Yleisperustelut
         
         Esityksen taustalla on hanke sähköisen asiankäsittelyn
            ja sähköisen asioinnin kehittämisestä ulkomaalais-
            ja kansalaisuusasioissa. Maahanmuutto-, turvapaikka- ja kansalaisuusasioiden käsittelyssä
            on
            tarkoitus ottaa käyttöön uusi ulkomaalaisasioiden
            tietojärjestelmä (UMA) vuoden 2009 aikana. Hanke
            on osa tuottavuusohjelmaa. Hanke liittyy myös tietoyhteiskuntaohjelman
            toteuttamiseen.
         
         
         Ulkomaalaisrekisteristä annettua lakia (1270/1997)
            esitetään muutettavaksi siten, että UMA:n
            toteuttaminen määrittelyasiakirjojen mukaisessa
            laajuudessa mahdollistettaisiin. Rekisterinpitäjien keskinäistä vastuuta
            koskevia säännöksiä selkeytetään
            siltä osin kuin ne koskevat ulkomaalaisrekisterin käyttöä teknisen
            käyttöyhteyden avulla. Lain henkilöllistä soveltamisalaa
            ja ulkomaalaisrekisterin tietosisältöä koskevia
            säännöksiä täsmennetään.
            Säännöksiä ulkomaalaisrekisterin
            ulkopuolisista tietolähteistä ja tietojen luovuttamisesta
            ulkomaalaisrekisteristä tarkennetaan. Lisäksi
            ulkomaalaislakia ja eräitä muita lakeja tarkistetaan.
         
         
         UMA:n ulkopuolelle jäävät ulkoasiainministeriön
            vastuulla olevat ulkomaalaisrekisteriin kuuluvat viisumiasioiden
            osarekisteri ja maahantuloedellytysten osarekisteri, eikä tässä esityksessä esitetä
            niitä koskevia
            muutoksia.
         
         
         Sähköisen asiankäsittelyn tavoitteena
            on, että tieto muutettaisiin sähköiseen
            muotoon siellä, missä se syntyy. Osa hakemuksen
            liitteistä voitaisiin toimittaa sähköisesti.
            Tavoitteena on UMA:n käyttöönoton yhteydessä vaiheittain siirtyä sähköiseen
            asiankäsittelyyn ja tietojen siirtoon viranomaisten välillä kaikissa
            ulkomaalaisasioissa ja niihin liittyvissä tietojärjestelmäliittymissä.
         
         
         Sähköisen asiankäsittelyn ja sähköisen asioinnin
            voidaan arvioida tehostavan asioiden käsittelyä ja
            nopeuttavan käsittelyaikoja. Sähköinen
            asiointi mahdollistaa viranomaisen paremman saavutettavuuden ja
            hakemusten joustavamman ajasta ja paikasta riippumattomamman jättämisen.
            Samalla on toimintaa kehitettäessä tärkeää kiinnittää huomiota
            niihin hakijoihin, joilla ei ole yhtä lailla edellytyksiä sähköisten palveluiden
            hyödyntämiseen. Sähköiseen asiankäsittelyyn
            liittyen valiokunta tähdentää myös henkilötietolain
            24 §:n mukaista rekisteröidyn informointia tietojen
            käsittelystä.
         
         
         Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan viranomaisille tulevina vuosina
            selkeitä kustannussäästöjä.
            Samalla valiokunta tähdentää sähköiseen asiankäsittelyyn
            siirryttäessä riittävien voimavarojen
            merkitystä etenkin käytännön
            viranomaistoiminnan kannalta.
         
         
         Ulkomaalaisrekisterin koko ja sitä käyttävien viranomaisten
            määrä asettavat omat haasteensa ja vaatimuksensa
            rekisterin käyttäjähallinnalle ja tietoturvallisuudelle.
            Valiokunta korostaa, että hankkeen eri vaiheiden valmisteluun
            ja toteuttamiseen mukaan lukien järjestelmän rakentamiseen,
            henkilöstön osaamiseen sekä järjestelmän
            toimivuuden varmistamiseen ja vastuusuhteiden määrittämiseen
            on kiinnitettävä erityistä huomiota.
            Valiokunta painottaa viranomaisten välisen yhteistyön
            merkitystä järjestelmän käyttöönoton
            valmistelussa.
         
         
         Muutokset esitetään toteutettavaksi tässä vaiheessa
            osittaisuudistuksena lähinnä käytännön eri
            syistä. Osittaisuudistusta puoltaa ennen kaikkea sähköistämishankkeen
            aikataulu, joka edellyttää ensi vaiheessa lainsäädännön
            tarkistamista. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
            ja kiirehtii teknisten ratkaisujen toteuttamista. Kokonaisvaltaisen
            tarkastelun välttämättömyys
            on kuitenkin ilmeinen. Siinä yhteydessä on syytä ottaa
            huomioon muiden seikkojen ohella vireillä olevat tietojärjestelmien
            uudistushankkeet, kuten esimerkiksi väestötietojärjestelmän
            ja poliisin henkilötietorekisterin uudistaminen sekä mahdollisesti
            Euroopan unionin yhteisestä viisumijärjestelmästä aiheutuvat
            muutostarpeet.
         
         
         Erillisenä asiana nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen
            esityksessä lisäksi täsmennetään
            Ulkomaalaisviraston ja poliisin toimivaltasäännöksiä siten,
            että paikallispoliisi myöntää työntekijän
            ja elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan silloin, jos hakijalla on
            hakemusta jätettäessä voimassa oleva
            oleskelulupa. Paikallispoliisi myöntää siten
            jatkoluvan myös niissä tilanteissa, joissa oleskeluluvan
            peruste muuttuu, esimerkiksi opiskelusta työnteoksi. Esitys
            vastaa ulkomaalaislain kokonaisuudistuksessa omaksuttuja linjauksia.
         
         
         Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
            saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
            ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen
            sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
            huomautuksin ja muutosehdotuksin.
         
         
       
      
         
         Yksityiskohtaiset perustelut
         
         1. Laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta
         
         3 §. Rekisterinpitäjät. 
         
          Pykälään esitetyn uuden 4 momentin
            mukaan rekisteriä pitävien ja käyttävien
            viranomaisten palveluksessa olevat ovat oikeutettuja näkemään
            ja käsittelemään teknisen käyttöyhteyden
            avulla ulkomaalaisrekisteriin talletettuja tietoja ainoastaan rekisterin 2 §:ssä säädettyyn
            tarkoitukseen liittyvien toimivaltuuksiensa rajoissa. Säännöksellä selkeytetään
            ulkomaalaisrekisterin rekisterinpitäjien ja käyttäjien
            roolia siten, että käy myös lain tasolla selväksi
            se seikka, ettei jokaisella ulkomaalaisrekisterin käyttäjällä ole
            oikeutta nähdä tai muuttaa kaikkia ulkomaalaisrekisteriin
            talletettavia tietoja. Säännöksellä korostetaan
            sitä, että ulkomaalaisrekisterin rekisterinpitäjällä oleva oikeus
            ulkomaalaisrekisterin käyttämiseen on rajoitettu
            ainoastaan lain 2 §:ssä säädettyihin käyttötarkoituksiin.
            Valiokunta pitää esitettyä säännöstä tärkeänä.
         
         
         Hallituksen esityksen perustelujen mukaan esitetty sääntely
            vastaa jo nykyisin sovellettua käytäntöä,
            jonka mukaan päävastuullinen rekisterinpitäjä myöntää toisen
            rekisterinpitäjän palveluksessa olevalle henkilölle
            käyttöoikeuden ulkomaalaisrekisteriin käyttöoikeutta
            pyytävän viranomaisen esityksen perusteella. Käyttöoikeus
            rajoitetaan koskemaan ainoastaan niitä osarekistereitä ja
            osarekistereiden tietoryhmiä, joiden päävastuullinen
            rekisterinpitäjä katsoo olevan tarpeen kyseisen
            viranomaisen lakisääteisten tehtävien
            hoitamista varten. Ulkomaalaisrekisterin teknisen toteutuksen uudistamisen yhteydessä
            käyttöoikeuksien
            määrittely voitaisiin tarvittaessa ulottaa tietoryhmien
            sisältämiin yksittäisiin tietokenttiin,
            jolloin voitaisiin hyvin yksityiskohtaisesti määritellä,
            mitä ulkomaalaisrekisteriin talletettavia tietoja rekisterinpitäjällä on
            oikeus nähdä ja muuttaa.
         
