PERUSTELUT

Lapsella on ehdoton oikeus taloudelliseen perusturvaan. Suomalainen yhteiskunta on tunnustanut tämän oikeuden maksamalla jokaiselle lapselle lapsilisän jo yli 50 vuoden ajan. Yleisen lapsilisäjärjestelmän luominen sodan jälkeisinä taloudellisesti vaikeina vuosina oli yhteiskunnallisesti suuri selvään arvovalintaan perustuva ponnistus.

Lapsilisät ovat suomalaisten lapsiperheitten toimeentulon merkittävä perusta. Lapsilisän tarkoitus on korvata lapsista aiheutuvia kuluja. Samalla ne toimivat lapsiperheiden ja lapsettomien talouksien välisen toimeentuloeron tasaajina. Lapsilisiin kohdistuvien leikkausten johdosta niiden reaaliarvo on pudonnut noin 18 % kahdeksan vuoden sisällä. Ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä oli 570 markkaa vuoden 1995 alussa. Jotta lapsilisä olisi noussut yhtä paljon kuin yleinen hintakehitys, sen pitäisi nyt olla noin 625 markkaa eli noin 105 euroa. Lapsilisien ostovoiman heikkeneminen näkyy erityisesti monilapsisten perheiden kohdalla, joiden lapsilisien määrää leikkaukset ja ostovoiman alennus ovat syöneet eniten. Tämä selittää osittain lapsiperheiden toimeentulovaikeuksia ja köyhyyttä.

Lapsilisän nouseva porrastus lapsilukumäärän mukaan asettaa kaikki lapset perhekoosta riippumatta tasavertaiseen asemaan. Useissa Euroopan maissa porrastus on jopa jyrkempi. Mitä useampia lapsia perheessä on, sitä vähemmän vanhempien muista tuloista jää yhtä lasta kohti jaettavaa. Pääministeri Vanhasen hallitus on sitoutunut malliin, jossa aiotaan edelleen purkaa lapsilukumäärän mukaista lapsilisäporrastusta. Porrastusta loivennettiin Lipposen I hallituksen suorittaman lapsilisäleikkauksen yhteydessä, minkä seurauksena toimeentulo-ongelmat kasautuvat yhä vahvemmin monilapsisiin perheisiin. Hallituksen esittämä korotus ensimmäisen lapsen lapsilisään tulee turvaamaan ainoastaan yksilapsisten perheiden lapsilisän reaaliarvon; useampilapsisissa perheissä reaaliarvo tulee putoamaan melko alhaisellakin inflaatiotasolla.

Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan olevan vuonna 2003 noin 571 200. Väestöliiton uuden perhebarometrin mukaan lapsiperheet olisivat halukkaita saamaan nykyistä useampia lapsia, jos yhteiskunta tulisi aikaisempaa enemmän vastaan perheiden taloudellisen epävarmuuden poistamiseksi. Lapsilisät ovat merkittävä lapsiperheiden ja lapsettomien perheiden välisten elinkustannusten tasaaja. Lapsilisätyöryhmän selvityksen mukaan kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa ovat monilapsiset perheet. Työryhmän muistiossa todetaan: "Lapsilisä ei kata lapsen vähimmäiskulutuksesta aiheutuvia menoja, jolloin perheelle syntyy tarvetta lapsen kulutuksen kattamiseen perheen muiden tulojen kautta. Lisäkatteen tarve on sitä suurempi, mitä useampia lapsia perheessä on. Tämän vuoksi lapsilisän kohdentaminen useampilapsiselle perheelle suhteellisesti suurempana on perusteltua".

Lapsilisä vaikuttaa perheen arkeen konkreettisella tavalla, ja siksi lapsilisän ostovoima tulisi palauttaa leikkauksia edeltävälle tasolle. Tämä aloite on osa kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettia.