1 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan sellaisiin Euroopan maaseudun
kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta
maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005
kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
(EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus, 15 artiklan,
17 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 28, 29, 31 ja 33 artiklan sekä yhteisen maatalouspolitiikan
rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten
(ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY)
N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008
kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
(EU) N:o 1306/2013, jäljempänä horisontaaliasetus, 12 artiklan
mukaisiin toimenpiteisiin, jotka on sisällytetty Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelmaan.
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) suorien tukien asetuksella yhteisen maatalouspolitiikan
tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria
tukia koskevista säännöistä ja
neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen
(EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1307/2013;
2) hallintoasetuksella Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn
hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin
tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin
ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten
sekä hallinnollisten seuraamusten osalta annettua komission
delegoitua asetusta (EU) N:o 640/2014;
3) toimeenpanoasetuksella Euroopan maaseudun
kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta
maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 täydentämisestä ja siirtymäsäännöksistä annettua
komission delegoitua asetusta (EU) N:o 807/2014;
4) aktiiviviljelijällä Euroopan
unionin suorista tuista maataloudelle annetussa laissa (193/2013)
tarkoitettua aktiiviviljelijää;
5) puolisolla viljelijän aviopuolisoa
ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/1992)
7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä;
6) perheenjäsenellä viljelijän
puolisoa ja henkilöä, joka elää vakituisesti
viljelijän taloudessa ja on tälle tai tämän
puolisolle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa
polvessa taikka on edellä tarkoitetun henkilön
puoliso;
7) maatalousmaalla maaseutuasetuksen 2 artiklan
1 kohdan f alakohdassa tarkoitettua maatalousmaata;
8) maatilalla viljelijän johtamaa
yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön
osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden
harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti
ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä,
jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen
perusteella;
9) kosteikkoinvestoinnilla hoidettavien kosteikkojen,
pienten kosteikkojen ketjujen sekä kosteikkomaisten tulva-alueiden
ja -tasanteiden perustamista niiden luontaisille paikoille, herkästi
tulviville pelloille ja pengerretyille kuivatusalueille sekä uomien
kunnostamista luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti.
3 §
Korvausmuodot
Tämän lain nojalla voidaan myöntää maaseutuasetuksen:
1) 28 artiklassa tarkoitettua maatalouden ympäristö-
ja ilmastotukea (ympäristökorvaus);
2) 31 artiklassa tarkoitettua tukea alueille, joilla
on luonnonolosuhteista johtuvia tai muita erityisrajoitteita (luonnonhaittakorvaus);
3) 29 artiklassa tarkoitettua luonnonmukaisen maatalouden
tukea (luonnonmukaisen tuotannon korvaus);
4) 33 artiklassa tarkoitettuja eläinten hyvinvointia
edistäviä tukia (eläinten hyvinvointikorvaus);
5) 17 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua
ei-tuotannollisten investointien tukea (ei-tuotannollisten investointien
korvaus).
Tämän lain nojalla voidaan lisäksi
myöntää maaseutuasetuksen 15 artiklassa
ja horisontaaliasetuksen 12 artiklassa tarkoitetun neuvontapalvelun
tukea (korvaus maatilojen neuvontaan).
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun korvauksen kohteena
olevaan toimenpiteeseen voidaan myöntää maaseutuasetuksen
82 artiklassa tarkoitettua kansallista lisärahoitusta.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa säännöksiä korvauksen
käyttöön ottamisesta, korvausmuodoista,
korvausalueista, korvauksen enimmäismäärästä sekä korvausten
vuosittaisesta myöntämisestä.
4 §
Korvauksen yleiset edellytykset
Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun
korvauksen saajan tulee noudattaa horisontaaliasetuksen 91—95
artiklassa tarkoitettuja täydentäviä ehtoja
lukuun ottamatta 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa
tarkoitetun ei-tuotannollisten investointien korvauksen saajaa.
Ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon
korvauksen edellytyksenä on lisäksi, että korvauksen
saaja noudattaa suorien tukien asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa
tarkoitettua maatalousmaan säilyttämisvaatimusta sekä maaseutuasetuksen
28 artiklan 3 kohdassa ja 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja
lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevia vähimmäisvaatimuksia.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia
ei sovelleta siltä osin kuin kyse on 5 §:n 6
ja 7 momentissa tarkoitetusta sopimuksesta tai 10 §:ssä tarkoitetusta
korvauksesta maatilojen neuvontaan.
