PERUSTELUT
Kulttuurinen tausta
Kivikaudesta rautakauteen kyy oli suomalaisten kunnioittama
eläin, se oli ihmisen ja Maan Emon välinen napanuora,
joka takasi jokapäiväisen ravinnon ja jota ei
haluttu vahingoittaa.
Uskonpuhdistus ja Raamatun suomennos antoivat synkän
kuvan käärmeestä, vähitellen myös
kyystä. 1980-luvun alkuun tultaessa kyy oli taantunut voimakkaasti
koko Euroopan alueella. Länsi-Euroopan maat päättivät
yhteisellä sopimuksella rauhoittaa kyyn.
Nykytila
Suomessa valtion luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen esitteli
vuonna 1981 asian maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaalle
ja ehdotti kyyn suojelua lailla. Ministeri Tähkämaa
ei tähän suostunut.
Tehometsätalous, rakentaminen, tielinjaukset ja muu
maansiirto ovat olleet hävittämässä kyykantaa
nopeasti. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet kyyn suolistoloiset.
Kannat ovat kutistuneet neljässäkymmenessä vuodessa
10—20 prosenttiin 1960-luvun tilanteesta.
Kyytä pelätään ja sitä vainotaan.
Taustalla ovat ihmisen ennakkoluulot ja kulttuuriperinteemme, joka
on tehnyt käärmeestä kavalan ja pelottavan
ihmistä vaanivan eläimen.
Tosiasiassa kyy on rauhallinen hyötyeläin, joka
ei vaani ihmistä vaan jyrsijöitä, kuten
myyriä ja sammakoita. Se ei käytä myrkkyään
ihmiseen kuin viimeisessä hengenhädässään,
silloinkin vain pienen määrän pakoon
päästäkseen.
Kyyn hengenvaarallisuus käy selville verrattaessa sitä hirvieläimiin,
puutiaiseen tai ampiaisiin. Suomessa on kahdenkymmenenviiden viime
vuoden aikana kuollut yksi ihminen kyyn puremaan.
Kotimaiset ja kansainväliset säännökset
Luonnonsuojelulain 6 luvussa säädetään
eliölajien suojelusta. Kaikki Suomen matelija- ja sammakkoeläinlajit
ovat kyytä lukuun ottamatta rauhoitettuja. Rauhoitus on
toteutettu monimutkaisella tavalla siten, että luonnonsuojelulain (1096/1996)
eliöiden suojelua koskevan luvun (6 luku) säännöksiä sovelletaan
vain nisäkkäisiin ja lintuihin. Matelijoiden ja
sammakkoeläinten rauhoituksesta on säädetty
luonnonsuojeluasetuksessa (18 § koskien eläinlajien
rauhoittamista sekä asetuksen liite 2).
Kansallisen rauhoituksen lisäksi matelijoita ja sammakkoeläimiä suojelevat
myös Euroopan yhteisön keskeiset luonnonsuojelusäännökset, lähinnä luontodirektiivi,
jonka lajiliitteissä on mainittu yksi matelijalaji (kangaskäärme,
liite IV) ja kolme sammakkoeläinlajia: viitasammakko (liite
IV), sammakko (liite V) ja rupilisko (liitteet II ja IV).
Eri liitteissä mainitut lajit edellyttävät
jäsenvaltioilta eritasoisia suojelutoimia. Liitteessä IV mainitaan
yhteisön tärkeinä pitämiä lajeja
(mukaan lukien kangaskäärme), jotka edellyttävät tiukkaa
suojelua, ts. niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen,
häiritseminen sekä kaupallinen käyttö on
kielletty.
Direktiivilainsäädäntö perustuu
mm. Euroopan luonnonsuojelusopimukseen (Bernin sopimus 1979), jossa
edellytetään mm. kaikkien luonnonvaraisten matelijoiden
ja sammakkoeläinten rauhoittamista. Sopimukseen liittyessään
Suomi teki kuitenkin varauksen päättää rauhoituksista
kansallisella tasolla, ja niinpä mm. kyy on edelleen Suomessa
rauhoittamaton, vaikkei rauhoittamattomuudelle ole perusteita.
Luonnonsuojelullisin perustein kyy tulisi rauhoittaa heti. Kyyn
rauhoittamattomuus on vakava uhka lajille, sillä se mahdollistaa
mm. luonnonvaraisten yksilöiden keruun ja terraariokasvatuksen
sekä vaikkapa eläinten kaupan ulkomaalaisiin yksityiskokoelmiin.
Laji sopeutuu huonosti terraariokasvatukseen. Kyyn tappaminenkin
on sallittua, kunhan se tehdään eläinsuojelulain
säännösten mukaisesti eli "mahdollisimman
nopeasti ja kivuttomasti".
Luonnonsuojelulaissa kielletään rauhoitettujen
eläinten ottaminen elätettäväksi,
mutta tämä ei koske kyytä, koska sitä ei
ole määrätty rauhoitettavaksi luonnonsuojelulain
38 §:ssä tai sen perusteella annetussa
luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 2.
Eläinsuojelulaissa (247/1996)
kielletään (13 §) ainoastaan
luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden ottaminen
elätettäväksi, ja metsästyslaki
koskee ainoastaan laissa määriteltyjä rauhoittamattomia
lajeja, joiden joukossa ei kyytä ole.
Kyy on Suomessa vailla lain suojaa. Suomea pidetään
luonnonsuojelun esimerkkimaana. Ei ole kunniaksi, että kyy
on rauhoitettu muualla Euroopassa, mutta ei Suomessa. Kyyn rauhoittamisella
on kiire.
Lakialoitteen muutosehdotukset
Matelijoiden suojelu luonnonsuojelulain 6 luvun 38 §:n
perusteella
Luonnonsuojelulain 38 §:n 1 mom.
Lakialoitteessa ehdotetaan säännöksen
muuttamista siten, että luonnonsuojelulain 6 luvun säännöksiä eliölajien
suojelusta sovellettaisiin myös matelijoihin.
Luonnonsuojelulain 38 §:n uusi 4 mom.
Pykälään ehdotetaan uutta momenttia,
jonka mukaan koko maassa rauhoitettuja kotoperäisiä matelijoita
ovat kangaskäärme (Coronella austriaca), rantakäärme
(Natrix natrix), sisilisko (Lacerta vivipara), vaskitsa (Anguis
fragilis) ja kyy (Vipera berus).