PERUSTELUT

Yleisperustelut

Tämän lakialoitteen tavoite on taata eläkeläisten edustus ja vaikutusvalta työeläkevakuutusyhtiöissä.

Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997) mukaan vähintään puolet työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoneuvostojen jäsenistä tulee olla vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia. Nämä edustajat valitaan keskeisten työntekijä- ja työnantajajärjestöjen ehdotuksesta. Käytännössä myös muut hallintoneuvostopaikat on nimitetty edellä mainittujen intressitahojen, erityisesti työantajapuolen, toimesta.

On huomionarvoista, että eläkeläisillä ei tällä hetkellä ole omaa edustusta työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoissa. Tämän ei voida katsoa olevan tarkoituksenmukaista taikka oikeudenmukaista huomioiden eläkeläisten määrä eli noin 1,4 miljoonaa. Myös niiden intressitahojen, jotka eivät enää ole edustettuina työnantajien tai työntekijöiden keskusjärjestöjen kautta, on saatava äänensä kuuluviin eläkeyhtiöiden hallintoneuvostoissa.

On ymmärrettävää, että työntekijä- ja työnantajajärjestöjen edustajat edustavat ns. maksavaa osaa työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoissa. Samalla tavalla pitäisi jo työuransa lopettaneiden eläkeläisten edustaa eläkkeensaajia.

Kaikilla kolmella intressitaholla on pitkälti samat yhteiset intressit eli työeläkeyhtiöiden menestys ja vakavaraisuus. Mutta silloin, kun on kyseessä yhtiöiden muut kannanotot, on selvää, että olemassa on eri intressejä. Maksaja haluaa luonnollisesti mahdollisimman pienet kustannukset, kun taas työeläkkeen saaja haluaa eläkkeen, joka on suojattu inflaatiolta. Työeläkeyhtiöiden omistajien eri intressit huomioon ottaen tulisi kaikkien kolmen intressiryhmän olla edustettuina järjestöjensä kautta.

Eläkeläisjärjestöjen edustajien mukanaolo hallintoneuvostoissa toisi myös mukanaan sen positiivisen vaikutuksen, että eläkejärjestelmän avoimuus eläkeläisiä ja muuta yhteiskuntaa kohtaan kasvaisi. Viime aikoina on sekä mediassa että myös eduskunnassa kritisoitu valtionyhtiöiden ja muiden puolijulkisten yhtiöiden hallituksille ja johdolle annettuja bonus- ja etujärjestelmiä. Jos eläkeläisten edustajilla olisi neljäsosa työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostopaikoista, olisi näillä myös yksi tai kaksi hallituspaikkaa. Tämä lisäisi eläkejärjestelmämme uskottavuutta ja hallinnon tasapuolisuutta.

On huomionarvoista, että tämä lakiehdotus on kustannusneutraali. Lakialoitteen tavoite on lisätä avoimuutta, jota tarvitaan tämän päivän yhteiskunnassa.

Yksityiskohtaiset perustelut

Lakialoitteessa ehdotetaan uuden 3 momentin lisäystä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997) 4 luvun 9 b §:ään. Tämän uuden säännöksen mukaan työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoissa tulisi olla myös eläkeläisten edustajia. Nämä eläkeläisten edustajat valittaisiin keskeisten eläkeläisiä edustavien järjestöjen ehdottamista henkilöistä. Nykytilassa luonteva järjestö antamaan ehdotukset eläkeläisten edustajista olisi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, jonka muodostavat sen perustajajärjestöt Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. EETU ry on tällä hetkellä edustettuna esimerkiksi vanhus- ja eläkeasioiden neuvottelukunnassa, Kelan neuvottelukunnassa ja TELA:n eläkkeensaajien neuvottelukunnassa.

Eläkeläisten edustajien lukumäärän tulisi hallintoneuvostossa olla vähintään neljäsosa hallintoneuvoston jäsenmäärästä.

Selvyyden vuoksi voidaan todeta, että myös eläkeläisten edustajia koskisi samat johdon erityiset kelpoisuusvaatimukset, joista säädetään työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 §:ssä.

Ehdotetun uuden 3 momentin lisäyksen myötä nyt voimassa olevan lain 4 luvun 9 b §:n 3 momentista tulee uusi 4 momentti jne.