Ehdotus

Euroopan komissio antoi merenkulun turvallisuutta koskevan toisen tiedonantonsa ehdotuksineen (ns. Erika II -toimenpidepaketti) joulukuussa 2000. Uudet ehdotukset koskevat alusliikenteen valvontaa, eurooppalaisen öljyvahinkojen korvausrahaston perustamista sekä Euroopan meriturvallisuusviraston perustamista.

Komissio esittää asetusta eurooppalaisen korvausrahaston perustamisesta täydentämään voimassa olevaa kansainvälistä öljyvahinkovastuujärjestelmää. Komissio katsoo, että kansainvälisen järjestelmän nykyiset korvausrajat eivät ole riittäviä suuren öljyonnettomuuden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Komissio katsoo myös, että kansainvälinen järjestelmä ei toimi riittävän tehokkaasti korvausten maksamisessa vahingonkärsijöille.

Voimassa oleva kansainvälinen järjestelmä perustuu kahteen kansainväliseen yleissopimukseen, joiden perusteella on muodostettu kaksi korvauskerrostumaa öljyvahinkojen korvaamiseksi. Aluksen omistaja on vastuussa öljyvahingosta tiettyyn määrään saakka riippuen aluksen koosta. Aluksen omistajan vastuu on ankara ja hänellä tulee olla pakollinen vakuutus vastuunsa kattamiseksi. Aluksen omistajan vastuuta täydentää kansainvälinen öljyvahinkojen korvausrahasto (IOPC-rahasto), johon sopimusvaltioissa sijaitsevat öljyn vastaanottajat suorittavat maksuja tuomansa öljymäärän perusteella.

Komission ehdotuksen mukaan eurooppalaisen rahaston (COPE-rahasto) tarkoituksena on täydentää nykyistä kansainvälistä järjestelmää. COPE-rahasto muodostaisi kolmannen korvauskerrostuman kansainvälisen järjestelmän kahden korvauskerrostuman lisäksi.

Ehdotettu rahasto korvaisi jäsenmaiden aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tapahtuneet öljyvahingot siltä osin kuin vahingot ylittävät kansainvälisen järjestelmän korvausrajat. Komissio esittää, että COPE-rahaston yläraja olisi yksi miljardi euroa. Ehdotuksen mukaan jäsenmaissa sijaitsevat öljyn vastaanottajat olisivat järjestelmän maksajia. Ehdotus COPE-rahastoksi siirtäisi näin ollen järjestelmästä aiheutuvaa maksurasitusta öljyn vastaanottajien suuntaan.

COPE-rahasto aktivoituisi ehdotuksen mukaan siinä vaiheessa, kun on nähtävissä tai arvioitavissa, että kansainvälinen järjestelmä ei riitä kattamaan syntyneitä vahinkoja. Rahasto toimisi samojen korvausperiaatteiden ja sääntöjen mukaan kuin kansainvälinen järjestelmä. Komissio hoitaisi COPE-rahastoa. Komission tulisi tehdä kaikki suuremmat päätökset rahaston toiminnasta jäsenmaista koostuvan komitean avustamana.

Komissio esittää COPE-rahaston lisäksi ehdotuksessaan, että jäsenvaltioiden tulisi säätää taloudellisista seuraamuksista henkilöille, joiden tahallisen teon tai laiminlyönnin taikka törkeän huolimattomuuden tuomioistuin on todennut vaikuttaneen öljyonnettomuuteen.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää keskeisenä, että vahingonkärsijät saavat tehokkaalla tavalla riittävän korvauksen öljyonnettomuuksista johtuvista vahingoista. Valtioneuvosto katsoo, että kansainvälinen öljyvahinkovastuujärjestelmä on pääasiassa pystynyt täyttämään tämän tehtävän.

Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta lisärahaston perustamisesta eräänä mahdollisuutena korvausjärjestelmän kehittämiseksi. Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että ensisijaisesti tulisi keskittyä työhön lisärahaston perustamiseksi kansainvälisellä tasolla nykyisen voimassa olevan öljyvahinkovastuujärjestelmän puitteissa. Kansainvälinen lisärahasto laajentaisi myös maksuvelvollisten määrää, jolloin maksuvelvollisuuden suhdeluku kutakin maksajaa kohden pienenisi. Lisärahaston perustaminen kansainvälisen järjestelmän puitteissa olisi siten myös Itämeren yhä vilkastuvan öljyliikenteen kannalta kannatettavampi vaihtoehto kuin pelkästään Euroopan unionin piirissä toteutettava alueellinen ratkaisu.

Valtioneuvosto katsoo, että alueellinen ratkaisu voisi tulla ajankohtaiseksi siinä tapauksessa, että osoittautuisi mahdottomaksi saada aikaan kansainvälinen lisärahasto tai siirtymäkauden järjestelynä, kunnes kansainvälinen järjestelmä on saatu toimimaan.