         
         Valiokunta pitää edellä mainittua
            menettelyä perusteltuna. Ulkomaalaisrekisteriä pitävät
            ja käyttävät päävastuullisten
            rekisterinpitäjien lisäksi useat muut viranomaiset
            (3 §). Rekisteriin sisältyy tietoja, jotka ovat
            henkilötietolain tarkoittamia arkaluonteisia henkilötietoja.
            Valiokunta pitää aiheellisena, että rekisterin
            käyttöoikeuksien myöntäminen
            ilmenee suoraan laista eikä jää yksinomaan
            perustelujen tai myöhemmin mahdollisesti valmisteltavien
            käytännesääntöjen varaan.
            Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa esitettyä 4
            momenttia täydennettäväksi säännöksellä,
            jonka mukaan "päävastuullinen rekisterinpitäjä myöntää viranomaisen
            esityksestä henkilölle käyttöoikeuden
            niihin osarekistereihin ja osarekistereiden tietoryhmiin tai tietokenttiin,
            joiden päävastuullinen rekisterinpitäjä katsoo
            olevan tarpeen kyseisen viranomaisen ulkomaalais- ja kansalaisuusasioita
            koskevien lakisääteisten tehtävien hoitamista
            varten".
         
         
         Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä,
            että ulkomaalaisrekisterin ja sen käyttöä ohjaavan
            tietojärjestelmän suunnittelussa kiinnitetään
            riittävästi huomiota rekisterin käytön
            seurantaan, tietojärjestelmän ominaisuuksiin ja
            muihin tietoturvan vaatimuksiin.
         
         
         5 §. Rekisterin henkilöllinen ulottuvuus. 
         
          Lain 5 §:n 3 momenttiin esitetään
            lisättäväksi säännös,
            jonka perusteella ulkomaalaisrekisteriin voidaan tallettaa tietoja
            pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilön
            perheenjäsenten ja Suomessa olevien vastaanottajien lisäksi
            hänen kanssaan samassa taloudessa asuvista henkilöistä silloin,
            kun se on asian ratkaisemisen kannalta tarpeen.
         
         
         Ulkomaalais- ja kansalaisuusasioita käsiteltäessä on
            tarve selvittää asianosaisen perheenjäseniä ja
            hänen tosiasiallista perhe-elämäänsä. Perheenjäsen
            merkitään ulkomaalaisrekisteriin usein hakijan
            oman ilmoituksen perusteella. Rekisteröimisvaiheessa ei
            käytännössä aina ole mahdollista
            selvittää, pitääkö hakijan
            ilmoittama tieto paikkansa ja täyttääkö hakijan
            perheenjäsenekseen ilmoittama henkilö ulkomaalaisrekisteristä annetun
            lain, kansalaisuuslain tai ulkomaalaislain perheenjäsenen
            määritelmän. Lisäksi perheenjäsenen
            määritelmät poikkeavat joiltain osin
            toisistaan, minkä taustalla ovat erilaiset asiaan liittyvät
            seikat, muun muassa Euroopan unionin lainsäädäntö.
         
         
         Esimerkiksi jos oleskeluluvan hakija vetoaa avoliittoon (yhdessä asuminen)
            ja esittää tätä koskevan hakemuksen,
            jossa hän ilmoittaa perheenjäsenenä avopuolison
            tai asuinkumppanin, hakemustieto on tarpeen tallettaa rekisterijärjestelmään.
            Avopuoliso katsotaan perheenjäseneksi vain tietyin ulkomaalaislain
            mukaisin perustein. Samassa taloudessa ulkomailla oleva henkilö voi
            olla esimerkiksi pakolaisen muu omainen, joksi luetaan esimerkiksi
            isovanhempi. Hakemuksen perusteena voi olla perheside tällaiseen
            henkilöön, joka ei ole ulkomaalaislaissa tarkoitettu
            niin sanottu ydinperheen jäsen. Tällainen tieto
            on tarpeen voida tallentaa rekisteriin asian käsittelyä varten.
         
         
         Saadun selvityksen mukaan perhe-elämän viettämistä koskevassa
            selvittämisessä verrataan hakijan ilmoittamia
            tietoja tosiasiallisiin olosuhteisiin sekä viranomaistietoon.
            Asumisjärjestelyillä on merkitystä tältä kannalta.
            Suomessa asumisen osalta tiedot samassa taloudessa asuvista henkilöistä saataisiin
            väestötietojärjestelmään
            tehtävillä osoitehauilla.
         
         
         Samassa taloudessa asuvia henkilöitä koskevien
            tietojen tallettamista sääntelee 7 §:n
            2 momentin tarpeellisuusvaatimus sekä mainitun momentin
            3 kohdan rajoitus, jonka mukaan näistä henkilöistä voitaisiin
            ulkomaalaisrekisteriin tallettaa vain henkilö- ja yhteystiedot.
            Tietojen poistamista ulkomaalaisrekisteristä sääntelee lain
            9 §.
         
         
         Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota
            esimerkiksi opiskelijoiden yhteisasumiseen, alivuokrasuhdeperusteiseen
            asumiseen tai muihin vastaaviin järjestelyihin. Lähtökohtana tulee
            olla, ettei ulkopuolisten henkilöiden tietoja tallenneta
            rekisteriin. Lisäksi valiokunta tähdentää,
            että henkilötietolain 29 §:n mukaan rekisterinpitäjän
            on ilman aiheetonta viivytystä muun muassa poistettava
            rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta
            tarpeeton henkilötieto. Rekisterinpitäjän
            on myös estettävä tällaisen
            tiedon leviäminen, jos tieto voi vaarantaa rekisteröidyn
            yksityisyyden suojaa tai hänen oikeuksiaan.
         
         
         7 §. Talletettavat tiedot. 
         
          Pykälän 1 momenttiin esitetään
            muun muassa lisättäväksi ulkomaalaisrekisteriin
            talletettavana tietona henkilöä koskevien tunnistetietojen
            luetteloon valokuvan lisäksi muut ulkomaalaislain 131 §:ssä tarkoitetut
            henkilötuntomerkit, joita ovat sormenjälki ja
            muut henkilötuntomerkit. Muilla henkilötuntomerkeillä tarkoitetaan
            pakkokeinolain (450/1987) 6 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja
            tuntomerkkitietoja, joita ovat esimerkiksi hiusten väri,
            syntymämerkit, arvet, silmien väri, pituus ja
            paino.
         
         
         Ulkomaalaisen henkilötuntomerkit ottaa poliisi tai
            rajatarkastusviranomainen ulkomaalaislain perusteella. Voimassa
            olevan ulkomaalaislain 131 §:n 2 momentin mukaan nämä tiedot
            tallennetaan poliisin ylläpitämään
            rekisteriin, jossa ne on pidettävä erillään
            rikoksesta epäiltyjen henkilötuntomerkeistä.
            Tiedot poistetaan noudattaen, mitä ulkomaalaisrekisteristä annetun lain
            9 §:ssä säädetään.
         
         
         UMA:n määrittelyjen yhteydessä on
            tunnistettu tarve mahdollisuuteen edellä mainittujen tietojen
            tallettamiseen myös ulkomaalaisrekisteriin, jonka käyttötarkoitukseen
            tiedot liittyvät.
         
         
         Laissa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
            (761/2003) säädetään
            ulkomaalaisten tunnistamistietojen rekisteröinnistä ja
            tietojen poistamisesta. Saadun selvityksen mukaan henkilötietojen
            poistamiseen liittyvissä säännöksissä on ilmennyt
            tarkistamistarpeita. Lisäksi on tarpeen vielä selvittää,
            onko UMA-määrittelyissä tarkoitetuissa
            henkilötuntomerkeissä kysymys ulkomaalaislain
            131 §:ssä tarkoitetuista vai muista henkilötuntomerkeistä.
            Näistä syistä valiokunta pitää aiheellisena,
            että 7 §:n 1 momenttiin esitetty lisäys
            muista ulkomaalaislain 131 §:ssä tarkoitetuista
            henkilötuntomerkeistä tässä vaiheessa
            poistetaan.
         
         
         Parhaillaan on käynnissä työryhmätyö henkilötietojen
            käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamiseksi.
            Työryhmän tehtävänä on tarkistaa
            henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
            annettua lakia ottaen huomioon kansallisessa soveltamisessa ilmitulleet
            epäkohdat, lain voimaantulon jälkeen tapahtuneet
            lainsäädäntömuutokset sekä kansainvälinen
            kehitys. Työryhmän toimikausi kestää 30.6.2007
            saakka. Saadun tiedon mukaan asiaa koskeva lakiesitys on tarkoitus
            saattaa eduskunnan käsiteltäväksi ensi syysistuntokaudella.
         
         
         Valiokunta katsoo, että sen edellä toteamat tarkistustarpeet
            voidaan selvittää mainitun työryhmätyön
            yhteydessä ja tarvittaessa tehdä niitä koskevat
            ehdotukset erillisenäkin esityksenä. Samalla on
            tarpeen muutoinkin käydä vielä läpi ulkomaalaisasioista
            vastaavien ja tietosuojaviranomaisten kanssa ulkomaalaislain perusteella otettujen
            ulkomaalaisia koskevien tietojen tallentamiseen ja säilyttämiseen
            liittyvät menettelyt.
         
         
         Lakiehdotuksen 7 §:n 1 momenttiin esitetään lisättäväksi
            rekisteriin talletettavaksi tiedoksi myös muun muassa ulkomaalainen
            henkilötunniste, joka yksityiskohtaisten perustelujen mukaan
            olisi lähinnä suomalaiseen henkilötunnukseen
            rinnastettava ulkomainen henkilönumero tai muu vastaava
            tunniste. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen väestötietolain
            muutoksen (957/2005) perusteella väestötietojärjestelmään on
            voitu rekisteröidä ulkomaan viranomaisen antama
            henkilönumero. Selvityksen mukaan myös valmisteilla
            olevan väestötietolain kokonaisuudistuksen yhteydessä käytetään
            ilmaisua ulkomainen henkilönumero. Sääntelyn
            johdonmukaisuuden vuoksi valiokunta ehdottaa, että 7 §:n
            1 momentissa ilmaisu "ulkomaisen henkilötunnisteen" korvataan
            ilmaisulla "ulkomaisen henkilönumeron tai muun ulkomaisen
            henkilön yksilöimiseksi annetun tunnuksen".
         
         
         8 §. Ulkopuoliset tietolähteet. 
         
          Pykälän 1 momentin 5 kohdassa esitetään
            säädettäväksi muun muassa rekisterinpitäjän
            oikeudesta saada tietoja väestötietojärjestelmän
            merkintöjen perusteella olevista asiakirjoista. Valiokunta
            pitää esitystä hallituksen esityksessä mainituista
            syistä perusteltuna.
         
         
         Asiantuntijakuulemisen yhteydessä on tullut esiin myös
            kysymys avioliiton esteiden tutkinnan perusteena olevien asiakirjojen
            tietojensaantioikeudesta. Valiokunta katsoo, että asiaa
            ei ole sen laatu ja laajuus huomioon ottaen mahdollista selvittää tämän
            esityksen käsittelyn yhteydessä, vaan kysymystä on
            tarpeen tarkastella erikseen yhteistyössä avioliiton
            esteiden tutkinnasta vastaavien viranomaisten — maistraatit,
            evankelisluterilaiset seurakunnat ja ortodoksiset seurakunnat — kanssa,
            esimerkiksi väestötietojärjestelmän
            uudistustyön yhteydessä.
         
         
         2. Laki ulkomaalaislain muuttamisesta
         
         10 a §. Sähköinen asiointi. 
         
          Ulkomaalaislain 8 §:n 1 momentissa säädetyn
            perusperiaatteen mukaan ulkomaalaislaissa tarkoitettu hallintoasia
            on pantava vireille henkilökohtaisesti. Ulkomaalaislakiin
            esitetyn uuden 10 a §:n perusteella voidaan järjestää mahdollisuus
            sähköisen asioinnin käyttöön
            ottamiseen. Sähköiseen asiointiin sovelletaan
            sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
            annettua lakia (13/2003). Järjestettäessä mahdollisuus
            hallintoasian sähköiseen vireillepanoon tulee
            varmistua siitä, että hakija voidaan luotettavasti
            tunnistaa.
         
