2 luku
Kunnan yleiset velvollisuudet
4 §
Yhteistyö
Kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneen
väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn
ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi.
Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa
toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien
järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten
yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön
hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen
tukemiseksi.
5 §
Suunnitelma ikääntyneen väestön
tukemiseksi
Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään
ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden,
toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi
sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien
palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi.
Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista
edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma
on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman
hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa suunnitelmassa
on:
1) arvioitava ikääntyneen väestön
hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle
tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua
sekä ikääntyneen väestön
palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä;
2) määriteltävä tavoitteet
ikääntyneen väestön hyvinvoinnin,
toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle
tarjottavien palvelujen määrän ja laadun
kehittämiseksi;
3) määriteltävä toimenpiteet,
joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta,
sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden
toteuttamiseksi;
4) määriteltävä kunnan
eri toimialojen vastuut 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden
toteuttamisessa; sekä
5) määriteltävä,
miten kunta toteuttaa yhteistyötä 4 §:n
2 momentissa tarkoitettujen tahojen kanssa.
Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen
väestön asemaan ja iäkkäiden
henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan
päätöksentekoa, kuntalain (365/1995)
65 §:ssä tarkoitettua talousarviota ja -suunnitelmaa
sekä terveydenhuoltolain 12 §:n 1 momentissa
tarkoitettua raporttia ja hyvinvointikertomusta.
6 §
Palvelujen riittävyyden ja laadun arviointi
Sen lisäksi, mitä 5 §:n 2 momentin
1 kohdassa säädetään, kunnan
sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava
iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja
laatua alueellaan.
Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi
kunnan on kerättävä säännöllisesti
palautetta palveluja käyttäviltä, heidän
omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan
henkilöstöltä. Lisäksi kunnan
on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista
voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja
koulutuksesta. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon
sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt
havainnot.
7 §
Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
Kunnan on järjestettävä ikääntyneen
väestön sosiaalipalvelut sisällöltään,
laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön
hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät.
Palvelut on järjestettävä niin, että ne
ovat kunnan ikääntyneen väestön
saatavissa yhdenvertaisesti.
Kunnan on järjestettävä 1 momentissa
tarkoitetut sosiaalipalvelut lähellä asiakkaita,
jollei palvelujen keskittäminen ole perusteltua niiden laadun
ja turvallisuuden kannalta.
8 §
Palvelujen kieli
Yksikielisen kunnan ja kuntayhtymän on järjestettävä tässä laissa
tarkoitetut ikääntyneen väestön
hyvinvointia edistävät palvelut sekä iäkkään
henkilön palveluntarpeiden selvittämiseen ja niihin
vastaamiseen liittyvät palvelut kunnan tai kuntayhtymän
kielellä. Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai
sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia
käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä nämä palvelunsa
suomen ja ruotsin kielellä siten, että palvelujen
käyttäjä saa palvelut valitsemallaan
kielellä. Oikeudesta käyttää suomen
tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjat
suomen tai ruotsin kielellä sekä oikeudesta tulkkaukseen
näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään
kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä.
Kunnan ja kuntayhtymän on lisäksi huolehdittava
siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset voivat 1
momentissa tarkoitettuja palveluja käyttäessään
tarvittaessa käyttää omaa kieltään,
suomen, islannin, norjan, ruotsin tai tanskan kieltä. Kunnan
ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tällöin
mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden
kansalaiset saavat tarvittavan tulkkaus- ja käännösavun.
Oikeudesta käyttää saamen kieltä säädetään saamen
kielilaissa (1086/2003).
9 §
Kunnan voimavarat
Sen lisäksi, mitä terveydenhuoltolain 4 §:n 1 momentissa
säädetään voimavarojen osoittamisesta
terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon
palveluihin, kunnan on osoitettava tämän lain
5 §:ssä tarkoitetun suunnitelman toteuttamiseksi
riittävät voimavarat ikääntyneen
väestön toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen
tukemiseen sekä iäkkäille henkilöille
järjestettäviin sosiaalipalveluihin, jotka ovat
kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena.
