PERUSTELUT

Vaikka aloitteessa ehdotetulla korkovähennyksen muutoksella olisi lieviä verotusta kiristäviä vaikutuksia, se vaikuttaisi myönteisesti monella tavoin. Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on 120 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Muuttamalla korkovähennys koskemaan vain osaa lainasummasta hillitään velkaantumista ja ohjataan asuntosäästämiseen. Finanssivalvonta suositteli keväällä 2010, että pankit vaatisivat asuntolainaa hakevalta omaa rahaa vähintään kymmenesosan asunnon hinnasta. Tämä aloite ohjaa samaan suuntaan, mutta asunnon voisi edelleenkin ostaa kokonaan velkarahalla.

Lainmuutoksella olisi asuntojen hintoja hillitsevä vaikutus. Hintakehitys johtuu osittain nykyisestä korkojen laajasta vähennyskelpoisuudesta. Korkovähennyksen muuttaminen esitetyn kaltaiseksi olisi lisäksi sosiaalisesti oikeudenmukaisempi kuin nykyinen järjestelmä, sillä omistusasumisen verotuki suhteessa vuokratukeen on suurehko. Välillisesti muutoksella saattaisi olla myös tuloeroja kaventava vaikutus. Valtion talouteen myönteinen vaikutus saavutettaisiin kahta kautta; verotulojen kasvun lisäksi lisääntyisi yksityisen kulutuksen kasvu, jota kotitalouksien velkaantuminen jarruttaa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on suositellut, että Suomi luopuisi korkovähennyksestä. Samaan päätyi verouudistusta pohtinut ns. Hetemäen työryhmä. Asuntolainojen korkovähennyksestä luopuminen vaikuttaisi kuitenkin eniten pienituloisiin ja kaventaisi liiaksi perheiden mahdollisuuksia hankkia oma asunto. Valtion säästötarpeiden aiheuttamien toimenpiteiden ei tule kohdistua ensisijaisesti pienituloisiin.