Perustelut

Esityksessä ehdotetuilla laeilla pannaan kansallisesti täytäntöön direktiivi 2009/50/EY kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten, jäljempänä erityisosaajadirektiivi. Direktiivillä pyritään helpottamaan kolmansista maista tulevien erityisosaajien maahantuloa ja liikkuvuutta unionin alueella. Kolmannen maan kansalaiselle, joka täyttää direktiivissä säädetyt vähimmäispalkkatasoa ja ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset, myönnetään nk. Euroopan unionin sininen kortti. Sinisellä kortilla tarkoitetaan oleskelulupaa, joka oikeuttaa asumaan ja työskentelemään jäsenvaltion alueella erityisosaajadirektiivin nojalla.

Ehdotetun ulkomaalaislain 81 b §:n mukaan sinisen kortin myöntäminen edellyttää korkea-asteen tutkinnolla osoitetun erityisen ammattipätevyyden lisäksi, että hakijalla on vähintään vuoden pituinen työsopimus tai sitova työtarjous korkeaa pätevyyttä vaativaan työhön ja että hänelle maksettava palkka on vähintään 1,5-kertainen keskimääräiseen suomalaiseen bruttovuosipalkkaan verrattuna. Lisäksi oleskeluluvan myöntämisen yleisten edellytysten tulee täyttyä.

Sinisen kortin myöntämiseen ei sovelleta työvoiman saatavuusharkintaa. Muilta osin sinisen kortin myöntämiseen sovelletaan voimassa olevan lain säännöksiä työntekijän oleskeluluvasta. Valiokunta toteaa, että sinisen kortin myöntäminen edellyttää siten muun muassa selvitystä työnteon keskeisistä ehdoista sekä vakuutusta siitä, että ehdot ovat voimassa olevien säännösten ja asianomaisten työehtosopimusten mukaisia tai että ne vastaavat työmarkkinoilla vastaavissa tehtävissä työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä.

Valiokunta suhtautuu myönteisesti siihen, että kolmansista maista tulevien erityisosaajien maahantuloa ja liikkuvuutta edistetään. Esityksen perusteluissa esitetyn arvion mukaan sinisen kortin merkitys ei ole Suomen kannalta ainakaan aluksi kovin suuri. Sinisen kortin voidaan kuitenkin katsoa edistävän Euroopan asemaa kilpailtaessa osaavasta työvoimasta sekä parantavan työvoiman liikkuvuusmahdollisuuksia unionin sisällä.

Erityisosaajien maahanmuuttoa Suomeen on jo nykyisin kansallisesti helpotettu, sillä voimassa oleva ulkomaalaislaki (301/2004) sisältää kevyemmän oleskelulupamenettelyn heidän osaltaan. Erityisosaajadirektiivin täytäntöönpano on esityksessä pyritty toteuttamaan siten, ettei hankaloiteta nykyistä, toimivaksi havaittua järjestelmää, vaan luodaan rinnalle uusi, sinisen kortin haltijan status. Valiokunta pitää esitettyä sääntelyratkaisua perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta myös toteaa, että sellaisille Suomeen työskentelemään tuleville asiantuntijoille, jotka eivät täytä sinisen kortin vaatimuksia, voidaan myöntää työntekijän oleskelulupa tai muu oleskelulupa työntekoa varten.

Direktiivissä säädetään myös sinisen kortin haltijoiden ja heidän perheenjäsentensä yhdenvertaisesta kohtelusta oman maan kansalaisiin nähden, minkä vuoksi ehdotetaan tarpeelliset muutokset yliopistolakiin (558/2009) ja ammattikorkeakoululakiin (351/2003) sekä sosiaaliturvaa ja julkista terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön. Sivistysvaliokunta on pitänyt yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotettuja muutoksia kannatettavina. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että sinisen kortin käyttöönotosta kunnille aiheutuvien julkisen terveydenhuollon kustannusten samoin kuin mahdollisista ammattikorkeakouluopinnoista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta huolehditaan. Saadun selvityksen mukaan kysymys kunnille aiheutuvista terveydenhuoltokustannuksista on tarkoitus ratkaista osana ns. potilasdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa koskevaa säädösvalmistelua.

Kunnat osallistuvat nykyisin ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen perusteena oleviin kustannuksiin myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan vieraskielisen koulutuksen osalta. Hallintovaliokunnan saaman arvion mukaan kunnille tältä osin mahdollisesti aiheutuvat kustannukset ovat erittäin vähäiset. Selvityksen mukaan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen rahoitusvastuuta tullaan hallituskaudella uudistamaan. Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan ja vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle.

Unionissa on parhaillaan valmisteltavana myös useita muita, eri työntekijäryhmiä koskevia sektorikohtaisia direktiivejä. Hallintovaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsitykseen siitä, että direktiivit mahdollisesti voimaantullessaan merkitsevät sitä, että eri työntekijäryhmiä koskevat enenevässä määrin eri säännöt ja sääntelystä tulee yhä monimutkaisempaa. Lisäksi, kuten sinisen kortin yhteydessä direktiivin edellyttämästä yhdenvertaisuusvaatimuksesta johtuen, eri työntekijäryhmien oikeudet esimerkiksi sosiaaliturvaan ja terveyspalveluihin voivat muodostua keskenään erilaisiksi. Hallintovaliokunta korostaa sääntelyn selkeyden ja johdonmukaisuuden merkitystä niin työskentelemään tulevien työntekijöiden, heidän työnantajiensa kuin asiaa käsittelevien viranomaistenkin näkökulmasta. Sääntelyn yksinkertaistamiseen ja selkeyttämiseen on valiokunnan mielestä aiheellista kiinnittää jatkossa yhä enemmän huomiota.

Lopuksi valiokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen 81 b §:n 1 momenttiin sisältyvä kirjoitusvirhe korjataan. Viittaus vähimmäispalkkatasoon tulisi ilmaista muodossa "vähintään 1,5-kertainen verrattuna keskimääräiseen palkansaajan bruttopalkkaan".