Perustelut
Vihreä kirja taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton
hallinnassa sovellettavasta EU:n strategiasta on komission keskustelunavaus
työperusteista maahanmuuttoa koskevasta yhteisötason
sääntelystä. Asiasta on aiemmin käyty
keskustelua vuoden 2001 työlupadirektiiviehdotuksen yhteydessä.
Komissio katsoo, että kysymystä on nyt aika käsitellä uudestaan
maahanmuuttoasioissa kolmen viime vuoden aikana tapahtuneen kehityksen
valossa. Nyt käsiteltävänä oleva
vihreä kirja koskee kolmansista maista EU:n alueelle suuntautuvaa
työperusteista maahanmuuttoa. Vihreä kirja ei
käsittele EU:n kansalaisten vapaata liikkumista unionin
alueella.
Valiokunta pitää työperusteisen maahanmuuton
ja liikkuvuuden edistämistä erittäin
tärkeänä ja ajankohtaisena asiana. Väestön
ikääntyminen, palvelutarpeiden kasvu ja työikäisen
väestön väheneminen ovat vakavia haasteita
niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa. Samanaikaisesti on asetettu
muun muassa yhteisiä kilpailukyky- ja kasvutavoitteita.
On tarpeen, että työperusteisen maahanmuuton ja
liikkuvuuden edistämisestä käydään
laaja-alaista keskustelua sekä EU-tasolla että kansallisesti.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, että työperusteista
maahanmuuttoa koskevan päätöksenteon
tulee säilyä niin volyymien kuin rakenteiden osalta
kansallisen päätöksenteon piirissä.
Työmarkkinoiden rakenteessa ja työvoiman tarpeessa
voi olla huomattaviakin eroavaisuuksia sekä eri
maiden kesken että yksittäisen maan sisällä alueellisesti
ja paikallisesti. Myös maahanmuuttovirroissa on suuria
maakohtaisia eroja. Valiokunta pitää hyödyllisenä, että EU-tasolla
luodaan yleiset puitteet työperusteiselle maahanmuutolle
edellyttäen kuitenkin, että puitteet mahdollistavat
riittävän jouston ja sallivat päätöksenteon
kansallisella tasolla kulloinkin vallitseva työllisyystilanne
huomioon ottaen. Yhteisten puitteiden kehittämisessä horisontaalinen
lähestymistapa on valiokunnan mielestä valtioneuvoston
mainitsemista syistä perustellumpi kuin alakohtainen lähestymistapa.
Valiokunta tähdentää järjestelmän
läpinäkyvyyttä sekä hallinnollisten
menettelyjen selkeyttä ja sujuvuutta. EU-sääntelyllä ei
pidä aiheuttaa työmarkkinoita jäykistäviä vaikutuksia
eikä luoda byrokratiaa. Valiokunnan mielestä tasapainoisen
ja hallitun työperusteisen maahanmuuton kannalta on myös
tärkeää, että jo ennakolta annetaan
oikeaa tietoa työmarkkinoista, työelämän
oikeuksista ja velvollisuuksista sekä maahantulosäännöksistä.
Tässä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän
esimerkiksi yhteistä EURES-järjestelmää.
Valiokunta pitää Suomessa käytössä olevaa
työntekijöiden oleskelulupajärjestelmää suositeltavana
EU-tason kiintiöiden ja ohjelmien sijaan.
Valiokunnan näkemyksen mukaan vihreästä kirjasta
käytävässä keskustelussa tulisi
kiinnittää enemmän huomiota liikkuvuuden
ja osaamisen yhteistarkasteluun. Tähän liittyviä kysymyksiä ovat
muun muassa koulutuksen ja tutkintojen tunnustaminen sekä työntekijän
osaamisen tunnistaminen laajemminkin.
Saatuun selvitykseen ja Tampereen päätelmiin
viitaten valiokunta toteaa myös, että laillisen
työperusteisen maahantulon edistäminen on yksi
keskeisistä keinoista laittoman maahantulon ja ulkomaalaisten
työntekijöiden laittoman kohtelun työmarkkinoilla
sekä tähän liittyvän harmaan
talouden estämiseksi.
Valiokunta pitää tärkeänä maahanmuuttajien oikeudenmukaista
kohtelua sekä integroitumista työelämään
ja vastaanottavaan yhteiskuntaan. Tässä yhteydessä valiokunta
tähdentää, että maahanmuuttajien
kotouttaminen kuuluu kansallisen päätöksenteon
piiriin. Valiokunta on käsitellyt maahanmuuttajien kotouttamista
koskevien eurooppalaisten periaatteiden kehittämistä tarkemmin
lausunnossaan HaVL 40/2004 vp — E
111/2004 vp.
Valiokunta pitää myönteisenä komission
lähestymistapaa järjestää asiassa
laaja kuuleminen ennen tarkempien suunnitelmien esittämistä.
Valiokunta ottaa asiaan kantaa uudelleen jatkovalmistelun edettyä.
Jatkovalmistelussa on tarpeen selvittää myös
oikeusperustaa koskevat kysymykset.