Lisäksi kunnan on tuettava ikääntyneen
väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja
itsenäistä suoriutumista osoittamalla voimavaroja
muihinkin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin toimintoihin.
10 §
Asiantuntemus
Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön
hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen
suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden
henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen
laadukasta järjestämistä varten riittävästi
monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito-
ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon,
ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon
alalta.
11 §
Vanhusneuvosto
Sen lisäksi, mitä kuntalain 27 §:ssä säädetään kunnan
asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, kunnan
on asetettava ikääntyneen väestön
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja
huolehdittava sen toimintaedellytyksistä.
Vanhusneuvosto on otettava mukaan 5 §:ssä tarkoitetun
suunnitelman valmisteluun ja 6 §:ssä tarkoitettuun
arviointiin. Lisäksi neuvostolle on muutoinkin annettava
mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun
ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen
väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden,
elinympäristön, asumisen, liikkumisen
tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen
taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien
palvelujen kannalta.
12 §
Hyvinvointia edistävät palvelut
Kunnan on järjestettävä ikääntyneen
väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja
itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja.
Lisäksi kunnan on tarjottava hyvinvointia, terveyttä,
toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti
niille ikääntyneeseen väestöön
kuuluville, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen
arvioidaan tutkimustiedon tai yleisen elämänkokemuksen
perusteella liittyvän palveluntarvetta lisääviä riskitekijöitä.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin
palveluihin on sisällytettävä:
1) hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn
edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja
onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus;
2) ikääntyneen väestön
terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien
sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin
liittyvä varhainen tuki;
3) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskeva
ohjaus;
4) sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista
lääkehoitoa koskeva ohjaus; sekä
5) ohjaus kunnassa tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä,
toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
edistävien palvelujen käyttöön.
3 luku
Iäkkään henkilön palveluntarpeet
ja niihin vastaaminen
13 §
Palveluntarpeisiin vastaamista ohjaavat yleiset periaatteet
Kunnan on järjestettävä iäkkäälle
henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat
hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä.
Palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään
henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä,
itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Muun
palveluntarpeen ennalta ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota
erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin.
Edellä 12 §:n 3 momentissa tarkoitettua ohjausta
on tarpeen mukaan sisällytettävä kaikkiin iäkkäille
henkilöille järjestettäviin sosiaali-
ja terveyspalveluihin.
14 §
Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat
periaatteet
Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön
pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen
yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali-
ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään
ja määrältään vastaamaan
iäkkään henkilön kulloisiakin
palveluntarpeita. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan
toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset
perusteet tai jos se on iäkkään henkilön
arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta
muuten perusteltua.
Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali-
ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs
henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi,
merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän
voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua
mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja
toimintakykyä edistävään ja
ylläpitävään toimintaan. Iäkkäille
avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus
asua yhdessä.
Kunnan on turvattava iäkkään henkilön
pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys, jollei
järjestelyä ole aiheellista muuttaa iäkkään
henkilön toivomuksen tai hänen palveluntarpeidensa muutoksen
johdosta taikka muusta erityisen painavasta ja perustellusta syystä.
15 §
Palveluntarpeiden selvittäminen
Kunta vastaa siitä, että iäkkään
henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden
hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään
ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve
selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään
henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai
hänelle määrätyn edunvalvojan
kanssa. Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaa
työntekijä, jolla on laaja-alaista asiantuntemusta
sekä tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen
henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa
laissa (272/2005) tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain
(559/1994) 2 §:ssä tarkoitettu
kelpoisuus. Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaavan työntekijän
on toimittava iäkkään henkilön
tarpeita vastaavasti yhteistyössä muiden 10 §:ssä tarkoitettujen
asiantuntijoiden kanssa.
