Ehdotus

Ehdotuksen tavoitteena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen, joten välineeksi on valittu puitepäätös. Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevissa artikloissa (erityisesti sopimus Euroopan unionista 29 artikla, 30 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 34 artiklan 2 kohdan b alakohta). Neuvoston oikeudellinen yksikkö on antanut joulukuun 18. päivänä 2007 lausunnon, jossa käsitellään ehdotettua oikeusperustaa ja EY:n ja EU:n toimivaltaa toteuttaa ehdotuksessa esitetyt toimet.

Ehdotuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden säännökset, jotka koskevat lentoliikenteen harjoittajien velvollisuutta asettaa matkustajarekisteritiedot toimivaltaisten viranomaisten saataville terrorismirikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden estämiseksi ja torjumiseksi.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää ehdotuksen päämääriä terrorismin ja rikollisuuden torjunnan kannalta sinänsä kannatettavina. Poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisilla on jo voimassa olevan lainsäädännön perusteella oikeus saada liikenteenharjoittajilta tarpeelliset matkustajatiedot rikostorjuntaa varten. PNR-tietoja vastaavien tietojen analysoinnilla on jo nyt olennainen rooli rikostorjunnassa. Ehdotuksen hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta tulisi kuitenkin vielä keskustella huomioiden muun muassa suhteellisuusperiaatteen toteutuminen. Kuten jäljempänä todetaan, ehdotukseen liittyy myös useita avoimia, muun muassa taloudellisiin vaikutuksiin, tietosuojaan ja oikeusperustaan liittyviä kysymyksiä. Valtioneuvosto toteaakin, että kanta ehdotukseen ja sen yksityiskohtiin tarkentuu käsittelyn kuluessa. Alustavasti voidaan todeta seuraavaa:

Taloudellisten vaikutusten osalta valtioneuvosto toteaa, että tässä vaiheessa ei ole vielä mahdollista arvioida tarkoin ehdotuksen kustannuksia. Alustavan arvion mukaan kyse on merkittävistä kustannuksista. Ehdotettava hajautettu järjestelmä jättää kunkin jäsenvaltion päätettäväksi järjestelmän täytäntöönpanon eli rakenteen ja teknisen toteuttamisen. Valtioneuvosto pitää täytäntöönpanon osalta tämän vuoksi olennaisena, että ehdotuksen tavoitteena olevan jäsenvaltioiden säännösten yhdenmukaistamisen lisäksi myös ehdotuksen täytäntöönpanon teknisessä toteuttamisessa pyritään mahdollisimman suureen yhdenmukaistamiseen. Jäsenvaltioille ja liikenteenharjoittajille aiheutuva työmäärä ja kustannukset saattavat valtioneuvoston käsityksen mukaan kasvaa huomattavasti, mikäli täytäntöönpanossa ei yhdenmukaisuutta huomioida.

Valtioneuvosto aloittaa kustannusvaikutusten tarkemman selvittämisen mahdollisimman pian. Kustannusvaikutukset riippuvat olennaisesti myös valittavista yhteisistä teknisistä vaihtoehdoista. Tämän vuoksi Suomi asian ensimmäisen käsittelyn yhteydessä pyysi työryhmän puheenjohtajaa huomioimaan erityisesti tekniset seikat valmisteltaessa ehdotusta erilaisissa puheenjohtajan ystävät -asiantuntijakokoonpanoissa.

Tietojärjestelmien toteuttamisessa valtioneuvosto yleisesti ottaen tukee keskitettyjen tietojärjestelmien kehittämistä hajautettujen järjestelmien sijaan, huomioiden sekä unionin että kansallisen tietosuojalainsäädännön vaatimukset. Tämän aloitteen yhteydessä voitaisiin myös keskustella keskitetyn järjestelmän luomisesta ehdotettavan hajautetun järjestelmän sijaan.

Tietosuojan osalta valtioneuvosto toteaa, että ehdotuksessa on vielä paljon selkiytettävää. Esimerkiksi ns. tietosuojapuitepäätöksen soveltaminen ehdotettavassa laajuudessa näyttäisi johtavan siihen, että tietosuojapuitepäätöstä sovellettaisiin myös henkilötietojen kansalliseen käsittelyyn. Tietosuojapuitepäätöksen osalta on kuitenkin saavutettu poliittinen yhteisymmärrys siitä, että sitä sovelletaan vain rajat ylittävään tietojen käsittelyyn. Lisäksi näyttää siltä, että tietosuojapuitepäätös tulisi sovellettavaksi myös henkilötietojen käsittelyyn sellaisessa tiedustelutoiminnassa, joka on jätetty tietosuojapuitepäätöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Myös kolmansiin maihin tapahtuvan tiedon siirron edellytysten suhde tietosuojapuitepäätöksen asettamiin edellytyksiin on epäselvä. Ehdotuksen 11 artiklan 3 kohdan mukainen kielto toteuttaa täytäntöönpanotoimia pelkästään tietojen automaattisen käsittelyn tai arkaluontoisten tietojen perusteella on kannatettava ja toteuttaa yleisesti hyväksyttyjä tietosuojaperiaatteita. Valtioneuvosto pitää ehdotettua tietojen säilytysaikaa (9 artiklan mukaan 5 + 8 vuotta) pitkänä. Lisäksi ehdotuksen käsittelyssä tulisi varmistaa matkustajan oikeusturva- ja oikaisukeinot.

Ehdotuksen oikeusperustan analysointi on vielä kesken valtioneuvostossa.

Matkustajatietoyksikön mahdollisesta sijoituspaikasta Suomessa ei ole tehty päätöksiä. Mikäli päätös hyväksytään, tehtävä voisi Suomessa soveltua esimerkiksi keskusrikospoliisissa sijaitsevalle rikostiedustelu- ja analyysikeskukselle, jossa ovat edustettuna keskusrikospoliisin ohella tulli ja rajavartiolaitos sekä suojelupoliisi eli ehdotuksen kannalta keskeiset Suomen toimivaltaiset lainvalvontaviranomaiset. Keskuksella on toimipaikka myös Helsinki-Vantaan lentokentällä.