Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Valtionavustuslaissa säädetään valtionapuviranomaisten velvollisuudesta määräajoin arvioida valtionavustusten tarpeellisuutta ja kehittämistarpeita. Lisäksi valtionapuviranomaisen on sopivalla tavalla seurattava myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtionavustusten vaikutuksia kilpailuun, eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden ympäristö- ja muita vaikutuksia.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) laati vuonna 2012 laillisuustarkastuksen opetus- ja kulttuuriministeriön veikkausvoittovaroista myönnetyistä valtionavustuksista.

Valtionavustuslain edellyttämänä ja VTV:n huomioihin perustuen opetus- ja kulttuuriministeriö laati kokonaistarkastelun tieteen veikkausvoittovarojen käytöstä vuonna 2012. Tarkastelu koostui edunsaajille suunnatusta kyselystä sekä tiettyjen edunsaajien kanssa käydyistä keskusteluista ja näiden pohjalta laaditusta esityksestä muutoksiksi määrärahojen käytön tavoitteisiin ja periaatteisiin.

Kokonaistarkastelussa kävi ilmeiseksi, että tieteen veikkausvoittovarakokonaisuudessa on merkittäviä uudistamistarpeita. Ensinnäkin talouskriisin seurauksena valtion rahoitusta korkeakouluille ja tutkimukselle on jouduttu merkittävästi leikkaamaan. Ministeriön oli tässä tilanteessa välttämätöntä tarkastella määrärahojensa kokonaisuutta ja etsittävä mahdollista liikkumavaraa myös tieteen veikkausvoittovarojen osalta. Tieteen veikkausvoittovaroja haluttiin suunnata erityisesti tukemaan laaja-alaisesti tutkimustoiminnan edellytysten vahvistamista (esim. tutkimusinfrastruktuurit). Toisaalta myös veikkausvoittovaroilla rahoitettavan toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tuli selvästi parantaa (esimerkiksi toiminnan kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin). Tarkastelussa kävi myös ilmi, että avustettavan toiminnan piirissä oli päällekkäisyyksiä, joita vähentämällä voitaisiin saada lisää liikkumavaraa kokonaisuuteen. Lopuksi todettiin myös tarve kiinnittää entistä enemmän huomiota avustettavan toiminnan valtakunnallisuudelle ja relevanssille kansallisen tiedepolitiikan näkökulmasta.

Kokonaistarkastelun perusteella ministeriö teki muutoksia tieteen veikkausvoittovaroista myönnettäviin valtionavustuksiin. Linjausten perusteella joidenkin valtionavustusta saaneiden tahojen avustamisesta päätettiin asteittain luopua. Muutokset toimeenpantiin, kun päätökset vuoden 2013 valtionavustuksista tehtiin loppuvuodesta 2012 ja edelleen kun vuoden 2014 valtionavustuksista päätettiin loppuvuodesta 2013. Ministeriö kävi edunsaajien, mukaan luettuna Brages Pressarkiv, kanssa keskustelut tilanteesta syksyllä 2012. Lisäksi ministeriö järjesti syksyllä 2013 informaatio- ja keskustelutilaisuuden edunsaajille tieteen veikkausvoittovaroista.

Voimassa olevan kulttuuriaineistojen tallettamista ja säilyttämistä koskevan lain (ent. vapaakappalelaki) mukaan Suomessa valmistettavista painotuotteista ja tallenteista luovutetaan kappale(et) vapaakappalekirjastoon; esim. sanomalehtiä luovutetaan yksi kappale Kansalliskirjaston säilytettäväksi. Suomen ruotsinkieliset sanomalehdet ovat siis saatavissa tutkimuksen tarpeisiin Kansalliskirjastossa. Näin ollen Brages Pressarkiv -sanomalehtiarkiston toiminnassa on kansallisesti tarkastellen päällekkäisyyttä Kansalliskirjaston toimintaan nähden. Lisäksi Brages Pressarkiv -sanomalehtiarkiston toiminta on ollut erittäin riippuvainen harkinnanvaraisesta valtionavustuksesta ja siksi haavoittuvaista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosien varrella rohkaissut arkiston edustajien kanssa käymissä keskusteluissaan arkistoa selvittämään rahoituspohjan laajentamismahdollisuuksia ja yhdistymismahdollisuuksia haavoittuvuuden vähentämiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu jatkossakin mielellään neuvotteluihin arkiston toiminnan tulevaisuudesta. Siksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää eri toimijoiden välillä neuvottelut, jotta Brages Pressarkiv -sanomalehtiarkiston tulevaisuus voidaan turvata.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I statsunderstödslagen föreskrivs om statsbidragsmyndighetens skyldighet att inom utsatt tid bedöma behovet av statsunderstöd samt utvecklingsbehoven. Därtill ska myndigheten på lämpligt sätt följa resultaten och ändamålsenligheten i fråga om användningen av statsunderstöd som den beviljat samt deras verkningar på konkurrensen och olika befolkningsgruppers ställning liksom deras miljökonsekvenser och andra verkningar.

Statens revisionsverk (SRV) gjorde 2012 en laglighetsgranskning gällande de statsbidrag som undervisnings- och kulturministeriet beviljat.

Enligt vad statsunderstödslagen förutsätter och på grund av SRV:s anmärkningar gjorde undervisnings- och kulturministeriet en helhetsgranskning av hur tippningsvinstmedlen använts år 2012. Granskningen bestod av en enkät till förmånstagarna samt diskussioner som förts med vissa förmånstagare samt ett på dem baserat förslag om ändringar gällande målen och principerna för hur anslagen ska användas.

I helhetsgranskningen framgick klart att det föreligger betydande behov av en reform gällande de tippningsvinstbelopp som anslås för forskning. För det första har man på grund av den ekonomiska krisen varit tvungen att skära ner den statliga finansieringen av högskolor och forskning. I detta läge är det nödvändigt för ministeriet att granska budgetanslagen i sin helhet och söka eventuell rörelsefrihet även beträffande tippningsvinstmedlen. Tippningsvinstmedlen för vetenskap ville man särskilt rikta så att de på bred front stärker förutsättningarna för forskning (t.ex. forskningsinfrastruktur). Å andra sidan måste effekten och resultaten för den verksamhet som stöds med tippningsvinstmedel förbättras (till exempel genom att koncentrera verksamheten till större helheteter). I granskningen framgick även att det finns överlappningar i den verksamhet som understöds, och att man genom att minska dessa kan få större rörelsefrihet för helheten. Slutligen konstaterades det även föreligga ett behov att fästa större uppmärksamhet vid verksamhet som är riksomfattande och relevant med tanke på den nationella forskningspolitiken.

På basis av helhetsgranskningen gjorde ministeriet ändringar i de statsbidrag för vetenskap som beviljades ur tippningsvinstmedel. Enligt linjedragningen beslutade ministeriet stegvis avstå från bidrag till en del institutioner som fått statsbidrag. Ändringarna verkställdes när ministeriet i slutet av 2012 fattade beslut om statsbidragen 2013 och fortsatte vid besluten om statsbidragen för 2014, som fattades i slutet av 2013. Ministeriet diskuterade hösten 2012 situationen med förmånstagarna, bland dem Brages Pressarkiv. Dessutom anordnade ministeriet hösten 2013 ett informations- och diskussionsmöte om tippningsvinstmedlen för förmånstagarna.

Enligt gällande lag om deponering och förvaring av kulturmaterial (tidigare lagen om friexemplar) ska av tryckalster och upptagningar som framställts i Finland överlåtas exemplar till friexemplarsbiblioteket; till exempel ska ett exemplar av alla tidningar överlåtas för förvaring i Nationalbiblioteket. De svenskspråkiga tidningarna i Finland finns således tillgängliga för forskningens behov i Nationalbiblioteket. Därigenom är verksamheten vid Brages Pressarkiv, granskat på nationell nivå, delvis överlappande med verksamheten vid Nationalbiblioteket. Dessutom är verksamheten vid Brages Pressarkiv i hög grad beroende av prövningsbelagda statsunderstöd och därför sårbar. Undervisnings- och kulturministeriet har vid de diskussioner som under årens lopp förts med representanter för arkivet uppmuntrat dem att utreda möjligheterna att utvidga finansieringsbasen för arkivet och möjligheterna till en sammanslagning för att minska sårbarheten.

Undervisnings- och kulturministeriet deltar också framöver gärna i förhandlingar om framtiden för arkivets verksamhet. Därför inleder undervisnings- och kulturministeriet förhandlingar mellan olika aktörer för att framtiden för Brages Pressarkiv ska kunna tryggas.