Yleisperustelut

Yleistä

Esitys perustuu oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan vuosille 2013—2025 ja sen pohjalta valmisteltuun oikeusministeriön työryhmän mietintöön. Ehdotettujen lainmuutosten tarkoituksena on saada aikaan nykyistä järkevämpi ja tarkoituksenmukaisempi käsittely- ja oikeusastejärjestys rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista sekä kansainvälistä perheoikeutta koskevissa asioissa. Nykyjärjestelmässä ei sinänsä ole ilmennyt erityisiä ongelmia, mutta uudistuksella tuetaan tavoitetta pyrkiä kokonaisuutena vähentämään asioiden käsittelyyn käytettävää työpanosta. Nykyinen järjestelmä rikoksen johdosta luovuttamisessa sekä kansainvälisissä perheoikeudellisissa asioissa on Helsingin hovioikeuden ja korkeimman oikeuden voimavarojen käytön kannalta koettu epätarkoituksenmukaiseksi. Lisäksi luovuttamisasioiden vähäisyys ei ole ollut omiaan vahvistamaan asian käsittelyn tarvitsemaa erityisosaamista nykyisessä neljässä toimivaltaisessa käräjäoikeudessa. Samoin on kyseenalaistettu Helsingin hovioikeuden toimiminen ensimmäisenä oikeusasteena kansainvälisissä perheoikeudellisissa eksekvatuuriasioissa.

Nykyisin kaikista käräjäoikeuden antamista rikoksen johdosta luovuttamispäätöksistä sekä Helsingin hovioikeuden päätöksistä lapsen palauttamista koskevissa asioissa voi valittaa suoraan korkeimpaan oikeuteen valituslupaa pyytämättä, minkä voidaan katsoa vähentävän korkeimman oikeuden mahdollisuuksia kohdentaa voimavaransa ennakkopäätösten antamiseen. Hallituksen esityksessä on pohdittu erilaisten muutoksenhakumallien toimivuutta ja hyötyjä oikeudenhoidon uudistamisohjelman tavoitteiden sekä oikeusturvan näkökulmasta. Esityksessä päädyttiin ehdottamaan muutettavaksi nykyistä muutoksenhakujärjestelmää niin, että muutoksenhaku rikoksen johdosta luovuttamista sekä lapsen palauttamista koskevista päätöksistä tapahtuisi korkeimpaan oikeuteen valitusluvan kautta samalla, kun korkein oikeus toimisi ensimmäisenä valitusasteena. Perusteena ehdotetulle mallille ovat rikoksen johdosta luovuttamiselle asetetut erityiset kiireellisyysvaatimukset niin eurooppalaiseen kuin pohjoimaiseen, pidätysmääräykseen liittyvässä luovuttamisessa, samoin kuin se, että perusteet rikoksen johdosta luovuttamisesta kieltäytymiselle ovat hyvin rajoitettuja ja tarkoitettu sovellettaviksi poikkeuksellisissa tilanteissa. Myös lapsen palauttamista koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisesti, ja mahdollisuudet palauttamisesta kieltäytymiseen on tarkkaan rajattu. Samalla joustavoitettaisiin korkeimman oikeuden toimivaltaista kokoonpanoa niin, että asiat voitaisiin käsitellä kolmen jäsenen kokoonpanossa.

Esityksen muut ehdotukset liittyvät oikeudenhoidon uudistamisohjelman oikeuskäsittelyn tehostamistavoitteisiin. Samalla kun muutoksenhakujärjestelmää uudistettaisiin, ehdotetaan rikoksen johdosta tapahtuvissa luovuttamisasioissa siirryttävän entistä keskitetympään järjestelmään. Harvalukuiset ja pääosin nytkin Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävät rikoksen johdosta tapahtuvat luovuttamisasiat ehdotetaan siirrettäviksi sinne kokonaisuudessaan. Lainsäädännössä lähtökohtana on se, että luovutettavaksi pyydettyä henkilöä kuullaan henkilökohtaisesti. Tämän helpottamiseksi ja käsittelyn nopeuttamiseksi ehdotetaan videoyhteyden käyttämisen mahdollistamista luovuttamisasian käsittelemisessä. Kansainvälisten perheoikeudellisten eksekvatuuriasioiden osalta ehdotetaan käsittelyn siirtämistä Helsingin hovioikeudelta Helsingin käräjäoikeuteen. Ainoastaan lapsen palauttamista koskevissa asioissa säilyisi Helsingin hovioikeus ensimmäisenä oikeusasteena. Eksekvatuuriasioissa sovellettaisiin normaalia muutoksenhakumenettelyä.

Oikeusturvan kannalta merkittävin muutos on ehdotus valitusluvan ulottamisesta muutoksenhakuun korkeimmalta oikeudelta rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamista sekä lapsen palauttamista koskevien asioiden osalta. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin esityksestä antamassaan lausunnossa pitänyt muutoksenhakujärjestelmän uudistamista ehdotetulla tavalla perustuslain 21 §:n kannalta mahdollisena (PeVL 68/2014 vp), kun jäljempänä mainitun lisäksi otetaan huomioon asioiden keskittäminen ensimmäisessä asteessa ja sen myönteinen vaikutus oikeusturvan toteutumiseen. Perustuslakivaliokunta katsoo, että nyt arvioitavan valituslupavaatimuksen kohteena olevissa asioissa on kysymys tarkoin rajatuista ja oikeudellisesti erityislaatuisista asiaryhmistä ja tällaisten asioiden käsittelyssä oikeusturvan takaaminen edellyttää erityistä oikeudellista asiantuntemusta kansainvälisen rikos- ja yksityisoikeuden alalla. Perustuslakivaliokunta pitää merkityksellisenä asiaryhmiä koskevia kiireellisyysvaatimuksia sekä sitä, että myös muu painava syy voisi olla valitusluvan myöntämisen perusteena, mikä mahdollistaa myös päätöksenteon oikeellisuuteen liittyvien seikkojen erityisen huomioon ottamisen. Perustuslakivaliokunnan mielestä huomionarvoista on lisäksi se, että rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva päätös on menettelyllinen ja merkitsee ainoastaan sen kysymyksen ratkaisemista, luovutetaanko henkilö pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon syytetoimia tai rangaistuksen täytäntöönpanoa varten.

Lakivaliokunta pitää ehdotettua muutosta myös oikeuspoliittisesti kannatettavana. Ehdotetut muutokset mahdollistavat tarkoituksenmukaisemman työnjaon tuomioistuinten välillä. Ensiasteen toimivalta keskitetään asiantunteviin tuomioistuimiin, asioiden käsittelyketjut pidetään asioiden laadun vaatimalla tavalla lyhyinä ja asiat valikoituvat ennakkoratkaisutuomioistuimeen valitusluvan kautta. Videoyhteyden hyödyntäminen luovuttamisasioiden käsittelyssä on myös yhdenmukainen yleisten digitaalisten kehitystavoitteiden kanssa. Valiokunta olisi ollut myös valmis harkitsemaan lapsen palauttamista koskevien asioiden siirtämistä Helsingin hovioikeudelta Helsingin käräjäoikeudelle eksekvatuuriasioiden tavoin, sillä lapsen palauttamista koskevat asiat ovat luonteeltaan suhteellisen yksinkertaisia hakemusasioita ja palautuksesta kieltäytyminen on mahdollista vain hyvin rajatuin perustein.

Hallituksen esityksessä esitetään, että lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian. Eksekvatuuriasioiden käsittelyn siirtyminen Helsingin käräjäoikeudelle edellyttää asianmukaisen koulutuksen järjestämistä. Uuden isyyslain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016. Näistä syistä valiokunta ehdottaa, että lakiehdotukset tulisivat kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2016 alusta.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.