PERUSTELUT

7 §:n uusi 2 momentti (veronmaksulle asetetun määräajan pidennys).

Koska perintö- ja lahjaverolain mukaan perintöverovelvollisuus alkaa perinnönjättäjän kuolemasta (5 §) ja siis ennen perinnönjakoa verottajan annettua perintöveropäätöksen, saattaa tilanne muodostua joissain tapauksissa rintaperillisille varsin epäoikeudenmukaiseksi, jos leski hallitsee koko pesää hallintaoikeustestamentilla tai perheen kotina käytettyä asuntoa asumisoikeuden nojalla useiden vuosien ajan, mutta perilliset eivät saa pesästä mitään varallisuutta.

Verot maksetaan tässä tapauksessa etukäteen perinnönjaon ajankohtaan nähden. Ehdotamme säännökseen uutta veronmaksulle asetetun määräajan pidennystä siten, että jakamattoman pesän osakkaana olevat rintaperilliset ja testamentin saajat, jotka eivät saa lesken hallintaoikeuden vuoksi pesään kuuluvaa omaisuutta haltuunsa, voivat suorittaa heille määrätyn perintöveron viiden vuoden kuluessa ensiksi kuolleen puolison kuolinvuotta seuraavan vuoden alusta lukien.

Nykyisen perintö- ja lahjaverolain mukaan perintöverovelvollisuus alkaa perinnönjättäjän kuolemasta (5 §) ja ennen mahdollista perinnönjakoa. Voimassa olevan lain 7 §:n 1 momentin mukaan, jos saaja kuitenkin testamenttimääräyksen mukaan saa omistusoikeuden perittävään omaisuuteen vasta tiettyjen ehtojen täytyttyä, perintöverovelvollisuus alkaa ehtojen täyttyessä.

12 §:n 1 momentin 1 kohta (puolisovähennys).

Puolisovähennystä ehdotamme korotettavaksi hallituksen esittämän 60 000 euron sijasta 100 000 euroon.

Kun otetaan huomioon, että osituksen perusteella saatu määrä ei kuulu perintöverotuksen piiriin, perillisasemassa tai testamentisaajana olevan puolison olisi ehdotuksemme mukaan suoritettava veroa vasta, jos puolisoiden yhteenlasketun varallisuuden arvo ylittää 240 000 euroa. Nykyisin vastaava määrä on 20 400 euroa.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan pesäosuuksiin sisältyvien varojen koostumus vastannee pitkälti keskimääräistä kuolleisuusikää lähestyvän henkilön keskimääräistä varallisuutta. Tilastokeskuksen vuosia 2000—2004 koskevan varallisuustutkimuksen mukaan sellaisten kotitalouksien, joiden viitehenkilön (se kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat) ikä oli yli 65 vuotta, varallisuudesta noin 60 prosenttia muodostui omasta asunnosta, 10 prosenttia vapaa-ajan asunnoista ja 8 prosenttia sijoitusasunnoista. Rahoitusvarallisuuden osuus oli runsaat 18 prosenttia, niistä talletuksia 10 prosenttiyksikköä ja arvopapereita 7 prosenttiyksikköä. Selvittelyn kohteena olivat asuntovarallisuus, kulkuvälineet, talletukset, osakkeet ja muut rahoitusvarat, sen sijaan yritysvarallisuudesta tietoja ei kerätty.

Tilastokeskuksen asuntojen hintaindeksin mukaan vuodesta 2000 koko maassa kerrostalohuoneistojen asuntohintaindeksi on kohonnut pisteluvusta 100 pistelukuun 147,8 vuoden 2007 II vuosineljänneksellä. Hinnat ovat nousseet vajaassa seitsemässä vuodessa koko maassa 47 prosenttia. Samoin on tapahtunut rivitalohuoneistojen hintojen osalta. Koko maassa pisteluku (2000 = 100) on noussut pistelukuun 144,8 vastaavana aikana. Pääkaupunkiseudulla hintojen indeksinousu on ollut tätäkin voimakkaampaa (kerrostalot 100:sta 152,4:ään ja rivitalot 100:sta 149,9:ään). Pääkaupunkiseudulla asuntojen toteutuneet kauppahinnat kaksioissa ja kolmioissa ovat tällä hetkellä 3 000 euron kummankin puolen ja Helsingin ydinkeskustassa 3 000—6 000 euroa neliö. Esimerkiksi 3 000—3 400 euron neliöhintatasolla 75 neliön huoneisto maksaa pääkaupunkiseudulla 225 000—255 000 euroa (ks. http://asuntojen.hintatiedot.fi). Tähän hintatasoon nähden hallituksen esittämä puolisovähennyksen nosto 60 000 euroon on erittäin vaatimaton huojennus kotinsa omistavien puolisoiden perintöverotuksessa, koska silloin verottoman asunnon raja olisi 160 000 euron kohdalla.