Selvittäminen on aloitettava viipymättä ja saatettava
loppuun ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen,
kun:
1) iäkäs henkilö on hakeutunut
sosiaalihuoltolain 40 a §:ssä tarkoitettuun sosiaalipalvelujen tarpeen
arviointiin;
2) iäkäs henkilö on tehnyt
kunnalle sosiaalipalveluja koskevan hakemuksen saadakseen sosiaalipalveluja
toimintakykynsä tukemiseksi tai suoriutuakseen tavanomaisista
elämän toiminnoista;
3) 12 §:ssä tarkoitetun toiminnan
yhteydessä on yhdessä iäkkään
henkilön kanssa arvioitu, että hän tarvitsee
säännöllisesti apua toimintakykynsä tukemiseksi
tai suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista;
4) iäkkään henkilön
palveluntarpeesta on tehty 25 §:ssä tarkoitettu
ilmoitus, ja selvittäminen on iäkkään
henkilön taikka hänen omaisensa, läheisensä tai
hänelle määrätyn edunvalvojan
mielestä tarpeen sen johdosta; taikka
5) kunnan järjestämiä sosiaalipalveluja
säännöllisesti saavan iäkkään
henkilön olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia.
Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on
arvioitava iäkkään henkilön
toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen.
Toimintakykyä arvioitaessa on selvitettävä,
miltä osin iäkäs henkilö pystyy
suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin-
ja toimintaympäristössään, ja
missä asioissa hän tarvitsee tukea ja
apua. Arvioinnissa on otettava huomioon iäkkään
henkilön fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky
sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen,
asumisensa turvallisuuteen ja lähipalvelujensa saatavuuteen
liittyvät tekijät.
16 §
Palvelusuunnitelma
Kunta vastaa siitä, että iäkkäälle
henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
ja oikeuksista annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu
suunnitelma (palvelusuunnitelma). Suunnitelma on laadittava
ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkkään
henkilön palveluntarve on selvitetty, jollei kyseessä ole
tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin
ole ilmeisen tarpeetonta.
Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä iäkkään
henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella,
millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan
hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen
suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän
hoitonsa turvaamiseksi. Iäkkään henkilön
ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai
hänelle määrätyn edunvalvojan
kanssa on neuvoteltava vaihtoehdoista kokonaisuuden muodostamiseksi.
Iäkkään henkilön näkemykset
vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan.
Palvelusuunnitelma on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina
silloin, kun iäkkään henkilön
toimintakyvyssä tapahtuu hänen palveluntarpeeseensa
vaikuttavia olennaisia muutoksia.
17 §
Vastuutyöntekijä
Kunnan on nimettävä iäkkäälle
henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän
tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen
liittyvissä asioissa.
Vastuutyöntekijän tehtävänä on:
1) seurata yhdessä iäkkään
henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai
hänelle määrätyn edunvalvojan
kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään
henkilön palveluntarpeiden muutoksia;
2) olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali-
ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaaviin
ja muihin tahoihin iäkkään henkilön
tarpeisiin vastaamiseksi; sekä
3) neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen
ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa.
Vastuutyöntekijällä on oltava iäkkään
henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen
sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
annetussa laissa tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain 2 §:ssä tarkoitettu kelpoisuus.
18 §
Päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja
oikeus palveluihin
Kunnan on tehtävä päätös
iäkkään henkilön kiireellisesti
tarvitsemien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen
tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä myönnetyt palvelut
viipymättä siten, ettei iäkkään
henkilön oikeus välttämättömään
huolenpitoon vaarannu.
Päätös muiden kuin kiireellisten
sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman
aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen
tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on
oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset
sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään
kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta.
Päätöstä tehtäessä on
otettava huomioon, mitä 13 ja 14 §:ssä säädetään.
Sosiaalipalvelujen riittävyyden määrittelyn
perustana on pidettävä 15 §:ssä tarkoitettua
palveluntarpeiden selvittämistä sekä palvelusuunnitelmaa,
jos se on tehty.
