Perustelut

Liikenne- ja viestintävaliokunta käsittelee tässä lausunnossaan esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2012 toimialansa eli liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan näkökulmasta mm. perusväylänpidon, hallinnonalan kehittämishankkeiden, joukkoliikenteen sekä eräiden viestintää koskevien kysymysten kannalta.

Liikenneverkko

Perusväylänpito.

Hallituksen esityksessä perusväylänpitoon esitetään yhteensä 935 miljoonaa euroa, joka sisältää 13,6 miljoonan euron määrärahatason tarkistuksen ja 20 miljoonan euron radanpidon määrärahan lisäyksen. Yksityisteiden valtionapuun esitetään 8 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi perusväylänpitoon on käytettävissä ratamaksu ja eräitä muita tuloja arviolta yhteensä 78,7 miljoonaa euroa. Perusväylänpitoon kuuluu päivittäinen hoito ja ylläpito, loppuun käytettyjen rakenteiden korjaaminen, liikenteen ohjaus sekä pienimuotoiset investoinnit. Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää valitettavana, että vallitsevan heikon taloustilanteen vuoksi perusväylänpitoon ehdotetun rahoituksen ostovoima laskee hieman edellisvuodesta.

Valiokunta pitää kuitenkin erittäin tervetulleena radanpitoon suunnattua 20 miljoonan euron lisäpanostusta. Tämä on sekä liikenne- että ympäristöpoliittisesti kannatettava ja merkittävä ratkaisu nykyisessä taloustilanteessa. Valiokunta pitää hyväksyttävänä myös sitä, että määrärahalla selvitetään ns. Pisararadan tarkoituksenmukaisuus, sillä hankkeella voi olla merkittävä rooli Helsingin ratapihan liikenteellisen pullonkaulan avaamisessa.

Valiokunta korostaa, että perusväylänpidon määrärahoilla toteutettavilla ns. pienillä investoinneilla, osin käytännön yhteistyössä kuntien kanssa, voidaan merkittävästi kehittää alueellisen ja paikallisen tieverkoston toimivuutta sekä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi paikallisia liikenteen solmukohtia ja pienten taajamien kevyen liikenteen väyliä parantavat hankkeet. Ne ovat aiempina vuosina toteutuneiden määrärahasäästöjen seurauksena jääneet toteuttamatta. Valiokunta viittaa tätä koskevaan hallitusohjelman kirjaukseen ja kannustaa hallitusta laatimaan pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden investointiohjelman.

Valiokunta pitää tärkeänä, että vesiväylien kunnossapitoon, väylien peruskorjauksiin ja turvalaitteiden kuntoon sekä kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Pitkään jatkunut kunnossapidon määrärahavaje ei saa heikentää meri- ja sisävesiväylien palvelutasoa ja turvallisuustasoa esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyllä Suomenlahdella. Sisävesiväylien kehittämiseen ja kustannustason nousun hillitsemiseen tulee panostaa, jotta voidaan nykyistä paremmin hyödyntää myös sisävesiväylien tarjoamia ympäristöystävällisiä kuljetusmahdollisuuksia mm. lisääntyvissä bioenergiaraaka-aineen kuljetuksissa.

Kehittämishankkeet.

Väyläverkon kehittämisinvestointeja rahoitetaan kolmesta määrärahasta. Momentille 31.10.77 (Väyläverkon kehittäminen) esitetään 439,7 miljoonaa euroa, jota saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin ja aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentille 31.10.78 (Eräät väylähankkeet) esitetään 73,1 miljoonaa euroa jälkirahoituksella toteutettaviin hankkeisiin ja momentille 31.10.79 (Elinkaarirahoitushankkeet) esitetään 47,9 miljoonaa euroa.

Vuonna 2012 käynnistetään kolme uutta hanketta, joista kaksi on jälkirahoitushanketta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että vaalikauden alussa vireillä olevat liikennehankkeet saatetaan asianmukaisesti loppuun. Vuoden 2012 talousarvioesityksen kehittämishankerahoituksella turvataan rahoitus Seinäjoki—Oulu-radan perusparannushankkeelle siten, että hanke valmistuu vuonna 2017. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että tätä hanketta viedään johdonmukaisesti eteenpäin, sillä hankkeen valmistuttua siitä koituu merkittävää kansantaloudellista hyötyä. Valiokunta kehottaa hallitusta vauhdittamaan rataosuuden perusparannuksen valmistumista käytettävissä olevin keinoin.

Valtio osallistuu lisäksi länsimetron rakentamiskustannuksiin vuoden 2012 talousarvioehdotuksen mukaan 35 miljoonalla eurolla. Tällä korvataan vuonna 2011 toteutuneita kustannuksia.

Valiokunta korostaa, että vaikka investoinnit näkyvätkin talousarvioesityksen käsittelyssä pelkkänä menoeränä, liikenteen infrastruktuuri-investoinnit ovat tärkeitä investointeja tulevaisuuteen ja oikein suunniteltuina ja toteutettuina ne tulevat maksamaan itsensä nopeasti takaisin liikenteen sujuvuuden parantuessa ja liikenneturvallisuuden lisääntyessä. Käynnissä on mittava määrä suuria infrastruktuurihankkeita, jotka perustuvat aiemmilla vaalikausilla tehtyihin aloittamispäätöksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että riippumatta nykyisten kehittämishankkeiden aloitusvaltuuksien vähyydestä jatkossakin panostetaan hankkeiden suunnitteluun ja suunnitteluvalmiuksien ylläpitoon siten, että aikanaan käynnistyvien uusien hankkeiden taloudelliset sekä työllisyys-, päästö- ja aluepolitiikkaan liittyvät vaikutukset arvioidaan asianmukaisesti.

Valiokunta painottaa infrastruktuuri-investointien ja riittävien perusparannusvarojen merkitystä myös työllisyydelle ja elinkeinoelämälle. Tasainen investointivolyymi takaa infrastruktuurin rakentamisalan työllisyyden ja toimeliaisuuden estäen samalla markkinoiden ylikuumentumisen. Valiokunta korostaa mahdollisuuksia vastata joustavasti alueellisesti tärkeiden elinkeinoelämän uusien kehityshankkeiden vaatimiin liikenneinvestointien tarpeisiin. Esimerkiksi avautuvien kaivoshankkeiden liikennejärjestelyjen rahoitus ja liikennehankkeiden toteutus tulee voida taata kaivoshanketta kohtuuttomasti viivyttämättä. Valiokunta esittää harkittavaksi vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja kiireellisimpien ja esimerkiksi elinkeinoelämän muuttuvia tarpeita vastaavien uusien infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että rautatieverkon yleiseen ratakapasiteetin puutteeseen ja rataverkon solmukohtien erityisiin ongelmiin etsitään kestävällä rahoituspohjalla oleva pitkän tähtäimen ratkaisu, jotta voidaan luoda nykyistä toimivammat puitteet rautatieliikenteelle. Tällöin voidaan esimerkiksi etsiä kestävä ratkaisu Helsingin ratapihan liikennöintiongelmiin, jotka hoitamattomina heikentävät laajasti rautatieliikenteen toimivuutta.

Yksityisteiden rahoitus.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vuodelle 2012 ehdotetaan vain 8 miljoonaa euroa momentille 31.10.50 valtionavustuksina yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen, kun vastaava luku vuoden 2011 talousarviossa on 23 miljoonaa euroa. Yksityisteiden valtionavustuksista on poistettu 10 miljoonaa euroa määräaikaisesti (1.1.2009—31.12.2011) voimassa olleen yksityistielain lisäyksen poistumisen vuoksi. Sen lisäksi määrärahaa on supistettu oleellisesti aikaisemmasta 13—14 miljoonasta eurosta. Yksityistieverkoston ylläpito on monilta osin käytännössä jäänyt kuntien avustusten varaan, ja nyt ehdotettu määrärahan vähennys tulee voimistamaan tätä kehitystä. Se voi merkitä erityisesti syrjäseuduilla asuville kansalaisille liikkumisen tosiasiallista hankaloitumista, ja jatkuessaan se voi vaikuttaa kielteisesti myös metsäteollisuuden puuhuoltoon sekä muuhun maaseudun yritystoimintaan. Valiokunta painottaa tarvetta uudistaa yksityisteiden rahoitusta siten, että rahoituksen riittävyys varmistetaan osana hallitusohjelmaan kirjattua pyrkimystä huolehtia alemman tieverkoston kunnosta. Edellä todetun perusteella valiokunta ehdottaa määrärahan korottamista 2 miljoonalla eurolla.

Joukkoliikenne

Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa joukkoliikennepalvelujen merkitystä alueellisesti tasavertaiset, turvalliset ja ympäristöystävälliset liikkumismahdollisuudet takaavana yhteiskunnan peruspalveluna. Valiokunta pitää valitettavana, että joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen momentille 31.30.63 esitetään 96,9 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 1,5 miljoonan euron vähennystä. Kustannustason nousu leikkaa määrärahan ostovoimaa entisestään.

Valiokunta pitää tätä joukkoliikenteen rahoitustasoa tarpeeseen ja mm. ympäristötavoitteisiin nähden riittämättömänä ottaen huomioon, että joukkoliikenteen osuutta kotimaisesta henkilöliikennesuoritteesta tulisi voida nostaa nykyisestä noin 15 prosentin tasosta. Joukkoliikenteen käyttöä tulee edistää kaikin käytettävissä olevin keinoin, muun muassa suosimalla joukkoliikennettä polttoaineverotuksessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös linja-autoliikenteelle etsitään malli, jolla kompensoidaan dieselöljyn verotasoon ehdotettu noin 21 %:n korotus.

Valiokunta korostaa, että joukkoliikenteen houkuttelevuutta on lisättävä kehittämällä lippujärjestelmiä sekä joukkoliikenteen toimivuutta, palvelutasoa, luotettavuutta ja palvelujen yhteensopivuutta. Rataverkon seisakkeita ja liityntäpysäköintimahdollisuuksia lisäämällä on mahdollista houkutella uusia matkustajia joukkoliikenteeseen ja parantaa joukkoliikenteen kannattavuutta. Aikataulujen luotettavuuden kehittäminen koskee erityisesti raideliikennettä, jossa kuljetettavien määrä yksikköä kohden on suuri ja yhden junan myöhästymisellä on kerrannaisvaikutuksia koko liikennevirtaan.

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan vuonna 2012 käytettävän 9,25 miljoonaa euroa, kun vastaava määräraha vuonna 2011 on 10 miljoonaa euroa. Helsingin seudun junaliikenteen ostoihin ehdotetaan käytettäväksi 9,7 miljoonaa euroa, mikä sisältää vähäisen korotuksen vuoteen 2011 verrattuna. On kuitenkin huomattava, että tämä määräraha laski 1,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2010 vuoteen 2011. Valiokunta korostaa hallitusohjelman tavoin suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukea. Ympäristötavoitteiden kannalta joukkoliikenteen lisäämisellä on merkitystä erityisesti juuri suurilla kaupunkiseuduilla, joilla on eniten työmatka- ym. liikennettä.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin esitetään 39,9 miljoonaa euroa, mikä vastaa suunnilleen kuluvan vuoden talousarvion määrärahaa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saaman selvityksen mukaan määrärahan kokonaistarve on 54 miljoonaa euroa. Talousarviossa esitetty määrärahataso johtaa valiokunnan saaman arvion mukaan toteutuessaan noin 500 linja-autovuoron lakkauttamiseen. Ostoliikennevuorojen lakkauttaminen vaikuttaa myös muiden vuorojen kannattavuuteen, ja tällaisia vuoroja joudutaan lopettamaan arviolta noin 500 vuoron verran. Valiokunta pitää tätä kehityssuuntaa huolestuttavana ja ehdottaa alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin varatun määrärahan korottamista 2 miljoonalla eurolla.

Valiokunta toteaa, että haja-asutusalueiden ongelmana on vähenevä väestöpohja, joka heikentää kannattavan joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Valiokunta korostaa, että jos riittävät joukkoliikennepalvelut eivät synny markkinaehtoisesti, peruspalvelutaso on pystyttävä turvaamaan palveluostoin ja tähän tarvittavin riittävin resurssein. Tuetun joukkoliikenteen lisäksi tulee kehittää myös muita vaihtoehtoja, kuten kutsuliikenteenä ja palveluliikenteenä toteutettavan kyytitakuun käyttömahdollisuuksia.

Rautateiden kaukoliikenteen ostoihin on esitetty 32,7 miljoonan euron määräraha, eli korotusta edelliseen talousarvioon on 1,2 miljoonaa euroa. Kemijärven yöjunaliikenteen osto varmistetaan 1,2 miljoonan euron määrärahalla, mikä vastaa vuodelle 2011 varattua määrärahaa.

Asiantuntijalausunnon mukaan junaliikenteen tarjonta ja kattavuus on todennäköisesti mahdollista säilyttää nykyisellään tai lähes nykyisellään ehdotetuilla junaliikenteen ostomäärärahoilla.

Laajakaistahanke

Valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen maksettaviin valtionavustuksiin varataan talousarvioesityksessä 11 miljoonaa euroa momentille 31.40.50, mikä merkitsee 1,2 miljoonan euron lisäystä edelliseen talousarvioon. Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa laajakaistahankkeen merkitystä tasavertaisten tietoyhteiskuntapalvelujen takaajana kansalaisten varallisuudesta, terveydentilasta, taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Laajakaistapalveluilla on suuri merkitys taajamien ulkopuolella toimivien yritysten ja yrittäjien liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksille. Valiokunta toteaa, että hankkeessa on vireillä laaja välitarkastelu, jonka jälkeen on tehtävä tarvittavat johtopäätökset ja riittävät resurssivaraukset hankkeen loppuun viemiseksi.

Valiokunta korostaa hankkeen jatkototeutuksessa mahdollisimman kustannustehokkaita ja teknologiariippumattomia ratkaisuvaihtoehtoja. Hanke ei johda toivottuun kokonaistulokseen, jos yksittäiselle tilaajalle koituu laajakaistaliittymän hankinnasta kohtuuttoman suuret kustannukset ja jos liittymien kysyntä ei mahdollista operaattorille kaupallisesti kannattavaa toimintaa edes pitkällä investointikustannusten kuoletusajalla. Valtion tukeman laajakaistahankkeen toteutukseen ovat erityisesti osallistuneet pienet seudulliset operaattorit. Näiden toiminnan tukemiseksi ja tehostamiseksi tarvitaan riittävät lainatakuut ja liiketoimintamallit, joilla varmistetaan hankkeen toteutus ja toiminnan kannattavuus jatkossa.

Muut asiat

Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2012 on poistettu aiemmin talousarviossa ollut valtionavustus 1,35 miljoonaa euroa suomalaisten televisio- ja radio-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille (momentti 31.40.44, TAE 2011).

Määrärahaa on käytetty Suomesta ulkomaille suuntautuvien radio- ja televisiopalvelujen kustannuksiin (YLE radio Finland ja YLE TV Finland). TV Finland -palvelu on osa Suomen ja Ruotsin valtioiden välistä vastavuoroista järjestelyä naapurimaiden televisiopalvelujen saattamisesta tarjolle.

Valiokunta pitää tärkeänä, että suomenkieliset radio- ja tv-lähetykset tavoittavat ulkomailla, erityisesti Ruotsissa, asuvan merkittävän suomenkielisen yleisön. Samalla on tärkeää eri keinoin varmistaa, että vastavuoroisesti sovittu Ruotsin eräiden televisiopalveluiden tarjoaminen nähtäville Suomessa voi jatkossakin toteutua.