Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa

2 §. Poliisiasiain tietojärjestelmä.

Lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin perusteella poliisiasiain tietojärjestelmään saadaan tallettaa muun muassa "henkilöä koskevat hänen omaan turvallisuuteensa tai poliisin työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot."

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa katsotaan, että asia jää esityksessä perustelemattomuudessaan aivan liian epämääräiseksi. Ehdotusta on välttämätöntä täsmentää, koska se näyttää tekevän mahdolliseksi terveystietojen rekisteröinnin laajasti.

Hallintovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotuksen 2 §:ssä säädetään poliisiasiain tietojärjestelmän käyttötarkoituksesta (1 momentti) ja tietosisällöstä jaoteltuna tietoryhmittäin (2 ja 3 momentti). Henkilön terveydentilaa ja muita arkaluonteisia tietoja koskevasta tietojen käsittelystä puolestaan säädetään lakiehdotuksen 10 §:ssä. Valiokunta toteaa tässä kohdin, että poliisin toimenpiteen kohteena olevan henkilön omasta turvallisuudesta huolehtiminen samoin kuin poliisimiehen työturvallisuus tämän hoitaessa poliisilain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja virkatehtäviä ovat yhteiskunnan kannaltakin merkittäviä suojeltavia intressejä, sekä viittaa myös jäljempänä 10 §:n kohdalla lausumaansa.

Turvallisuustiedot syntyvät yleensä siten, että poliisi toteaa käytännön tilanteessa esimerkiksi henkilön väkivaltaisen käyttäytymisen. Tiedot liittyvät lähtökohtaisesti johonkin tapahtumaan, kuten poliisitehtävän suorittamiseen, kuulusteluun tai valvontatapahtumaan. Valiokunta katsoo olevan välttämätöntä, että tietojen luotettavuus varmistetaan ennen rekisteriin merkitsemistä. Käytännössä turvallisuuteen liittyvä tieto voi perustua myös henkilön omaan ilmoitukseen (esimerkiksi epilepsia, HIV). Turvallisuustietoja käytetään poliisitehtävää suoritettaessa. Esimerkiksi hälytystehtävää annettaessa poliisipartiolle kerrotaan turvallisuuteen liittyvistä tiedoista, jotta partio voi suunnitella toimintansa siten, ettei turvallisuutta tai oikeusturvaa vaarantavaa tilannetta tehtävän hoitamisen aikana kenellekään syntyisi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan turvallisuustietojen rekisteröinnistä on ollut huomattavaa hyötyä muun muassa henkilövahinkojen välttämisessä ja virkamiehen väkivaltaisten vastustamisten estämisinä.

Valiokunta ehdottaa lisäksi 2 §:n 3 momentin 9 kohdassa tuntomerkkejä koskevaan tietoryhmään lisättäväksi vankeinhoitoviranomaisen pakkokeinolain (450/1987) 6 luvun 4 §:n 4 momentin nojalla ottamat henkilötuntomerkit.

Valiokunnan ehdottamassa muodossa 2 §:n 3 momentin 9 kohta kuuluu seuraavasti: "9) rikoksesta epäiltyjen henkilöiden tunnistamiseksi, rikoksen selvittämiseksi ja rikoksentekijöiden rekisteröimiseksi rikoksesta epäillyistä tai tuomituista henkilöistä pakkokeinolain 6 luvun 4 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyt henkilötuntomerkit ja mainitun luvun 5 §:ssä säädetyt DNA-tunnisteet, henkilön videokuvat ja jalkineenjäljet, epäilyn kohteena olevaan rikokseen liittyviä tietoja sekä rekisteröintiä ja henkilön luokitusta koskevia tietoja (tuntomerkkitiedot);"

4 §. Epäiltyjen tietojärjestelmä.

Epäiltyjen tietojärjestelmään saadaan perustelujen mukaan tallettaa tekoon liittyvinä tietoina myös tietoja rikosten potentiaalisista tai todellisista uhreista. Lakiehdotuksen 4 §:n sisältö ei kuitenkaan sanamuodon perusteella ulotu tähän tarkoitukseen asti.

Hallintovaliokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että perustelujen maininnalla tiedoista rikosten potentiaalisista tai todellisista uhreista tarkoitetaan sitä, että tietojärjestelmään saataisiin tallettaa tapahtuvaksi tai tapahtuneeksi epäillyn rikollisen teon kuvaukseen liittyvinä tietoina tieto rikoksen kohteesta, johon saattaisi kohteen luonteesta riippuen olennaisena tietona kuulua myös tieto rikoksen uhrista. Tietojärjestelmään ei talletettaisi tätä laajemmin tietoja rikoksen kohdehenkilöistä.

Pykälän perusteluista saattaa saada käsityksen, että henkilötietolain 20 §:n 4 momentti mahdollistaisi yksityisen tahon luovuttavan luottotietoja poliisille (HE s. 27/II). Tähän lainkohta ei kuitenkaan oikeuta.

5 §. Suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä.

Valiokunta toteaa, että säännökset suojelupoliisin toiminnallisesta tietojärjestelmästä 5 §:ssä on kirjoitettu asian luonteesta johtuvalla tavalla.

8 §. Henkilörekisterin perustaminen.

Hallintovaliokunta ehdottaa 8 §:ää muutettavaksi siten, että 6 §:ssä tarkoitettujen valtakunnallisessa käytössä olevien tilapäisten ja manuaalisesti ylläpidettävien henkilörekisterien perustamisesta ja olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava nykyiseen tapaan tietosuojavaltuutetulle viimeistään kuukautta ennen rekisterin perustamista tai muuttamista. Ilmoitusmenettelyn säilyttämisellä voidaan säädettävän lain tavoitteisiin liittyen edistää hyvää tietojenkäsittelytapaa. Sääntely on perusteltu myös poliisin toiminnan erityisluonne huomioon ottaen.

10 §. Arkaluonteisten tietojen käsittely.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että 10 § sallii pelkästään arkaluonteisten tietojen keräämisen ja tallettamisen, mutta ei niiden muuta käsittelyä. Nämä toiminnot yksinään eivät muodosta perustetta arkaluonteisten tietojen rekisteröinnille. Niiden muuta käsittelyä tarkoittavasta toimivallasta onkin säädettävä laissa täsmällisesti, sillä henkilötietolaki ei yleislakina luo tällaista toimivaltaa.

Hallintovaliokunta toteaa, että henkilötietolain 3 §:n 2 kohdasta ilmenee henkilötietojen käsittelyn käsite siten, että käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä.

Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta 10 §:n 1 ja 2 momentin muuttamista seuraavasti: "Henkilötietolain 11 §:n 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja saa kerätä ja tallettaa poliisin henkilörekisteriin ja muutoin käsitellä silloin, kun ne ovat rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia."

"Henkilötietolain 11 §:n 1, 2 ja 4—6 kohdassa tarkoitettuja tietoja saa kerätä ja tallettaa poliisin henkilörekisteriin ja muutoin käsitellä ainoastaan silloin, kun se on poliisin yksittäisen tehtävän suorittamiseksi välttämätöntä. Pykälän 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja saa lisäksi kerätä ja tallettaa poliisin henkilörekisteriin ja muutoin käsitellä silloin, kun se on rekisteröidyn oman turvallisuuden tai poliisin työturvallisuuden varmistamiseksi välttämätöntä."

Henkilötietolain 11 ja 12 §:ssä säädetään arkaluonteisten tietojen käsittelyn rajoituksista. Valiokunta pitää asianmukaisena, että lakiehdotuksen 10 §:n 2 momentin nojalla henkilötietolain 11 §:n 1, 2 ja 4—6 kohdissa tarkoitettujen henkilötietojen kerääminen ja tallettaminen poliisin henkilörekisteriin sekä tietojen muu käsittely on mahdollista ainoastaan silloin, kun se on — nyt säädettävän lain soveltamisala samalla huomioon ottaen — poliisin yksittäisen tehtävän suorittamiseksi välttämätöntä. Henkilön terveydentilaa ja muita henkilötietolain 11 §:n 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja saa lakiehdotuksen 10 §:n 2 momentin mukaan lisäksi kerätä ja tallettaa poliisin henkilörekisteriin, kun se on rekisteröidyn oman turvallisuuden tai poliisin työturvallisuuden vuoksi välttämätöntä.

