KIRJALLINEN KYSYMYS 346/2013 vp
KK 346/2013 vp - Hanna Tainio /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Tekonivelpotilaiden saamat korvaukset laitevioista
aiheutuneista kustannuksista
Eduskunnan puhemiehelle
Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ovat vakiintuneet
vaikean nivelrikon hoitokeinoiksi. Maassamme tehdään
vuosittain 18 000—20 000 polven ja lonkan
tekonivelleikkausta. Niistä lonkan tekonivelten uusintoja
on lähes 20 %.
1990-luvun alussa lonkan tekonivelten materiaalina
ollut muovi vanheni elimistössä ja hajosi. Lähes
kaikki noin 8 000 leikattua niveltä jouduttiin
uusimaan tästä syystä. Uudet tekonivelet olivat
metalli-metalli-niveliä eli niiden liukupinta on metallia.
Myös uudet leikkaukset tehtiin näillä nivelillä.
Kuluneiden 10 vuoden aikana on havaittu ongelmia, jotka ovat johtaneet
muun muassa liikkumiskyvyn heikkenemiseen, nivelten sijoiltaan menoon
ja kohonneisiin raskasmetallipitoisuuksiin (kromi, koboltti) veressä ja
elimistössä. Todetut haitat ovat johtaneet 22 000 lonkan
metallipintaisen tekonivelen tarkistamiseen ja huomattavaan uusintaleikkauksien
määrään. Ongelmia on havaittu
kaikissa metallinivelissä, mutta korvauksia suorittaa vain
yksi valmistaja. Muovisista nivelistä ei korvauksia ole potilaille
tai kunnille maksettu.
Potilasvahinkolain mukaan tekonivelten osalta kyseessä voi
olla joko hoitovahinko tai laitevika. Laitevika tarkoittaa tutkimus-
ja hoitotapahtumassa käytettäviä laitteita,
ei potilaaseen pysyvästi asennettavia laitteita. Laitevian
mukainen vastuu on tuotevastuulain mukaan laitevalmistajalla. Potilasvahinkolaki
ei korvaa potilaaseen pysyvästi asennettujen laitteiden
aiheuttamia terveyshaittoja eikä niistä potilaalle
aiheutuvia jälkikäteiskustannuksia tai liikuntakyvyn
menetystä.
Kuitenkin uusintaleikkauksiin joutuneille potilaille aiheutuu
terveydellisten haittojen lisäksi runsaasti taloudellisia
kustannuksia muun muassa erilaisten tutkimusmaksujen, kuntoutusten
ja matkakustannusten sekä työkyvyn menetyksen vuoksi.
Kaikkia raskasmetallien aiheuttamia terveyshaittoja ei vielä edes
tunneta. Korvauslainsäädännön
puutteellisuuteen kiinnitti eduskunnan oikeusasiamies huomiota jo
vuonna 2003.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen tekonivelten laitevikojen vuoksi
uusintaleikkauksiin joutuneiden tekonivelpotilaiden korvausten
puuttellisuuksista lainsäädännössä sekä
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä potilaiden oikeusturvan
ja korvaustilanteen parantamiseksi niin jo taloudellisia menetyksiä kokeneiden
potilaiden kuin myös tulevien tapausten osalta?
Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta
2013
- Hanna Tainio /sd
- Martti Mölsä /ps
- Pauli Kiuru /kok
- Arto Satonen /kok
- Sofia Vikman /kok
- Saara Karhu /sd
- Laila Koskela /ps
- Lea Mäkipää /ps
- Oras Tynkkynen /vihr
- Arto Pirttilahti /kesk
- Harri Jaskari /kok
- Mikko Alatalo /kesk
- Pia Viitanen /sd
- Pertti Virtanen /ps
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Hanna Tainion /sd ym. näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 346/2013 vp:
Onko hallitus tietoinen tekonivelten laitevikojen vuoksi
uusintaleikkauksiin joutuneiden tekonivelpotilaiden korvausten
puutteellisuuksista lainsäädännössä sekä
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä potilaiden oikeusturvan
ja korvaustilanteen parantamiseksi niin jo taloudellisia menetyksiä kokeneiden
potilaiden kuin myös tulevien tapausten osalta?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Tekonivelistä joudutaan uusimaan eri syistä jopa 15 %.
Potilasvakuutuskeskuksen mukaan vuosina 2010—2012 korvattiin
293 lonkan tekonivelleikkausta ja 258 polven tekonivelleikkausta
potilasvakuutuslain mukaisesti. Nämä kaksi leikkaustoimenpidettä olivat
selkeästi yleisimmät korvatut leikkaustoimenpiteet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää rekisteriä,
johon kaikki ihmiseen asennetut keinonivelet tulee ilmoittaa. Rekisterin
tavoitteena on löytää aikaisessa vaiheessa
sellaiset tuotteet, joiden kestävyys ei ole riittävä tai
niiden käyttöön liittyy ongelmia. Rekisteriyhteistyötä tehdään
muiden Pohjoismaiden kanssa, joilla on vastaavia rekistereitä.
THL:ssä toimii menetelmien arvioinnin yksikkö,
jonka tehtävänä on terveydenhuollon menetelmien
vaikuttavuuden, turvallisuuden, kustannusten ja niiden käyttöön liittyvien
sosiaalisten, eettisten, organisatoristen ja juridisten vaikutusten
arviointi yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten
kanssa. Terveydenhuoltolakiin on kirjattu, että erikoissairaanhoidon
järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueittain
muun muassa uusien menetelmien käyttöönoton
periaatteista. Lain tarkoituksena on varmistaa, että uudet
menetelmät ja esimerkiksi keinonivelet on tutkittu riittävästi ennen
niiden käyttöönottoa.
Potilasvahinkolaki koskee Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon
yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon
korvaamista potilasvakuutuksesta. Lain 2 § määrittelee
korvauksen edellytykset. Silloin kuin haitta johtuu virheellisestä tai
huonosti toimivasta keinonivelestä itsestään
esimerkiksi valmistusvian tai suunnitteluvian takia, potilasvahinkolakia
on tulkittu vuosia niin, että korvausta ei myönnetä.
Tämä on selkeä puute nykylainsäädännössä.
Asiaan on puututtava ja lainsäädäntöä muutettava
niin, että se kohtelee tekonivelpotilaita oikeudenmukaisesti.
Helsingissä 15 päivänä toukokuuta
2013
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 346/2013 rd undertecknat
av riksdagsledamot Hanna Tainio /sd m.fl.:
Är regeringen medveten om bristerna i lagstiftningen
i fråga om ersättning för dem som på grund
av anordningsfel i ledproteser har blivit tvungna att genomgå en
revisionsoperation och
vilka åtgärder ämnar regeringen
vidta för att förbättra patienternas
rättsskydd och läget i fråga om ersättning
för såväl de patienter som redan har
drabbats av ekonomiska förluster som för kommande
fall?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Av de ledproteser som opereras in måste rentav 15 procent
opereras på nytt av olika orsaker. Enligt Patientförsäkringscentralen
betalades det ersättning för 293 höftledsoperationer
och 258 knäledsoperationer enligt patientförsäkringslagen under
2010—2012. De här två kirurgiska ingreppen
var de klart vanligaste som det betalades ersättning för.
Institutet för hälsa och välfärd
(THL) för ett register till vilket alla proteser som opereras
in i människor ska anmälas. Syftet med registret är att
på ett tidigt stadium hitta sådana produkter som
inte är tillräckligt hållbara eller som
medför problem vid användningen. Ett registersamarbete
görs med de övriga nordiska länderna
som har motsvarande register. I anslutning till THL finns en enhet
för bedömning av metoder. Till dess uppgifter
hör att bedöma verkningsfullheten och säkerheten
hos och kostnaderna för hälso- och sjukvårdsmetoderna
och de sociala, etiska, organisatoriska och juridiska konsekvenser
som användningen av dem har. I hälso- och sjukvårdslagen
har det skrivits in att man i avtalet om ordnande av specialiserad
sjukvård för de olika specialupptagningsområdena
ska överenskomma om bl.a. principerna för införande
av nya metoder. Syftet med lagen är att säkerställa
att de nya metoderna och exempelvis ledproteserna har undersökts
tillräckligt innan de används.
Patientskadelagen gäller ersättningar som
ur en patientförsäkring betalas för en
personskada som orsakats en patient i samband med hälso- och
sjukvård i Finland. Förutsättningarna
för att få ersättning definieras i 2 § i
lagen. När en skada beror på att en ledprotes
fungerar felaktigt eller dåligt i sig på grund
av exempelvis ett tillverknings- eller planeringsfel har man i åratal tolkat
patientskadelagen på så vis att ersättning inte
beviljas. Denna är en klar brist i dagens lagstiftning.
I ärendet bör ingripas och lagstiftningen förändras
så, att den behandlar rättvist patienter med protes.
Helsingfors den 15 maj 2013
Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson