LAKIALOITE 9/2001
vp
LA 9/2001
vp - Jari Leppä /kesk ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
Äskettäin helpotettiin verotuksellisin
keinoin maatilojen ja muiden perheyritysten sukupolvenvaihdoksia
alentamalla veronhuojennukseen oikeuttavan omistusosuuden määrää 20
prosentista 10 prosenttiin. Huojennus on oikeansuuntainen, muttei
riittävä.
Enemmänkin voitaisiin tehdä, jotta perheyritysten
toiminnan jatkuminen samassa suvussa helpottuisi. Esimerkiksi maatilojen
sukupolvenvaihdosten määrä on pudonnut
hälyttävän pieneksi. Epävarmuus
ammatin tulevaisuudesta ja alhainen tulotaso ovat pudottaneet sukupolvenvaihdosten
määrää 1900-luvun vaihteen noin 2 000
tilan tasosta vuoden 1998 vain 374 tilan sukupolvenvaihdokseen.
Erityinen syy siihen, että aloittavien viljelijöiden
määrä on romahtanut, on sukupolvenvaihdosten
kalleus.
Tämä johtuu pitkälti siitä,
että perintö- ja lahjaverotuksessa maksuunpanematta
jätettävän veron määrä lasketaan
voimassa olevan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n
2 momentin mukaan siten, että maksettavaksi jäävä vero
määräytyy varallisuusverotuksessa käytettävän
verotusarvon mukaan. Verosta annetaan anteeksi käyvän
arvon ja sitä alemman verotusarvon välille jäävä vero. Kun
tämä periaate vuonna 1979 omaksuttiin, olivat
verotusarvot yleisesti vain pieni osa varallisuuserien käyvistä arvoista.
Nykyään verotusarvot ovat nousseet hyvin lähelle
käypää arvoa ja siksi maksuunpanematta
jätettävää veroa ei juurikaan
synny.
Lakialoitteessa ehdotetaankin PerVL:n 55 §:n 2 momentin
muuttamista siten, että tilanne palautettaisiin tasolle,
jossa oltiin lakia alun perin säädettäessä.
Näin sukupolvenvaihdostilanteiden verokohtelu lievenisi
merkittävästi. Kun varallisuusverotuksessa perheyritysten
omistajien varoiksi katsotaan tietyin edellytyksin 30 prosenttia
osakkeen verotusarvosta, tulisi tämä sama määrä ulottaa
myös perintö- ja lahjaverotukseen. Myös
valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota
käsitellessään alussa mainittua perintö-
ja lahjaverolain muutosta (VaVM 37/2000 vp),
ja eduskunta on hyväksynyt sitä koskevan lausuman
hallitusohjelmaan viitaten.
Sukupolvenvaihdostilanteissa perintö- ja lahjaveron
maksaminen nopeaan tahtiin on usein vaikeaa, koska varat ovat kiinni
yrityksessä. Nykyisessä PerVL:n 56 §:ssä veron
maksuajaksi on säädetty viisi vuotta. Lakialoitteessa
ehdotetaan, että tämä aika pidennettäisiin
kymmeneen vuoteen. Myös tämä helpottaisi
sukupolvenvaihdostilanteista selviämistä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 12 päivänä heinäkuuta
1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/1940)
55 §:n 2 momentti ja 56 §:n 2 momentti, sellaisina
kuin ne ovat 55 §:n 2 momentti laissa 1110/1994 ja
56 §:n 2 momentti laissa 318/1994,
seuraavasti:
55 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Maksuunpanematta jätettävän veron
osan laskemiseksi tämän lain mukaan määrätystä verosta
vähennetään vero, joka perintöosuudesta
tai lahjasta olisi määrättävä,
jos maatilan maatalousmaa, metsä, rakennukset,
rakennelmat, koneet, kalusto ja laitteet samoin kuin muuhun yritykseen
kuin maatilaan kuuluvat varat arvostettaisiin verovelvollisuuden
alkamista edeltäneeltä vuodelta toimitetussa varallisuusverotuksessa
noudatettujen perusteiden mukaan siten, että veronalaisiksi
varoiksi katsotaan 30 prosenttia edellä mainitun varallisuuden
verotusarvosta. Näin saatu erotus tai, jos se on suurempi kuin
1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun perintö- ja lahjaverolain
5 000 markan ylimenevä osa, viimeksi mainittu
määrä jätetään
maksuunpanematta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
56 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä 1
momentin mukaan, kannetaan yhtä suurina, vähintään
5 000 markan suuruisina vuosierinä enintään
10 vuoden aikana sen mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin
määrää. Pidennetyltä maksuajalta
ei peritä korkoa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2002.
_______________
Helsingissä 9 päivänä helmikuuta
2001
- Jari Leppä /kesk
- Olavi Ala-Nissilä /kesk
- Mika Lintilä /kesk
- Mauri Salo /kesk
- Paula Lehtomäki /kesk
- Katri Komi /kesk
- Lauri Oinonen /kesk
- Osmo Puhakka /kesk
- Antti Rantakangas /kesk
- Pekka Vilkuna /kesk
- Pekka Nousiainen /kesk
- Matti Väistö /kesk
- Kyösti Karjula /kesk
- Inkeri Kerola /kesk
- Jaana Ylä-Mononen /kesk
- Petri Neittaanmäki /kesk
- Liisa Hyssälä /kesk
- Hannu Aho /kesk
- Seppo Lahtela /kesk
- Mauri Pekkarinen /kesk
- Pauli Saapunki /kesk
- Seppo Kääriäinen /kesk
- Johannes Leppänen /kesk
- Jukka Vihriälä /kesk
- Mirja Ryynänen /kesk
- Hannu Takkula /kesk
- Niilo Keränen /kesk
- Juha Korkeaoja /kesk
- Eero Lämsä /kesk
- Timo Kalli /kesk
- Leea Hiltunen /skl
- Leena Rauhala /skl
- Bjarne Kallis /skl
- Jouko Jääskeläinen /skl
- Marja-Leena Kemppainen /skl
- Risto Kuisma /rem
- Ismo Seivästö /skl
- Esko Kurvinen /kok
- Hannu Aho /kesk
- Sulo Aittoniemi /alk
- Pertti Hemmilä /kok
- Niilo Keränen /kesk
- Lasse Virén /kok
- Klaus Bremer /r