         
         Esitetyn pykälän 2 momentin mukaan, jos hakemus
            on jätetty sähköisesti, käsittelymaksu
            on suoritettava ennen kuin hakemuksen käsittely aloitetaan.
         
         
         Oleskelulupa-asioissa käytäntönä on,
            että maksu peritään hakemusta jätettäessä etukäteen. Ulkomaalaisviraston
            suoritteiden maksullisuudesta annetun sisäasiainministeriön
            asetuksen (1164/2006) mukaan maksu hakemuksen
            käsittelystä peritään hakemusta
            jätettäessä etukäteen ja maksun
            perimisestä tehdään merkintä ulkomaalaisrekisteriin.
            Jos maksua ei saada perittyä hakemusta jätettäessä,
            perintä pyritään tekemään
            viimeistään lupaa luovutettaessa. Ulkomaalaislain
            mukaisissa hakemusasioissa sovelletaan valtion maksuperustelakia
            (150/1992) ja valtion maksuperusteasetusta
            (211/1992).
         
         
         Valiokunta korostaa, että ulkomaalaislaissa ei oleskelulupien
            osalta säädetä — ei voimassa
            olevan lain eikä nyt käsiteltävänä olevan
            esityksen mukaan — että oleskelulupahakemuksesta
            perittävä maksu olisi hakemuksen vireille tulon
            edellytys.
         
         
         Vertailun vuoksi hallintovaliokunta toteaa, että kansalaisuuslain
            (359/2003) 44 §:ssä säädetään
            kansalaisuuslaissa tarkoitettujen hakemusten ja ilmoitusten vireillepanosta.
            Pykälän 1 momentin mukaan hakemus ja ilmoitus
            jätetään henkilökohtaisesti.
            Pykälän 3 momentin mukaan hakemuksen ja ilmoituksen
            käsittelyn jatkaminen henkilöllisyyden tarkastamisen
            jälkeen edellyttää Ulkomaalaisviraston
            käsittelymaksun suorittamista. Perustuslakivaliokunta ei
            asiaa koskevassa mietinnössään (PeVM
               8/2002 vp — HE 235/2002
               vp) pitänyt asianmukaisena hallituksen esitykseen
            sisältynyttä säännöstä,
            jonka mukaan käsittelymaksun suorittaminen olisi ollut
            hakemuksen ja ilmoituksen vireille tulon edellytys, vaan perustuslakivaliokunta
            piti oikeasuhtaisempana vaatia käsittelymaksun suorittamista
            käsittelyn jatkamisen edellytyksenä, kun hakijan
            ja muiden mahdollisten henkilöiden henkilöllisyys
            on tarkastettu. Samassa yhteydessä perustuslakivaliokunta
            lisäsi kansalaislain 61 §:ään
            uuden 2 momentin, jonka mukaan kansalaisuusilmoitus voidaan lähettää edustustoon myös
            postitse. Tällöin ilmoituksen vireille tulon edellytyksenä on,
            että 44 §:n 3 momentissa tarkoitettu käsittelymaksu
            on suoritettu.
         
         
         Ulkomaalaislain 22 §:n mukaan viisumihakemuksen vireille
            tulo edellyttää hakemuksen jättämisen
            lisäksi sitä, että viisumihakemuksen
            käsittelymaksu on suoritettu hakemusta jätettäessä tai
            edustuston määräämälle
            pankkitilille.
         
         
         Valiokunta puoltaa 2. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
         
         3. Laki kansalaisuuslain muuttamisesta
         
         44 §. Hakemuksen ja ilmoituksen vireillepano.
         
          Viitaten edellä 2. lakiehdotuksen 10 a §:n
            yhteydessä todettuun valiokunta tähdentää,
            ettei kansalaisuuslain 44 §:n 5 momenttiin esitetyllä sähköiseen
            asiointiin liittyvällä käsittelymaksun suorittamisella
            ole merkitystä asian vireille tulon kannalta.
         
         
         Valiokunta puoltaa 3. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
         
         4.—6. lakiehdotus
         
         Valiokunta puoltaa 4.—6. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomina.