Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 22 päivänä lokakuuta 2008 lähettäessään hallituksen esityksen Kaupthing Bankin Suomen sivuliikkeeseen tehtyjen talletusten maksuun liittyvästä valtiontakuusta (HE 182/2008 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto valtiovarainvaliokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajanen, valtiovarainministeriö
professori Mikael Hidén
professori Olli Mäenpää
professori Kaarlo Tuori
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta antaisi perustuslain 82 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksensa siihen, että valtioneuvosto tai sen määräämillä ehdoilla valtiovarainministeriö voisi antaa vastavakuuksia vaatimatta valtiontakuun Kaupthing Bank hf:n Suomen sivuliikkeeseen tehtyihin talletuksiin liittyvien järjestelyjen vakuudeksi. Kolme suomalaista liikepankkia ovat päässeet ratkaisuun, jolla Nordea Pankki Suomi Oyj:n, OP-Pohjola-ryhmän ja Sampo Pankki Oyj:n perustaman ja rahoittaman erillisyhtiön välityksellä turvataan noin 10 000 tallettajan yhteismäärältään noin 115 miljoonan euron määräisten talletusten maksaminen. Kysymyksessä on yksityisen sektorin markkinaehtoinen ratkaisu, jossa edellä mainitut pankit kantavat järjestelyyn liittyvän kaupallisen riskin ja luottoriskin. Ratkaisu ei muuta Suomessa voimassa olevia talletussuojaperiaatteita. Vaikka järjestely on islantilaisviranomaisten hyväksymä, saattaa talletusten maksamiseen liittyä Islannissa jälkeenpäin vireille tulevia takaisinsaantikanteita tai niihin verrattavia muita oikeudellisia riskejä, joilta suojautumiseksi valtiontakuu on tarpeellinen.
Esitykseen ei sisälly käsittelyjärjestysperusteluja.
Esityksen perusteluissa todetaan, että Islannin valtio on ottanut Kaupthing Bank hf:n haltuunsa ja että pankin Suomen sivuliikkeen toiminta on Rahoitustarkastuksen päätöksellä keskeytetty. Sivuliikkeessä on talletuksia noin 115 miljoonaa euroa ja talletusasiakkaita noin 10 000. Talletusten maksamiseksi on tehty ratkaisu, jossa kolme Suomessa toimivaa liikepankkia ottaa taloudellisen vastuun Kaupthing hf:n Suomessa olevan talletuskannan maksamisesta. Tätä varten perustetaan erillinen yhtiö, joka saa panttina tai kaupalla Kaupthing hf:n lainasaamisia ja muita varoja. Tarkoituksena on, että tallettajien varat suoritetaan takaisin kokonaisuudessaan.
Suomen voimassa olevan lainsäädännön mukaan talletuspankkien tallettajien turvaaminen on järjestetty luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 7 luvussa säännellyn talletussuojarahaston kautta. Lain 105 §:n mukaan talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan samassa talletuspankissa olevat saamiset enintään 25 000 euron määrään asti. Eduskunnalle äskettäin annetun hallituksen esityksen (HE 158/2008 vp) mukaan tämä enimmäismäärä korotettaisiin 50 000 euroon.
Korvausten enimmäismäärissä olevien erojen vuoksi valtiontakuun myöntämisvaltuutta on aihetta tarkastella perustuslain 6 §:n 1 momentin yleisen yhdenvertaisuussäännöksen kannalta. Tältä osin on jo lähtökohtaisesti syytä todeta, että vaikka niin Kaupthing-pankkia kuin edellä mainittua talletussuojaa koskevien järjestelyjen päämäärä on sinänsä sama, niiden perusteet poikkeavat olennaisella tavalla toisistaan. Talletussuojassa on kyse lakisääteisestä järjestelystä, kun taas Kaupthing-pankin tallettajien aseman turvaaminen pohjautuu kolmen liikepankin keskinäiseen yksityisoikeudelliseen järjestelyyn. Annettava valtiontakuu on hallituksen esityksen perustelujen mukaan tarkoitettu ensisijaisesti kattamaan sellaiset takaisinsaantivaatimukset tai muut vaateet, jotka tuomioistuimessa menestyessään voisivat aiheuttaa taloudellisia seuraamuksia kolmelle järjestelyyn osallistuvalle liikepankille tai niiden järjestelyä varten perustamalle erillisyhtiölle, mutta myös tallettajille. Valtiontakuu ehdotetaan myönnettäväksi tilanteessa, jossa vaara Kaupthing-pankin Suomen sivuliikkeeseen talletuksia tehneiden varojen menettämisestä ilman nyt ehdotettua järjestelyä olisi todellinen. Talletussuojaa puolestaan voidaan luonnehtia talletuspankkitoimintaan liittyväksi viimekätiseksi turvajärjestelyksi. Valtioneuvoston käsityksen mukaan talletussuoja ei ole kuitenkaan vallitsevissa olosuhteissa realisoitumassa. Tämän vuoksi talletussuojan ja Kaupthing-järjestelyn enimmäiskorvausten erot eivät perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan muodostu valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisiksi. Valiokunta huomauttaa myös, että valtiontakuun myöntämisen ensisijaisena tarkoituksena on turvata luottamuksen säilyminen talletustoimintajärjestelmään yleensä. Tällainen rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta olennainen päämäärä muodostaa samalla erittäin painavan yhteiskunnallisen perusteen ehdotetulle toimelle.
Edellä mainituista syistä perustuslakivaliokunta katsoo, että ehdotetulle valtiontakuun myöntämiselle ei ole valtiosääntöistä estettä. Samalla valiokunta kiinnittää kuitenkin valtiovarainvaliokunnan huomiota siihen, että esityksen ponnen mukaan valtiontakuu koskisi myös Kaupthing Bank hf:n Suomen sivuliikkeen tallettajille aiheutuvaa vahinkoa. Tällainen yksittäisiin henkilöihin ulottuvan valtiontakuun antaminen vaikuttaa poikkeukselliselta järjestelyltä. Perustuslakivaliokunta pitää lisäksi tarpeellisena, että valtiovarainvaliokunta selventää, minkä laatuiset tappiot ja kustannukset lopulta voidaan lukea valtiontakuun ylärajaa määrittävään 115 miljoonan euron talletusmäärään. Lopuksi perustuslakivaliokunta huomauttaa pitävänsä selvänä, että valtiontakuuta tarkentavat ehdot voivat olla luonteeltaan vain valtiontakuuta tavanomaisella tavalla täsmentäviä eikä niillä voida muuttaa ehdotetun kokonaisjärjestelyn luonnetta.
Lausuntonaan perustuslakivaliokunta esittää,
että suostumuksen antamiselle esityksessä ehdotetun valtiontakuun myöntämiseen ei ole valtiosääntöoikeudellisia esteitä.
Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2008
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Risto Eerola