Valiokunta pitää onnistuneena omaksuttua sääntelytekniikkaa, joka henkilön omaan tai poliisin työturvallisuuteen liittyen ulottaa vaikutuksensa 2 §:n 2 momentin ohella 22 §:n 5 momenttiin ja 26 §:n 2 momenttiin. Henkilötietojen käsittelyn "välttämättömyys"-edellytys sisältää myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa pohditun "välittömyys"-kriteerin.

Yhteenvetona hallintovaliokunta katsoo, että henkilön omaa turvallisuutta tai poliisin työturvallisuutta koskeva sääntely on asianmukaista säilyttää hallituksen esityksen mukaisessa muodossa lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentissa, 22 §:n 5 momentissa ja 26 §:n 2 momentissa.

12 §. Yksittäiseen tehtävään liittymättömien tietojen käsittely.

Pykälä koskee niin sanottujen vihjetietojen käsittelyä. Perusteluissa todetaan, että vihjeluonteisiin tietoihin tulisi liittää mahdollisuuksien mukaan arvio tietojen antajan luotettavuudesta ja tietojen oikeellisuudesta.

Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten, että kyseisiä arvioita koskeva sääntely otetaan 12 §:n uuteen 2 momenttiin seuraavasti: "Tietoja talletettaessa on niihin mahdollisuuksien mukaan liitettävä arvio tietojen antajan luotettavuudesta ja tietojen oikeellisuudesta."

13 §. Poliisin tietojen saanti eräistä rekistereistä.

Pykälä sääntelee poliisin tietojensaantioikeutta pykälässä tarkemmin yksilöidyiltä viranomaisilta ja eräiltä muilta tahoilta. Lainkohdasta puuttuu kuitenkin säännös, jonka mukaan ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista poliisin on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti. Tällaisen vaatimuksen asettamista on perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan pidettävä tarpeellisena muun muassa siksi, että henkilörekisterin pitäjä voi toimia henkilötietolain 32 §:ään perustuvien velvoitteidensa mukaisesti.

Hallintovaliokunta huomauttaa lakiehdotuksen 1 §:stä ilmenevän, että henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan muun muassa henkilötietolakia ja siten myös sen 32 §:n 1 momentissa tietojen suojaamisesta säädettyä.

Valiokunta ehdottaa kuitenkin tietojen suojaamisen korostamiseksi 13 §:ään lisättäväksi uuden 2 momentin seuraavasti: "Ennen tietojen luovuttamista poliisille teknisen käyttöyhteyden avulla poliisin on esitettävä selvitys tietojen suojauksesta henkilötietolain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla."

14 §. Muiden viranomaisten tietojen luovuttaminen poliisille suorakäyttöisesti tallettamalla tai konekielisessä muodossa tallettamista varten.

Hallintovaliokunta ehdottaa, että vankeinhoitoviranomaisen rangaistuslaitoksessa olevasta henkilöstä ottamat henkilötuntomerkit talletetaan poliisiasiain tietojärjestelmän tuntomerkkejä koskevaan tietoryhmään, josta vankeinhoitolaitos voi niitä käyttää sille säädetyn tehtävän hoitamisessa.

Valiokunnan ehdottamassa muodossa 14 §:n 1 momentin 1 kohta kuuluu seuraavasti: "1) oikeushallinto-, kriminaalihuolto- ja vankeinhoitoviranomaiset sekä oikeusrekisterikeskus etsintäkuuluttamiaan henkilöitä koskevia tietoja sekä vankeinhoitoviranomaiset henkilötuntomerkkitietoja vapauteen kohdistuvaa rangaistusta suorittavista tai suorittaneista henkilöistä; ".

Rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/1999) 32 §:n 2 momenttia on muutettu 25 päivänä maaliskuuta 2001 voimaan tulleella lailla (240/2001) siten, että rajavartiolaitoksen rajavalvontarekisteriin voidaan tallettaa myös muita kuin viisumivelvollisia ulkomaalaisia koskevia tietoja. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 14 §:n 2 kohdasta poistettavaksi sanan "viisumivelvollisia".