Tässä laissa tarkoitetun sitoumuksen hyväksymisen,
sopimuksen tekemisen ja korvauksen myöntämisen
edellytyksenä on, että hakijana oleva luonnollinen
henkilö tai hänen puolisonsa on tukivuotta taikka
sitoumus- tai sopimuskauden alkamista edeltävän
vuoden joulukuun 31 päivänä vähintään 18-vuotias. Alle
18-vuotiaan antama sitoumus voidaan kuitenkin hyväksyä,
hänen kanssaan voidaan tehdä sopimus ja hänelle
voidaan myöntää korvausta, jos hän
on solminut avioliiton, harjoittaa maataloutta yhteisomistajana
yhdessä vanhempansa kanssa tai ikää koskevasta
vaatimuksesta poikkeamiseen on muita erityisiä syitä.
Jos maa- ja puutarhataloutta harjoitetaan
useamman viljelijän toimesta tai yhteisömuodossa,
tuen myöntämisen edellytyksenä on, että vähintään
yksi viljelijä, yhteisön jäsen, osakas
tai yhtiömies täyttää ikää koskevan
vaatimuksen.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1
ja 2 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista sekä maatalousmaan
käytöstä muuhun kuin maataloustoimintaan
ja poistamisesta maatalouskäytöstä.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan
tarkempia säännöksiä perus-
ja kasvulohkojen määrittelystä ja vähimmäiskoosta.
5 §
Ympäristökorvaus
Ympäristökorvausta voidaan myöntää seuraavien
sopimusten tai sitoumusten perusteella:
1) ympäristökorvauksen piiriin kuuluvien
toimenpiteiden toteuttamista koskeva ympäristösitoumus;
2) ympäristökorvauksen ehtojen noudattamista
sopimuksen kohteena olevalla alalla tai alkuperäisrotueläinten
kasvattamista koskeva ympäristösopimus;
3) alkuperäiskasvilajikkeen ylläpidosta,
alkuperäiskasvien varmuuskokoelmien ylläpidosta tai
alkuperäisrotujen perimän säilytyksestä tehty
sopimus.
Ympäristösitoumuksen voi antaa aktiiviviljelijä.
Viljelijän tulee sitoutua pelloilla toteutettaviin tilakohtaisiin
toimenpiteisiin. Viljelijä voi lisäksi sitoutua
yhteen tai useampaan lohkokohtaiseen toimenpiteeseen. Ympäristösitoumukseen
perustuvan ympäristökorvauksen myöntämisen
edellytyksenä on, että viljelijällä on
hallinnassaan koko sitoumuskauden ajan vähintään viisi
hehtaaria korvauskelpoista peltoalaa tai, jos kyse on puutarhakasvien
viljelyyn liittyvästä ympäristökorvauksesta,
vähintään yksi hehtaari puutarhakasvien
viljelyksessä olevaa korvauskelpoista peltoalaa.
Ympäristösopimuksen voi tehdä aktiiviviljelijä.
Ympäristösopimuksessa viljelijä sitoutuu lohkokohtaisiin
toimenpiteisiin pellolla tai muulla alueella taikka alkuperäisrotueläinten kasvattamiseen.
Ympäristökorvauksen myöntämisen
edellytyksenä on, että sopimuksen kohteena oleva
ala on vähintään 0,30 hehtaaria. Kurki-,
hanhi- ja joutsenpeltojen ylläpidosta tehtävän
ympäristösopimuksen kohteena olevan alan on oltava
vähintään viisi hehtaaria. Sopimusalueen
on oltava ympäristösopimuksen tekijän hallinnassa
koko sopimuskauden. Sopimus voidaan tehdä vuokratusta pelto-
tai muusta alasta sillä edellytyksellä, että vuokrasopimus
on voimassa koko sopimuskauden.
Edellä 3 momentissa tarkoitettu vähimmäispinta-alavaatimus
ei koske ympäristökorvausta siltä osin
kuin kyse on alkuperäisrotueläinten kasvattamisesta
tehtävästä ympäristösopimuksesta.
Alkuperäisrotueläinten kasvattamista koskevan
ympäristösopimuksen tekemisen ja sen nojalla myönnettävän
ympäristökorvauksen edellytyksenä on,
että korvauksen saajalla on hallinnassaan koko korvauksen
kattaman ajan:
1) 0,9 eläinyksikköä, jos
kyse on lampaista tai vuohista;
2) yksi eläinyksikkö, jos kyse on
naudoista;
3) kaksi eläinyksikköä,
jos kyse on hevosista; tai
4) 20 eläintä, jos kyse on maatiaiskanoista
tai -kukoista.
