LAKIALOITE 49/2005
vp
LA 49/2005
vp - Pentti Tiusanen /vas ym.
Tarkistettu versio 2.1
Laki metsästyslain 87 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa ehdotetaan, että petoeläinvahingoista
maksettavien korvauksien osalta luovuttaisiin vahinkoa kärsineen
korvauksensaajan omavastuuosuudesta, joka on petoeläinvahinkojen
korvaamista koskevassa asetuksessa säädetty 250
euroksi. Ehdotuksella luopua petoeläinvahinkojen korvausten
omavastuuosuudesta on merkitystä sekä tiettyjen
alueiden kotieläin- ja porotiloille että myönteisille
asenteille luonnonsuojelua kohtaan.
ALOITTEEN PERUSTELUT
Täysi korvaus petoeläinvahingoista edistää luonnonsuojelua
Maasuurpetojen (karhu, susi, ahma, ilves) aiheuttamien
vahinkojen korvaamiseen on vuodesta 2000 lähtien sovellettu
omavastuuosuuden periaatetta. Sen mukaan korvausta maksetaan vain
siltä osin kuin vahingon määrä on
yli 250 euroa. Samaksi vahinkotapahtumaksi katsotaan kaikki hakijalle
aiheutuneet, kunkin asetuksen piiriin kuuluvat yhden kalenterivuoden
aikana arvioidut vahingot (Valtioneuvoston asetus petoeläinvahinkojen
korvaamisesta 277/2000). Vahinkojen tarkastamisesta aiheutuneita
kustannuksia voidaan periä vahinkoa kärsineeltä enintään
100 euroa.
Vahingon kärsijät pitävät
yleisesti omavastuuosuuden perimistä epäoikeudenmukaisena
ja perusteettomana. Yleensä omavastuun tarkoituksena on
kannustaa potentiaalisia vahingon kärsijöitä toimimaan
niin, että vahinkojen todennäköisyys
pienenisi. Mahdollisuudet petojen aiheuttamilta vahingoilta suojautumiseen
ovat kuitenkin vähäiset. Porojen suojaaminen petoja vastaan
on käytännössä mahdotonta ja
kotieläinten suojelu vaikeaa ja kallista. Vahingot ja samalla
omavastuusta aiheutuvat taloudelliset seuraukset ovat erityisen
suuret alueilla, joille on muodostunut petotihentymiä,
mihin vahinkojen kärsijät eivät ole voineet
vaikuttaa. Omavastuun periminen lisää vihamielisyyttä petoja
ja vastustusta niiden kantojen suurentamista kohtaan.
Vuotuinen omavastuuosuus on henkilökohtainen. Porotaloudessa
yleisissä perheyrityksissä porot ovat yleensä usean
perheenjäsenen nimissä. Jokainen vahinkoja kärsinyt
perheenjäsen joutuu siten kantamaan omavastuun, jolloin
yhdessä hoidettavaan porokarjaan kohdistuva taloudellinen
rasitus moninkertaistuu perheyrityksissä.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Paliskuntain
yhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat esittäneet
maa- ja metsätalousministeriölle (aloite 10.9.2001),
että maasuurpetojen aiheuttamien vahinkojen omavastuuosuudesta luovuttaisiin.
Samalla ne esittivät, että valtio vastaisi petovahinkojen
tarkastamisesta aiheutuneista kustannuksista eikä niistä enää perittäisi tarkastusmaksua
vahinkoa kärsineiltä.
Luonnonvarainneuvoston kannanotto 2002
Luonnonvarainneuvoston mielestä omavastuun poistaminen
olisi taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaista ja edistäisi
maasuurpetojen suojelua ja niiden kantojen hoidon tavoitteiden toteuttamista
(Suomen maasuurpetokannat ja niiden hoito. Suurpetotyöryhmän
raportti 1996). Luonnonvarainneuvosto katsoo, että petovahinkoihin
sovellettavasta omavastuuosuudesta ja petojen aiheuttamiin vahinkoihin
liittyvän tarkastusmaksun perimisestä on luovuttava.
Valtion tulee korvata vahingot täysimääräisinä.
Metsästyslain 87 §.
Ehdotamme petoeläinvahinkojen osalta nykyisen omavastuuperiaatteen poistamista.
Lisäksi esitämme, että vahinkojen arvioimisesta
aiheutuneet kulut korvataan petoeläinvahinkoina. Tämän
mukaan metsästyslain 87 §:ssä säädettäisiin:
"Riistaeläimiin kuuluvien hirvieläinten
aiheuttamat vahingot korvataan talousarvion rajoissa valtion varoista
valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävällä tavalla.
Riistaeläimiin kuuluvien karhun, suden, ahman, ilveksen,
hallin ja itämeren norpan maataloudelle, metsätaloudelle,
kalastukselle, liikenteelle sekä kotieläimille
ja viljellyille eläimille aiheuttamat vahingot korvataan
kokonaisuudessaan talousarvion rajoissa valtion varoista. Karhun,
suden, ahman ja ilveksen aiheuttamat henkilövahingot ja
muullekin kuin edellä tarkoitettuun omaisuuteen sisältyvälle
irtaimistolle aiheuttamat vahingot korvataan myös ilman
omavastuuosuutta niin ikään talousarvion rajoissa
valtion varoista. Erityisestä syystä voidaan valtioneuvoston
asetuksella säätää, että muunkin
kuin edellä mainitun riistaeläimen aiheuttamat
vahingot korvataan valtion varoista."
Voimassa olevan petoeläinvahinkoja koskevan asetuksen
20.1 §:n mukaan korvausta ei suoriteta vahingon
arvioimisesta hakijalle aiheutuneista kustannuksista. Asetuksen
20.2 §:n mukaan korvausta suoritetaan vahingosta
vain siltä osin, kuin vahingon määrä on
suurempi kuin 250 euroa. Samaksi vahinkotapahtumaksi katsotaan tällöin
kaikki petoeläinten hakijalle samana kalenterivuonna aiheuttamat
vahingot. Euromääräinen rajoitus ei koske
henkilövahinkojen korvaamista. (VNA petoeläinvahinkojen
korvaamisesta [A: 9.3.2000, SK:277/2000]).
Esitämme tämän säännöksen
poistamista asetuksesta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
metsästyslain 87 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä kesäkuuta
1993 annetun metsästyslain (615/1993)
87 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1236/1999,
seuraavasti:
87 §
Eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
Riistaeläimiin kuuluvien hirvieläinten aiheuttamat
vahingot korvataan talousarvion rajoissa valtion varoista valtioneuvoston
asetuksella erikseen säädettävällä tavalla.
Riistaeläimiin kuuluvien karhun, suden, ahman, ilveksen,
hallin ja itämeren norpan maataloudelle, metsätaloudelle,
kalastukselle, liikenteelle sekä kotieläimille
ja viljellyille eläimille aiheuttamat vahingot korvataan
kokonaisuudessaan talousarvion rajoissa valtion varoista.
Karhun, suden, ahman ja ilveksen aiheuttamat henkilövahingot ja
muullekin kuin edellä tarkoitettuun omaisuuteen sisältyvälle
irtaimistolle aiheuttamat vahingot korvataan myös ilman
omavastuuosuutta niin ikään talousarvion rajoissa
valtion varoista. Erityisestä syystä voidaan valtioneuvoston
asetuksella säätää, että muunkin
kuin edellä mainitun riistaeläimen aiheuttamat
vahingot korvataan valtion varoista.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________