YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen johtosääntö

1 §. Toimikausi.

Johtosäännön 1 §:ään otettavalla uudella säännöksellä täsmennettäisiin kysymystä valtuutettujen toimikauden pituudesta. Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 4 §:ssä säädetään valtuutettujen valinnasta ja johtosäännön hyväksymisestä. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan valtuutetut asetetaan vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä koko vaalikaudeksi. Selvyyden vuoksi valtuutettujen johtosääntöön otettaisiin säännös, jonka mukaan valtuutetun toimikausi alkaa, kun eduskunta on hänet tähän tehtävään valinnut, ja päättyy vaalikauden päättyessä.

2 §. Järjestäytyminen.

Pykälässä olisi nykyistä sääntelyä asiallisesti vastaava säännös valtuutettujen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsemisesta sekä ensimmäisen kokouksen koolle kutsumisesta. Säännös vastaa eduskunnan työjärjestyksen 17 §:n säännöksiä valiokuntien järjestäytymisestä. Mainitun pykälän 5 momentin mukaan eduskunnan muiden toimielinten järjestäytymisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä valiokuntien järjestäytymisestä säädetään.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalissa noudatettaisiin soveltuvin osin eduskunnan vaalisääntöä (250/2000), jolleivat valtuutetut yksimielisesti toisin päätä. Eduskunnan vaalisäännön 1 §:n mukaan vaalisääntöä sovelletaan muun muassa valiokuntien ja kansliatoimikunnan vaaleissa sekä eduskunnan toimitettavissa muiden useampijäsenisten toimielinten vaaleissa. Vaalisäännön 5 §:n mukaan henkilövaali toimitetaan umpilipuin. Pykälään otettaisiin myös säännös, jonka mukaan vaalin tuloksesta on ilmoitettava eduskunnalle.

Nykyistä johtosääntöä vastaavasti pykälän 2 momentin mukaan valtuutetut voisivat valita keskuudestaan työvaliokunnan valmistelemaan valtuutettujen kokouksessa käsiteltäviä asioita. Käytännössä valiokunnan kokouksessa on ollut viisi jäsentä ja kokousta on johtanut valtuutettujen puheenjohtaja. Työvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut valtuutettujen puheenjohtaja, mikä mainittaisiin nyt säännöksessä. Työvaliokunnan jäsenten määrää ei ole tarkoituksenmukaista täsmentää pykälässä, vaan asia tulisi jättää edelleen valtuutettujen päätettäväksi tilanteen mukaan.

3 §. Tehtävät.

Pykälässä on säännökset valtuutettujen tehtävistä. Valtuutettujen tehtäviä koskevat perussäännökset siirrettiin kansaneläkelaista osin muutettuina Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 5 §:ään. Sääntelyä oli täydennetty nykyiseen johtosääntöön otetuilla säännöksillä. Ehdotettu uusi pykälä vastaa voimassa olevaa sääntelyä.

4 §. Valtuutettujen kokous.

Pykälässä on säännökset valtuutettujen kokouksen koolle kutsumisesta ja menettelystä silloin, kun valtuutettu tai puheenjohtaja on estynyt osallistumasta kokoukseen tai estynyt käsittelemään asiaa. Valtuutettujen kokouksen koolle kutsumista koskevat säännökset vastaavat asiallisesti voimassa olevaa johtosääntöä. Pykälän 1 momentin mukaan valtuutettujen puheenjohtaja kutsuu kokouksen koolle ja kokous on pidettävä aina, jos työvaliokunta tai vähintään neljä valtuutettua taikka Kansaneläkelaitoksen hallitus sitä esittää. Voimassa olevassa johtosäännössä mainitaan tältä osin myös Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus, mikä jää nyt pois, koska lisätty hallitus lakkautettiin Kansaneläkelaitoksesta annetulla lailla.

Pykälän 2 momentin mukaan varavaltuutettu tulee valtuutetun tilalle, jos tämä on esteellinen käsittelemään asiaa tai estynyt osallistumaan kokoukseen. Nykyisen johtosäännön vastaavan säännöksen mukaan menetellään samoin, jos varavaltuutettu on eronnut. Tältä osin pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että varavaltuutettu toimii eronneen valtuutetun tilalla siihen asti, kunnes valtuutetun täydennysvaali on toimitettu eduskunnan vaalisäännön 13 §:n mukaisesti. Selvyyden vuoksi on tarpeen tuoda pykälässä esille se, että eronneen valtuutetun tilalle valitaan uusi henkilö, ja varavaltuutettu toimii eronneen valtuutetun sijalla ainoastaan tähän asti.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan esteen tai esteellisyyden osalta voimassa olevan johtosäännön mukaan puheenjohtajana toimii tänä aikana iältään vanhin valtuutettu. Tältä osin uudessa johtosäännössä säädettäisiin toisin. Eduskunnan valiokuntien kokouskäytäntöä muutettiin 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleella eduskunnan työjärjestyksellä. Työjärjestyksen 17 §:n 4 momentin mukaan valiokunnalle valitaan tilapäinen puheenjohtaja, jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneitä tai esteellisiä.

Eduskunnan valiokuntien kokouskäytännössä on voitu todeta, että asioiden käsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaisempaa jättää mainituissa tilanteissa puheenjohtajan valinta toimielimelle itselleen, jolloin on mahdollista valita sopivin henkilö tehtävän ja tilanteen mukaan. Myöskään valtuutettujen toiminnan kannalta ei ole syytä enää pitäytyä nykyisessä sääntelyssä, joka sitoo puheenjohtajan henkilön edeltä käsin. Johtosäännön 4 §:n 3 momentissa ehdotetaan siten säädettäväksi eduskunnan työjärjestyksen 17 §:ää vastaavalla tavalla, että valtuutetuille valitaan tilapäinen puheenjohtaja, jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneet saapumasta kokoukseen tai esteellisiä käsittelemään asiaa.

5 §. Päätöksenteko.

Pykälässä säädettäisiin valtuutettujen kokouksen päätösvaltaisuudesta. Säännös vastaa voimassa olevan johtosäännön 5 §:ää, jonka mukaan päätösvaltaisuus edellyttää kahdeksan valtuutetun läsnäoloa. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide ja äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide. Vaaleissa vastaavassa tilanteessa ratkaisee kuitenkin arpa. Tältä osin sääntely vastaa eduskunnan erikoisvaliokunnissa noudatettavia säännöksiä, eikä sääntelyä ole syytä muuttaa.

6 §. Pöytäkirja.

Johtosäännön 6 §:ssä säädettäisiin voimassa olevaa johtosääntöä vastaavasti valtuutettujen kokouksesta laadittavasta pöytäkirjasta ja sen tarkastamisesta.

7 §. Toimihenkilöt.

Johtosäännön 7 §:n mukaan valtuutetut ottavat itselleen sihteerin ja muut tarpeelliset toimihenkilöt. Säännös vastaa nykyistä johtosääntöä. Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 3 §:n mukaan laitoksen toimielimiä ovat valtuutetut ja hallitus. Koska valtuutettujen tehtävänä on valvoa laitoksen hallintoa ja toimintaa, tarkoituksenmukaista on, että valtuutetut valitsevat itse sihteerinsä ja muut toimihenkilöt.

8 §. Asiakirjojen allekirjoittaminen.

Pykälässä säädettäisiin nykyistä johtosääntöä vastaavasti valtuutettujen puolesta annettavien toimituskirjojen ja muiden asiakirjojen allekirjoittamisesta.

9 §. Valtuutetun palkkiot.

Voimassa olevan valtuutettujen johtosäännön 11 §:n mukaan valtuutettu saa Kansaneläkelaitoksen varoista vuotuisen palkkion, jonka määrä on viidestoistaosa edustajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) mukaan kansanedustajille kulloinkin suoritettavasta vuotuisesta palkkiosta. Puheenjohtajalle suoritetaan lisäksi vuotuinen palkkio, jonka määrä on neljäsosa valtuutetun palkkiosta. Kultakin kokoukselta maksetaan lisäksi palkkiona neljäsosa kuukausipalkkiosta.

Valtuutetulle vuosittain maksettava peruspalkkio on siten 3 900 euroa (noin 23 188 mk). Kun siihen lisätään kokouspalkkio 12 kokouksen mukaan, vuotuisen palkkion määrä on kunkin valtuutetun osalta 4 872 euroa (noin 28 968 mk). Puheenjohtajalle maksettava peruspalkkio on vuodessa 4 872 euroa (noin 28 968 mk), johon lisänä maksetaan samoin kokouspalkkiot.

Uudistettaessa vuonna 2000 eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosääntö samoin kuin valtiontilintarkastajien johtosääntö nostettiin samalla heidän palkkionsa määrää muuttamalla palkkion määräytymisen perusteita. Pankkivaltuutetut saavat vuotuisena palkkiona eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosäännön 7 §:n nojalla yhden kolmastoistaosan kansanedustajalle lain mukaan suoritettavasta palkkiosta kaikkine määrävuosikorotuksineen. Lisäksi maksetaan kultakin kokoukselta palkkiona kolmasosa kuukausipalkkiosta. Puheenjohtajalle maksetaan lisäksi puolet vuotuisesta kokonaispalkkiosta ja varapuheenjohtajalle yksi viidesosa. Pankkivaltuutetun peruspalkkio on 4 502 euroa (noin 26 768 mk) vuodessa.

Valtiontilintarkastajien johtosäännön 15 §:n mukaan valtiontilintarkastajan vuotuinen palkkio on yksi kuudesosa kansanedustajalle lain mukaan suoritettavasta palkkiosta. Puheenjohtajalle maksetaan lisäksi puolet vuotuisesta palkkiosta ja varapuheenjohtajalle yksi kolmasosa. Valtiontilintarkastajille ei suoriteta erikseen palkkiota kokouksista. Siten valtiontilintarkastajien vuotuinen palkkio on 9 755 euroa (noin 58 000 mk). Valtiontilintarkastajien työmäärä kokousten perusteella laskettuna on nykyisin selvästi suurempi kuin pankkivaltuutettujen tai Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen. Valtiontilintarkastajat ovat pitäneet viime vuosina keskimäärin 35 kokousta vuodessa ja niiden määrä näyttää olevan kasvussa. Tämän lisäksi he ovat tehneet noin 40 tarkastuskäyntiä viranomaisissa, mikä merkitsee, että kokoontumisia työn merkeissä on lähes 80 vuosittain.

Kansaneläkelaitoksen valtuutetuille suoritettavan vuotuisen palkkion määrä on mainittujen uudistusten johdosta jäänyt tasoltaan alhaisemmaksi kuin näiden muiden eduskunnan valitsemien toimielinten palkkiot. Yhdenmukaisen palkkiokäytännön saavuttamiseksi ehdotetaan, että valtuutetuille maksettaisiin yksi kolmastoistaosa kansanedustajalle lain mukaan vuosittain suoritettavasta palkkiosta kaikkine määrävuosikorotuksineen. On tarkoituksenmukaista sitoa palkkion määrä osaksi myös pidettyjen kokousten lukumäärään, kuten tähänkin asti ja kuten eduskunnan pankkivaltuutettujen osalta on tehty. Näin kokonaispalkkio muodostuisi edelleen peruspalkkiosta ja olisi osaksi sidottu kokousten lukumäärällä mitaten tehtyyn työmäärään. Pykälässä mainittaisiin myös nimenomaisesti, että pohjana on edustajanpalkkio kaikkine määrävuosikorotuksineen.

Puheenjohtajalle maksettavaa lisää ehdotetaan korotettavaksi niin, että hänelle maksetaan peruspalkkion ohella puolet vuotuisesta valtuutetun palkkiosta, kuten maksetaan mainittujen muidenkin toimielinten puheenjohtajalle. Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen nykyisen johtosäännön mukaan varapuheenjohtajalle ei ole maksettu erillistä lisää. Yhdenmukaisuuden vuoksi ehdotetaan, että varapuheenjohtajalle maksetaan yksi viidesosa valtuutetun vuosittaisesta palkkiosta, kuten säädetään eduskunnan pankkivaltuutettujenkin osalta.

Pykälän 2 momentin mukaan valtuutetulle ei suoriteta palkkiota siltä kuukaudelta, jonka aikana hän ei ole osallistunut yhteenkään tuona aikana pidettyyn valtuutettujen kokoukseen. Jos varavaltuutettu osallistuu valtuutetun sijasta kokoukseen, tuon kuukauden palkkio jaetaan valtuutetun ja varavaltuutetun kesken siinä suhteessa kuin he ovat osallistuneet kokouksiin. Sääntely vastaa tältä osin voimassa olevan johtosäännön 11 §:ää.

Pykälän 3 momentin mukaan valtuutetun palkkio maksetaan sen kuukauden alusta, jolloin valtuutettu on valittu tehtäväänsä, sen kuukauden loppuun, jolloin hänen toimikautensa päättyy. Säännös otettaisiin johtosääntöön selvyyden vuoksi.

Pykälän 4 momentin mukaan valtuutetulle ja varavaltuutetulle maksettaisiin lisäksi kultakin valtuutettujen kokoukselta ja työvaliokunnan kokoukselta kokouspalkkiota yksi kolmasosa 1 momentissa säädetystä kuukausipalkkiosta. Nykyisen vastaavan pykälän mukaan palkkio on yksi neljäsosa kuukausipalkkiosta. Työvaliokunta mainittaisiin säännöksessä erikseen selvyyden vuoksi. Käytännössä kokouspalkkio on maksettu työvaliokunnankin kokouksista.

Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen palkkioihin ehdotettavat muutokset ilmenevät taulukosta:

	Vuosipalkkio valtuutettu	Puheenjohtajan lisä	Varapuheenjohtajan lisä	Kokouspalkkio
Nykyisin euroa	3 900	972	-	81
Ehdotus euroa	4 502	2 251	900	125

10 §. Muut menot.

Nykyisen johtosäännön 11 §:n 2 momentin mukaan valtuutetut päättävät sihteerin palkasta sekä muista menoista. Vastaava säännös ehdotetaan otettavaksi johtosäännön 10 §:n 1 momentiksi. Valtuutetuilla on syytä säilyttää päätösvalta sihteerin palkan osalta, koska valtuutetut myös ottavat itselleen sihteerin.

Pykälän 2 momentin mukaan valtuutettujen matkakustannukset korvataan Kansaneläkelaitoksen matkakulujen korvaamista koskevien perusteiden mukaan. Nämäkin menot maksetaan luonnollisesti Kansaneläkelaitoksen varoista.

_______________

11 §. Voimaantulo.

Voimaantulosäännöksen 1 momentissa on tavanomainen säännös johtosäännön voimaantulosta. Johtosääntö tulisi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt. Johtosäännön 9 §:ää sovellettaisiin kuitenkin vasta 1 päivästä huhtikuuta 2003. Uudet palkkioperusteet tulisivat siten sovellettaviksi vasta eduskuntavaalien jälkeen valittavien Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen palkkioihin.

Voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan ehdotetulla johtosäännöllä kumotaan 24 päivänä maaliskuuta 1938 hyväksytty johtosääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.