Ympäristösopimuksen voi lisäksi tehdä rekisteröity
yhdistys kosteikkojen hoitoa tai maatalouden monimuotoisuutta ja
maisemanhoitoa koskevista toimenpiteistä ja vesilain (587/2011) 12
luvussa tarkoitettu vesioikeudellinen yhteisö kosteikkojen
hoitoa koskevista toimenpiteistä.
Sopimuksen alkuperäiskasvilajikkeen ylläpidosta
voi tehdä siemenkauppalain (728/2000) 5 §:ssä tarkoitettuun
lajikeluetteloon rekisteröidyn alkuperäiskasvilajikkeen
ylläpitäjä kyseisen lajikkeen viljelystä.
Sopimus alkuperäiskasvien varmuuskokoelmien ylläpidosta
voidaan tehdä kasvigeenivarojen säilytyksestä vastaavan
tahon kanssa. Sopimus alkuperäisrotujen perimän
säilytyksestä voidaan tehdä eläingeenivarojen
säilytyksestä vastaavan tahon kanssa. Sopimuksen
hyväksymisen edellytyksenä on, että maa-
ja metsätalousministeriö on hyväksynyt
geenivarojen säilytystä koskevan toimenpidesuunnitelman.
Tässä pykälässä tarkoitettu
ympäristösitoumus annetaan ja ympäristösopimus
sekä 6 ja 7 momentissa tarkoitettu sopimus tehdään
viideksi vuodeksi, jonka jälkeen niitä voidaan
jatkaa vuodella kerrallaan.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä korvauksen
myöntämisen edellytyksistä, ympäristökorvauksen
piiriin kuuluvista toimenpiteistä, niistä luopumisesta
ja niiden vaihtamisesta, korvauskaudesta, rahoituksesta, korvauskelpoisesta
alasta, edellä 3 momentissa tarkoitetun muun alan määritelmästä, korvauksen
kohdentamisalueista, korvauksen enimmäismäärästä ja
yksikkökohtaisesta määrästä,
korvauksen yksikkökohtaisen määrän
korottamisesta ja alentamisesta, ympäristösopimuksista
ja niiden ehdoista, etusijajärjestyksestä sitoumuksia
annettaessa ja sopimuksia tehtäessä,
maatalouden geenivarojen säilyttämistoimenpiteistä ja
korvauksen määrästä, toimenpidesuunnitelman
sisällöstä sekä muista korvauksen
ehdoista.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan
antaa tarkempia säännöksiä ympäristökorvauksen
toimenpiteiden teknisestä toteuttamisesta maatilalla.
6 §
Luonnonhaittakorvaus
Luonnonhaittakorvausta voidaan myöntää aktiiviviljelijälle,
joka noudattaa korvauksen ehtoja kaikella maatalousmaallaan ja viljelee
maatilaansa korvauskauden ajan. Korvauksen myöntämisen
edellytyksenä on, että viljelijällä on
hallinnassaan korvauksen kattaman ajan vähintään viisi
hehtaaria korvauskelpoista maatalousmaata tai, jos kyse on saaristoalueella
sijaitsevasta tilasta, kolme hehtaaria korvauskelpoista maatalousmaata
saaristoalueella.
Luonnonhaittakorvausta voidaan korottaa, jos tilan eläinyksikkötiheys
on keskimäärin vähintään
0,35 eläinyksikköä korvauskelpoista peltohehtaaria
kohti.
Luonnonhaittakorvauksen tasoa voidaan laskea asteittain tilakoon
kasvaessa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä korvauksen
myöntämisen edellytyksistä, korvauskelpoisesta
alasta, korvauskaudesta, rahoituksesta, korvauksen alueellisesta
eriyttämisestä, luonnonhaittakorvauksen korotuksen
perusteista ja määrästä, eläinyksiköistä,
keskimääräisen eläintiheyden
laskemisesta, korvauksen asteittaisesta alentamisesta tilakoon perusteella,
korvauksen enimmäismäärästä ja
yksikkökohtaisesta määrästä,
korvauksen yksikkökohtaisen määrän
korottamisesta ja alentamisesta, muista korvauksen ehdoista sekä saaristoalueista.
7 §
Eläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvausta voidaan myöntää aktiiviviljelijälle,
joka antaa sitoumuksen vähintään
yhden eläinten hyvinvointia edistävän
toimenpiteen toteuttamisesta.
Eläinten hyvinvointikorvauksen edellytyksenä on,
että korvauksen saajalla on hallinnassaan koko korvauksen
kattaman ajan vähintään:
1) keskimäärin 15 eläinyksikköä,
jos kyse on naudoista tai sioista maksettavasta korvauksesta;
2) keskimäärin viisi eläinyksikköä,
jos kyse on lampaista tai vuohista maksettavasta korvauksesta;
3) 14 eläinyksikköä, jos
kyse on kanoista maksettavasta korvauksesta;
4) 70 eläinyksikköä, jos
kyse on broilereista maksettavasta korvauksesta;
5) 60 eläinyksikköä, jos
kyse on kalkkunoista maksettavasta korvauksesta.
Edellä 2 momentissa tarkoitettua eläinmäärää laskettaessa
otetaan huomioon tuotantomuodolle tyypilliset tuotantokatkokset.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä korvauksen
myöntämisen edellytyksistä, korvauksen
enimmäismäärästä ja yksikkökohtaisesta
määrästä, rahoituksesta, korvauksen
yksikkökohtaisen määrän korottamisesta
ja alentamisesta, korvauksen hakijoiden etusijajärjestyksestä,
eläinyksiköistä, eläinyksiköiden
laskemisesta ja 3 momentissa tarkoitetusta tuotantokatkosten huomioimisesta
sekä muista korvauksen ehdoista.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan
antaa tarkempia säännöksiä korvauksen toimenpiteiden
teknisestä toteuttamisesta maatilalla.
8 §
Luonnonmukaisen tuotannon korvaus
Luonnonmukaisen tuotannon korvausta voidaan myöntää luonnonmukaisesta
tuotannosta tai siihen siirtymisestä aktiiviviljelijälle,
joka antaa viiden vuoden pituisen sitoumuksen luonnonmukaisesta
tuotannosta tai luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta
ja joka on ilmoittautunut luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään.
Luonnonmukaista tuotantoa koskevan sitoumuksen perusteella maksettavan
luonnonmukaisen tuotannon korvauksen myöntämisen
edellytyksenä on, että viljelijällä on
hallinnassaan koko sitoumuskauden ajan vähintään
viisi hehtaaria korvauskelpoista peltoalaa, tai, jos kyse on puutarhakasvien
viljelyyn liittyvästä luonnonmukaisesta tuotannosta,
vähintään yksi hehtaari puutarhakasvien
viljelyksessä olevaa korvauskelpoista peltoalaa.
Luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevan sitoumuksen
perusteella maksettavan luonnonmukaisen tuotannon korvauksen myöntämisen
edellytyksenä on, että viljelijällä on
koko sitoumuskauden ajan hallinnassaan luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa
keskimäärin vähintään
0,3 eläinyksikköä luonnonmukaisen kotieläintuotannon
korvauskelpoista sitoumushehtaaria kohti.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua sitoumusta voidaan
jatkaa viiden vuoden sitoumuskauden jälkeen vuodeksi kerrallaan.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luonnonmukaisen
tuotannon korvauksen myöntämisen edellytyksistä, korvauskelpoisesta
alasta, rahoituksesta, korvauksen enimmäismäärästä ja
yksikkökohtaisesta määrästä,
korvauksen yksikkökohtaisen määrän
korottamisesta ja alentamisesta, etusijajärjestyksestä sitoumuksia
annettaessa, eläinyksiköistä, keskimääräisen
eläintiheyden laskemisesta ja muista korvauksen ehdoista.
9 §
Ei-tuotannollisten investointien korvaus
Ei-tuotannollisten investointien korvausta voidaan myöntää aktiiviviljelijälle,
rekisteröidylle yhdistykselle ja vesilain 12 luvussa tarkoitetulle
vesioikeudelliselle yhteisölle kosteikkoinvestoinnista. Ei-tuotannollisten investointien
korvausta voidaan lisäksi myöntää aktiiviviljelijälle
tai rekisteröidylle yhdistykselle perinnebiotooppien ja
luonnonlaidunten alkuraivauksesta ja aitaamisesta.
Ei-tuotannollisten investointien korvauksen myöntämisen
edellytyksenä on, että investoinnin kohteen hoidosta
tehdään 5 §:n 5 momentissa tarkoitettu
sopimus, jonka kohteena oleva ala on vähintään
0,30 hehtaaria.
Korvauksen käyttämisestä tavaroiden
ja palveluiden hankintaan sekä urakalla teettämisestä säädetään
julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ei-tuotannollisten
investointien korvauksen myöntämisen edellytyksistä,
korvauksen määrästä ja korvauksen
muista ehdoista.
10 §
Korvaus maatilojen neuvontaan
Korvausta maatilojen neuvontaan voidaan myöntää maaseutuasetuksen
15 artiklassa ja horisontaaliasetuksen 12 artiklassa tarkoitetusta maatilojen
neuvonnasta.
Neuvontaa voidaan antaa täydentävistä ehdoista,
viherryttämistuen vaatimuksista, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja
muutokseen sopeutumisesta, luonnon monimuotoisuudesta, vesien ja
maaperän suojelusta, innovaatioista, ympäristökorvauksesta,
maatalousmaan säilyttämisestä, luonnonmukaisesta
tuotannosta, kasvinsuojelusta ja integroidusta torjunnasta, tuotantoeläinten
hyvinvoinnista ja terveydestä sekä energian käytön
tehostamisesta, uusiutuvasta energiasta ja muista ympäristötehokkuuteen
liittyvistä seikoista.
Korvaus maksetaan maatalouden tukien toimeenpanosta annetun
lain (192/2013) 45 §:n mukaisesti hyväksytylle
neuvojalle, tai jos tämä on toisen palveluksessa,
hänen työnantajalleen.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maatilojen
neuvonnan korvauksen myöntämisen edellytyksistä,
korvauksen määrästä, neuvonnan
sisällöstä, rahoituksesta ja korvauksen
määräytymisperusteista.
11 §
Korvauksen maksamisen edellytykset
Ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon
korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että korvauksen
saaja toimittaa korvauksen myöntävälle
viranomaiselle vuosittain maksuhakemuksen Maaseutuviraston vahvistamalla lomakkeella.
Tiedot voidaan toimittaa lomakkeella myös sähköisessä muodossa.
Ei-tuotannollisten investointien korvausta sekä 5 §:n 7 momentissa
tarkoitetun sopimuksen johdosta maksettavaa ympäristökorvausta
maksetaan enintään myönnetyn korvauksen
määrää vastaava osuus maksuhakemukseen
sisältyvistä hyväksyttävistä kustannuksista.
Neuvojan on annettava neuvonnasta elinkeino-, liikenne-, ja
ympäristökeskukselle ennakkoilmoitus. Maatilojen
neuvonnan korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että viljelijä on vahvistanut
neuvontatoimenpiteen toteutumisen ja että korvausta haetaan
kuuden kuukauden kuluessa edellä mainitusta ennakkoilmoituksesta.
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että maksettavan
korvauksen määrä sitoumus-, sopimus-
tai korvausvuodelta on korvauksen saajaa ja yksittäistä korvausta
kohden vähintään 100 euroa.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä korvauksen
maksamisen edellytyksistä.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan
antaa tarkempia säännöksiä korvauksen alarajan
laskennassa käytettävistä perusteista.
Maaseutuvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä korvauksen
hakemisessa noudatettavasta menettelystä ja 2 momentissa
tarkoitetusta ennakkoilmoituksesta.
12 §
Sitoumuksen ja sopimuksen muuttaminen, mukauttaminen ja siirtäminen
Tässä laissa tarkoitettua sitoumusta, ympäristösopimusta
tai edellä 5 §:n 6 momentissa tarkoitettua
alkuperäiskasvilajikkeen viljelyä koskevaa sopimusta
voidaan muuttaa siten kuin toimeenpanoasetuksen 14 artiklan 2 kohdassa
säädetään. Luonnonmukaisesta
tuotannosta annettu sitoumus voidaan muuttaa luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta
annettavaksi sitoumukseksi. Luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta
annettu sitoumus voidaan muuttaa luonnonmukaisesta tuotannosta annettavaksi
sitoumukseksi, jos luonnonmukaisen kotieläintuotannon vaatimus
eläinyksikkömäärästä hehtaaria
kohti ei enää täyty. Sitoumusta tai ympäristösopimusta voidaan
muuttaa lisäämällä korvauskelpoista alaa
toimeenpanoasetuksen 15 artiklassa säädetyin edellytyksin.
