1 §
Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tämän lain tarkoituksena on tehostaa valtion tieto-
ja viestintäteknisiä toimintoja, parantaa tieto-
ja viestintäteknisten palvelujen laatua ja yhteentoimivuutta
sekä parantaa tieto- ja viestintäteknisen palvelutuotannon
kustannustehokkuutta ja ohjausta. Tällä lailla
selkiytetään valtion tieto- ja viestintätekniikan
järjestämisen rakenteita kokoamalla hallinnollisesti
yhteen valtion tieto- ja viestintäteknisiä toimintoja.
Tällä lailla luodaan puitteet järjestää valtion
yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen yhtenäinen
tuotanto ja käyttö.
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
julkisen hallinnon tietohallinnon ohjaukseen ja tietojärjestelmien
yhteentoimivuuden edistämiseen ja varmistamiseen sovelletaan
julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain säännöksiä (634/2011).
2 §
Yhteiset palvelut
Valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut
ovat palveluja, joiden järjestämisestä vastaavat
valtion viranomaiset, joita käytetään
tai on tarkoitettu käytettävän yleisesti
ja laajasti julkisten hallintotehtävien tukena, joiden
järjestäminen ei edellytä toimialakohtaisia
ratkaisuja tai merkittävää toimialakohtaista
osaamista, ja jotka perustuvat yleisesti käytettyihin tieto-
ja viestintäteknisiin ratkaisuihin.
Valtion yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja
ovat:
1) yhteiset perustietotekniikkapalvelut, joilla tarkoitetaan
fyysisiä laitteita, laitteiston toiminnan edellyttämiä ohjelmistoja,
tietoliikenne- ja viestintäpalveluja sekä näihin
liittyviä infrastruktuuri- ja tukipalvelujen kokonaisuuksia;
2) yhteiset tietojärjestelmäpalvelut,
joilla tarkoitetaan sellaisia tietojärjestelmiä ja
niihin liittyviä palveluja, jotka tukevat julkisen hallintotehtävän
tai organisaatioiden samankaltaisen toiminnan hoitamista;
3) yhteiset sähköisen asioinnin
ja hallinnon tukipalvelut, joilla tarkoitetaan sähköisen
asioinnin toteuttamisen edellyttämiä tai sähköisiin asiointipalveluihin
liittymistä tukevia tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja.
Yhteisten palvelujen on oltava kustannustehokkaita,
käyttötarkoitukseensa yleisesti sovellettavia,
suorituskykyisiä, toimintavarmoja, käyttäjäystävällisiä,
esteettömiä ja saatavilla tasapuolisesti
koko Suomen alueella. Yhteisten palvelujen on noudatettava valtion
tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuria ja yhteentoimivuuden kuvauksia
ja määrityksiä ja niiden on täytettävä tarpeen
mukaiset tietoturvallisuutta ja varautumista koskevat vaatimukset.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä yhteisistä palveluista,
niiden 3 momentissa tarkoitetusta laadusta sekä laadun ja
kustannustehokkuuden todentamismenettelyistä.
3 §
Velvollisuus käyttää yhteisiä palveluja
Valtion virastojen ja laitosten on käytettävä yhteisiä perustietotekniikka-
ja tietojärjestelmäpalveluja, ellei valtion kokonaisarkkitehtuurin, tietohallintoon
liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten
toimenpiteiden tai tieto- ja viestintäteknisten palvelujen
yhteentoimivuuden taikka 2 §:n 3 momentissa tarkoitettujen seikkojen
vuoksi organisaation ole välttämätöntä käyttää toiminnassaan
tai sen osassa muuta palvelua. Valtiovarainministeriö päättää kuultuaan
asianomaista ministeriötä ja 11 §:ssä tarkoitettua
asiakasneuvottelukuntaa asiakkaan oikeudesta käyttää muita
kuin yhteisiä palveluja. Jos valtiovarainministeriö ja
asianomainen ministeriö ovat eri mieltä asiasta,
päätöksen asiassa tekee valtioneuvosto.
Valtion virastojen, laitosten ja valtion liikelaitosten on käytettävä yhteisiä sähköisen
asioinnin
ja hallinnon tukipalveluja ellei organisaation ole teknisistä tai
toiminnallisista syistä välttämätöntä käyttää toiminnassaan
tai sen osassa muuta palvelua.
Kunnallisten viranomaisten on niiden hoitaessa laissa
niille säädettyjä tehtäviä käytettävä sellaisia
tarvitsemiaan yhteisiä sähköisen asioinnin
ja hallinnon tukipalveluja, joiden järjestämisestä vastaavat
valtion viranomaiset ja joista kunnallisille viranomaisille aiheutuvat
välittömät kustannukset korvataan valtion
varoista.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan organisaatio-, toiminta
tai palvelukohtaisesti tarkempia säännöksiä yhteisten
palvelujen käytön vähimmäislaajuudesta.
Ennen sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen
käytön vähimmäislaajuutta koskevan
valtioneuvoston asetuksen antamista asiassa on kuultava julkisen
hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettua
neuvottelukuntaa.
4 §
Yhteisten palvelujen ohjaus
Valtiovarainministeriön tehtävänä on
ohjata valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen
järjestämistä ja palvelujen laatua sekä näiden
palvelujen yhteentoimivuutta ja kokonaisarkkitehtuurin
mukaisuutta, kuten julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
annetussa laissa on säädetty. Valtiovarainministeriö vastaa
tässä laissa tarkoitettujen yhteisten palvelujen
palvelutuotannon yleishallinnollisesta, strategisesta sekä tieto-
ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden
ohjauksesta.
5 §
Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen
tuottaja
Valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja
tuottaa ja kehittää valtiovarainministeriön
hallinnonalalla toimiva palvelukeskus. Palvelukeskus huolehtii tehtävistään siten
kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Palvelukeskuksella voi olla
myös muita tehtäviä siten kuin siitä tässä laissa
tai muussa lainsäädännössä säädetään
tai muun lainsäädännön nojalla määrätään.
Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen
tuottajana voi toimia myös muu valtion viranomainen, tämän
lain 10 §:ssä tarkoitetun asiakkaan julkisista
hankinnoista annetun lain (348/2007) 10 §:ssä tarkoitettu
sidosyksikkö tai sellainen toimija, joka tuottaa palveluja
julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:ssä tarkoitettuun
tai muussa laissa säädettyyn yksinoikeuteen perustuen.
Valtioneuvosto päättää muusta
kuin 1 momentissa tarkoitetusta palvelutuottajasta.
Tässä pykälässä tarkoitetun
palvelutuottajan tehtävistä ja toimintatavoista
tämän lain mukaisten palvelujen tuotannossa sekä 1
momentissa tarkoitetun palvelukeskuksen toiminnan järjestämisestä voidaan
antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
6 §
Valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen
tuottavan palvelukeskuksen ohjaus
Edellä 5 §:ssä tarkoitettu palvelukeskus
on virasto, jonka palvelutuotannossa, ohjaamisessa ja johtamisessa,
seurannassa ja valvonnassa sekä rahoituksessa ja kustannuslaskennassa
noudatetaan liiketoiminnallisia periaatteita. Palvelukeskuksen
suoritteiden maksujen määräytymisestä säädetään
12 §:n 1 momentissa.
Palvelukeskuksen strategisesta ohjauksesta, tieto- ja viestintäteknisen
varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta sekä liiketoiminnallisten
periaatteiden ohjauksesta vastaa valtiovarainministeriö.
Valtiovarainministeriö asettaa palvelukeskukselle pitkän
aikavälin toimintalinjat ja tulostavoitteet.
Palvelukeskuksen toiminnan ohjaamisen, seurannan ja valvonnan
menettelytavoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
7 §
Valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja
tuottavan palvelukeskuksen hallitus
Valtioneuvosto asettaa palvelukeskukselle hallituksen ja määrää jäsenistä yhden
puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Hallitukseen kuuluu
enintään kahdeksan jäsentä,
joiden tulee edustaa palvelukeskuksen toiminnan kannalta keskeistä valtionhallinnon,
muun julkisen hallinnon, yksityisen sektorin liikkeenjohdon sekä tieto-
ja viestintäteknisen toimialan asiantuntemusta.
Hallituksessa on myös henkilöstön edustus.
Hallitus ohjaa ja valvoo palvelukeskuksen toimintaa. Hallitus
huolehtii palvelukeskuksen hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä
sekä siitä,
että palvelukeskus toimii valtiovarainministeriön
ohjauksen mukaisesti. Hallitus vastaa siitä, että viraston
valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Hallituksen tehtävänä on
erityisesti:
1) tehdä esitys palvelukeskuksen talousarvioehdotukseksi;
2) päättää palvelukeskuksen
toiminta- ja taloussuunnittelusta ja tulostavoitteista valtiovarainministeriön
asettamien pitkän aikavälin toimintalinjojen ja
tulostavoitteiden rajoissa;
3) päättää palvelukeskuksen
kehittämisestä valtiovarainministeriön
asettamien pitkän aikavälin toimintalinjojen ja
tulostavoitteiden rajoissa;
4) päättää palvelukeskuksen
merkittävistä investoinneista ja muista pitkävaikutteisista
menoista;
5) päättää irtaimen
omaisuuden myynnistä ja ostosta;
6) päättää palvelukeskuksen
toimintaa ja omaisuutta koskevasta taloudellisesti merkittävästä asiasta;
7) laatia palvelukeskuksen tilinpäätös
ja siihen sisältyvä toimintakertomus;
8) käsitellä ja ratkaista muut palvelukeskuksen
toiminnan kannalta laajakantoiset ja merkittävät
asiat.
Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide.
Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni.
Hallitus voi yksittäistapauksessa tehdä päätöksen
toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvassa asiassa.
Hallituksen jäsenen esteellisyydestä säädetään
hallintolaissa (434/2003).
Hallituksen tehtävistä ja päätöksenteosta
voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
8 §
Valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja
tuottavan palvelukeskuksen toimitusjohtaja
Palvelukeskusta johtaa ja kehittää hallituksen nimittämä toimitusjohtaja.
Toimitusjohtaja huolehtii palvelukeskuksen juoksevasta hallinnosta sekä siitä,
että palvelukeskuksen toiminta on tuloksellisella ja luotettavalla
tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on huolehdittava
hallituksen päätösten toimeenpanosta
ja noudatettava hallituksen määräyksiä sekä annettava
hallitukselle tieto palvelukeskuksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä
ja
tapahtumista. Palvelukeskuksella on toimitusjohtajan alaisuudessa
toimiva johtoryhmä.
Toimitusjohtajan tehtävistä voidaan antaa
tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
9 §
Valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja
tuottavan palvelukeskuksen henkilöstö
Toimitusjohtaja on virkasuhteessa palvelukeskukseen. Palvelukeskuksen
muu henkilöstö on työsopimussuhteessa.
Toimitusjohtajan sijaiseen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta
koskevia säännöksiä hänen
hoitaessaan toimitusjohtajan sijaisuutta. Vahingonkorvausvastuusta
säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
10 §
Valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja
tuottavan palvelukeskuksen asiakkaat
Palvelukeskuksen asiakkaita ovat valtion virastot ja laitokset.
Palvelukeskuksen asiakkaina voivat olla myös valtion liikelaitokset,
muut julkisen hallinnon viranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset,
eduskunta, valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot
ja julkista hallinto- tai palvelutehtävää hoitavat
yritykset ja yhteisöt.
Palvelukeskuksen asiakkaista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
11 §
Valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja
tuottavan palvelukeskuksen asiakasneuvottelukunta
Palvelukeskuksella on sen asiakasohjausta ja toiminnan kehittämistä tukeva
asiakasneuvottelukunta.
Asiakasneuvottelukunnasta ja sen tehtävistä voidaan
antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
12 §
Valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja
tuottavan palvelukeskuksen palvelujen maksullisuus ja palvelusopimukset
Palvelukeskuksen suoritteet asiakkaille ovat maksullisia. Maksujen
on katettava suoritteiden tuottamisesta palvelukeskukselle aiheutuvat
kokonaiskustannukset.
Palvelukeskus sopii tuottamistaan palveluista ja suoritteiden
maksujen suuruudesta asiakkaiden kanssa tehtävissä palvelusopimuksissa.
13 §
Valtion yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon
tukipalvelujen tuottaja
Valtion yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon
tukipalvelujen tuottajana voi toimia tähän tehtävään
nimetty valtion viranomainen, näiden palvelujen asiakkaiden
julkisista hankinnoista annetun lain 10 §:ssä tarkoitettu
sidosyksikkö tai sellainen toimija joka tuottaa palveluja julkisista
hankinnoista annetun lain 12 §:ssä tarkoitettuun
tai muussa laissa säädettyyn yksinoikeuteen perustuen.
Palvelutuottajan tehtävistä ja toimintatavoista
sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen
tuotannossa voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
14 §
Valtion yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon
tukipalvelujen tuottajan asiakkaat
Valtion yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon
tukipalvelujen tuottajan asiakkaita voivat olla valtion virastot,
laitokset ja liikelaitokset, muut julkisen hallinnon viranomaiset,
julkisoikeudelliset laitokset, eduskunta, valtion talousarvion ulkopuoliset
rahastot ja julkista hallinto- tai palvelutehtävää hoitavat
yritykset ja yhteisöt.
Palvelutuottajan asiakkaista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
15 §
Varautuminen ja palvelutuotannon häiriötilanteet
Tässä laissa tarkoitettujen palvelujen tuottajien
on valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa
tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin
sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä,
että toiminta ja palvelujen tuotanto jatkuvat mahdollisimman häiriöttömästi
normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.
Ellei muussa laissa toisin säädetä,
normaalioloissa ja niiden häiriötilanteissa noudatetaan tässä laissa
tarkoitettujen palvelujen tuotannon ja käytön
ensisijaisuus-, kiireellisyys- ja muussa tärkeysmäärittelyssä valtiovarainministeriön
ennalta määrittelemiä periaatteita. Valtiovarainministeriön
on ennen periaatteiden vahvistamista kuultava asianomaisia palvelujen
tuottajia, asiakkaita ja ministeriöitä. Valtioneuvosto
päättää merkitykseltään
laajakantoisista ja yhteiskunnallisesti merkittävistä periaatteista.
16 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
17 §
Tehtäviä ja toimintoja koskeva siirtymäsäännös
Valtion virastojen ja laitosten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluihin
liittyvät tehtävät ja toiminnot on siirrettävä 5 §:ssä tarkoitettuun
palvelukeskukseen kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Valtioneuvosto päättää
niistä valtion
virastoista ja laitoksista sekä niiden alaisista yksiköistä,
joista tehtäviä ja toimintoja siirretään
ja siirtojen ajankohdista.
18 §
Sopimuksia, sitoumuksia ja vireillä olevia asioita
koskeva siirtymäsäännös
Tehtävien ja toimintojen siirtyessä palvelukeskukselle
siirtyvät palvelukeskukselle näihin tehtäviin
ja toimintoihin liittyvät sopimukset ja sitoumukset ja
niihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä vireillä olevat
asiat.
19 §
Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös
Valtion virastojen ja laitosten tehtävien siirtyessä palvelukeskukselle
näissä tehtävissä olevat
otetaan palvelukeskukseen työsopimussuhteisiin. Määräaikaisessa
palvelusuhteessa näissä tehtävissä oleva
henkilöstö siirtyy palvelukeskukseen
määräaikaisen palvelussuhteensa keston
ajaksi. Henkilöiden työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien
määräytymisen kannalta jatkuneen valtiolla
yhdenjaksoisena. Siirtyviä tehtäviä vastaavat
virat lakkaavat.
Palvelukeskuksen tai ennen palvelukeskuksen toiminnan käynnistämistä valtiovarainministeriön
on annettava siirtyviä tehtäviä hoitaville
henkilöille kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista
vähintään kuukautta ennen tehtävien
siirtoa. Siirtyvää tehtävää hoitava
henkilö saa muutoin sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattamatta
tai sen kestoajasta riippumatta irtisanoa virka- tai työsopimussuhteensa
päättymään siirron hetkellä.
Palvelukeskuksen toimitusjohtajan nimittää ensimmäisen
kerran valtiovarainministeriö.
20 §
Yhteisten palvelujen käytön velvollisuutta
koskeva siirtymäsäännös
Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen
on otettava 2 §:n 4 momentin nojalla säädetyssä asetuksessa
tarkoitetut yhteiset perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelut käyttöön
siinä laajuudessa kuin 3 §:n 4 momentin nojalla
annetussa asetuksessa säädetään
siinä vaiheessa, kun kyseisen viraston tai laitoksen tehtävät
siirtyvät palvelukeskukseen.
Edellä 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen viranomaisten
on otettava 2 §:n 4 momentin nojalla säädetyssä asetuksessa
tarkoitetut yhteiset sähköisen asioinnin ja hallinnon
tukipalvelut käyttöön siinä laajuudessa
kuin 3 §:n 4 momentin nojalla annetussa asetuksessa säädetään
kahden vuoden kuluessa siitä, kun palvelu on käytettävissä ja
viimeistään kun kyseistä palvelua vastaavan
itsenäisesti hankitun palvelun palvelusopimus
päättyy.