Perustelut
Malin sotilasvallankaappaus maaliskuussa 2012 johti maan kriisiin,
jonka vaikutukset uhkaavat laajemminkin pohjoisen Afrikan rauhaa
ja turvallisuutta. Malissa toimivat tuaregikapinalliset ja ääri-islamistiset
ryhmät aloittivat tammikuun 2013 alussa hyökkäyksen,
jonka tuloksena laajat alueet Keski-Malissa joutuivat niiden haltuun.
Malin hallitus esitti avunpyynnön Ranskalle ja Ranska aloitti
Malin asevoimien tukemiseen tähdänneen sotilasoperaation
11.1.2013. Operaation tuloksena tuaregit ja islamistiset ryhmät
on työnnetty pois Keski- ja Pohjois-Malin suurista kaupungeista,
mutta ne jatkavat toimintaansa maaseudulla.
Ranskan toiminta on saanut tukea alueen valtioilta ja kansainvälisesti.
Länsi-Afrikan talousyhteisö ECOWAS oli jo aikaisemmin
tehnyt aloitteen afrikkalaisjohtoisen sotilaallisen operaation (AFISMA,
African-led International Support Mission to Mali) käynnistämisestä,
jolle YK:n turvallisuusneuvosto antoi tukensa 20.12.2012 hyväksytyllä päätöslauselmalla
2085.
Operaation käynnistäminen on kuitenkin edennyt
hitaasti muun muassa osallistumisesta kiinnostuneiden afrikkalaisten
valtioiden puutteellisista suorituskyvyistä johtuen. YK
onkin ryhtynyt suunnittelemaan YK-johtoista rauhanturvaoperaatiota
Maliin, joka toteutuessaan todennäköisesti korvaisi
AFISMA-operaation.
Euroopan unionilla on Sahelin aluetta koskeva turvallisuus-
ja kehitysstrategia, jonka mukaan EU:n tavoite alueella on vakauden
edistäminen sekä turvattomuuden, alikehityksen
ja konfliktien perimmäisten syiden kitkeminen EU:n laajan
keinovalikoiman kokonaisvaltaisen hyödyntämisen
avulla. Ylimääräinen ulkoasiainneuvosto
päätti Malin koulutusmission (European Union Training
Mission, EUTM-Mali) perustamisesta 17.1.2012 ja päätös
operaation käynnistämisestä tehtiin 18.2.2013.
EUTM Malin tehtävänä on kouluttaa
ja neuvoa Malin asevoimia. Tavoitteena on malilaisten joukkojen
toimintakyvyn tehostaminen Malin alueellisen koskemattomuuden palauttamiseksi
ja aseellisten ryhmien aiheuttaman uhan vähentämiseksi.
Operaation johtovaltiona toimii Ranska. Operaatiolla on 15 kuukauden
mandaatti. Mandaatin jatkamista ensimmäisen vaiheen jälkeen
ei voida pois sulkea, koska Malin asevoimien suorituskykypuutteet
ovat niin vakavia, että niitä ei välttämättä ehditä 15
kuukauden koulutusjakson puitteissa korjaamaan.
Puolustusvaliokunta pitää Suomen osallistumista
koulutusoperaatioon enintään 12 sotilaan vahvuisella
osastolla tarpeellisena ja perusteltuna. Suomen tavoitteena on ollut
afrikkalaisten suorituskykyjen kehittäminen juuri koulutusyhteistyötä kehittämällä.
Suunniteltu yhteistyö Ruotsin kanssa on nähtävä osana
Pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehittämistä.
Puolustusvaliokunta kiinnittää huomiota operaation
riskeihin ja pitää välttämättömänä,
että operaation omasuojaan ja terveydenhuoltoon liittyvät
valmiudet, evakuointikyky mukaan lukien, ovat riittävällä tasolla
ennen henkilöstön lähettämistä Koulikoron
koulutuspaikkakunnalle.
Puolustusvaliokunta korostaa ulkoasiainvaliokunnan tavoin (UaVL
1/2013 vp) laajan poliittisen tuen varmistamista Suomen
kriisinhallintaosallistumiselle ja suomalaisille joukoille. Eduskunnan
kannan muodostaminen edellyttää, että eduskunta
saa operaatiosta ja Suomen osallistumisesta mahdollisimman täsmälliset
tiedot oikea-aikaisesti. Puolustusvaliokunta yhtyy ulkoasiainvaliokunnan
lausunnossaan Suomen osallistumisesta EUNAVFOR Atalanta -operaatioon
(UaVL 1/2013 vp) esittämään
kantaan, jonka mukaan eduskunnan tulee saada riittävän ajoissa
operaatioiden vaatimat ja lain edellyttämät selonteot
ja selvitykset.