1 §
Tarkoitus
Tässä laissa säädetään
vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä ja
siihen liittyvästä selvitystyöstä,
yhteistoiminnasta ja osallistumisesta vesienhoitoalueella
ja merenhoitoalueella sekä kansainvälisestä yhteistyöstä vesienhoidon
ja merenhoidon järjestämisessä. Vesienhoidon
ja merenhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena
on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä ja
Itämerta niin, ettei pintavesien ja pohjavesien
tai Itämeren tila heikkene ja että niiden tila
on vähintään hyvä. Vesienhoidon ja
merenhoidon suunnittelua tehdään ja toimeenpannaan
yhteen sovittaen ja yhtenevin tavoittein.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Merenhoidon järjestämisessä sovelletaan ekosysteemilähestymistapaa
ihmisen toiminnasta meriympäristölle aiheutuvien
paineiden ja vaikutusten hallintaan siten, että meriympäristön
hyvän tilan saavuttaminen tai meriekosysteemien
kyky reagoida ihmisen toiminnasta aiheutuviin muutoksiin ei vaarannu,
samalla kun mahdollistetaan merellisten hyödykkeiden ja palveluiden
kestävä käyttö.
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) pintavedellä veden peittämää aluetta,
rannikkovettä, jokisuun vaihettumisaluetta ja aluevettä;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4) pintavesimuodostumalla pintavesien erillistä ja
merkittävää osaa, kuten järveä,
tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan
osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkoveden osaa;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6) vesistöalueella aluetta, josta kaikki pintavalunta
virtaa puron, järven tai joen taikka suistoalueen
kautta mereen;
7) vesistöalueen osalla aluetta,
josta kaikki pintavalunta virtaa puron, järven tai joen
kautta tiettyyn vesistöön;
8) jokisuun vaihettumisalueella pintavesimuodostumaa,
joka on jokisuun lähistöllä osittain
suolainen johtuen sen läheisyydestä rannikkovesiin,
mutta johon merkittävästi vaikuttavat suolattoman
veden virtaukset;
9) merivesillä vesiä, merenpohjaa
ja tämän sisustaa merenpuoleisella alueella 3
kohdan määritelmän mukaisesta perusviivasta,
ulottuen Suomen talousvyöhykkeen ulkorajaan, sekä rannikkovesiä,
niiden merenpohjaa ja tämän sisustaa niiltä osin
kuin meriympäristön tilaa koskevista erityisnäkökohdista
ei määrätä vesienhoidon järjestämisessä;
10) meriekosysteemillä meren eliöyhteisöjen ja
niiden elinympäristöjen muodostamaa kokonaisuutta;
11) meriympäristön tilalla ympäristön
yleistä tilaa merivesillä, kun otetaan huomioon
meriympäristön muodostavien ekosysteemien rakenne,
toiminta ja prosessit, luonnolliset fysiografiset, maantieteelliset,
biologiset, geologiset ja ilmastolliset tekijät
sekä fyysiset, akustiset ja kemialliset olosuhteet, mukaan
luettuina ne, jotka johtuvat ihmisten toiminnasta kyseisellä alueella
tai sen ulkopuolella.
4 §
Viranomaiset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ympäristöministeriö vastaa muiden
Itämeren valuma-alueella sijaitsevien valtioiden kanssa tehtävästä merenhoidon
suunnittelun yhteistyöstä. Suomen ympäristökeskus,
asianomainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
sekä muut toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat yhteistyöhön
omilla toimialueillaan.
Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Riista-
ja kalatalouden tutkimuslaitos, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
sekä Metsähallitus vastaavat merenhoidon
seuranta- ja muista tehtävistä toimialoillaan.
Vesienhoitoalueella ja merivesillä toimivat muut valtion
ja kuntien viranomaiset osallistuvat toimialoillaan tässä laissa
tarkoitettuun vesienhoidon ja merenhoidon järjestämiseen.
5 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
tehtävät
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäviin
merenhoidon järjestämisessä kuuluu toimialueellaan:
1) osallistua Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman
meriympäristön ominaispiirteiden ja meriympäristön
tilan alustavan arvioinnin laatimiseen;
2) tehdä tarvittavat selvitykset meriympäristön
hyvän tilan määrittämiseksi
sekä ympäristötavoitteiden ja niihin
liittyvien kuvaajien asettamiseksi;
3) osallistua Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman
Itämeren tilan seurantaohjelman laatimiseen ja järjestää seuranta
rannikkovesille;
4) valmistella merenhoitosuunnitelmaa ja sen toimenpideohjelmaa
ja hoitaa muut ympäristöministeriön sekä maa-
ja metsätalousministeriön määräämät
tehtävät merenhoidon järjestämiseksi.
Suomen ympäristökeskus vastaa merenhoitosuunnitelman
seurantaohjelman valmistelusta ja antaa 1 ja 2 momentissa mainituissa
tehtävissä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle asiantuntija-apua
ja pitää 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista
tiedoista laadittua rekisteriä.
4 a luku
Merenhoidon järjestäminen
26 a §
Merenhoidon järjestäminen
Ympäristöministeriö laatii merenhoidon
järjestämiseksi yhteistyössä maa-
ja metsätalousministeriön sekä liikenne-
ja viestintäministeriön kanssa merenhoitosuunnitelman
Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle.
Merenhoitosuunnitelma on valmisteltava ottaen huomioon
merivesien luonnontieteelliset ominaispiirteet sekä tässä laissa
tarkoitetut vesienhoitoalueet ja 11 §:ssä tarkoitetut
vesienhoitosuunnitelmat sekä Ahvenanmaan maakunnan vesienhoitosuunnitelma.
Alueellisesta merenhoidon järjestämisen yhteensovittamisesta
sekä merenhoidon ja vesienhoidon yhteensovittamisesta
vastaa asianomainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
yhteistyössä ympäristöministeriön
kanssa. Yhteensovittavista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista
säädetään erikseen.
Merenhoitosuunnitelma on tarkistettava joka kuudes vuosi.
Tämän luvun säännöksiä ei
sovelleta merelliseen toimintaan, jonka ainoana tarkoituksena on
maanpuolustus tai kansallinen turvallisuus. Kyseinen toiminta tulee
kuitenkin yhteen sovittaa merenhoidon tavoitteiden kanssa.
26 b §
Merenhoitosuunnitelma
Merenhoitosuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteitä,
joilla suojellaan ja säilytetään meriympäristöä,
ehkäistään sen tilan huonontuminen sekä turvataan
ja ennallistetaan meriekosysteemejä siten, että meriympäristön
hyvä tila voidaan ylläpitää tai
saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.
Merenhoitosuunnitelmaan on sisällytettävä toimenpiteitä,
joilla vähennetään päästöjä mereen
sekä ehkäistään ja vähennetään
mereen kohdistuvia muita haitallisia vaikutuksia niin, että meren
biologinen monimuotoisuus voidaan turvata ja että meren
ekosysteemejä, ihmisen terveyttä ja viihtyisyyttä tai
laillista meren käyttöä ei vaaranneta
merkittävästi.
Merenhoitosuunnitelman osana on esitettävä ympäristöselostus.
Ympäristöselostuksesta ja viranomaisten ja julkisia
palveluja tarjoavien laitosten tiedonantovelvollisuudesta
säädetään 11 §:n 3
ja 4 momentissa.
26 c §
Meriympäristön tilan alustava arviointi ja
hyvän tilan määrittäminen
Merenhoitosuunnitelmassa on esitettävä alustava
arviointi meriympäristön tilasta, jossa otetaan
huomioon:
1) merivesien olennaiset piirteet ja ominaisuudet;
2) vallitsevat paineet ja vaikutukset;
3) taloudellinen ja sosiaalinen analyysi kyseisten
vesien käytöstä ja meriympäristön tilan
huonontumisesta johtuvista kustannuksista; sekä
4) vesienhoitosuunnitelmissa ja kansainvälisen
merensuojeluyhteistyön puitteissa tehdyt selvitykset.
Meriympäristön tilan alustavan arvioinnin perusteella
on määritettävä meriympäristön hyvä tila
ja sen ominaispiirteet erikseen asetettavien laadullisten kuvaajien
perusteella ottaen huomioon ihmisen toiminnasta meriympäristölle
aiheutuvat paineet tai vaikutukset. Meriympäristön
tila on hyvä, kun meri on ekologisesti monimuotoinen ja
tasapainoinen, dynaaminen, luontaisessa olosuhteessaan
puhdas, terve ja tuottava, ja kun meriympäristön
käyttö on kestävää ja
turvaa nykyisten ja tulevien sukupolvien käyttö-
ja toimintamahdollisuudet.
26 d §
Ympäristötavoitteet merenhoidon suunnittelussa
Merenhoitosuunnitelmassa esitettävän meriympäristön
tilan alustavan arvioinnin perusteella on merivesille niiden hyvän
tilan saavuttamiseksi asetettava kattavat ympäristötavoitteet.
Ympäristötavoitteiden asettamisessa ja niitä kuvaavien
ominaisuuksien, paineiden ja vaikutusten määrittämisessä on
lisäksi otettava huomioon merkittävät
rajat ylittävät vaikutukset sekä yhteensopivuus
asetettujen kansallisten, Euroopan unionin ja kansainvälisten
sopimusten ympäristötavoitteiden kanssa.
26 e §
Merenhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen
Merenhoitosuunnitelmassa asetetuista ympäristötavoitteista
tai meriympäristön hyvän tilan kaikilta
osin saavuttamisesta voidaan yksilöidyssä tapauksessa
poiketa, jos syynä on:
1) toimi tai toimien puute, joka ei johdu kansallisista toimenpiteistä;
2) luonnon aiheuttama olosuhde;
3) ylivoimaisen esteen aiheuttama olosuhde;
4) merivesien fyysisten ominaisuuksien muutokset, jotka johtuvat
toimista, joiden perustana on ympäristöön
kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, mukaan lukien rajat
ylittävät vaikutukset, merkittävämpi
yleinen etu; tällöin on kuitenkin varmistettava,
että muutokset merivesien fyysisissä ominaisuuksissa
eivät pysyvästi estä tai vaaranna meriympäristön
hyvän tilan saavuttamista Suomen tai muiden Itämeren
rantavaltioiden merivesillä.
Lisäksi ympäristötavoitteiden tai
meriympäristön hyvän tilan
saavuttamisesta asetetussa aikataulussa voidaan tapauskohtaisesti
poiketa, jos luonnonolot eivät mahdollista merivesien tilan
paranemista tässä aikataulussa.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut poikkeukset on
yksilöitävä toimenpideohjelmassa ja siinä on
otettava huomioon niiden vaikutukset Itämeren muille rantavaltioille.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista poikkeuksista
huolimatta on toteutettava tarpeellisia toimenpiteitä,
joilla on tarkoitus jatkaa merenhoitosuunnitelman ympäristötavoitteisiin
pyrkimistä ja estää meriympäristön
tilan edelleen huonontuminen sekä lieventää haitallisia
vaikutuksia merialueen tai muiden Itämeren alueen valtioiden
merivesiin. Poikkeuksia koskevat toimenpiteet on mahdollisuuksien
mukaan sisällytettävä toimenpideohjelmaan.
26 f §
Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus laatii
toimenpideohjelman merenhoitosuunnitelmassa asetettujen ympäristötavoitteiden
saavuttamiseksi ottaen huomioon toimenpiteiden kustannustehokkuuden
sekä teknisen toteuttamiskelpoisuuden. Toimenpideohjelma
voidaan laatia koskemaan yhtä tai useampaa merivesien osaa.
Toimenpideohjelmassa tulee tarkastella toimenpiteiden vaikutuksia
myös Suomen talousvyöhykkeen ulkopuoliseen
merialueeseen.
Toimenpideohjelmassa on määriteltävä meriympäristön
hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi
vaadittavat toimenpiteet.
Toimenpideohjelmassa on oltava alueellisia suojelutoimenpiteitä,
jotka edistävät merellisten suojelualueiden yhtenäisiä ja
edustavia verkostoja.
26 g §
Toimenpiteiden aikaistaminen
Itämeren tilan ollessa niin kriittinen, että se edellyttää kiireellisiä toimia,
on ympäristöministeriön osaltaan ryhdyttävä toimenpiteisiin yhteistyön
käynnistämiseksi muiden Itämeren alueen
Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa tai osallistuttava
yhteistyöhön toisen Itämeren alueen
jäsenvaltion aloitteesta pyrkimyksenä erityisen
toimintasuunnitelman laatiminen.
Toimintasuunnitelmaan sisältyy merensuojelun
toimenpideohjelmien toteuttamisen aikaistaminen sekä tarvittaessa
tiukempia suojelutoimia meren tilan parantamiseksi. Toimintasuunnitelma
ei saa estää meriympäristön
hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitämistä jollakin
toisella merialueella tai sen osa-alueella.
26 h §
Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma
Meriympäristön tilan jatkuvaa arvioimista varten
on laadittava ja pantava täytäntöön seurantaohjelmia.
Seurantaohjelmat on yhteensovitettava asianmukaisesti muiden merialueen valtioiden
meriympäristön tilan seurannan sekä vesienhoitoalueiden
rannikkoalueita koskevien seurantaohjelmien kanssa.