19 §. Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille.

Pykälä sääntelee tietojen luovuttamista poliisin henkilörekistereistä muille viranomaisille.

Valiokunta ehdottaa 19 §:n 1 momentin 7 kohdan kirjoittamistavan tarkistamista seuraavasti: "7) ulkoasiainministeriölle ja Suomen edustustoille passin, viisumin taikka oleskelu- tai työlupaa koskevien asioiden käsittelyä varten;"

Laki sakon täytäntöönpanosta (672/2002) on tullut voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002 (HE 218/2001 vp; LaVM 9/2002 vp). Kyseisen lain 19 §:n mukaan oikeusrekisterikeskus etsintäkuuluttaa maksuvelvollisen, jos vankeudeksi muunnettavissa olevaa sakkoa ei saada ulosottotoimin perittyä hänen omaisuudestaan ja jos hänen olinpaikkansa on tuntematon tai hänen voidaan olettaa pakoilevan perintätoimenpiteitä. Vankeudeksi muunnettavissa olevaa sakkoa koskeva maksuvelvollisen etsintäkuuluttaminen käsittää poliisimieheen kohdistetun poliisin tietojärjestelmään toimitetun kehotuksen periä maksuvelvollisen tavatessaan kyseinen sakko tai haastaa maksuvelvollinen muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan oikeudenkäyntiin. Maksuvelvollisen kutsuu muuntorangaistukseen määräämistä koskevaan oikeudenkäyntiin haastemieslain (505/1986) 1 tai 6 §:ssä mainittu virkamies antamallaan haasteella. Sakon muuntorangaistuksen määrämistä koskevaan oikeudenkäyntiin haastamisen voisivat siten tehdä nykyistä useammat virkamiehet.

Edellisessä kappaleessa lausutun perusteella valiokunta ehdottaa, että henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa ehdotetun lain 19 §:n 1 momenttiin lisätään 11 kohta, jonka nojalla poliisi saisi luovuttaa poliisin henkilörekistereistä tietoja, jotka ovat tarpeen muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan oikeudenkäyntiin haastamiselle oikeutetulle virkamiehelle haastamista varten.

Lisäksi valiokunta ehdottaa edellä 13 §:n kohdalla lausuttuun viitaten sääntelyn täydentämistä siten, että ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän viranomaisen on esitettävä poliisille selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 19 §:ään lisättäväksi uuden 3 momentin seuraavasti: "Ennen tietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla on tietoja pyytävän esitettävä selvitys tietojen suojauksesta henkilötietolain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla."

22 §. Tietojen poistaminen poliisiasiain tietojärjestelmästä.

Lakiehdotuksen 22 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan poliisiasiain tietojärjestelmän tutkinta- ja virka-avun tiedoista rikosilmoitustiedot poistetaan yhden vuoden kuluttua epäillyn rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta ja muut tiedot viiden vuoden kuluttua ilmoituksen kirjaamisesta. Jos samassa rikosilmoituksessa on useampia rikoksia, tiedot poistetaan yhden vuoden kuluttua törkeimmän epäillyn rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta.

Rikoslain 48 luvun ympäristörikosten syyteoikeus vanhenee edellä esitetystä poikkeavalla tavalla, minkä vuoksi rikosilmoituksen eheyden säilyttämiseksi valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 22 §:n 1 momentin 9 kohdassa sanamuodon "törkeimmän epäillyn rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta" muuttamista muotoon "viimeisimmän epäillyn rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta".

Lakiehdotuksen 22 §:n 2 momentista ilmenee, että DNA-tietojen poistamisesta säädetään pakkokeinolain 6 luvun 6 §:ssä. Hallituksen esityksessä laiksi esitutkintalain ja pakkokeinolain sekä eräiden näihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE 52/2002 vp) ehdotetaan DNA-tunnisteiden poistamista koskevan sääntelyn siirtämistä poliisin henkilörekistereistä annettuun lakiin. Mainittuun hallituksen esitykseen liittyvään lakivaliokunnan mietintöön (LaVM 31/2002 vp) viitaten hallintovaliokunta ehdottaa kyseisen sääntelyn ottamista esillä olevan lakiehdotuksen 22 §:n 2 momenttiin.

Lisäksi valiokunta ehdottaa samalla 22 §:n 4 momentista poistettavaksi viittauksen saman pykälän 2 momenttiin.

Lakiehdotuksen 1 §:n mukaan henkilötietojen käsittelyyn poliisitoimessa sovelletaan henkilötietolakia, ellei tässä laissa toisin säädetä. Henkilötietolain 29 §:n mukaan rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä poistettava rekisterissä oleva, käsittelyn kannalta tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Lakiehdotuksen 22 §:n 5 momentista ilmenee, että henkilön tietoihin liitettyjen henkilöä koskevien hänen omaan turvallisuuteensa tai poliisin työturvallisuuteen liittyvien tietojen säilyttämisen tarpeellisuuden tutkiminen tehdään viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tietojen tarpellisuuden tarkastamisesta ja tietojen uudelleen tarkastamisesta tehtävästä merkinnästä. Tietojen poistamista on arvioitava edellä 10 §:n kohdalla käsitellyn "välttämättömyys"-edellytyksen valossa.

24 §. Tietojen poistaminen epäiltyjen tietojärjestelmästä.

Tietojen poistaminen 24 §:ssä on kytketty 10 vuoden kulumiseen viimeisen tiedon merkitsemisestä. Valiokunta ehdottaa sääntelyn täsmentämistä "viimeisen tiedon"-käsitteen osalta siten, että kysymys on viimeisen epäiltyä rikosta koskevan tiedon merkitsemisestä.

Valiokunnan ehdottamassa muodossa 24 § kuuluu seuraavasti: "Epäiltyjen tietojärjestelmästä tiedot poistetaan kymmenen vuoden kuluttua viimeisen epäiltyä rikosta koskevan merkinnän tekemisestä".

26 §. Tietojen poistaminen muista henkilörekistereistä.

Valiokunta ehdottaa 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa kirjoitusvirheen korjaamista seuraavasti: "2) poliisiyksikön ja useamman kuin yhden poliisiyksikön käyttöön perustetuista henkilörekistereistä kymmenen vuoden kuluttua rekisteröinnin aiheuttaneen teon, toimenpiteen tai tapahtuman merkitsemisestä, jollei tietojen edelleen säilyttäminen ole tutkinnallisen tai valvonnallisen syyn vuoksi tarpeen (poist.); tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus tutkitaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tietojen tarpeellisuuden tarkastamisesta, ja tietojen uudelleen tarkastamisesta tehdään merkintä."

Lisäksi valiokunta viittaa 22 §:n 5 momentin kohdalla lausutulla tavalla myös 26 §:n 2 momentin osalta edellä ilmeneviin lakiehdotuksen 10 §:n perusteluihin.

37 §. Tietojen luovuttaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueelle ja Euroopan talousalueelle.

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että tietojen luovuttamista poliisin henkilörekistereistä ulkomaille on arvioitava samoista lähtökohdista kuin kotimaassa tapahtuvaa luovuttamista. Lakiehdotuksen 37 ja 40 §:n vain yleisluonteisesti tietojen luovuttamisen tarkoituksen osoittavissa säännöksissä tietojen luovuttamisen edellytyksenä on, että tiedot ovat "tarpeen" johonkin tarkoitukseen. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan tällaisessa sääntelyssä edellytyksenä kuitenkin tulee olla tietojen "välttämättömyys". Lakiehdotuksen muuttaminen tällä tavoin on edellytys sen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta hallintovaliokunta ehdottaa 37 §:n 1—3 momentissa tietojen "tarpeellisuus"-kriteerin muuttamista "välttämättömyys"-perusteeksi.

Lisäksi hallintovaliokunta ehdottaa — myös ulkomaille luovutettavia tietoja koskevana — 37 §:n loppuun lisättäväksi uuden 7 momentin seuraavasti: "Ennen tietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja pyytävän on esitettävä selvitys tietojen suojauksesta henkilötietolain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. "

40 §. Tietojen muu luovuttaminen ulkomaille.

