Yleisperustelut
Yleistä
Esitys perustuu oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan
vuosille 2013—2025 ja sen pohjalta valmisteltuun oikeusministeriön
työryhmän mietintöön. Ehdotettujen
lainmuutosten tarkoituksena on saada aikaan nykyistä järkevämpi
ja tarkoituksenmukaisempi käsittely- ja oikeusastejärjestys
rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista sekä kansainvälistä perheoikeutta koskevissa
asioissa. Nykyjärjestelmässä ei sinänsä ole
ilmennyt erityisiä ongelmia, mutta uudistuksella tuetaan
tavoitetta pyrkiä kokonaisuutena vähentämään
asioiden käsittelyyn käytettävää työpanosta.
Nykyinen järjestelmä rikoksen johdosta luovuttamisessa
sekä kansainvälisissä perheoikeudellisissa
asioissa on Helsingin hovioikeuden ja korkeimman oikeuden voimavarojen
käytön kannalta koettu epätarkoituksenmukaiseksi.
Lisäksi luovuttamisasioiden vähäisyys
ei ole ollut omiaan vahvistamaan asian käsittelyn
tarvitsemaa erityisosaamista nykyisessä neljässä toimivaltaisessa käräjäoikeudessa.
Samoin on kyseenalaistettu Helsingin hovioikeuden toimiminen
ensimmäisenä oikeusasteena kansainvälisissä perheoikeudellisissa
eksekvatuuriasioissa.
Nykyisin kaikista käräjäoikeuden
antamista rikoksen johdosta luovuttamispäätöksistä sekä Helsingin
hovioikeuden päätöksistä lapsen
palauttamista koskevissa asioissa voi valittaa suoraan korkeimpaan
oikeuteen valituslupaa pyytämättä, minkä voidaan
katsoa vähentävän korkeimman oikeuden
mahdollisuuksia kohdentaa voimavaransa ennakkopäätösten
antamiseen. Hallituksen esityksessä on pohdittu erilaisten muutoksenhakumallien
toimivuutta ja hyötyjä oikeudenhoidon uudistamisohjelman
tavoitteiden sekä oikeusturvan näkökulmasta.
Esityksessä päädyttiin ehdottamaan
muutettavaksi nykyistä muutoksenhakujärjestelmää niin,
että muutoksenhaku rikoksen johdosta luovuttamista sekä lapsen
palauttamista koskevista päätöksistä tapahtuisi
korkeimpaan oikeuteen valitusluvan kautta samalla, kun korkein oikeus
toimisi ensimmäisenä valitusasteena.
Perusteena ehdotetulle mallille ovat rikoksen johdosta luovuttamiselle
asetetut erityiset kiireellisyysvaatimukset niin eurooppalaiseen
kuin pohjoimaiseen, pidätysmääräykseen
liittyvässä luovuttamisessa, samoin kuin se, että perusteet
rikoksen johdosta luovuttamisesta kieltäytymiselle ovat
hyvin rajoitettuja ja tarkoitettu sovellettaviksi poikkeuksellisissa
tilanteissa. Myös lapsen palauttamista koskevat asiat on
käsiteltävä kiireellisesti, ja mahdollisuudet
palauttamisesta kieltäytymiseen on tarkkaan rajattu. Samalla
joustavoitettaisiin korkeimman oikeuden toimivaltaista kokoonpanoa
niin, että asiat voitaisiin käsitellä kolmen jäsenen
kokoonpanossa.
Esityksen muut ehdotukset liittyvät oikeudenhoidon
uudistamisohjelman oikeuskäsittelyn tehostamistavoitteisiin.
Samalla kun muutoksenhakujärjestelmää uudistettaisiin,
ehdotetaan rikoksen johdosta tapahtuvissa luovuttamisasioissa siirryttävän
entistä keskitetympään järjestelmään.
Harvalukuiset ja pääosin nytkin Helsingin käräjäoikeudessa
käsiteltävät rikoksen johdosta tapahtuvat
luovuttamisasiat ehdotetaan siirrettäviksi sinne kokonaisuudessaan.
Lainsäädännössä lähtökohtana
on se, että luovutettavaksi pyydettyä henkilöä kuullaan
henkilökohtaisesti. Tämän helpottamiseksi
ja käsittelyn nopeuttamiseksi ehdotetaan videoyhteyden
käyttämisen mahdollistamista luovuttamisasian
käsittelemisessä. Kansainvälisten perheoikeudellisten
eksekvatuuriasioiden osalta ehdotetaan käsittelyn siirtämistä Helsingin
hovioikeudelta Helsingin käräjäoikeuteen.
Ainoastaan lapsen palauttamista koskevissa asioissa säilyisi
Helsingin hovioikeus ensimmäisenä oikeusasteena. Eksekvatuuriasioissa
sovellettaisiin normaalia muutoksenhakumenettelyä.
Oikeusturvan kannalta merkittävin muutos on ehdotus
valitusluvan ulottamisesta muutoksenhakuun korkeimmalta oikeudelta
rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamista sekä lapsen
palauttamista koskevien asioiden osalta. Perustuslakivaliokunta
on kuitenkin esityksestä antamassaan lausunnossa pitänyt
muutoksenhakujärjestelmän uudistamista ehdotetulla
tavalla perustuslain 21 §:n kannalta
mahdollisena (PeVL 68/2014 vp),
kun jäljempänä mainitun lisäksi
otetaan huomioon asioiden keskittäminen ensimmäisessä asteessa
ja sen myönteinen vaikutus oikeusturvan toteutumiseen.
Perustuslakivaliokunta katsoo, että nyt arvioitavan
valituslupavaatimuksen kohteena olevissa asioissa on kysymys tarkoin
rajatuista ja oikeudellisesti erityislaatuisista asiaryhmistä ja
tällaisten asioiden käsittelyssä oikeusturvan
takaaminen edellyttää erityistä oikeudellista
asiantuntemusta kansainvälisen rikos- ja yksityisoikeuden
alalla. Perustuslakivaliokunta pitää merkityksellisenä asiaryhmiä koskevia
kiireellisyysvaatimuksia sekä sitä, että myös
muu painava syy voisi olla valitusluvan myöntämisen perusteena,
mikä mahdollistaa myös päätöksenteon
oikeellisuuteen liittyvien seikkojen erityisen huomioon ottamisen.
Perustuslakivaliokunnan mielestä huomionarvoista on lisäksi
se, että rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva
päätös on menettelyllinen ja merkitsee ainoastaan
sen kysymyksen ratkaisemista, luovutetaanko henkilö pidätysmääräyksen
antaneeseen jäsenvaltioon syytetoimia tai rangaistuksen
täytäntöönpanoa varten.
Lakivaliokunta pitää ehdotettua muutosta myös
oikeuspoliittisesti kannatettavana. Ehdotetut muutokset mahdollistavat
tarkoituksenmukaisemman työnjaon tuomioistuinten välillä. Ensiasteen
toimivalta keskitetään asiantunteviin tuomioistuimiin,
asioiden käsittelyketjut pidetään asioiden
laadun vaatimalla tavalla lyhyinä ja asiat valikoituvat
ennakkoratkaisutuomioistuimeen valitusluvan kautta. Videoyhteyden hyödyntäminen
luovuttamisasioiden käsittelyssä on myös
yhdenmukainen yleisten digitaalisten kehitystavoitteiden kanssa.
Valiokunta olisi ollut myös valmis harkitsemaan lapsen
palauttamista koskevien asioiden siirtämistä Helsingin
hovioikeudelta Helsingin käräjäoikeudelle eksekvatuuriasioiden
tavoin, sillä lapsen palauttamista koskevat asiat ovat
luonteeltaan suhteellisen yksinkertaisia hakemusasioita ja palautuksesta
kieltäytyminen on mahdollista vain hyvin rajatuin
perustein.
Hallituksen esityksessä esitetään,
että lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian. Eksekvatuuriasioiden
käsittelyn siirtyminen Helsingin käräjäoikeudelle
edellyttää asianmukaisen koulutuksen
järjestämistä. Uuden isyyslain on tarkoitus
tulla voimaan 1.1.2016. Näistä syistä valiokunta
ehdottaa, että lakiehdotukset tulisivat kokonaisuudessaan
voimaan vuoden 2016 alusta.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
6. Laki adoptiolain muuttamisesta
101 §. Siirtymäsäännökset.
Tuomioistuimen käsiteltäväksi voi
tulla edelleen sellaisia ulkomaalaisen adoptiopäätöksen
tunnustamista koskevia asioita, joiden käsittelyyn sovelletaan
adoptiolain sijasta aikaisemman lapseksiottamisesta annetun
lain säännöksiä. Jotta kaikki
ulkomaalaisen adoptiopäätöksen tunnustamista
koskevat asiat siirtyisivät hallituksen esityksessä tarkoitetulla
tavalla käsiteltäviksi Helsingin hovioikeuden
sijasta Helsingin käräjäoikeuteen, valiokunta
ehdottaa hallituksen esityksessä ehdotettujen muutosten
lisäksi tarkistettavaksi siirtymäsäännöksiä koskevan
pykälän 6 momenttia.
7. Laki isyyslain 52 §:n muuttamisesta
52 §. Vieraassa valtiossa annetun päätöksen vahvistaminen.
Eduskunta on hyväksynyt uuden isyyslain
(11/2015) tämän esityksen vireilläolon
aikana. Lakiehdotuksen olisi tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti
uuden isyyslain kanssa, joten nykyistä isyyslakia
ei ole tarpeen muuttaa. Valiokunta ehdottaa tarkistettavaksi
lakiehdotuksen nimikettä, johtolausetta ja pykälän
numeroa.