Edellä 5 §:n 7 momentissa tarkoitettua
alkuperäiskasvien varmuuskokoelmien ylläpitoa
tai alkuperäisrotujen perimän säilyttämistä koskevaa
toimenpidesuunnitelmaa voidaan muuttaa.
Sitoumuksen tai ympäristösopimuksen taikka niiden
osan siirtämistä on haettava 15 työpäivän kuluessa
niiden kohteena olevan alan tai eläinten omistus- tai hallintaoikeuden
siirtymisestä.
Sitoumusta, ympäristösopimusta tai muuta 5 §:ssä tarkoitettua
sopimusta voidaan mukauttaa kyseisen korvauksen ehtoja koskevan
lainsäädännön muutosten huomioimiseksi
siten kuin maaseutuasetuksen 48 artiklassa säädetään.
Jos korvauksen saaja ei hyväksy mukautusta, sitoumus, ympäristösopimus
tai muu 5 §:ssä tarkoitettu sopimus raukeaa,
eikä jo maksettua korvausta peritä takaisin.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sitoumuksen
tai sopimuksen muuttamisen, siirtämisen ja mukauttamisen edellytyksistä.
13 §
Sitoumuksen ja sopimuksen lakkaaminen
Tässä laissa tarkoitettu sitoumus tai ympäristösopimus
raukeaa, jos korvauskelpoinen ala laskee sitoumuksen tai ympäristösopimuksen siirtämisen
johdosta alle vaaditun vähimmäisalan.
Sitoumuksesta, ympäristösopimuksesta ja 5 §:ssä tarkoitetusta
muusta sopimuksesta voidaan luopua kesken niiden voimassaolokauden horisontaaliasetuksen
2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisten
olosuhteiden tilanteissa.
Ympäristösopimus tai muu 5 §:ssä tarkoitettu sopimus
voidaan purkaa, jos korvauksen saaja on salannut sopimuksen tekemiseen
olennaisesti vaikuttavan seikan tai antanut sellaisesta olennaisesti
virheellisen tiedon taikka jos hän tai maatilan myöhempi
omistaja, jolle sopimus on siirretty, olennaisesti rikkoo sopimusehtoja.
Takaisinperintään sovelletaan sitoumuksen tai
sopimuksen lakatessa maatalouden tukien toimeenpanosta annettua
lakia.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sitoumuksesta
tai sopimuksesta luopumisen edellytyksistä.
14 §
Ei-tuotannollisten investointien korvausta koskevan tukipäätöksen
mukaisen oikeuden siirtäminen
Ei-tuotannollisten investointien korvausta koskevan päätöksen
mukainen oikeus korvaukseen voidaan siirtää toiselle,
jos korvauksen myöntämisen edellytykset täyttyvät
ja siirron saaja täyttää mainitun korvauksen
saajaa koskevat edellytykset.
15 §
Korvauksen epääminen ja alentaminen
Tässä laissa tarkoitettu sitoumus tai sopimus voidaan
jättää hyväksymättä tai
korvaus myöntämättä, jos korvauksen
saamiseksi olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen
muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta.
Sitoumus tai sopimus voidaan jättää hyväksymättä myös,
jos hakija on kesken sitoumus- tai sopimuskauden luopunut vastaavasta
sitoumuksesta tai sopimuksesta eikä luopumisesta ole kulunut
kahta vuotta.
Korvausta voidaan alentaa tai korvaus voidaan jättää maksamatta,
jos Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyttää tai
jos korvauksen saaja on jättänyt noudattamatta
sitoumukseen tai sopimukseen perustuvia korvauksen ehtoja. Tehtävän
vähennyksen määrään
vaikuttavat korvauksen ehtoja koskevan laiminlyönnin vakavuus,
laajuus, kesto ja toistuvuus.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin korvauksen alentamisen ja epäämisen perusteista
sekä tehtävän vähennyksen määrästä Euroopan
unionin lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa.
16 §
Asiakirjojen säilyttäminen
Korvauksen saajan on säilytettävä sellaiset tässä laissa
tarkoitetun korvauksen ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot
ja todistukset, joita ei toimiteta korvauksen myöntävälle
viranomaiselle, vähintään neljän
vuoden ajan sitoumus- tai sopimuskauden päättymisestä,
jos kyse on 5 tai 8 §:ssä tarkoitetusta
korvauksesta. Jos kyse on muusta tämän lain nojalla
maksettavasta korvauksesta, korvauksen saajan on säilytettävä vastaavat
asiakirjat neljä vuotta sen vuoden päättymisestä,
jolloin korvausta haettiin.
Maaseutuvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä asiakirjojen
säilyttämisestä.
17 §
Korvauksen maksamisen keskeyttäminen ja takaisinperintä eräissä tilanteissa
Jos viljelijä tai tämän kanssa yritystoimintaa harjoittava
perheenjäsen on tuomittu rangaistukseen rikoslain (39/1889)
17 luvun 14, 14 a tai 15 §:n mukaisesta eläinsuojelurikoksesta
taikka viljelijä tai tämän kanssa yritystoimintaa
harjoittava perheenjäsen on tuomittu rangaistukseen eläinsuojelulain
(247/1996) 54 §:n mukaisesta rikkomuksesta
sekä samalla määrätty rikoslain 17
luvun 23 §:n mukaiseen eläintenpitokieltoon, tämän
lain nojalla myönnettävää eläinten
pitoon perustuvaa korvausta ei myönnetä eikä makseta kyseisen
eläinlajin osalta siltä sitoumus- tai sopimusvuodelta,
jonka aikana teko on valvonnassa todettu. Eläinlajia ei
myöskään huomioida eläinmäärää hehtaaria
kohti koskevien tämän lain mukaisten korvausten
eläintiheysvaatimusten laskennassa kyseisen vuoden osalta.
Jos viljelijä tai tämän kanssa yritystoimintaa harjoittava
perheenjäsen on tuomittu eläintenpitokieltoon,
tämän lain nojalla myönnettävää eläinten
pitoon perustuvaa korvausta ei myönnetä eikä makseta
kiellon kohteena olevasta eläinlajista eläintenpitokieltoajalta
eikä tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta.
Eläinlajia ei myöskään huomioida
eläinmäärää hehtaaria
kohti koskevien tämän lain mukaisten korvausten
eläintiheysvaatimusten laskennassa kyseisen ajan osalta.
Tämän lain nojalla maksettavan eläinten
pitoon perustuvan korvauksen maksatus on kyseessä olevan
eläinlajin osalta keskeytettävä eikä kyseistä eläinlajia
huomioida laskettaessa eläinmäärää hehtaaria
kohti koskevia tämän lain mukaisia korvausten
eläintiheysvaatimuksia, jos edellä 1 momentissa
tarkoitettua rikosta tai rikkomusta koskevassa asiassa on aloitettu
syyteharkinta.
18 §
Tiedon antaminen seurantaa varten
Maa- ja metsätalousministeriöllä,
Maaseutuvirastolla, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella
sekä kunnalla on oikeus saada korvauksen saajalta korvauksen
seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia varten tarpeelliset selvitykset ja
seurantatiedot.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin selvitysten ja seurantatietojen sisällöstä.
19 §
Tekninen apu
Maaseutuasetuksen 51 artiklassa tarkoitetun teknisen avun käyttämisestä tässä laissa
tarkoitetun tuen toimeenpanoon säädetään
erikseen.
20 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tällä lailla kumotaan luonnonhaittakorvauksesta,
maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista
ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista
annettu laki (1440/2006).
21 §
Siirtymäsäännös
Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleeseen
hakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa
voimassa olleita säännöksiä.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat,
luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta
sekä eräistä muista ympäristön ja
maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun
lain mukaiset maatalouden ympäristötuen erityistukisopimukset
muunnetaan tämän lain mukaisiksi ympäristösitoumuksiksi, ympäristösopimuksiksi
tai luonnonmukaista tuotantoa koskeviksi sitoumuksiksi, jos sopimuksiin
sisältyy ehto sopimuksen mukauttamisesta lainsäädäntömuutosten
johdosta. Ympäristötuen erityistukisopimus lakkaa
tällöin olemasta voimassa. Jos tuen saaja ei hyväksy
muuntamista, erityistukisopimus raukeaa ilman tuensaajan velvollisuutta
maksaa tuki takaisin.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa oleviin
luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta
sekä eräistä muista ympäristön ja
maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun
lain mukaisiin ympäristötuen erityistukisopimuksiin,
joihin ei sisälly ehtoa sopimuksen mukauttamisesta lainsäädäntömuutosten
johdosta, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa
voimassa olleita säännöksiä.