LAKIALOITE 39/2006
vp
LA 39/2006
vp - Hannu Hoskonen /kesk ym.
Tarkistettu versio 2.1
Laki arvonlisäverolain 85 a §:n
muuttamisesta
Eduskunnalle
Huoli ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta
on johtanut jo nyt erinäisiin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi
päästökaupan toteuttamiseen. Jotta hiilidioksidipäästöjen
kasvu pystyttäisiin pysäyttämään
ja päästöjen määrä saamaan
jopa laskuun, on kaikki mahdolliset järkevät keinot voitava
käyttää täysimääräisesti.
Pahin hiilidioksidipäästöjen
aiheuttaja on fossiilisten polttoaineiden käyttö.
Onkin yleinen tahtotila, että fossiilisten polttoaineiden
käyttöä pienennettäisiin sellaisissa
kohteissa, joissa se on järkevää ja mahdollista.
Käytännössä tämä tarkoittaa
lämmön ja sähkön tuotantoa voimaloissa
ja talojen lämmitystä.
Fossiilisia polttoaineita voidaan järkevimmin korvata
käyttämällä sekä turvetta
että puupolttoaineita, kuten pilke, halot, pelletit ja
hake. Näitä puupolttoaineita voidaan hyödyntää niin
voimalaitoksissa kuin yksittäisten kiinteistöjen
lämmityksessäkin. Puun polttaminen ei lisää ilmakehän
hiilidioksidin määrää pitkällä aikavälillä, koska
polttamisesta syntyvän hiilidioksidin voidaan katsoa sitoutuvan
uudelleen jälleen kasvaviin puihin. Puun käytön
edistäminen onkin järkevää ilmastopolitiikkaa.
Puunkäyttöön liittyy myös
muita erittäin myönteisiä puolia. Puu
on kotimainen polttoaine. Mikäli fossiilisia polttoaineita
korvataan puulla, saadaan energiantuotannon rahavirroista pidettyä huomattava
osa kotimaassa sen sijaan, että raha virtaa ulkomaille.
Tämä raha hyödyttää kaikkia
kotimaisia toimijoita, koska se jää kotimaiseen
kulutukseen.
Puuenergia voisi olla myös nykyistä paljon merkittävämpi
työllistäjä. Neljä merkittävämpää työllistämisen
alaa ovat puun korjuu metsästä, kaukokuljetus,
energiapuun jalostaminen esimerkiksi pelleteiksi, pilkkeeksi tai
hakkeeksi sekä itse energiantuotanto. Tämän
lisäksi tulevat tietysti laitteita kehittävä ja
valmistava teollisuus.
Maaseudulle energiapuun ja puuenergian tuotanto voisi olla merkittävä tulonlähde.
Maaseudulla usein on ongelmana liian yksipuolinen tuotantorakenne.
Tämä tarkoittaa maataloustuotteita ja metsäteollisuuden
raaka-aineiden tuottamista. Puupolttoaineiden käyttöön
ja tuotantoon kannustaminen edesauttaisi tiloja monipuolistamaan
tuotantorakennettaan huomattavasti ja synnyttäisi uusia
yrityksiä. Puupolttoaineiden tuotanto ei ole uhka millekään
nykyiselle tuotannolle, vaan se on omiaan tukemaan metsänhoitoa.
Pieniläpimittainen tai laadultaan huono puutavara ja esimerkiksi
teollisuuden käyttöön sopimattomat puulajit
ovat käypää ainetta energiantuotantoon.
Tätä kautta puun energiakäytön
kannustaminen edesauttaa hyvää metsänhoitoa
ja osaltaan turvaa metsäteollisuuden tulevaisuuden puuhuoltoa.
Tällä hetkellä päästökauppa
ei hyödytä pieniä puulla energiaa tuottavia
laitoksia, koska päästökaupan piiriin
kuuluvat vain lämpöteholtaan yli 20 megawatin
laitokset. Niin ikään päästökauppa
ei koske yksittäisiä kiinteistönsä lämmittäjiä.
Kuitenkaan valtaosa puulla energiaa tuottavista laitoksista, kuten
esimerkiksi lämpöosuuskunnat, ei voi yltää päästökaupan
piiriin oikeuttavalle tehotasolle. Siksi tarvitaan päästökauppaa
täydentävä elementti, joka kannustaa puuenergian
tuotantoon ja käyttöön myös
pienemmässä mittakaavassa.
Jotta verotus olisi energiapuun korjuuseen, puuenergian tuotantoon
ja käyttöön sekä työllistämiseen
mahdollisimman kannustavaa, pitää verotuksen olla
kannustava erityisesti ketjun alkupäässä.
Tämä koskee varsinkin halkojen ja pilkkeen kauppaa,
jota käyvät useimmiten maatalouden sivuelinkeinona
pilkettä ja halkoa tuottavat yrittäjät,
mökkeilijät ja puulämmittäjät.
Paras keino tähän on energiakäyttöön
tarkoitetun puun arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 22 prosentista
kahdeksaan prosenttiin. Tällöin edellä mainitut
pienkäyttäjät saisivat lämmityspuunsa
yksinkertaisesti halvemmalla. Haketta ja pellettiä valmistavat
saisivat raaka-aineensa edullisemmin, mikä puolestaan alentaisi
näiden tuotteiden hintaa ja tätä kautta
myös bioenergian hintaa. Energiakäyttöön
tarkoitetun puun hinnan alentaminen arvonlisäeroa laskemalla
koskee kaikkia puuta energiana hyödyntäviä tasapuolisesti
energian tuotannon volyymeihin katsomatta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
arvonlisäverolain 85 a §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 30 päivänä joulukuuta
1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993)
85 a §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin
se on laeissa 1265/1997, 727/1998 ja 1071/2002,
uusi 9 kohta seuraavasti:
85 a §
Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraavien
tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta, siirrosta,
varastointimenettelystä ja maahantuonnista suoritettava
vero on 8 prosenttia veron perusteesta:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9) energiakäyttöön tarkoitettu puu
tai puuaines.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 3 päivänä toukokuuta
2006
- Hannu Hoskonen /kesk
- Lasse Hautala /kesk
- Tuomo Hänninen /kesk
- Mikko Alatalo /kesk
- Esko Ahonen /kesk
- Ahti Vielma /kok
- Klaus Pentti /kesk
- Simo Rundgren /kesk
- Jouko Laxell /kok
- Lyly Rajala /kok
- Arto Satonen /kok
- Raimo Vistbacka /ps
- Lauri Oinonen /kesk
- Martin Saarikangas /kok
- Päivi Räsänen /kd
- Antti Rantakangas /kesk
- Pertti Hemmilä /kok
- Seppo Lahtela /kesk
- Aila Paloniemi /kesk
- Terhi Peltokorpi /kesk
- Kyösti Karjula /kesk
- Jere Lahti /kok
- Leena Harkimo /kok
- Ilkka Taipale /sd
- Esa Lahtela /sd
- Matti Väistö /kesk
- Seppo Särkiniemi /kesk