Perustelut
Yleistä
Maanpuolustuskorkeakoulu on 1. lakiehdotuksen 1 §:n
mukaan puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu, joka
on puolustusvoimain komentajan alainen. Sen sisäinen järjestys
on sotilaallinen, ja opiskelijat ovat sotilaallisen käskyvallan
alaisia. Maanpuolustuskorkeakoulun päätehtävänä on
suunnitella ja järjestää opetusta, joka
johtaa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerin virkoihin
vaadittaviin tutkintoihin. Mainituista syistä Maanpuolustuskorkeakoulu
ei ainakaan täysin ole rinnastettavissa muihin Suomessa
ylintä opetusta antaviin ja tähän opetukseen
perustuvaa tutkimusta harjoittaviin instituutioihin.
Opiskelijoiden oikeusasema
Yleistä.
Esitykseen sisältyvä 1. lakiehdotus sisältää useita
säännöksiä, jotka koskettavat Maanpuolustuskorkeakoulussa
opiskelevien oikeusasemaa. Näitä säännöksiä on
esityksen kattavissa säätämisjärjestysperusteluissa
asianmukaisesti arvioitu perustuslakivaliokunnan aiemman
käytännön valossa, minkä vuoksi
valiokunta toteaa säännöksistä vain
seuraavan.
Opetuskieli.
Lakiehdotuksen 8 §:n mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun
opetus- ja tutkintokielenä on suomi. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus käyttää opiskelijavalinnassa
ja kokeissa joko suomen tai ruotsin kieltä. Opinnäyte
laaditaan joko suomen tai ruotsin kielellä. Valiokunta
pitää asianmukaisena, että säännös
on kirjoitettu osoittamaan opiskelijan ehdotonta oikeutta menetellä siinä tarkoitetulla
tavalla. Tähän nähden perusteluista voi
saada kuitenkin myös sellaisen kuvan, että kansalliskielen
käyttäminen mainituissa tilanteissa jää Maanpuolustuskorkeakoulun
harkintaan. Perustuslain 17 §:n 2 momenttiin liittyvistä syistä ja
Maanpuolustuskorkeakoulun edellä mainittu erityinen
asema huomioon ottaen perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä,
että puolustusvaliokunta mietintönsä perusteluissa
selventää erityisesti oikeutta laatia opinnäyte
kummalla kielellä tahansa (vrt. PeVL 12/2006
vp, s. 2/I).
Kansalaisuus- ja ikävaatimukset.
Lakiehdotuksen 16 §:n mukaan upseerin virkaan
johtaviin opintoihin otettavalta vaaditaan säännöksessä mainittujen
muiden edellytysten lisäksi, että hän on
Suomen kansalainen ja enintään 26-vuotias. Lentäjäksi
koulutettava saa olla enintään 23-vuotias.
Ehdotukset ovat merkityksellisiä perustuslain 6 §:n
2 momentin syrjintäkiellon kannalta. Valiokunta on poliisikoulutukseen
valinnan osalta pitänyt kansalaisuusvaatimusta hyväksyttävänä,
koska tällaiseen virkaan kuuluu merkittävää julkisen
vallan käyttämistä (PeVL 28/2004 vp,
s. 3, ks. myös PeVL 19/2005 vp,
s. 3). Vastaavasti puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerien
tehtävät ovat kansakunnan yleisen turvallisuuden
kannalta sillä tavoin merkityksellisiä, että myös
tällaisiin virkoihin johtavaan koulutukseen voidaan valiokunnan
mielestä asettaa kansalaisuusvaatimus.
Yläikärajojen asettamista perustellaan hallituksen
esityksessä puolustusvoimien lakisääteisten
tehtävien hoitamisella ja virkarakenteella sekä reservin
tarkoituksenmukaisella muodostamisella. Perusteet ovat asianmukaiset,
minkä lisäksi valiokunta on kiinnittänyt
huomiota siihen, että Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori voi
erityisestä syystä myöntää poikkeuksen
ikävaatimuksesta. Säännös ei
ole valtiosääntöoikeudellisesti
ongelmallinen (ks. PeVL 13/2001 vp,
s. 2/I). Valiokunta pitää kuitenkin aiheellisena,
että säännöstä tarkennetaan
täydentämällä sitä esityksen
perusteluissa mainituilla esimerkeillä siitä,
milloin tällaiset "erityiset syyt" voivat olla käsillä.
Terveydentilatiedot.
Lakiehdotuksen 19 §:n mukaan opiskelijaksi
pyrkivän tulee antaa Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaksi
ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa koskevat tiedot.
Tällainen sääntely koskee perustuslain
10 §:n 1 momentissa turvattua yksityiselämän
suojaa samoin kuin samassa säännöksessä tarkoitettua
henkilötietojen suojaa (ks. esim. PeVL 19/2008
vp, s. 2—3). Terveydentilatiedot ovat henkilötietolain
11 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja,
jotka on lain 12 §:n 2 momentissa ilmaistun
pääsäännön mukaan poistettava
rekisteristä välittömästi sen
jälkeen, kun käsittelylle ei ole laissa säädettyä perustetta.
Lakiehdotuksen 31 §:ssä on säädetty
tietojen poistamiselle lisäksi ehdoton vuoden takaraja, joka
lasketaan siitä, kun tiedot on merkitty rekisteriin. Niin
ikään säännöksessä on
rajattu se henkilöpiiri, joka tällaisia tietoja
saa käsitellä. Terveydentilatietojen vaatimiselle
on myös puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen erityiset
tehtävät ja niistä johtuvat vaatimukset
huomioon ottaen yhteiskunnallisesti painava peruste. Ehdotus ei
ole yksityisyydensuojan tai henkilötietojen perustuslainsuojan
kannalta ongelmallinen.
Päihdetestaus.
Lakiehdotuksen 30 §:n mukaan opiskelijaksi
Maanpuolustuskorkeakouluun hakeutuva on velvollinen osallistumaan
terveydenhuollon ammattihenkilökunnan ja laboratoriohenkilökunnan
tekemään päihdetestiin ennen opiskelijaksi
hyväksymistä. Päihdetesti voidaan suorittaa
myös opintojen kuluessa, jos on perusteltua syytä epäillä,
että opiskelija esiintyy päihteiden
alaisena.
Sääntely koskee perustuslain 10 §:n
1 momentissa turvattua yksityiselämän suojaa sekä henkilötietojen
suojaa samoin kuin välillisesti myös perustuslain
7 §:ssä turvattua henkilökohtaista
koskemattomuutta. Perusoikeusjärjestelmän kannalta
on hyväksyttävät perusteet torjua päihteiden
käyttöä tällä tavoin
ottaen huomioon Maanpuolustuskorkeakoulussa annettavaan opetukseen
liittyvät erityispiirteet (PeVL 28/2004 vp,
s. 3—4). Säännös on kuitenkin
muotoilultaan yleinen. Sitä voitaisiin soveltaa myös
ns. siviiliopiskelijoihin, jotka eivät sotatieteiden kandidaatin
tai maisterin tutkinnon lisäksi suorita upseerin virkaan
edellytettäviä sotilasammatillisia opintoja. Heidänkin
osaltaan on kuitenkin kyse muiden opiskelijoiden samoin kuin ulkopuolisten
henkilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien turvaamisesta
ottaen erityisesti huomioon koulutuksen luonteeseen liittyvät
sotilaalliset piirteet (vrt. PeVL 9/2007 vp,
s. 9/I ja PeVL 12/2006 vp,
s. 2). Testattavan oikeusturvan kannalta on tärkeää,
että tietojen käsittelystä, käsittelyyn
oikeutetuista ja tietojen säilyttämisajoista säädetään
valiokunnan aiemmassa käytännössä edellytetyin
tavoin tarkkarajaisesti lakiehdotuksen 31 §:ssä (ks. PeVL
28/2004 vp, s. 4/I). Testiin määräämispäätöksestä on
myös mahdollisuus hakea oikaisua Maanpuolustuskorkeakoululta.
Tästä päätöksestä voi
edelleen valittaa hallinto-oikeuteen. Ehdotus täyttää myös
tältä osin perustuslaista johtuvat vaatimukset
(ks. PeVL 9/2007 vp, s. 9) eikä se
muodostu valtiosääntöoikeudelliselta
kannalta ongelmalliseksi.
Opiskeluoikeuden menettäminen.
Lakiehdotuksen 27 §:n 1 momentin 1 kohdan
mukaan opiskelija voi menettää opiskeluoikeuden,
jos hän on antanut Maanpuolustuskorkeakouluun pyrkiessään
sellaisen väärän tai harhaanjohtavan
tiedon taikka salannut sellaisen itseään koskevan
seikan, joka olisi voinut estää opiskelijaksi
valinnan.
Ehdotettu säännös ei sinänsä vaikuta
lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen.
Valiokunta huomauttaa kuitenkin aiemmin pitäneensä tällaista
sääntelyä kohtuuttoman ankarana, koska opiskelija
voi säännöksen sanamuodon mukaan menettää opiskeluoikeutensa
vähäisenkin väärän
tai harhaanjohtavan tiedon perusteella. Valiokunnan mielestä sääntelyä onkin
tarpeen täsmentää oikeasuhtaisuuden vaatimuksia
paremmin vastaavaksi esimerkiksi muotoilemalla se samaan tapaan
kuin Pelastusopistosta annetun lain 28 §:n 1 momentin
1 kohta (ks. PeVL 12/2006 vp,
s. 2—3 ja PeVL 19/2004 vp,
s. 3/II).
Muuta
Palvelussitoumukset.
Lakiehdotuksen 29 §:n mukaan upseerin virkaan
johtaviin sotatieteellisiin ja sotilasammatillisiin opintoihin hyväksytyn
samoin kuin puolustusvoimien tai puolustusministeriön virassa
olevan on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän
palvelee koulutustaan vastaavassa puolustusministeriön,
puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa säännöksessä erikseen
määritellyn enimmäisajan.
Palvelussitoumus on valtiosääntöoikeudellisesti
arvioiden perusoikeusrajoitus, joka kohdistuu perustuslain 7 §:n
1 momentissa turvattuun henkilökohtaiseen vapauteen ja
18 §:n 1 momentissa
turvattuun oikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä,
ammatilla tai elinkeinolla. Ehdotettu palvelussitoumusjärjestely on
valiokunnan mielestä ymmärrettävä,
koska Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskeleville annetaan maksutta
opiskelun ajalta muun muassa opetus, majoitus, muonitus ja vaatetus.
Palvelussitoumuksen kestosta ja sitoumuksen purkautumiseen liittyvästä taloudellisesta
korvausvelvollisuudesta on säädetty laissa riittävän
täsmällisesti. Säännös
ei ole valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen
(ks. myös PeVL 13/2001 vp,
s. 2—3).
Yhden opiskelupaikan rajoitus.
Lakiehdotuksen 14 §:n 5 momentin mukaan opiskelija
voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon
johtavan opiskelupaikan. Ehdotetun rajoituksen säätäminen
edistää osaltaan muiden henkilöiden opiskelumahdollisuuksien
turvaamista, ja sitä voidaan pitää vähäisenä.
Rajoitus ei vaikuta ehdotuksen käsittelyjärjestykseen
(vrt. PeVL 3/1997 vp, s. 2/II).
Oppilaskunta.
Lakiehdotuksen 35 §:ään
sisältyvät säännökset
Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunnasta. Koska oppilaskunnan jäsenyys perustuu
vapaaehtoisuuteen, valiokunnalla ei ole siitä huomauttamista
(vrt. PeVL 74/2002 vp, s. 3—4).
Virkapuku.
Lakiehdotuksen 32 §:n mukaan upseerin virkaan
johtavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia opintoja
suorittavan sekä puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen
sotilasvirassa palvelevan opiskelijan on käytettävä koulutukseen
osallistuessaan sotilaspukua tai virkapukua. Koska asiasta säädetään
lain tasolla, säännös ei ole valtiosääntöoikeudellisesti
ongelmallinen (ks. PeVL 11/2001 vp,
s. 3).