Perustelut

Lakiehdotus perustuslain 25 §:ään tehtävien muutosten osalta tulisi hylätä, koska vaikka lakiehdotuksen hyväksyminen todennäköisesti johtaisi pienten vaalipiirien yhdistämisiin ja näin lisäisi eduskuntavaaleissa suhteellisuusperiaatteen toteutumista, tällä samalla välillisesti heikennettäisiin edustuksellisen demokratian alueellista edustavuutta ja ulottuvuutta ilman riittävän painavia perusteluita rajaamalla vaalipiirien mahdollinen enimmäismäärä nykyisestä kahdeksastatoista nykyiseen minimimäärään kahteentoista. Esitys voidaankin nähdä tavallista lainsäädäntöä ohjaavana rajoittaen sitä liikaa.

Vaalikaudella 2007—2010 eduskunnassa hyväksytyn ja vaalien yli lepäämään jätetyn, mutta tällä vaalikaudella eduskunnan enemmistön hylkäämän esityksen vaalijärjestelmämme uudistamisesta ns. vaalialuemallin/tasauspaikkajärjestelmän pohjalta olisi voitu katsoa toteuttavan esillä olleista malleista parhaiten samalla sekä suhteellisuutta että alueellisuutta. Esityksen huonona puolena voitiin pitää kolmen prosentin äänikynnystä, jonka eduskunnan enemmistö viime vaalikaudella päätti perustuslakivaliokunnan kannasta poiketen sisällyttää lakiehdotukseen puoluekentän pirstoutumisen estämiseksi. Esitys hylättiin myös perustellen sitä äänestäjien kannalta vaikeaselkoisena ja jopa sillä, että vaalituloksen laskemiseen ja paikkajaon selviämiseen saattaa kulua aikaa sen verran, ettei vaalitulos paikkajaon osalta olisi selvillä välttämättä heti vaalipäivänä, vaan esimerkiksi vasta sitä seuraavana päivänä.

Perustelut suhteellisuutta ja alueellisuutta kattavalla tavalla toteuttaneen vaalijärjestelmäuudistuksen hylkäämiseksi olivat varsin kevyitä ja kansalaisten käsityskykyä aliarvioivia. Perussuomalaisten mielestä vaalialuemalli olisi yhä kestävin tapa uudistaa vaalijärjestelmäämme, ja siksi emme katso mielekkääksi kannattaa esitystä, joka ei ole paras mahdollinen vaalijärjestelmän suhteellisuuden ja alueellisuuden toteuttamiseksi tasapainoisella tavalla. Lähtökohdaksi on otettava vaaliuudistus, joka kestää aikaa ja joka ei haittaa erilaisten alueellisten yhteiskuntarakenteiden uudistamista alueiden omista lähtökohdista ja ominaispiirteistä käsin.

Perustelut

Oikeusministeriö asetti maaliskuussa 2013 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen perustuslain 25 §:n tarkistamiseksi koskien vaalipiirijakoa. Tämän työryhmän toimeksianto perustui pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman kohtaan, jossa sovittiin seuraavaa: "Sitoudutaan perustuslain muutokseen siten, että vaalipiirien enimmäismääräksi Manner-Suomessa kirjataan 6—12." Tämä kirjaus tuli hallitusohjelman liitteeksi monivaiheisten hallitusneuvottelujen tuloksena. Tämä on varsin erikoinen kirjaus ja varsin keveän valmistelun jälkeen kirjattu.

Työryhmä ei lähtenyt näin ollen vapaasta harkinnasta miettimään, onko vaalipiirien lukumäärää syytä muuttaa, ja jos on, niin missä määrin. Tehtävänä oli lähtökohtaisesti hallitusohjelman kirjauksen toteuttaminen. Tälle työryhmälle jäi tehtäväksi hakea tälle hallitusohjelman kirjaukselle perustelut. Näin siitä huolimatta, vaikka työryhmä onkin päätynyt korkeampaan alarajaan kuin hallitusohjelman kirjaus. Voimassa olevan perustuslain 25 §:n mukaan Manner-Suomi jaetaan eduskuntavaaleissa vähintään 12:een, enintään 18 vaalipiiriin.

Työryhmän tekemä ehdotus, joka on lakiesityksessä, on olennainen muutos perustuslakiin. Sen mukaan vaalipiirien nykyinen vähimmäismäärä muuttuukin enimmäismääräksi. Perustuslakiasiantuntijat ovat pitäneet tätä menettelyä, millä tätä muutosta tehdään, varsin kyseenalaisena. Muun muassa professori Mikael Hidén, arvostettu valtiosääntöoikeuden asiantuntija, on todennut: "Eduskuntavaalien järjestelmä on koko kansanvaltaisen valtiojärjestelmän kannalta niin keskeinen asia, että sen merkittävien muutosten pitäisi oikeastaan olla mahdollisia vain laajan ja pitkäjänteisen konsensuksen pohjalta. Oleellisia muutoksia ei edes periaatteessa kuuluisi pitää yksittäisen hallituskoalition oman hallitusohjelmansa pohjalta eduskunnassa läpi ajettavissa olevina asioina."

Jyrki Kataisen hallitus on jo toteuttanut tavanomaisessa lainsäätämismenettelyssä vaalilain uudistuksen, jolla vähennettiin vaalipiirilukumäärä 14:stä 12:een yhdistämällä Kymen vaalipiiri ja Etelä-Savon vaalipiiri uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Tämä uudistus runnottiin läpi ottamatta juurikaan huomioon niiden tahojen lausuntoja, joita uudistus koskee.

Perustuslakivaliokunta on todennut perustuslain muutoksesta aiemmin: "Perustuslain muutoshankkeisiin ei pidä ryhtyä päivänpoliittisten tilannenäkymien perusteella eikä muutoinkaan niin, että hankkeet olisivat omiaan heikentämään valtiosäännön perusratkaisujen vakautta tai perustuslain asemaa valtio- ja oikeusjärjestyksen perustana. On toisaalta pidettävä huolta siitä, että perustuslaki antaa oikean kuvan valtiollisen vallankäytön järjestelmästä ja yksilön oikeusaseman perusteista. Perustuslain mahdollisia muutostarpeita tulee arvioida huolellisesti ja välttämättömiksi arvioidut muutokset tehdä perusteellisen valmistelun sekä siihen liittyvän laajapohjaisen keskustelun ja yhteisymmärryksen pohjalta."

Tämä valmistelu ei ole tapahtunut näin. Hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä tehty poliittinen arviointi ei täytä perustuslain muuttamiselle asetettuja vaatimuksia perustuslain sisällöllisten muutosten perusteellisesta ja huolellisesta arvioinnista. Vaalijärjestelmän valtiosäännössä säädettyihin perusteisiin kajoamisen tulisi perustua laajaan poliittiseen yhteisymmärrykseen. Kun nyt tällä muutaman viikon aikana tehdyllä työryhmän valmistelulla toteutetaan hallitusohjelman pikaisesti synnytetty kirjaus, annetaan perustuslain muutoksesta varsin kevyt kuva.

Vaalijärjestelmämme rakentuu kahdelle keskeiselle periaatteelle: suhteelliselle vaalitavalle ja alueelliselle edustavuudelle, joka turvataan vaalipiirijaolla. Vaalipiirien vähentäminen kiistämättä parantaa suhteellisuutta, mutta alueellista edustavuutta se heikentää. Kun alueellisen edustavuuden näkökulma on nyt sivuutettu, lopputulos ei ole kestävä. Nykyisen alarajan määrittelylle uudeksi ylärajaksi ei ole perusteita.