LAKIALOITE 59/2013
vp
LA 59/2013
vp - Mikael Jungner /sd
Tarkistettu versio 2.0
Laki työsopimuslain 3 luvun 5 §:n
muuttamisesta
Eduskunnalle
Työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä säädetään
kilpailukieltosopimuksista eräänä työntekijän
velvollisuutena. Sopimus voidaan solmia työnantajan toimintaan
tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen
painavasta syystä ja sillä voidaan rajoittaa työntekijää solmimasta
työsopimusta työnantajan kilpailijan kanssa tai
harjoittamasta itse tällaista toimintaa.
Tällainen sopimus voi lain mukaan tulla kyseeseen vain,
kun on olemassa aito suojan tarve, joka johtuu työnantajan
liike- tai ammattisalaisuuksien säilyttämisestä tai
siitä, että työnantaja on järjestänyt
työntekijälle erityisen arvokasta koulutusta.
Käytännössä nykyisen lain edellyttämät
perusteet sopimukselle täyttyvät erityisesti johtavassa
asemassa olevien työntekijöiden kohdalla, mutta
lain soveltamisala on ajan myötä laajentunut.
Kilpailukieltosopimuksella on voitu rajoittaa työntekijän
oikeutta tehdä työsopimus tai harjoittaa ammattia
enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän
on katsottu saavan sopimuksesta kohtuullisen korvauksen, on sopimuksen
rajoittama aika saattanut olla jopa vuoden mittainen.
Yritysten dynaamisuuden takana on riittävä vaihtuvuus
ja osaamisen siirtyminen työntekijöiden mukana.
Esimerkiksi Kalifornian osavaltiossa Yhdysvalloissa kilpailukieltosopimukset eivät
saa työsuhteissa lainvoimaa, ja niinpä työvoima
liikkuu osavaltion yrityksissä tehokkaasti. Tämän
on katsottu olleen yksi merkittävin syy Piilaakson nousuun
maailman johtavaksi osaamis- ja innovaatiokeskittymäksi.
Nykymuodossaan kilpailukieltosopimuksista on muodostunut Suomessa
osaamisen kerryttämiselle ja siirtymiselle merkittävä este.
Tällä hetkellä kilpailukieltosopimuksia
käytetään eräillä aloilla
jo tavanomaisina työsopimuksen liitteinä, vaikka
lain tarkoitus oli rajata käyttö vain aidon suojan
tarpeisiin. Kilpailukielto työsopimuksessa rajoittaa tehokkaasti
työpaikan vaihtoa niissäkin tapauksissa, joissa
lain edellytykset eivät välttämättä täyty.
Työntekijä ei ole välttämättä tietoinen
kilpailukieltorajoitusten suppeasta käytettävyydestä,
koska ei tunne oikeuskäytäntöä.
Siksi kilpailun kieltämistä työntekijää velvoittavalla
tavalla lainsäädännössä tulisi
merkittävästi rajata. Työnantajan liike-
tai ammattisalaisuuksien säilyminen tulee luonnollisesti
jatkossakin turvatuksi muualla lainsäädännössä nykyiseen
tapaan.
Kilpailukieltosopimusten rajaaminen koskemaan vain toimitusjohtajia
ja osakkaita vapauttaisi työntekijöitä työmarkkinoilla
siirtymään ketterämmin työnantajan
palveluksesta toiseen. Kilpailukieltosopimukset ovat olleet päällekkäisiä liike-
ja ammattisalaisuuksien paljastamisen kiellon kanssa, mihin tällä lakialoitteella
ei siis pyritä puuttumaan. Velvollisuutta olla paljastamatta
liikesalaisuuksia voi tarvittaessa jatkaa määräajaksi
työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeen
esimerkiksi työsopimuksen sisältämällä maininnalla.
Työnantajalla on lisäksi katsottava olevan velvollisuus
kouluttaa henkilöstöään, eikä vaativankaan
koulutuksen vastaanottamisen tulisi rajoittaa kilpailukieltosopimuksen kautta
työntekijän vapautta käyttää osaamistaan parhaaksi
katsomallaan tavalla.
Varsinainen kilpailukieltosopimus tulisi rajata koskemaan vain
yrityksen osakkaita ja toimitusjohtajaa, joilta voidaan perustellusti
odottaa kokonaisvaltaisempaa sitoutumista työnantajan toimintaan.
Toimitusjohtajilla ja osakkailla on myös työntekijöitään
korostuneempi velvollisuus säilyttää yhtiön
liikesalaisuuksia. Sen sijaan työsuhteisten työntekijöiden
tulisi voida johtohenkilöitä vapaammin vaihtaa
työpaikkaa ja kartuttaa osaamistaan ottamalla vastaan uutta työtä heti
edellisen työsuhteen päätyttyä.
Osakeyhtiön toimitusjohtajan ei katsota olevan työsuhteessa
yritykseen oikeudellisen asemansa johdosta. Tällaisessa
asemassa oleviin ei siis pääsääntöisesti
sovelleta työsopimuslakia. Toimitusjohtaja toimii yhtiöoikeudellisena
toimielimenä, eikä hän siitä syystä ole
työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Tästä syystä toimitusjohtajan
kanssa laaditaan erillinen toimitusjohtajasopimus tai vastaavasti
osakkaan kanssa erillinen osakassopimus. Toimitusjohtaja- ja osakassopimuksissa
on tavanomaista sopia myös kilpailukiellosta.
Edellä kerrotuista syistä työsopimuslain
3 luvun 5 §:ää on syytä merkittäviltä osin
muuttaa.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työsopimuslain (55/2001)
3 luvun 5 § seuraavasti:
3 luku
Työntekijän velvollisuudet
5 §
Kilpailukieltosopimus
Työnantajan toimintaan liittyvästä erityisen painavasta
syystä voidaan toimitusjohtajan tai osakkaan sopimussuhteen
alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella
(kilpailukieltosopimus) rajoittaa yrityksen toimitusjohtajan
tai osakkaan oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen
jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan
kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa
kilpailevaa toimintaa samoin kuin tämän oikeutta
harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.
Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta
arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan
toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai
ammattisalaisuuden säilyttämisestä.
Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa toimitusjohtajan
tai osakkaan oikeutta tehdä uusi työsopimus tai
harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden
ajan. Jos kilpailukiellolla rajoitetun sopimusosapuolen voidaan
katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta
aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään
vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys
vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa
enimmäismäärältään
vastata toimitusjohtajan tai osakkaan sopimussuhteen päättymistä edeltäneen
kuuden kuukauden palkkaa.
Kilpailukieltosopimus ei sido toimitusjohtajaa tai osakasta,
jos työsuhde on päättynyt työnantajasta
johtuvasta syystä.
Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin
se on tehty vastoin edellä säädettyä.
Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyydestä ja
sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista
oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki)
säädetään.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2014.
_______________
Helsingissä 24 päivänä lokakuuta
2013