Edellä 37 §:n kohdalla lausuttuun viitaten hallintovaliokunta ehdottaa 40 §:n 2 ja 3 momentin muuttamista siten, että tietojen luovuttamiselle asetetaan "välttämättömyyttä" koskeva edellytys hallituksen esityksessä olevan "tarpeellisuusvaatimuksen" sijaan.

Koska lakiehdotuksen 40 § koskee pääosin tietojen luovuttamista Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelle, hallintovaliokunta kiinnittää perustuslakivaliokunnan tavoin perustuslaista johtuen huomiota siihen, että henkilötietojen luovuttamisen edellytyksenä on, että kolmannessa maassa taataan riittävä tietosuojan taso, sekä siihen, ettei tietojen luovuttaminen ole sallittua, jos niiden käyttämisen vuoksi henkilöä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

45 §. Tarkastusoikeuden rajoittaminen.

Pykälässä säädetään poliisin henkilörekisteriin merkittyjen tietojen tarkastusoikeuden rajoituksista. Pykälän 2 momentti koskee tietosuojavaltuutetun oikeutta tarkastaa tietojen lainmukaisuutta. Kyseisen 2 momentin perustelujen mukaan tietojen lainmukaisuuden tarkastamisella ei tarkoitettaisi niiden alkuperäisen hankkimisen lainmukaisuuden tai tarkoituksenmukaisuuden, vaan niiden käsittelyn lainmukaisuuden tarkastamista. Tällä perustelujen maininnalla on saadun selvityksen mukaan tarkoitettu sitä, että esimerkiksi kotietsinnällä saatujen tietojen käsittelyn lainmukaisuutta tarkastaessaan tietosuojavaltuutetun tehtäviin ei kuulu kotietsinnän lainmukaisuuden arvioiminen.

48 §. Tarkemmat säännökset, määräykset ja ohjeet.

Pykälä koskee sanamuotonsa mukaan tarkempia säännöksiä ja ohjeita, minkä vuoksi maininta "määräyksistä" ehdotetaan pykälän otsikosta poistettavaksi.

5. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta

Lakialoitteeseen LA 173/2002 vp perustuvat muutosehdotukset.

Valiokunta ehdottaa, että yksityisistä turvallisuuspalveluista annettuun lakiin (282/2002) lisätään tässä yhteydessä lakialoitteessa LA 173/2002 vp ehdotetut säännökset, joiden perusteella lupaviranomaisen tulee ilmoittaa vastaavaksi hoitajaksi, vartijaksi sekä turvasuojaajaksi hyväksymisen peruuttamisesta ja väliaikaisesta peruuttamisesta sekä vartija- ja turvasuojaajakortin haltuunottamisesta vartioimis- tai turvasuojausliikkeelle, jonka palveluksessa henkilö toimii. Sisäasiainministeriön on myös ilmoitettava vartioimisliikeluvan peruuttamisesta ja väliaikaisesta peruuttamisesta sekä varoituksen antamisesta niille poliisilaitoksille, joiden toimialueella vartioimisliikkeellä on toimipaikkoja.

Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 16 §:n 1 momentin mukaan vartioimisliike saa teettää vartioimistehtäviä vain sellaisella palveluksessaan olevalla, jonka hyväksyminen vartijaksi on voimassa. Vastaavan kaltainen säännös sisältyy hyväksymistä edellyttävien turvasuojaustehtävien osalta lain 35 §:n 1 momenttiin.

Hyväksymisten peruuttamistoimenpiteiden kohteeksi joutuneet henkilöt eivät saadun selvityksen mukaan yleensä ilmoita hyväksymisten peruuttamisista työnantajille. Lakialoitteeseen sisältyvillä säännöksillä pyritään varmistumaan siitä, että vartioimis- tai turvasuojausliike saa tiedon sen palveluksessa olevan vastaavan hoitajan, vartijan tai turvasuojaajan hyväksymisen peruuttamisesta sekä vartija- tai turvasuojaajakortin haltuunotosta. Myös varoituksen antamisesta on edellä mainittu huomioon ottaen tarkoituksenmukaista ilmoittaa vartijan työnantajana toimivalle vartioimis- tai turvasuojausliikkeelle. Ilmoitusvelvollisuutta ei luonnollisestikaan ole niissä käytännössä harvoin esiintyvissä tapauksissa, joissa vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksytty ei toimi minkään vartioimis- tai turvasuojausliikkeen palveluksessa.

Vartioimisliikeluvan peruuttamiseen liittyvällä sisäasiainministeriölle asetettavalla ilmoitusvelvollisuudella pyritään varmistumaan siitä, että paikallispoliisi saa vartioimisliikkeiden toimipaikkojen kenttävalvonnasta vastaavana viranomaisena tiedon vartioimisliikeluvan mahdollisesta peruuttamisesta ja varoituksen antamisesta. Sisäasiainministeriölle on jo asetettu vastaavan kaltainen ilmoitusvelvollisuus vartioimisliikeluvan myöntämiseen liittyen yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 6 §:ssä.

Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa lakialoitteen LA 173/2002 vp mukaisesti yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 46, 47, 48, 49 ja 50 §:n loppuun lisättäväksi ilmoitusvelvollisuutta koskevat uudet momentit.

46 §. Vartioimisliikeluvan peruuttaminen.

Valiokunta ehdottaa 46 §:ään lisättäväksi uuden 4 momentin seuraavasti: "Sisäasiainministeriön on ilmoitettava vartioimisliikeluvan peruuttamisesta ja varoituksen antamisesta niille poliisilaitoksille, joiden toimialueella vartioimisliikkeellä on toimipaikkoja."

47 §. Vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen peruuttaminen.

Valiokunta ehdottaa 47 §:ään lisättäväksi uuden 4 momentin seuraavasti: "Sisäasiainministeriön on ilmoitettava vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen peruuttamisesta ja varoituksen antamisesta vartioimisliikkeelle, jonka palveluksessa vastaava hoitaja toimii."

48 §. Vartijaksi ja turvasuojaajaksi hyväksymisen peruuttaminen.

Valiokunta ehdottaa 48 §:ään lisättäväksi uuden 4 momentin seuraavasti: "Poliisilaitoksen on ilmoitettava vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen peruuttamisesta ja varoituksen antamisesta vartioimis- tai turvasuojausliikkeelle, jonka palveluksessa vartija tai turvasuojaaja toimii."

49 §. Vartioimisliikeluvan ja vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen väliaikainen peruuttaminen.

Valiokunta ehdottaa 49 §:ään lisättäväksi uuden 3 momentin seuraavasti: "Sisäasiainministeriön on ilmoitettava vartioimisliikeluvan väliaikaisesta peruuttamisesta niille poliisilaitoksille, joiden toimialueella vartioimisliikkeellä on toimipaikkoja, sekä vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta vartioimisliikkeelle, jonka palveluksessa vastaava hoitaja toimii."

50 §. Vartijaksi ja turvasuojaajaksi hyväksymisen väliaikainen peruuttaminen.

Valiokunta ehdottaa 50 §:ään lisättäväksi uuden 4 momentin seuraavasti: "Poliisilaitoksen on ilmoitettava vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta sekä vartija- tai turvasuojaajakortin haltuun ottamisesta vartioimis- tai turvasuojausliikkeelle, jonka palveluksessa vartija tai turvasuojaaja toimii. "

6. Laki turvallisuusselvityksistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta (Uusi)

8 §. Turvallisuusselvityksen tekeminen.

Turvallisuusselvityksistä annetun lain (177/2002) 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa viitataan poliisin henkilörekistereistä annettuun lakiin (509/1995). Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältymättömän turvallisuusselvityksistä annetun lain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan muuttamista seuraavasti: "1) henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa ( / ) tarkoitettuun poliisiasiain tietojärjestelmään, hallintoasiain tietojärjestelmään ja suojelupoliisin toiminnalliseen tietojärjestelmään;".

2.—4. lakiehdotus

Valiokunta ehdottaa, että hallituksen esitykseen sisältyvät 2.—4. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina.