1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään
valvotun koevapauden täytäntöönpanosta.
Valvotusta koevapaudesta säädetään
myös rikoslain (39/1889) 2 c luvun 8 §:ssä.
2 §
Valvotun koevapauden tarkoitus ja sisältö
Valvotun koevapauden tarkoituksena on suunnitelmallisella ja
asteittaisella vapauttamisella ylläpitää ja
edistää vangin valmiuksia sijoittua yhteiskuntaan.
Valvotun koevapauden sisältönä on
koevapauteen sijoitetulle toimeenpanosuunnitelmassa määrätty
velvollisuus pysyä asunnossaan, osallistua hänelle
määrättyyn toimintaan ja noudattaa muita
tässä laissa säädettyjä velvollisuuksia. Valvottu
koevapaus voidaan panna täytäntöön muussakin
sopivassa paikassa, johon koevapauteen sijoitettu hoidon, kuntoutuksen
tai muun vastaavan syyn perusteella sijoitetaan, jolloin noudatetaan
soveltuvin osin, mitä tässä laissa säädetään
asunnosta.
Koevapauden täytäntöönpanoa
valvotaan siten kuin tässä laissa säädetään.
3 §
Valvottuun koevapauteen sijoittamisen edellytykset
Sen lisäksi, mitä rikoslain 2 c
luvun 8 §:ssä säädetään,
vangin valvottuun koevapauteen sijoittamisen edellytyksenä on,
että:
1) koevapaus edistää vankeuslain (767/2005) 4
luvun 6 §:n mukaisen rangaistusajan suunnitelman toteutumista
ja vanki suostuu tämän lain 7 §:ssä tarkoitettuun
valvontaan;
2) vangin käyttäytymisestä rangaistusaikana sekä hänen
henkilöstään ja rikollisuudestaan saatujen
tietojen perusteella koevapauden ehtojen noudattamista
voidaan pitää todennäköisenä;
3) vangilla on käytössään
koevapauden täytäntöönpanoon
soveltuva asunto tai muu 2 §:ssä tarkoitettu paikka;
4) vanki sitoutuu noudattamaan 4 §:ssä tarkoitettua
lääkehoitoa ja siihen mahdollisesti liitettyä muuta
hoitoa ja tukea koskevia määräyksiä,
jos sellainen asetetaan koevapauden ehdoksi;
5) vanki suostuu kirjallisesti siihen, että Rikosseuraamuslaitos
on tarpeen mukaan yhteydessä koevapauden täytäntöönpanoon
liittyviin viranomaisiin, yksityisiin yhteisöihin ja henkilöihin
koevapauden edellytysten selvittämistä taikka
ehtojen noudattamista koskevissa asioissa sekä että nämä voivat
salassapitoa koskevien säännösten estämättä ilmoittaa
Rikosseuraamuslaitokselle ehtojen rikkomisesta;
6) vanki sitoutuu noudattamaan yhteydenpitoa koskevia
määräyksiä ja muita 2 §:ssä tarkoitetun
asunnon ulkopuolella liikkumiseen ja toimintaan liittyviä välttämättömiä kirjallisia
ehtoja;
7) vanki sitoutuu olemaan käyttämättä päihdyttäviä aineita
ja rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettuja dopingaineita
koevapauden aikana sekä sitoutuu tässä laissa
säädettyyn päihteettömyyden
valvontaan; sekä
8) vanki suostuu siihen, että Rikosseuraamuslaitos
selvittää 2 §:ssä tarkoitetun
asunnon ja 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun toimintaan
osallistumispaikan soveltuvuuden koevapauden täytäntöönpanoon.
Koevapauteen sijoittaminen edellyttää lisäksi,
että vangin kanssa samassa asunnossa asuvat täysi-ikäiset
henkilöt ovat omasta vakaasta tahdostaan suostuneet koevapauden
täytäntöönpanoon asunnossa.
Suostumus annetaan kirjallisena. Alle 18-vuotiaan mielipiteen selvittämisestä ja
hänen kuulemisestaan säädetään 9 §:ssä.
4 §
Lääkehoito ja psykososiaalinen hoito koevapauden
ehtona
Valvotun koevapauden ehdoksi voidaan asettaa, että seksuaalirikoksesta
tuomittu vanki sitoutuu noudattamaan Rikosseuraamuslaitoksen lääkärin
hänelle asettamia seksuaalirikoksen uusimisen ehkäisemiseksi
tarkoitettua lääkehoitoa koskevia määräyksiä ja
sitoutuu tällaisen lääkehoidon valvontaan.
Lääkehoitoa koskevien määräysten
noudattamisen lisäksi ehdoksi voidaan asettaa, että vanki
sitoutuu noudattamaan psykososiaalista hoitoa ja tukea koskevia
määräyksiä. Tällöin
ehdoksi asetetaan myös, että vanki sitoutuu jatkamaan
lääkehoitoa sekä siihen mahdollisesti
liitettyä muuta hoitoa ja tukea sekä suostuu niitä koskevien
määräysten noudattamisen valvontaan myös
ehdonalaisessa vapaudessa.
Vangin on annettava suostumuksensa lääkehoitoon
kirjallisesti Rikosseuraamuslaitoksen lääkärille.
Lääkärin on ennen suostumuksen antamista
selvitettävä vangille lääkehoidon
vaikutukset.
Rikosseuraamuslaitoksen on ennen koevapauteen sijoittamista
selvitettävä vangille lääkehoidon
lopettamisesta aiheutuvat seuraamukset. Seuraamuksista säädetään
26 §:ssä ja ehdonalaisen vapauden valvonnasta
annetun lain (782/2005) 10 a §:ssä.
5 §
Toimintavelvollisuus
Koevapauteen sijoitetun on osallistuttava valvontatapaamisiin,
tehtävä työtä taikka osallistuttava
koulutukseen, kuntoutukseen, toimintaohjelmiin tai muuhun
vastaavaan, hänen toimintakykyään ja
sosiaalisia valmiuksiaan ylläpitävään
tai edistävään toimintaan. Toiminnan
on oltava luonteeltaan sellaista, että sitä voidaan luotettavasti
valvoa.
Työtä tai muuta toimintaa on oltava vähintään
viisi tuntia viikossa siten kuin 14 §:ssä tarkoitetussa
toimeenpanosuunnitelmassa määrätään.
Työ tai muu toiminta on ajoitettava muuksi kuin kello
21:n ja kello 6:n väliseksi ajaksi, jollei toimeenpanosuunnitelmassa
työstä tai toiminnasta aiheutuvasta syystä toisin
määrätä.
6 §
Asunnossa pysyminen
Koevapauteen sijoitettu on velvollinen pysymään
2 §:ssä tarkoitetussa asunnossaan 14 §:ssä tarkoitetussa
toimeenpanosuunnitelmassa ja viikoittaisessa aikataulussa määrättynä aikana. Asunnossa
on pysyttävä klo 21:n ja kello 6:n välinen
aika, jollei 5 §:n 3 momentissa tarkoitetusta työstä tai
toiminnasta aiheutuvasta syystä tai 21 §:stä muuta
johdu.
7 §
Valvonta
Koevapauteen sijoitettua ja toimeenpanosuunnitelman noudattamista
valvotaan 2 §:ssä tarkoitettuun asuntoon asennettavilla,
koevapauteen sijoitetun haltuun annettavilla taikka hänen ylleen
ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä taikka
tällaisten välineiden yhdistelmällä.
Tässä tarkoitettu tekninen väline ei
saa mahdollistaa kotirauhan piiriin ulottuvaa, pakkokeinolain (450/1987)
5 a luvun 1 §:ssä tarkoitettua teknistä kuuntelua
eikä teknistä katselua.
Valvonnan tekninen toteutustapa ja valvonnan sisältö määritellään
yksilöllisesti koevapauteen sijoitettavan vangin arvioidun
valvonnan tarpeen perusteella. Valvonta- ja yhteydenpitomääräykset
on mitoitettava riittäviksi ehtojen noudattamisen valvomiseksi.
Rikosseuraamuslaitoksen on pidettävä riittävästi
yhteyttä koevapauteen sijoitettuun ja paikkaan, jossa koevapauteen
sijoitettu osallistuu hänelle määrättyyn
toimintaan, sekä tehtävä valvontakäyntejä hänen
asuntoonsa ja paikkaan, jossa hän osallistuu toimintaan.
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä ja hänen
seurassaan olevalla 29 §:ssä tarkoitetulla apuvalvojalla
on oikeus asunnossa pysymisvelvollisuuden ja päihteettömyyden
valvomiseksi ennalta ilmoittamatta päästä koevapauteen
sijoitetun 2 §:ssä tarkoitettuun asuntoon. Rikosseuraamuslaitoksen
virkamiehellä on oikeus päästä koevapauteen
sijoitetun asuntoon myös teknisten valvontavälineiden
asentamista, korjaamista ja poisottamista varten.
Valvontakäynneillä on vältettävä aiheettoman
huomion herättämistä. Valvonta on suoritettava
puuttumatta enempää kenenkään
oikeuksiin ja aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä ja
puolustettavaa tehtävän suorittamiseksi.
8 §
Keskusvalvonnan järjestäminen
Valvotun koevapauden keskusvalvonnan järjestämiseen
sovelletaan, mitä valvontarangaistuksesta annetun lain
(330/2011) 33 §:ssä säädetään.
2 luku
Valvotun koevapauden edellytysten selvittäminen ja
valvotun koevapauden valmistelu
9 §
Valvotun koevapauden edellytysten selvittäminen
Vankilassa on selvitettävä vangin edellytykset
sijoittua valvottuun koevapauteen hyvissä ajoin ennen mahdollista
koevapauteen sijoittamista, jollei se ole rangaistusajan lyhyyden vuoksi
ilmeisen tarpeetonta. Erityisesti on arvioitava vangin
sitoutumista hänelle asetettavien toimintaa,
yhteydenpitoa, päihteettömyyttä ja asunnon
ulkopuolella liikkumista koskevien määräysten
ja rajoitusten noudattamiseen.
Jos vangilla on edellytyksiä sijoittua valvottuun koevapauteen,
selvitetään vangin asuinolosuhteiden ja paikan,
jossa vanki osallistuisi 5 §:ssä tarkoitettuun
toimintaan, soveltuvuus koevapauden täytäntöönpanoon.
Lisäksi selvitetään koevapauden
täytäntöönpanoon suunnitellussa
asunnossa asuvien täysi-ikäisten suostuminen koevapauden
täytäntöönpanoon ja siihen liittyviin
valvontakäynteihin asunnossa. Suostumuksen tulee sisältää vakuutus
siitä, että suostumus on annettu omasta vakaasta
tahdosta. Alle 18-vuotiaan mielipide on selvitettävä.
Tarvittaessa alaikäistä on kuultava
yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa
siten kuin lastensuojelulain (417/2007) 20 §:ssä säädetään.
Valvotun koevapauden täytäntöönpanoon
asunnossa ei saa ryhtyä, jos alaikäinen perustellusta syystä vastustaa
täytäntöönpanoa ja hän
on ikänsä ja kehitystasonsa puolesta kypsä arvioimaan asiaa.
10 §
Vangin suostumus
Vangille on tarkoin selvitettävä valvottuun koevapauteen
liittyvien määräysten ja rajoitusten
merkitys sekä seuraamukset niiden rikkomisesta.
Vangin on annettava 3 §:ssä tarkoitetut sitoumukset
ja suostumukset valvotun koevapauden valmisteluun ja täytäntöönpanoon
kirjallisesti.
11 §
Koevapauden edellytysten selvittäminen vangin aloitteesta
Rikosseuraamuslaitoksen on käsiteltävä vangin
hakemus koevapauteen sijoittamiseksi, vaikkei sijoittaminen sisältyisi
rangaistusajan suunnitelmaan. Vangin hakemusta ei tarvitse käsitellä uudelleen
ennen kuin kaksi kuukautta on kulunut edellisestä päätöksestä,
ellei vangin työ-, asunto-, perhe- tai muissa vastaavissa
olosuhteissa ole tapahtunut olennaista muutosta.
12 §
Valvotun koevapauden valmistelu
Jos koevapauden edellytykset täyttyvät, vankilassa
valmistellaan yhteistyössä vangin kanssa rangaistusajan
suunnitelman mukaista toimintavelvollisuutta, selvitetään
tukitoimien ja valvonnan tarvetta sekä laaditaan 14 §:ssä tarkoitettu
koevapauden toimeenpanosuunnitelma.
Valmistelussa on oltava tarpeellisessa määrin yhteydessä koevapauden
täytäntöönpanoon liittyvien
viranomaisten, yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden
kanssa.
13 §
Pitkäaikaisvankien koevapauden valmistelu
Kun valmistellaan elinkautista vankeutta tai koko rangaistusta
suorittavan vangin valvottua koevapautta, vankila antaa lausuntonsa
koevapauden edellytysten täyttymisestä.
Lausuntoon on liitettävä ehdotus koevapauden toimeenpanosuunnitelmaksi,
arvio rangaistusajan suunnitelman toteutumisesta sekä muut
tarpeelliset asiakirjat. Ehdotuksen toimeenpanosuunnitelmaksi on
sisällettävä 14 §:ssä tarkoitetut
tiedot. Asiakirjoihin liitetään vangin sekä 3 §:n
2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kirjallinen suostumus.
Ehdotus toimeenpanosuunnitelmaksi, muut tarpeelliset asiakirjat
ja vankilan lausunto toimitetaan asiaa hoitavan rikosseuraamusalueen
arviointikeskukseen.
Arviointikeskuksen on tarvittaessa oltava yhteydessä koevapauden
täytäntöönpanoon liittyviin
viranomaisiin, laitoksiin, yhteisöihin ja yksityisiin henkilöihin
sekä tarvittaessa kutsuttava vanki henkilökohtaisesti
arviointikeskukseen arvion tekemistä varten. Arviointikeskus
antaa lausuntonsa siitä, ylläpitääkö ja
edistääkö valvottu koevapaus elinkautista
vankeutta tai koko rangaistusta suorittavan vangin valmiuksia sijoittua
yhteiskuntaan, sekä selvittää muiden
valvotun koevapauden edellytysten täyttymisen. Rikosseuraamuslaitoksen
terveydenhuoltoyksikön lausunnosta säädetään
erikseen.
Arviointikeskuksen on viipymättä toimitettava
ehdotuksensa toimeenpanosuunnitelmaksi, muut tarpeelliset asiakirjat
ja oma lausuntonsa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikölle.
14 §
Toimeenpanosuunnitelma
Koevapauden toimeenpanosuunnitelmaan on merkittävä koevapauden
alkamisen ja päättymisen päivä.
Toimeenpanosuunnitelma sisältää määräykset:
1) koevapauteen sijoitetun asunnosta;
2) toimintavelvollisuuden sisällöstä,
viikoittaisesta tuntimäärästä ja
tarpeellisista matka-ajoista;
3) koevapauden valvonnasta, sen edellyttämistä teknisistä valvontavälineistä ja
valvontatapaamisista;
4) ajasta, jonka koevapauteen sijoitettu on velvollinen pysymään
asunnossaan;
5) mahdollisista tietyllä alueella liikkumista sekä rikoskumppanin
tai muun nimetyn henkilön tapaamista koskevista rajoituksista;
6) yhteydenpidosta koevapauteen sijoitetun ja Rikosseuraamuslaitoksen
välillä;
7) koevapauden asianmukaista täytäntöönpanoa
edistävistä tukitoimista;
8) koevapauteen sijoitetun henkilökohtaisten asioiden
hoitamiseen varattavasta ajasta;
9) muista vastaavista valvotun koevapauden täytäntöönpanolle
välttämättömistä ehdoista.
Toimeenpanosuunnitelmassa on oltava tiedot koevapauteen sijoitetun
taloudellisesta toimeentulosta koevapauden aikana.
Jos 4 §:ssä tarkoitettu lääkehoito
ja mahdollisesti muu hoito ja tuki on asetettu valvotun koevapauden
ehdoksi, toimeenpanosuunnitelma sisältää lisäksi
hoitoa ja tukea sekä ehtojen noudattamisen valvontaa koskevat
välttämättömät määräykset.
Toimeenpanosuunnitelmaan on liitettävä 3 §:ssä tarkoitettu
samassa asunnossa asuvien täysi-ikäisten henkilöiden
kirjallinen suostumus koevapauden täytäntöönpanoon
ja siihen liittyviin valvontakäynteihin asunnossa.
Rikosseuraamuslaitos laatii erikseen valvotun koevapauden
suorittamisen viikoittaisen aikataulun.
15 §
Toimeenpanosuunnitelman vahvistaminen
Vankilan johtaja tai 13 §:ssä tarkoitetussa
tapauksessa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö vahvistaa
toimeenpanosuunnitelman, ja siihen liitetään 10 §:ssä tarkoitettu
vangin kirjallinen suostumus. Toimeenpanosuunnitelma annetaan vangille
kirjallisesti.
16 §
Toimeenpanosuunnitelman muuttaminen
Olosuhteiden muuttumisen tai muun siihen rinnastettavan perustellun
syyn vuoksi toimeenpanosuunnitelmaa voidaan muuttaa.
Suunnitelmaa muutettaessa koevapauteen sijoitettua on kuultava.
3 luku
Koevapauteen sijoitetun velvollisuudet ja niiden noudattamisen
valvonta
17 §
Koevapauteen sijoitetun yleiset velvollisuudet
Koevapauteen sijoitettu on velvollinen:
1) osallistumaan 5 §:ssä tarkoitettuun toimintaan
ja pysymään 2 §:ssä tarkoitetussa
asunnossaan toimeenpanosuunnitelmassa määrätyllä tavalla;
2) noudattamaan toimeenpanosuunnitelmaa ja viikoittaista aikataulua;
3) pitämään yhteyttä Rikosseuraamuslaitokseen
toimeenpanosuunnitelmassa määrätyllä tavalla
sekä ilmoittautumaan Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä tai
poliisilaitoksella Rikosseuraamuslaitoksen määräämällä tavalla;
4) ilmoittamaan Rikosseuraamuslaitokselle koevapauden täytäntöönpanon
kannalta välttämättömät
tiedot käyttämästään
lääkityksestä;
5) käsittelemään huolellisesti 7 §:n
1 momentissa tarkoitettuja valvontavälineitä ja
noudattamaan niiden käytöstä annettuja
ohjeita;
6) päästämään valvontatehtäväänsä suorittavan
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen ja hänen seurassaan
olevan apuvalvojan asuntoonsa.
Jos 4 §:ssä tarkoitettu lääkehoito
ja mahdollinen muu hoito ja tuki on asetettu valvotun koevapauden
ehdoksi, koevapauteen sijoitettu on lisäksi velvollinen
noudattamaan niitä koskevia ja toimeenpanosuunnitelmassa
vahvistettuja määräyksiä.
18 §
Päihteettömyys
Koevapauteen sijoitettu ei saa valvotun koevapauden aikana käyttää huumausainelain
(373/2008)
3 §:n 1 momentissa tarkoitettua huumausainetta, alkoholia
eikä muuta päihdyttävää ainetta
eikä rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettua
dopingainetta eikä olla päihdyttävän
aineen vaikutuksen alainen.
19 §
Päihteettömyyden valvonta
Koevapauteen sijoitettu on velvollinen päihteettömyytensä valvomiseksi
vaadittaessa antamaan virtsa- tai sylkinäytteen
taikka suorittamaan puhalluskokeen. Koevapauteen sijoitettu voidaan
myös velvoittaa saapumaan Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön,
terveyskeskukseen tai päihdehuoltolain (41/1986)
mukaiseen yksikköön virtsanäytteen antamista
varten.
Jos koevapauteen sijoitettu on valvontakäynnin tai
muun valvontaan liittyvän tilaisuuden yhteydessä taikka
5 §:ssä tarkoitettuun toimintaan liittyvässä tilaisuudessa
ulkoisista merkeistä päätellen todennäköisesti
alkoholin tai muun päihdyttävän aineen
vaikutuksen alainen, Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen on kirjattava päihtymystilaa
koskevat havainnot. Jos päihtymystila on ulkoisista merkeistä päätellen
ilmeinen, koetta tai näytettä ei tarvitse ottaa,
ellei koevapauteen sijoitettu sitä vaadi. Koevapauteen
sijoitetulta, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy
puhalluskokeesta taikka virtsa- tai sylkinäytteen antamisesta,
voidaan määrätä otettavaksi
verinäyte.
Jos koevapauteen sijoitetun todetaan puhalluskokeen perusteella
olevan alkoholin vaikutuksen alainen, Rikosseuraamuslaitoksen on ryhdyttävä 26
tai 27 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
Jos koevapauteen sijoitetun todetaan virtsa- tai sylkinäytteen
perusteella käyttäneen päihdyttävää ainetta,
tulos on varmistettava laboratoriossa, joka täyttää huumausainetestien tekemisestä
säädetyt
laatuvaatimukset. Samoin on meneteltävä, vaikka
pikatestin tulos on negatiivinen, jos on perusteltua syytä epäillä päihtymystilaa.
Jos varmistettu tulos osoittaa koevapauteen sijoitetun
käyttäneen huumausainelain 3 §:ssä tarkoitettua
huumausainetta taikka lääkettä, jonka
käyttämiseen hänellä ei ole
oikeutta, Rikosseuraamuslaitoksen on ryhdyttävä tämän
lain 26 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
20 §
Lääkehoidon valvonta
Edellä 4 §:ssä tarkoitettuun lääkehoitoon
sitoutuneen vangin on annettava virtsa- tai verinäytteet,
jotka ovat välttämättömiä lääkityksen käytön
valvomiseksi ja hoidon turvallisuuden varmistamiseksi. Koevapauteen
sijoitettu on velvollinen näytteen antamiseksi saapumaan
Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikköön
tai erikseen määrättyyn yliopistolliseen sairaalaan
tai erikoissairaanhoidon yksikköön.
Rikosseuraamuslaitos sopii lääkehoidon järjestämisestä ja
lääkehoitoon liittyvästä veri-
ja virtsanäytteen ottamisesta yliopistollisen sairaalan
tai erikoissairaanhoidon yksikön kanssa.
21 §
Lupa olla tilapäisesti noudattamatta toimeenpanosuunnitelmaa
Koevapauteen sijoitetulle voidaan yksittäistapauksessa
antaa lupa olla noudattamatta 14 §:ssä tarkoitettuun
toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvää määräystä,
jos se on tarpeen koevapauteen sijoitetun perheeseen, terveydenhuoltoon,
toimeentuloon taikka työ-, koulutus-, sosiaali- tai asuntoasioiden
hoitamiseen liittyvästä tai muusta vastaavasta
hyväksyttävästä syystä.
Koevapauteen sijoitettu on velvollinen hyvissä ajoin etukäteen
hakemaan Rikosseuraamuslaitokselta luvan olla noudattamatta suunnitelmaa.
Koevapauteen sijoitettu voi olla noudattamatta toimeenpanosuunnitelman
määräystä ilman etukäteen
saatua lupaa, jos se on yksittäistapauksessa välttämätöntä koevapauteen
sijoitetun sairastumisen tai muun valvotun koevapauden täytäntöönpanoon
vaikuttavan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Tällöin
koevapauteen sijoitettu on velvollinen ilmoittamaan asiasta
viivytyksettä Rikosseuraamuslaitokselle. Ilmoituksen johdosta
tehtävästä päätöksestä säädetään
32 §:ssä.
22 §
Este koevapauden täytäntöönpanolle
Jos koevapauteen sijoitetun 2 §:ssä tarkoitettu
asunto vaihtuu tai olosuhteet muuttuvat siten, ettei koevapauden
täytäntöönpanoa siellä voida enää jatkaa,
Rikosseuraamuslaitoksen on selvitettävä, voidaanko
koevapaus panna täytäntöön jossakin
muussa paikassa.
Jollei koevapauden täytäntöönpanoa
voida jatkaa taikka riittävää valvontaa
järjestää 1 momentissa tarkoitetun
esteen taikka koevapauteen sijoitetun laitoshoitoa vaativan
sairauden, tapaturman tai muun näihin rinnastettavan esteen
vuoksi, koevapaus on peruutettava ja Rikosseuraamuslaitoksen on
toimitettava koevapauteen sijoitettu vankilaan suorittamaan
vankeutena jäljellä oleva osa koevapaudestaan.
Valvottu koevapaus voidaan peruuttaa, jos koevapauteen sijoitetun
suoritettavaksi tulee ennen koevapautta tehdystä rikoksesta
tuomittu uusi vankeusrangaistus tai sakon muuntorangaistus eikä rangaistukseen
johtaneen rikoksen laatu ja rikoksen tekemisen olosuhteet huomioon
ottaen koevapauden ehtojen noudattamista ei enää voida
pitää todennäköisenä.
Koevapaus on kuitenkin peruutettava, jos valvotun koevapauden
pituus uuden vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon
vuoksi ylittäisi kuusi kuukautta, jollei kyseessä ole
sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpano.
23 §
Lääkehoitoa koskevan suostumuksen peruuttaminen
Jos koevapauteen sijoitettu peruuttaa suostumuksensa 4 §:ssä tarkoitettuun
lääkehoitoon, hänen on ilmoitettava siitä Rikosseuraamuslaitokselle.
Tällöin noudatetaan, mitä vankilaan toimittamisesta
27 §:n 3 momentissa ja seuraamuksen määräämisestä 26 §:ssä säädetään.
Jos 20 §:ssä tarkoitettu terveydenhuollon
toimintayksikön lääkäri lääketieteellisillä perusteilla
päättää lopettaa valvotussa
koevapaudessa olevan lääkehoidon, koevapautta
ei yksinomaan tästä syystä peruuteta.
24 §
Turvatarkastus
Koevapauteen sijoitettu saadaan tarkastaa koevapauden täytäntöönpanon
turvallisuudesta huolehtimiseksi ja järjestyksen turvaamiseksi.
Turvatarkastuksessa Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on
oikeus metallinilmaisinta, muuta vastaavaa teknistä laitetta
tai koulutettua koiraa käyttäen taikka vaatteita
tunnustelemalla tarkastaa koevapauteen sijoitettu sen varmistamiseksi,
ettei koevapauteen sijoitetulla ole hallussaan esinettä tai
ainetta, jolla voidaan aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle taikka
jonka hallussapito on muuten laissa tai lain nojalla kielletty.
Turvatarkastusta tekevällä Rikosseuraamuslaitoksen
virkamiehellä on oikeus ottaa pois turvatarkastuksessa
tai muuten löydetty 2 momentissa tarkoitettu esine ja aine.
Pois otetut esineet ja aineet on luovutettava poliisille tai, jos
siihen ei ole lain mukaan estettä, palautettava koevapauteen
sijoitetulle.
Turvatarkastuksessa on vältettävä aiheettoman
huomion herättämistä. Tarkastus on tehtävä puuttumatta
enempää kenenkään oikeuksiin ja
aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän
suorittamiseksi.
25 §
Valvotun koevapauden peruuttaminen suostumuksen peruuttamisen
tai edellytysten puuttumisen vuoksi
Jos koevapauteen sijoitetun kanssa samassa asunnossa asuva perustellusta
syystä kirjallisesti peruuttaa 3 §:ssä tarkoitetun
suostumuksensa, Rikosseuraamuslaitoksen on selvitettävä,
voidaanko koevapaus panna täytäntöön
muussa asunnossa vai onko se peruutettava.
Jos valvotun koevapauden muut edellytykset eivät enää päätöksen
tekemisen jälkeen täyty, koevapaus peruutetaan
siltä osin kuin sitä ei ole vielä suoritettu.
26 §
Seuraamukset velvollisuuksien rikkomisesta
Jos koevapauteen sijoitettu syyllistyy rikokseen taikka törkeästi
ja tahallisesti rikkoo tässä laissa tarkoitettuja
velvollisuuksiaan, koevapaus voidaan peruuttaa määräajaksi
taikka kokonaan, kuitenkin enintään siltä osin
kuin sitä ei vielä ole suoritettu. Koevapauteen
sijoitettu on tällöin palautettava vankilaan suorittamaan
peruutettua osaa koevapaudestaan.
Jos koevapauteen sijoitettu tekee rikoksen, noudatetaan lisäksi,
mitä rikoslain 2 luvun 13 §:n 2 momentissa
säädetään.
Jos koevapauteen sijoitettu menettelee muulla kuin 1 momentissa
tarkoitetulla tavalla tässä laissa säädettyjen
velvollisuuksiensa vastaisesti, hänelle on annettava suullinen
huomautus tai, jollei sitä pidetä riittävänä,
kirjallinen varoitus.
27 §
Velvollisuuksien rikkomisen selvittäminen
Jos koevapauteen sijoitetun epäillään
rikkoneen velvollisuuksiaan, Rikosseuraamuslaitoksen on tehtävä asiasta
selvitys. Selvitykseen on liitettävä esitys ehtojen
rikkomisen seuraamuksesta. Selvitystä tehtäessä koevapauteen
sijoitetulle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Selvitys toimitetaan vankilan johtajalle, työjärjestyksessä määrätylle
apulaisjohtajalle tai rikosseuraamusesimiehelle, taikka jos koevapauteen
sijoitetun epäillään menetelleen tässä laissa säädettyjen
velvollisuuksiensa vastaisesti 26 §:n 3 momentissa
tarkoitetulla tavalla, myös yhdyskuntaseuraamustoimiston
johtajalle.
Jos koevapauteen sijoitetun epäillään
26 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla törkeästi
rikkoneen velvollisuuksiaan eikä asiaa saada selvitetyksi
välittömästi, Rikosseuraamuslaitoksen virkamies
voi toimittaa koevapauteen sijoitetun vankilaan velvollisuuksien
rikkomisen selvittämisen ja seuraamuksen määräämisen
vaatimaksi ajaksi.
28 §
Rangaistusajaksi lukeminen
Jos valvottuun koevapauteen sijoitettu tahallisesti rikkoo 17 §:n
1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua velvollisuutta pysyä asunnossaan,
rangaistusajaksi ei lueta aikaa rikkomusta seuraavan vuorokauden
alusta sen vuorokauden loppuun, jolloin koevapauteen sijoitettu
palaa asuntoon tai otetaan kiinni vankilaan toimittamista varten.
Jos asunnosta poistumiseen on ollut 21 §:n 2 momentissa
tarkoitettu pakottava syy, aika luetaan kuitenkin rangaistusajaksi.
4 luku
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen tehtävät,
apuvalvoja ja päätöksenteko
29 §
Virkamiehen nimeäminen ja apuvalvojan määrääminen
Valvotun koevapauden täytäntöönpanosta vastaa
tehtävään nimetty Rikosseuraamuslaitoksen
virkamies. Valvotun koevapauden täytäntöönpanoon
liittyviä tuki- ja valvontatehtäviä voidaan
antaa myös Rikosseuraamuslaitoksen muun virkamiehen tehtäväksi.
Valvotun koevapauden tarkoituksenmukaisen täytäntöönpanon
edistämiseksi Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen avuksi
voidaan määrätä tehtävään suostunut
henkilö (apuvalvoja), jolla on tehtävän
hoitamiseen soveltuva rikosseuraamusalan, sosiaalialan, terveysalan
tai kasvatusalan koulutus sekä työkokemus. Apuvalvojan
tehtävään voidaan määrätä muukin
siihen sopiva henkilö, jos se on tarpeellista valvonnan
turvaamiseksi.
Rikosseuraamuslaitos tekee apuvalvojan kanssa sopimuksen tehtävän
hoitamisesta sekä päättää hänelle
valtion varoista maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksesta. Rikosseuraamuslaitoksen
ja apuvalvojan välille ei synny virka- eikä työsopimussuhdetta.
Apuvalvojaan sovelletaan tehtävässään
kielilakia (423/2003) ja rikosoikeudellista virkavastuuta
koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta
säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
30 §
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen ja apuvalvojan tehtävät
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen tehtävänä on:
1) tukea ja ohjata koevapauteen sijoitettua;
2) olla yhteydessä koevapauteen sijoitettuun ja riittävässä määrin
tehdä sekä ennalta ilmoitettuja että ennalta
ilmoittamattomia valvontakäyntejä hänen
asuntoonsa;
3) olla yhteydessä paikkaan, jossa koevapauteen sijoitettu
osallistuu 5 §:ssä tarkoitettuun toimintaan ja
tarvittaessa tehdä sinne valvontakäyntejä;
4) olla tarvittaessa yhteydessä koevapauteen sijoitetun
kanssa samassa asunnossa asuviin ja alle 18-vuotiaan koevapauteen
sijoitetun henkilön huoltajaan, edunvalvojaan tai muuhun
lailliseen edustajaan;
5) valvoa koevapauteen sijoitetulle tässä laissa
säädettyjen velvollisuuksien noudattamista;
6) ilmoittaa Rikosseuraamuslaitokselle tässä laissa
säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta sekä laatia
selvitys asiasta;
7) huolehtia muista valvotun koevapauden täytäntöönpanon
vaatimista toimenpiteistä.
Apuvalvojan tehtävänä on toimia Rikosseuraamuslaitoksen
virkamiehen apuna 1 momentissa säädetyissä tehtävissä.
Apuvalvojalla on oikeus tehdä valvontakäyntejä asuntoon
ainoastaan Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen seurassa. Apuvalvojan
on lisäksi noudatettava Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen hänelle
valvotun koevapauden täytäntöönpanoa varten
antamia määräyksiä sekä ilmoitettava
tälle, jos koevapauteen sijoitettu ei täytä velvollisuuksiaan.
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen ja apuvalvojan on kohdeltava
koevapauteen sijoitettua asianmukaisesti sekä niin, ettei
koevapauteen sijoitetulle ja hänen kanssaan samassa asunnossa asuville
aiheudu tarpeettomasti haittaa.
31 §
Voimakeinojen käyttö
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on valvotun koevapauden
valvontaan liittyvää virkatehtävää suorittaessaan
oikeus käyttää voimakeinoja henkeen tai
terveyteen kohdistuvan rikoksen tai muun henkilön terveyttä uhkaavan teon
tai tapahtuman torjumiseksi, valvottuun koevapauteen sijoitetun
kiinni ottamiseksi, vankilaan toimittamiseksi, valvonta- ja tarkastustehtävän
suorittamiseksi sekä valvontalaitteiden pois ottamiseksi.
Voimakeinojen on oltava tarpeellisia ja olosuhteisiin nähden
puolustettavia. Puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon
tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan
vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat
sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat.
Voimankäyttövälineitä saa
käyttää ainoastaan asianmukaisen koulutuksen
saanut virkamies.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
32 §
Päätösvalta
Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää elinkautista
vankeutta tai koko rangaistusta suorittavan vangin valvottuun koevapauteen
sijoittamisesta. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää 21 §:n 1 momentissa
tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta toimeenpanosuunnitelmaa, jos
lupa edellyttää poistumista Suomen valtion alueelta.
Vankilan johtaja päättää muiden
kuin 1 momentissa tarkoitettujen vankien valvottuun koevapauteen
sijoittamisesta. Vankilan johtaja päättää myös
22 §:n 3 momentissa tarkoitetun täytäntöönpanoon
tulevan uuden rangaistuksen vaikutuksesta koevapauden täytäntöönpanon
jatkamiseen, valvotun koevapauden peruuttamisesta kokonaan tai määräajaksi
ja 26 §:ssä tarkoitetusta vankilaan
palauttamisesta.
Rikosseuraamuslaitoksen lääkäri päättää 4 §:ssä tarkoitetun
lääkehoidon sekä muun hoidon ja tuen
aloittamisesta, valvonnasta ja lopettamisesta. Kiireellisessä tapauksessa
lääkehoidon voi tilapäisesti keskeyttää myös
20 §:ssä tarkoitetussa sairaalassa tai
erityissairaanhoidon yksikössä toimiva lääkäri.
Tieto hoidon väliaikaisesta keskeyttämisestä välitetään
viipymättä Rikosseuraamuslaitoksen lääkärille,
joka tekee lopullisen päätöksen lääkehoidosta.
Vankilan johtaja, yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja,
työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja
tai rikosseuraamusesimies päättää 16 §:ssä tarkoitetusta
toimeenpanosuunnitelman muuttamisesta, 19 §:ssä tarkoitetun
verinäytteen ottamisesta, 21 §:n 1 momentissa
tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta toimeenpanosuunnitelmaa,
23 §:ssä tarkoitetun suostumuksen peruuttamisen
aiheuttamista seurauksista, 26 §:ssä tarkoitetun
varoituksen antamisesta ja 33 §:ssä tarkoitettujen
matkakustannusten korvaamisesta.
Täytäntöönpanopäällikkö tai
työjärjestyksessä määrätty
muu virkamies päättää rangaistusajan
laskemisesta ja 28 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajaksi
lukemisesta.
Rikosseuraamuslaitoksen virkamies päättää muusta
19 §:ssä tarkoitetusta päihteettömyyden valvonnasta
kuin verinäytteen ottamisesta, 21 §:n
2 momentissa tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta
toimeenpanosuunnitelmaa, 24 §:ssä tarkoitetusta
turvatarkastuksesta sekä turvatarkastuksessa löydettyjen
esineiden ja aineiden pois ottamisesta, 26 §:n 3 momentissa
tarkoitetusta suullisesta huomautuksesta sekä 22 §:n
2 momentissa ja 27 §:n 3 momentissa tarkoitetusta vankilaan
toimittamisesta.
5 luku
Erinäiset säännökset
33 §
Matkakustannukset
Koevapauteen sijoitetulle maksetaan koevapauden täytäntöönpanon
valvontaan liittyvät tarpeelliset matkakustannukset valtion
varoista.
Myös 5 §:ssä tarkoitettuun toimintaan
liittyvät matkakustannukset voidaan korvata valtion varoista,
jos se koevapauteen sijoitetun varattomuus tai matkakustannusten
peruste huomioon ottaen on yksittäistapauksessa perusteltua.
Kustannukset maksetaan halvimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuneiden
kustannusten mukaan.
34 §
Lääkehoidon ja muun hoidon ja tuen kustannukset
Edellä 4 §:ssä tarkoitetusta lääkehoidosta
ja muusta hoidosta ja tuesta sekä 20 §:ssä tarkoitetusta
lääkehoidon valvonnasta aiheutuvat kustannukset
maksetaan valtion varoista.
35 §
Lääkärin tiedonantovelvollisuus
Edellä 20 §:ssä tarkoitetussa sairaalassa
tai erikoissairaanhoidon yksikössä toimivalla
lääkärillä on salassapitovelvollisuuden
estämättä velvollisuus antaa Rikosseuraamuslaitokselle tiedot
sen arvioimiseksi, onko koevapauteen sijoitettu noudattanut 4 §:ssä tarkoitettuun
lääkehoitoon ja mahdolliseen muuhun hoitoon ja
tukeen liittyviä määräyksiä.
36 §
Koevapauden päättyminen
Valvottu koevapaus päättyy, kun koevapauteen
sijoitettu päästetään ehdonalaiseen
vapauteen tai kun vankeusrangaistus on kokonaan suoritettu.
Kun valvottu koevapaus toimeenpanosuunnitelmassa tarkemmin määriteltynä ajankohtana
päättyy,
koevapauteen sijoitetun on tultava Rikosseuraamuslaitoksen
yksikköön täytäntöönpanossa
käytettyjen teknisten valvontavälineiden luovuttamista
ja muita vapauttamiseen liittyviä toimenpiteitä varten.
Valvottu koevapaus voidaan päättää myös
niin, että Rikosseuraamuslaitoksen virkamies poistaa käytöstä ja
ottaa haltuunsa valvotun koevapauden täytäntöönpanossa
käytetyt tekniset valvontavälineet sekä luovuttaa
ehdonalaiseen vapauttamiseen liittyvät asiakirjat koevapauden
täytäntöönpanoon käytetyssä asunnossa.
37 §
Etsintäkuulutus
Jos koevapauteen sijoitettua ei tavata eikä hänen
oleskelupaikkaansa saada selville, Rikosseuraamuslaitos antaa hänestä etsintäkuulutuksen.
38 §
Virka-apu
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on oikeus saada
virkatehtävänsä suorittamiseksi poliisilta
poliisilain (872/2011) mukaista virka-apua.
39 §
Ilmoitus poliisille
Vangin sijoittamisesta valvottuun koevapauteen ilmoitetaan poliisille.
40 §
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimus Rikosseuraamuslaitoksen aluejohtajalle
voidaan tehdä päätöksestä,
joka koskee:
1) 11 §:ssä tarkoitettua vangin hakemusta koevapauteen
sijoittamisesta;
2) 21 §:ssä tarkoitettua tilapäistä lupaa
olla noudattamatta toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvää velvollisuutta;
3) 26 §:n 3 momentissa tarkoitettua varoitusta;
4) 25 §:ssä ja 26 §:n 2 momentissa
tarkoitettua valvotun koevapauden peruuttamista;
5) 28 §:ssä tarkoitettua rangaistusajaksi
lukemista;
6) 33 §:ssä tarkoitettujen matkakustannusten korvaamista.
Muutoin oikaisuvaatimuksen ja valituksen käsittelyssä noudatetaan,
mitä vankeuslain 20 luvun 10—15 §:ssä säädetään.
41 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin:
1) lääkehoitoa koskevien määräysten
noudattamisen valvonnasta;
2) apuvalvojan määräämiseen
liittyvästä menettelystä;
3) valvottuun koevapauteen liittyvien asiakirjojen laatimisesta,
käsittelystä ja sisällöstä;
4) turvatarkastuksesta ja sen kirjaamisesta;
5) koevapauteen sijoitetun epäillyn päihtymystilan
toteamisesta ja kirjaamisesta;
6) valvotun koevapauden ehtojen rikkomisen selvittämisestä ja
kirjaamisesta;
7) toiminnasta, joka voidaan hyväksyä 5 §:ssä tarkoitetuksi
toiminnaksi;
8) voimankäyttövälineistä;
9) koevapauteen sijoitetulle aiheutuneiden matkakustannusten
korvaamisesta.
Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö voi
antaa tarkemmat määräykset:
1) valvotun koevapauden valmistelusta;
2) menettelystä alaikäisen lapsen mielipiteen selvittämisessä;
3) 9 §:ssä tarkoitetuista tilanteista, joissa
valvottuun koevapauteen sijoittaminen on ilmeisen tarpeetonta;
4) valvonnan suorittamisesta;
5) toimintavelvollisuudesta poikkeamisen perusteista;
6) 28 §:n 2 momentissa tarkoitetuista pakottavista
ja ennalta arvaamattomista tilanteista;
7) 39 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä.
42 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimiin.
43 §
Siirtymäsäännökset
Sellaisen koevapauden täytäntöönpanoon, jota
koskeva toimeenpanosuunnitelma on vahvistettu ennen tämän
lain voimaantuloa, sovelletaan tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.