Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Ehdotettu järjestelmä sisältää sen,
että oikeus saada korvaus lainaamisesta koskee kuntien yleisistä kirjastoista
tapahtuvaa lainausta. Sivistysvaliokunta kannattaa tehtyä tekijänoikeuslain
muutosehdotusta, joka antaisi korvausoikeuden teosten
lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Kirjastojen toiminnalla
on huomattava merkitys teosten saattamisessa yleisön saataville
ja sitä kautta vaikutus myös oikeudenhaltijoiden
taloudellisten etujen toteutumiseen.
Valiokunta hyväksyy tässä vaiheessa
ja taloudellisista näkökohdista lähtien
sen, että oikeutta korvaukseen ei edelleenkään
olisi, jos lainaaminen tapahtuu tutkimusta tai opetustoimintaa palvelevasta
kirjastosta. Valiokunta ei sinänsä näe mitään
perustetta sille, että nämä kirjastot
suljetaan korvausoikeuden piiristä pois. Kun uudistuksesta
saadaan kokemuksia, on valiokunnan mielestä välttämätöntä ottaa
myös tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevat kirjastot
korvausoikeuden piiriin. Valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että yleisissä kirjastoissa on saadun selvityksen
mukaan huomattava osa kokoelmista niin sanottua tietokirjallisuutta.
Näin ollen yleisistä kirjastoista lainatuista
tietokirjoista olisi korvausoikeus. Valiokunta ehdottaa
lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).
Valtion talousarviossa päätetään
vuosittain määrärahasta, joka otetaan
maksettavia korvauksia varten. Valtion vuoden 2007 talousarvioehdotuksessa
määräraha on 2 miljoonaa euroa.
Korvauksen hoitamiseen varattava määräraha
on mitoitettu sen mukaan, mikä budjettikehyksen puitteissa
on mahdollista tällä hetkellä. Kirjastojen
toimintamäärärahojen niukkuus on valiokunnan
mielestä uhka Suomen kirjastolaitokselle.
Valiokunta huomauttaa, että lainauskorvauksen järjestäminen
ja järjestelmän luominen lisää kirjastojen
työmäärää ja kustannuksia.
Ottaen huomioon tehdyt ja meneillään olevat uudistukset,
valiokunta on huolestunut kirjastojen rahoitustilanteesta yleensä.
Valiokunta painottaa sitä, että kunnallinen kirjastolaitos
on kansalaisille tärkeä peruspalvelu, jonka toimintamahdollisuuksista
tulee huolehtia tiukassakin taloudellisessa tilanteessa. Valiokunta
huomauttaa myös, että kirjastorakentamista uhkaa
loppuminen, jos jatketaan ensi vuoden talousarvioehdotuksessa otettua
linjaa siitä, että kirjastorakentamiselle ei vahvisteta
laajuuksia.
Järjestelmän luominen käytännössä.
Määriteltäessä sitä,
millaiseksi korvausjärjestelmä ja sen eri kriteerit
muodostuvat, on valiokunnan mielestä pyrittävä toimivaan
ja oikeudenmukaiseen järjestelmään, joka
kohtelee tasapuolisesti niitä, jotka ovat korvaukseen oikeutettuja,
ja niin, etteivät korvaukset kasaudu vain muutamille harvoille
tekijöille.
Kirjastoapurahajärjestelmä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty
myös huoli siitä, miten käy kirjastokorvausapurahajärjestelmälle.
Valiokunta pitää välttämättömänä säilyttää ns.
kirjastoapurahajärjestelmä. Uudet säännökset
eivät vaikuta kirjailijoille ja kääntäjille valtion
varoista maksettaviin apurahoihin. Kyseessä on selkeästi
kaksi eri asiaa. Sen vuoksi on ymmärrettävää,
että hallituksen esityksessä ei ole käsitelty
apurahajärjestelmää.
Lainauskorvauksia tilittävä järjestö.
Lainauskorvaus on luonteeltaan pakkolisenssi, eli lainaamiseen
ei tarvita oikeudenhaltijan lupaa, mutta hänellä on
oikeus korvaukseen. Esityksen mukaiset kirjastokorvaukset tulisivat
kohdistumaan hyvin moniin tekijäryhmiin; ainakin tieto- ja
kaunokirjailijoihin, sarjakuvantekijöihin, kääntäjiin,
kuvittajiin ja säveltäjiin. Lisäksi korvauksia
tulisi tilittää ulkomaille. Korvausten hallinnoinnin
edellyttämää tietotaitoa ei liene valmiina
tarjolla juuri muualla kuin jo toimivissa tekijänoikeusjärjestöissä.
Yksityiskohtaiset perustelut
19 §.
Valiokunta on päätynyt kannattamaan hallituksen
esityksessä tarkoitettua siitä, että korvaukseen
oikeutettuja olisivat teoksen alkuperäiset tekijät,
ja soveltaa lisäksi 41 §:n säännöksiä.
Sen vuoksi säännöstä täsmennetään. Täsmennyksen
tarkoituksena on varmistaa se, että ei muuteta sitä periaatetta,
että tekijänoikeuslaissa tekijällä tarkoitetaan
myös sitä, jolle tekijänoikeus on siirtynyt.
19 a §.
Valiokunta ehdottaa lakiin lisättäväksi säännöstä,
joka täsmentää niitä edellytyksiä,
joita tilityksistä huolehtivalle järjestölle
asetetaan.