4 luku
Palvelujen laadun varmistaminen
19 §
Palvelujen laatu
Iäkkäälle henkilölle tarjottavien
sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on
turvattava hänelle hyvä hoito ja huolenpito.
20 §
Henkilöstö
Toimintayksikössä on oltava henkilöstö,
jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne
vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden
määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun
tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut.
Jos toimintayksikön tiloissa hoidettavana olevan
iäkkään henkilön toimintakyky
on alentunut siten, että hän tarvitsee huolenpitoa
vuorokaudenajasta riippumatta, toimintayksikössä on oltava
riittävästi henkilöstöä kaikkina
vuorokauden aikoina.
21 §
Johtaminen
Toimintayksikössä on oltava johtaja, joka vastaa
siitä, että asiakastyössä noudatetaan
13, 14 ja 19 §:ssä säädettyjä periaatteita
sekä että palvelut täyttävät
muutkin niille asetetut vaatimukset.
Toimintaa on johdettava siten, että se tukee laadukasta
asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
kokonaisuutta, kuntouttavan työotteen edistämistä,
eri viranomaisten ja ammattiryhmien yhteistyötä sekä toimintatapojen
kehittämistä.
22 §
Toimitilat
Palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että iäkkäiden
henkilöiden käytössä olevat
palveluntuottajan toimitilat ovat riittävät, turvalliset,
esteettömät, kodikkaat sekä muutenkin
olosuhteiltaan sopivat heidän tarpeisiinsa nähden.
23 §
Omavalvonta
Toimintayksikön johtajan on huolehdittava, että toimintayksikössä järjestetään
omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden
varmistamiseksi. Omavalvontaa varten on laadittava omavalvontasuunnitelma,
joka on pidettävä julkisesti nähtävänä.
Suunnitelman toteutumista on seurattava ja palveluja kehitettävä toimintayksikön
palveluja saavilta iäkkäiltä henkilöiltä,
heidän omaisiltaan ja läheisiltään
sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti
kerättävän palautteen perusteella.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
voi antaa tarkempia määräyksiä omavalvontasuunnitelman
sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta.
24 §
Viranomaisvalvonta
Iäkkäille henkilöille tarkoitettujen
palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen
puutteiden korjaamiseksi sovelletaan, mitä sosiaalihuoltolain
55—57 §:ssä, yksityisistä sosiaalipalveluista
annetun lain 4 luvussa,
kansanterveyslain
(66/1972) 42—45 §:ssä ja
yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 4 ja 5 luvussa
säädetään.
5 luku
Erinäiset säännökset
25 §
Ilmoittaminen iäkkään henkilön
palveluntarpeesta
Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa
laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö taikka
kunnan sosiaalitoimen, alueen pelastustoimen, hätäkeskuksen
tai poliisin palveluksessa oleva on tehtävässään
saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta
iäkkäästä henkilöstä,
joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta
huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan,
hänen on salassapitosäännösten
estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan
sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään,
terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava kunnan
sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle iäkkään
henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta.
Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen
kotiuttamista.
Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä ilmoituksen
häntä koskevien salassapitosäännösten
estämättä.
26 §
Odotusaikojen julkaiseminen
Kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä,
missä ajassa iäkäs henkilö voi saada
hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen,
että iäkkäillä henkilöillä on
tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen.
27 §
Suunnittelu ja rahoitus
Jollei lailla toisin säädetä, kunnan
tämän lain nojalla järjestämään
toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta
ja valtionavustuksesta annettua lakia (733/1992) sekä kunnan
peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (1704/2009).
28 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Lain 5 ja 6 §:ää sovelletaan kuitenkin
vasta 1 päivästä tammikuuta
2014 sekä lain 17 ja 23 §:ää 1
päivästä tammikuuta 2015.
Kunnan käytettävissä on oltava erityisasiantuntemusta
10 §:ssä mainituilta aloilta viimeistään
1 päivänä tammikuuta 2015.
Lain 11 §:ssä tarkoitettu vanhusneuvosto on asetettava
viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2014.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimiin.