Perustelut

Yleistä

Oikeusministeriön hallinnonalan viranomaiset ylläpitävät omaa toimintaansa varten erilaisia asianhallinta-, diaari- ja ratkaisutietoja sisältäviä rekistereitä, joihin talletetaan tietoa käsiteltävistä asioista ja asioihin osallisista luonnollisista henkilöistä sekä yrityksistä ja yhteisöistä. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999) ja tietojen luovuttamiseen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia (370/2007) tai oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annettua lakia (381/2007). Henkilötietojen suojan varmistamiseksi ehdotetaan, että oikeushallinnon erityissäännöksin säänneltyjen rekisterien ulkopuolelle nykyisin jäävästä oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä säädetään lailla.

Henkilötietojen suojasta säädetään perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina ainakin rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä, niiden sallittuja käyttötarkoituksia mukaan luettuna tietojen luovutettavuus sekä tietojen säilytysaikaa henkilörekisterissä ja rekisteröidyn oikeusturvaa. Näiden seikkojen sääntelyn lain tasolla tulee lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista (PeVL 14/2002 vp, s. 2, PeVL 27/2006 vp, s. 2/I, PeVL 2/2008 vp, s. 2/II). Lailla säätämisen vaatimus ulottuu myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla (PeVL 12/2002 vp, s. 5).

Tietojärjestelmän tietojen salassapito

Esityksessä ehdotetaan, että oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään talletettavat tiedot ovat salassa pidettäviä. Ehdotusta perustellaan yksityisyyden suojan ohella hallinnossa ja oikeudenkäyntimenettelyssä noudatettavien erilaisten julkisuussäännösten yhteensovittamisella sekä tuomioistuinten, syyttäjäviranomaisten ja oikeusaputoimistojen itsenäisen päätösvallan turvaamisella omia asiakirjoja koskevissa julkisuuskysymyksissä. Salassapidosta ehdotetaan säädettäväksi lisäämällä sitä koskeva säännös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:ään.

Sääntely on merkityksellistä perustuslain 12 §:n 2 momentin kannalta. Sen mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta.

Oikeushallinnon valtakunnallinen tietojärjestelmä on tarkoitettu ensisijaisesti lainkäyttöasioiden täytäntöönpanoon sekä oikeushallinnon suunnittelu- ja tilastointitehtäviä varten. Tietojärjestelmään saa tallettaa myös arkaluonteisia tietoja, joiden käsittely on henkilötietolain 11 §:ssä kielletty. Niitä saa kuitenkin lain 12 §:n mukaan käsitellä, kun tietojen käsittelystä säädetään laissa tai kun käsittely johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä.

Oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään on tarkoitus sisällyttää arkaluonteisia tietoja, jotka ovat tarpeellisia tuomion täytäntöön panemiseksi, merkinnän tekemiseksi viranomaisen rekisteriin tai muiden oikeushallinnon viranomaisten laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Tietojärjestelmä sisältäisi tietoja esimerkiksi rikollisesta teosta, henkilölle tuomitusta rangaistuksesta ja henkilön sosiaalihuollon tarpeesta. Lisäksi tietoja, jotka koskevat henkilön rotua tai etnistä alkuperää, henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta, hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia seikkoja saattaa ilmetä hallintotuomioistuinten ja vakuutus-oikeuden ratkaisuista tai diaarimerkinnöistä talletettavista tiedoista.

Oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tietojen salassapitoa voidaan pitää välttämättömänä perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvatun yksityiselämän suojaamiseksi, koska tietojärjestelmä sisältää arkaluonteisia tietoja. Valiokunta on katsonut arkaluonteisten tietojen käsittelyn koskettavan yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 25/1998 vp, s. 3/I). Tällainen toisen perusoikeuden edistäminen on sellainen välttämätön syy, jonka vuoksi viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuutta on mahdollista perustuslain 12 §:n 2 momentin nojalla lailla erikseen rajoittaa (PeVL 2/2008 vp, s. 2, PeVL 40/2005 vp, s. 2/II). Merkityksellistä on myös, ettei Oikeusrekisterikeskusta tehtävänsä takia voida rinnastaa sellaisiin muihin viranomaisiin, joiden hallussa olevien asiakirjojen julkisuuden tulee olla pääsääntönä niiden julkisen vallan käyttöön kohdistuvan julkisen kritiikin ja valvonnan mahdollistamiseksi (PeVL 3/2004 vp, s. 2). Kun otetaan lisäksi huomioon, ettei ehdotettu sääntely merkitse muutosta tuomioistuinten, syyttäjäviranomaisten tai oikeusaputoimistojen hallussa olevien asiakirjojen julkisuuteen, vaan jokaisella on oikeus saada julkisesta asiakirjasta tieto asianomaiselta viranomaiselta, ei ehdotettu sääntely muodostu perustuslain kannalta ongelmalliseksi.

Tietojen luovuttaminen

Oikeusrekisterikeskuksen tietojen luovuttamisoikeudesta ehdotetaan säädettäväksi 1. lakiehdotuksen 15 §:ssä. Oikeusrekisterikeskus saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä luottotietotoiminnan harjoittajalle, luotto- ja vakuutuslaitoksille ja muille, jotka tarvitsevat tietoja luoton myöntämistä ja valvontaa varten, luottotietoina käytettäviksi sellaiset tiedot maksun laiminlyönnistä, jotka lain mukaan saadaan tallettaa luottotietorekisteriin.

Luottotoiminnan harjoittajan oikeudesta saada tietoja ulosottorekisteristä säädetään valiokunnan myötävaikutuksella säädetyssä ulosottokaaressa (PeVL 42/2006 vp). Aikaisemmin siitä säädettiin ulosottolaissa, jonka ulosottorekisteriä koskevat säännökset säädettiin myös valiokunnan myötävaikutuksella (PeVL 12/2002 vp).

Valiokunnan käytännön mukaan salassa pidettävän tiedon luovuttaminen toiselle viranomaiselle voidaan lailla säätää sallituksi, jos tällaisen tiedon saaminen on välttämätöntä viranomaisen tehtävien toteuttamiseksi. Silloin kun tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi, voi tietojen luovuttaminen kohdistua myös jonkin tarkoituksen kannalta tarpeellisiin tietoihin (PeVL 14/2002 vp, s. 2/II). Ehdotuksen mukaan tarvittavia tietoja luoton myöntämistä ja valvontaa varten voidaan luovuttaa myös muille kuin viranomaiselle. Luovutettavat tiedot täsmentyvät luottotietolailla (527/2007), jossa säädetään luottotietorekisteriin merkittävistä tiedoista, eikä tietojen luovuttaminen muodostu perustuslain kannalta ongelmalliseksi.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Esityksessä ehdotetaan tuomioistuimelle annettavaksi oikeus saada toiselta tuomioistuimelta salassa pidettävä oikeudenkäyntiasiakirja, jota tuomioistuin tarvitsee lainkäytön yhtenäisyyden varmistamiseksi käsiteltävänään olevan asian ratkaisua harkitessaan.

Esityksellä on merkitystä perustuslain 6 §:n 1 momentin yhdenvertaisuuden ja 21 §:n 2 momentissa turvatun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sisältämiin oikeussuojatakeisiin kuuluu muun muassa se, että syytetty ja hänen puolustajansa saavat tiedon ja mahdollisuuden lausua kaikesta siitä asiaan vaikuttavasta aineistosta, jolla voi olla vaikutusta annettavaan tuomioon (HE 309/1993 vp, s. 74/II). Tuomioistuimen asiana on varmistua siitä, että salassa pidettävän oikeudenkäyntiasiakirjan saaminen toiselta tuomioistuimelta ei vaaranna oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Ehdotus ei ole siten ongelmallinen perustuslain kannalta.