26 i §
Kansainvälinen yhteistyö
Meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi on
tehtävä yhteistyötä Itämeren
jakavien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa
sen varmistamiseksi, että merenhoitosuunnitelmien tavoitteet
ja toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja yhteensovitettuja.
Merenhoitosuunnitelman laatimisessa ja täytäntöönpanossa
tarvittavia toimia on pyrittävä yhteensovittamaan
Itämeren Euroopan unioniin kuulumattomien rantavaltioiden
sekä tarpeen mukaan Itämeren valuma-alueella sijaitsevien sisämaavaltioiden
kanssa.
26 j §
Osallistuminen ja tiedottaminen
Ympäristöministeriön on yhteistyössä elinkeino-,
liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa varattava
kaikille tahoille, joita asia koskee, mahdollisuudet osallistua
merenhoitosuunnitelman valmisteluun sekä tutustua merenhoitosuunnitelman
valmisteluasiakirjoihin ja niiden tausta-asiakirjoihin. Tahoille
on myös varattava tilaisuus esittää mielipiteensä valmisteluasiakirjoista
kirjallisesti tai sähköisesti. Valmisteluasiakirjojen
ja tausta-asiakirjojen julkisuudesta säädetään
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.
Merenhoitosuunnitelman valmisteluun on mahdollisuuksien mukaan
otettava mukaan olemassa olevat hallintoelimet ja rakenteet, kuten
alueellisten meriyleissopimusten toimielimet, tieteelliset
neuvoa-antavat elimet ja alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat.
Merenhoitosuunnitelman seuraavista osista ja niiden
päivityksistä on julkaistava yhteenvedot sekä varmistettava,
että kansalaisilla ja yhteisöillä on
mahdollisuus esittää niistä huomionsa:
1) meriympäristön tilan alustava arviointi;
2) meriympäristön hyvän tilan määrittäminen;
3) merenhoitosuunnitelman ympäristötavoitteet;
4) merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmat;
5) merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmat.
Merenhoitosuunnitelman valmisteluun liittyvä yhteistyö,
osallistuminen ja tiedottaminen tulee yhteensovittaa sekä toteuttaa
mahdollisuuksien mukaan 14 ja 15 §:ssä säädetyn vesienhoidon
suunnittelun yhteistyön, osallistumisen ja tiedottamisen
kanssa.
26 k §
Merienhoitosuunnitelman hyväksyminen ja muutoksenhaku
Valtioneuvosto hyväksyy merenhoitosuunnitelman
ja 26 g §:ssä tarkoitetun erityisen toimintasuunnitelman.
Suunnitelman hyväksymisessä noudatetaan
soveltuvin osin 17 §:ssä säädettyä menettelyä.
Valtioneuvoston päätökseen saa hakea
muutosta siten, kuin 18 §:ssä säädetään.
26 l §
Valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin:
1) meriympäristön hyvän tilan määrittelyn kuvaajista
ja meriympäristön hyvän tilan määrittämisestä;
2) meriympäristön nykytilaa koskevassa arvioinnissa
käytettävistä ohjeellisista ominaisuuksista,
paineista ja vaikutuksista;
3) ympäristötavoitteiden asettamisessa huomioon
otettavista ominaisuuksista;
4) meriympäristön tilan seurantaohjelmissa tarvittavasta
tiedosta;
5) toimenpideohjelmassa huomioon otettavista toimenpiteistä;
6) Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä merenhoidon
suunnittelussa ja seurannassa, merenhoidon suunnittelua yhteensovittavista
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista
sekä muista viranomaistehtävistä;
7) merenhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman valmistelusta
ja sen määräajoista sekä valmisteluun
liittyvän muun yhteistyön järjestämisestä;
8) osallistumisesta merenhoitosuunnitelman valmisteluun ja valmisteluun
liittyvästä tiedottamisesta.
28 §
Vesienhoitosuunnitelman ja merenhoitosuunnitelman
huomioon ottaminen
Valtion ja kuntien viranomaisten sekä viranomaistehtäviä hoitavien
muiden elinten on otettava soveltuvin osin toiminnassaan huomioon valtioneuvoston
17 §:n mukaisesti hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat
sekä 26 k §:n mukaisesti hyväksymä merenhoitosuunnitelma
ja 26 g §:ssä tarkoitettu erityinen
toimintasuunnitelma.
Vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman huomioon
ottamisessa noudatetaan lisäksi, mitä muualla
laissa säädetään.