KIRJALLINEN KYSYMYS 784/2009 vp
KK 784/2009 vp - Johanna Karimäki /vihr
Tarkistettu versio 2.0
Puurakentamisen edistäminen
Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa puurakentamisen perinne katkesi kaupungistumisen
yhteydessä. Samalla rakennusyrityksissä muodostui
normiksi rakentaa kerrostalot betonista. Tästä perinnöstä ei
ole päästy eroon, vaikka puukerrostalorakentamista
on yritetty elvyttää. On outoa, että maamme
ei kykene riittävästi hyödyntämään
rakentamisessa runsaita puuvarojaan, kun sama onnistuu mainiosti metsiltään
vähäisemmissä maissa.
Suomeen on rakennettu vain 33 puukerrostaloa 1990-luvun puolivälin
jälkeen. Tavoiteltu läpilyönti on jäänyt
tapahtumatta. Palosäädökset rajaavat
puukerrostalon kerroslukumäärän neljään,
ja muu rakentamista ohjaava normisto on tehty lähinnä betonirakentamisen
näkökulmasta. Puusta rakentaminen käsittääkin
Suomessa lähinnä pientalorakentamista. Vertailun
vuoksi Lontoossa on juuri valmistunut yhdeksänkerroksinen
puutalo, joka on samalla maailman korkein puutalo.
Merkittävä etu puurakentamisessa on hiilipäästöjen
väheneminen. Betoniin tarvittavan sementin valmistus kuluttaa
paljon energiaa ja aiheuttaa noin 7 % ihmiskunnan
hiilidioksidipäästöistä, kun
taas puurakentaminen sitoo tehokkaasti hiiltä pois kierrosta
pitkäksi ajaksi. Sementintuotannon aiheuttaman hiilipäästön
ennakoidaan kaksinkertaistuvan maailmassa vuoteen 2030 mennessä.
Puurakentaminen ei aiheuta ongelmia rakennuksen energiatehokkuustavoitteiden
saavuttamiselle, kuten ei muullekaan rakennuksen käyttökelpoisuudelle.
Puukerrostalorakentamisen ongelmat eivät ole periaatteellisia,
vaan tahdosta ja käytännön esteiden purkamisesta
kiinni. Esteiden tunnistaminen ja poistaminen on tärkeää niin
taloudellisesti kuin ympäristönäkökulmasta.
Syyt rakennusyritysten vähäiseen kiinnostukseen
rakentaa puukerrostaloja pitäisi selvittää.
Rakennusalan ammattilaisten koulutukseen tulisi myös kiinnittää huomiota,
jotta päästään eroon betonirakentamista
normina pitävästä perinteestä.
Olisi hyvä myös tarkastella rakennusalan tuotekehityksen tehokkuutta
ja innovatiivisuutta sekä sitä, miten sitä voitaisiin
lisätä valtion toimin.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mitä asiasta vastaava ministeri aikoo tehdä puurakentamisen
ja erityisesti puukerrostalojen rakentamisen edistämiseksi?
Helsingissä 25 päivänä syyskuuta
2009
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies,
olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja
Johanna Karimäen /vihr näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 784/2009 vp:
Mitä asiasta vastaava ministeri aikoo tehdä puurakentamisen
ja erityisesti puukerrostalojen rakentamisen edistämiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Ympäristöministeriö edistää puurakentamista hallitusohjelman
ja puun käytön ja puurakentamisen edistämisestä annetun
valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.
Rakentamisen teknistä toteutusta koskevien säädösten
tarkoituksena on luoda edellytykset muun muassa terveelliselle ja
turvalliselle rakentamiselle. Rakentamismääräyksissä rakennusten turvallisuustasot
asetetaan käyttötavoittain toisiaan vastaaviksi
käytetyistä rakennusaineista riippumatta.
Rakentamismääräykset ja niihin sisältyvät
rakentamista koskevat palomääräykset
eivät ole este puurakentamiselle. Tapauskohtaisella oletettuun
palonkehitykseen perustuvalla tarkastelulla on mahdollista hankekohtaisesti
selvittää erikorkuisten puurakennuksen palotekninen
toimivuus. Alle 5 kerroksisten puukerrostalojen rakentamista on
helpotettu jo vuonna 1997 rakentamismääräyksissä annetuilla
3—4 kerroksisia rakennuksia koskevilla yleisillä suunnittelun
perusteilla.
Suomi on osana Euroopan Unionia sitoutunut vuoteen 2020 mennessä kasvihuonepäästöjen
vähentämiseen 20 prosentilla sekä myös
energiatehokkuuden parantamiseen 20 prosentilla. Ympäristöministeriö antoi
22.12.2008 uusien rakennusten energiatehokkuutta parantavat määräykset,
jotka tulevat voimaan 1.1.2010. Alan toimijoilla oli siten noin
vuosi aikaa valmistautua uusiin määräyksiin.
Uusien määräysten tiukentava vaikutus
on noin 30 prosenttia nykyisestä määräystasosta.
Perinteisen hirsirakentamisen erityispiirteet on otettu huomioon
muita seinärakenteita lievemmällä lämmöneristysvaatimuksella
siten, että hirsirakentamisen osalta määräykset tiukkenevat
vajaalla 20 prosentilla.
Hyväksytyn muutoksen tavoitteena on siirtyminen kohti
matalaenergiarakentamista kuitenkin siten, että uusi tasonkiristys
on odotettavissa jo lähivuosina. Siirtyminen matalaenergiarakentamiseen
vaatii rakennusalalta kehitystyötä. Ympäristöministeriö edistää tätä kehitystyötä
ja
parempaa rakentamisen laatua käynnistämällä uudisrakentamisen
energiatehokkuushankkeita, joissa lähtökohtana
on kosteusturvallisen rakentamisen varmistaminen.
Osana hallitusohjelman toteuttamista, ja liittyen myös
käynnissä olevaan metsästrategiaohjelmaan,
olen päättänyt asettaa rakentamismääräyksiä käsittelevän
työryhmän, jossa käydään
läpi myös puukerrostalorakentamista koskevat rakentamismääräykset
ja -ohjeet yhdessä alan toimijoiden kanssa.
Selvitystyön lähtökohtana on suomalaisen puurakentamisen
kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen yhdessä alan
kanssa. Selvitystyö liittyy viime huhtikuussa käynnistettyyn
metsästrategiaohjelmaan. Ohjelman kärkihankkeena
on puutuotealan ja puurakentamisen merkittävään kansainväliseen
liiketoiminnan kasvuun tähtäävä kehittämisohjelma.
Puun käytön ja puurakentamisen edistäminen
rakentamismääräyksillä ja standardeilla
on työssä oma tarkastelualueensa.
Metsäteollisuus on ilmaissut halukkuutensa jatkaa yhteistyötä rakentamismääräysten
kehittämiseksi. Määräysten kehittämistarpeita
on pohdittu jo kolmen edellisen hallituksen aikana, mutta tästä huolimatta
tarvetta ilmeisesti vielä lienee. Erityisesti tämä koskee
rakenteellisen paloturvallisuuden määräyksiä sekä näihin
liittyviä tulkintoja.
Selvitys jatkaa osaltaan ympäristöministeriön toimia
koskien valtioneuvoston periaatepäätöstä puun
käytön ja puurakentamisen edistämisestä. Ympäristöministeriö asettaa
selvitystä tekemään työryhmän
noin kuukauden kuluessa.
Helsingissä 19 päivänä lokakuuta
2009
Asuntoministeri Jan Vapaavuori
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 784/2009 rd undertecknat
av riksdagsledamot Johanna Karimäki /gröna:
Vad tänker den behöriga ministern göra för
att främja träbyggande och framför allt
byggande av flervåningshus i trä?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Miljöministeriet främjar träbyggande
i enlighet med regeringsprogrammet och statsrådets principbeslut
om främjande av användningen av trä och
byggandet i trä.
Syftet med författningarna om byggandets tekniska genomförande är
att möjliggöra bl.a. hälsosamt och
säkert byggande. I byggbestämmelserna ställs
byggnadernas säkerhetsnivåer ändamålsvis
mot varandra oberoende av använt byggmaterial.
Byggbestämmelserna och brandföreskrifterna i
dem är inget hinder för att bygga i trä.
Genom att studera den förmodade brandutvecklingen i enskilda
fall kan man klarlägga hur träbyggnader av olika
höjd fungerar i brandtekniskt hänseende. Redan
i byggbestämmelserna 1997 medgav de allmänna planeringsgrunderna
för byggnader i 3—4 våningar vissa lättnader
för trähusbyggande med färre än
5 våningar.
Finland har som medlem av Europeiska unionen åtagit
sig att reducera sina växthusgasutsläpp med 20
procent fram till 2020 och att förbättra energieffektiviteten
med 20 procent. Miljöministeriet utfärdade den
22 december 2008 nya bestämmelser om bättre energieffektivitet
i byggnader. De träder i kraft den 1 januari 2010. Aktörer
i branschen hade alltså omkring ett år på sig
att förbereda sig för de nya bestämmelserna. De är
omkring 30 procent strängare än de nuvarande bestämmelserna.
De typiska dragen i traditionellt stockbyggande har beaktats genom
att kravet på värmeisolering i väggar är
lindrigare än för andra väggkonstruktioner.
För stockbyggande skärps kraven med knappa 20
procent.
Syftet med den godkända ändringen är
att gå in för energisnålt byggande, men
en ny nivåskärpning är att vänta
redan under de närmaste åren. En övergång
till energisnålt byggande kräver utveckling inom
byggbranschen. Miljöministeriet vill främja utvecklingsarbetet
och en bättre byggstandard och startar därför
projekt för energieffektivt nybyggande med utgångspunkt
i fukt-säkert byggande.
För att genomföra regeringsprogrammet och med
hänsyn också till det pågående
skogsstrategiprogrammet har jag beslutat tillsätta en arbetsgrupp
för att se på byggbestämmelserna och
gå igenom bestämmelserna och anvisningarna också för
flervåningsbyggande i trä i samråd med
aktörer i branschen.
Tanken bakom utredningen är att i samråd med
branschen utveckla internationell affärsverksamhet kring
finskt träbyggande. Arbetet har samband med skogsstrategiprogrammet
som startades i april. Det viktigaste projektet är ett program
för ökad internationell affärsverksamhet
inom trävaru- och träbyggnadsbranschen. Ett
särskilt område kommer att vara hur användningen
av trä och träbyggande kan främjas genom
byggbestämmelser och standarder.
Skogsindustrin har signalerat sitt intresse för fortsatt
samarbete för att utveckla byggbestämmelserna.
Behovet av att se över dem har dryftats redan under de
tre föregående regeringarna, men det finns förmodligen
ett fortsatt behov av det. Framför allt gäller
det bestämmelserna om brandsäkra konstruktioner
och tolkningarna kring dem.
Utredningen är en fortsättning på miljöministeriets
insatser för att främja statsrådets principbeslut
om användningen av trä och byggandet i trä.
Miljöministeriet kommer att tillsätta en arbetsgrupp
för utredningen inom cirka tre månader.
Helsingfors den 19 oktober
2009
Bostadsminister Jan Vapaavuori