Toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) on toimeentulotuen perusosaan sisällytetty asumismenojen 7 %:n omavastuuosuus, jonka poistaminen on tarpeen. Asumismenojen omavastuuosuuden sisällyttäminen perusosaan on kaventanut toimeentulotukea saavien henkilöiden taloudellista liikkumavaraa ja siten syventänyt heidän köyhyyttään.

Tutkimustulokset kansalaisten tulonjaon kehittymisestä osoittavat selkeästi, että kaikkein alimman tulokymmenyksen reaalitulot ovat jopa laskeneet samoin kuin pitkäaikaistyöttömien kotitalouksien tulot. Tutkimukset vahvistavat myös sen, että entistä köyhempien määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Asumismenojen omavastuuosuuden poistaminen olisi oleellista siksi, ettei sosiaalihuollon työntekijöillä ole mahdollisuutta käyttää harkintaansa ja poistaa yksittäistapauksissa toimeentulotuen asumismenojen omavastuuosuutta. Lainmuutos lisäisi sosiaalihuollon asiakkaiden yhdenvertaisuutta valtakunnallisesti toimeentulotukea myönnettäessä. Lainmuutoksen puolesta puhuu myös se, ettei lakia laadittaessa esitetty asumismenojen kasvun estäminen ole toteutunut kohtuuhintaisen asuntotarjonnan niukkuuden vuoksi.