäviöön ja energiamuotoon perustuvilla
laskelmilla. Rakennuksessa käytettävän
energiamuodon kertoimia määritettäessä arvioidaan
jalostamattoman luonnonenergian kulutusta, uusiutuvan
energian käytön edistämistä sekä lämmitystapaa
energiantuotannon yleisen tehokkuuden kannalta. Rakennuksessa käytettävien
tuotteiden ja taloteknisten järjestelmien sekä niiden säätö-
ja mittausjärjestelmien on oltava sellaisia, että energiankulutus
ja tehontarve rakennusta ja sen järjestelmiä käyttötarkoituksensa
mukaisesti käytettäessä jää vähäiseksi
ja että energiankulutusta voidaan seurata.
Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen tämän
lain mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön
tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä,
jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
Tämä velvollisuus ei koske rakennusten energiatehokkuudesta
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU
4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rakennusluokkia eikä rakennuksia,
joiden käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti,
jos energiatehokkuutta olisi parannettava.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus-
ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen
muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä:
1) rakennuksen, rakennusosien ja teknisten järjestelmien
energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksista sekä näiden
laskentatavasta rakennuksessa;
2) energialaskennan lähtötiedoista;
3) määräystenmukaisuuden
osoittamisesta;
4) selvityksistä;
5) rakennuksen lämmitysjärjestelmistä ja muista
taloteknisistä järjestelmistä;
6) energiatehokkuuden parantamisesta ja energian kulutuksen
mittaamisesta;
7) vaatimusten soveltamisalan rajauksesta rakennusluokkia
ja rakennuksia koskien;
8) rakennuksen käyttötarkoituksen
perusteella tapahtuvasta energiatehokkuuden vaatimustasojen asettamisesta;
9) rakennustuotteista;
10) soveltamisalan rajauksesta ja vaatimustason asettamisesta
rakennusten käyttötarkoituksen perusteella.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen
rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen
käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia
tarkempia säännöksiä energiamuotojen
kertoimien lukuarvoista.
117 h §
Lämmitysjärjestelmän arviointi
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on arvioitava
lämmitysjärjestelmää koskeva
tekninen, ympäristöön liittyvä ja
taloudellinen toteutettavuus, jos uuden tai uusittavan rakennuksen
lämmitysjärjestelmäksi ei valita uusiutuvista
lähteistä peräisin olevan energian käyttöön
perustuvaa hajautettua energiahuoltojärjestelmää,
yhteistuotantoon perustuvaa lämmitysjärjestelmää,
kauko- tai aluelämmitys- tai -jäähdytysjärjestelmää taikka
lämpöpumppua vaikka sellainen on saatavilla ja
kustannustehokkaasti toteutettavissa. Arviointi on liitettävä rakennusta
koskeviin suunnitelmiin.
117 i §
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa siitä, että sellaiselle
rakennukselle, jota käytetään pysyvään
asumiseen tai työskentelyyn tai rakennusta varten tarvittavan
rakennuspaikan tai tontin tekniseen hoitoon tai kunnossapitoon,
laaditaan käyttö- ja huolto-ohje. Käyttö-
ja huolto-ohje on laadittava myös rakennuksen korjaus-
ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen
muutoksen yhteydessä silloin, kun toimenpide edellyttää rakennuslupaa.
Käyttö- ja huolto-ohjetta ei kuitenkaan tarvitse
laatia tilapäiselle eikä määräaikaiselle
rakennukselle, sellaiselle loma- tai virkistyskäyttöön
tarkoitetulle rakennukselle, jota ei käytetä ympärivuotisesti,
eikä tuotanto- ja varastorakennukselle, jossa ei pysyvästi
työskennellä.
Käyttö- ja huolto-ohjeen tulee sisältää rakennuksen
käyttötarkoitus ja rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen
ja sen rakennusosien ja laitteiden suunniteltu käyttöikä huomioon
ottaen tarvittavat tiedot rakennuksen asianmukaista käyttöä ja
kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä käyttö-
ja huolto-ohjeen sisällöstä.
125 §
Rakennuslupa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen rakennuksen
vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus-
ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi
rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuslupaa ei kuitenkaan tarvita,
jos kyseessä on rakennus, jonka energiatehokkuutta ei tarvitse
117 g §:n 2 momentin nojalla parantaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
126 §
Toimenpidelupa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Toimenpidelupa tarvitaan myös rakennuksen julkisivun
muuttamiseen sekä rakennusosan tai teknisen järjestelmän
vaihtamiseen silloin, kun sillä voidaan vaikuttaa merkittävästi
rakennuksen energiatehokkuuteen. Jos kyseessä on rakennus,
jonka energiatehokkuutta ei tarvitse 117 g §:n
2 momentin nojalla parantaa, toimenpidelupaa ei kuitenkaan tarvita.
Lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu tämän
lain mukaiseen katusuunnitelmaan, maantielain mukaiseen hyväksyttyyn
tiesuunnitelmaan tai ratalain (110/2007) mukaiseen hyväksyttyyn
ratasuunnitelmaan.
126 a §
Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet
Edellä 126 §:n mukainen toimenpidelupa
tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena,
pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai
tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti:
1) katoksen, vajan, kioskin, käymälän,
esiintymislavan tai vastaavan rakennelman rakentaminen taikka kiinteistökohtaisen
jätevesijärjestelmän rakentaminen tai
muuttaminen (rakennelma);
2) urheilu- tai kokoontumispaikan, muun kuin ulkoilulaissa
(606/1973) tarkoitetun asuntovaunualueen tai vastaavan
alueen sekä katsomon, yleisöteltan tai vastaavan
perustaminen tai rakentaminen (yleisörakennelma);
3) asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen
paikallaan sellaista käyttöä varten,
joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava
laite);
4) maston, piipun, varastointisäiliön,
hiihtohissin, muistomerkin, suurehkon antennin, tuulivoimalan ja
suurehkon valaisinpylvään tai vastaavan rakentaminen
(erillislaite);
5) suurehkon laiturin, sillan tai muun vesirajaa
muuttavan tai siihen olennaisesti vaikuttavan rakennelman, kanavan,
aallonmurtajan tai vastaavan rakentaminen (vesirajalaite);
6) muusta alueesta erotetun suurehkon varastointi-
tai pysäköintialueen taikka tällaiseen alueeseen
verrattavan alueen järjestäminen (säilytys-
tai varastointialue);
7) rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon,
katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen
rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin
asettaminen taikka ikkunajaon muuttaminen (julkisivutoimenpide);
8) muun kuin maantielain 52 §:ssä säädetyn rakennelman,
tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa
kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän
mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen
(mainostoimenpide);
9) rakennettuun ympäristöön
liittyvän erottavan kiinteän aidan tai
kadun reunusmuurin rakentaminen (aitaaminen);
10) muut kaupunki- tai ympäristökuvaan
merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat
järjestelyt tai muutokset (kaupunkikuvajärjestely);
11) asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen
(huoneistojärjestely);
12) maalämmön hyödyntämiseen
tarkoitetun lämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston
asentaminen rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa
tai uusittaessa taikka käytettäväksi
lisälämmönlähteenä (maalämpö).
Jos 1 momentin 1—10 kohdassa tai 12 kohdassa tarkoitettu
toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan tai katusuunnitelmaan
taikka maantielain tai yleisistä teistä annetun
lain (243/1954) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan
toimenpidelupaa ei tarvita.
Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että toimenpidelupaa
ei kunnassa tai sen osassa tarvita 1 momentin 1—10 tai
12 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen, jos toimenpidettä voidaan
pitää vähäisenä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita Suomen
rakentamismääräyskokoelmassa julkaistuja
määräyksiä voidaan soveltaa
kunnes uudet säännökset on
annettu, enintään kuitenkin viiden vuoden ajan
tämän lain voimaantulosta noudattaen tämän
lain voimaan tullessa voimassa ollutta 13 §:n 3 momenttia.